N A A N T A L I N K E S K U S T A N R A K E N N E M A L L I

Transkriptio

1 N A A N T A L I N K E S K U S T A N R A K E N N E M A L L I Vastineet rakennemalliehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin Vastineitten sisältöä on muutettu ja tarkennettu tarkennetun rakennemalliehdotuksen mukaisesti. B. MUISTUTUKSET 12. Olli Rönnemaa, Ritva Koskinen jne Voimassa olevan asemakaavan mukaan ns. vapaa-ajantullin rakennus on pääosin katualueella. Rakennuksen säilymiseen liittyvät olennaisesti korttelin tuleva käyttö sekä Tuulensuun katualueen mitoitus ja tilanvaraukset. Vapaa-ajantullin rakennus (entinen rukoushuone) on kaupungin omistuksessa ja paikallisesti merkittävä. Turun museokeskuksen edustajan kanssa pidetyn viranomaisneuvottelun muistiossa todetaan Museokeskuksen edustajan käsityksenä, ettei kyseisen rakennuksen säilyttäminen ole välttämätöntä. 13. Juha Immonen, Ulriika Immonen, Lotta Immonen Rakennemalli esittää yhden vision - mahdollisuuden - kaupunkirakenteesta, jollaisena Naantali keskusta-alue voisi toteutua. Sen toteutuminen voi kestää useita vuosikymmeniä tai se voi toteutua vain osittain. Käytännössä yleissuunnitelma ohjaa korttelikohtaisia rakennushankkeita sekä niihin liittyviä liikenteellisiä järjestelyjä. Rakentamisen kerrosluvut ovat samoja, mitkä keskustan alueelta tällä hetkellä löytyvät: 3 5 -kerrosta. Rakennusmassojen muurimaista vaikutelmaa on pyritty pienentämään katkomalla rakennusmassoja 1 2 porrashuoneen yksiköihin, tekemällä sisäänvetoja ( koloja ) katujen kulmiin, käyttämällä matalampia 1- kerroksisia osia tai kattolippoja rakennusten väleissä. Näin rakennusmassat pyritään pitämään hahmoltaan pieninä. Uudisrakentamisessa maanalainen paikoitus - jolla parannetaan korttelipihojen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä porrastehokkuus edellyttävät rakentamiselta tiettyä massaa, jotta rakentamishankkeelle luodaan taloudelliset edellytykset. Vaihtoehtona on hissittömien asuinrakennusten asuinkortteli, jossa autopaikoitus pahimmillaan täyttää piha-alueen. Uudisrakentamisen osoittaminen korttelialueen reunoille on perusteltua tontin maankäytön suhteen (riittävän vihreät ja valoisat sisäpihat) sekä katutilan eheyttämisen suhteen. Erillisiin ja toisistaan irrallisiin rakennuksiin perustuva korttelirakenne luo hajanaisen pahimmillaan sekavan tilavaikutelman. Se ei ole maankäytöltään tehokasta, ja on selkeän tilahierarkian (piha- ja katualueen erottamisen) kannalta ongelmallista. Tällöin korttelien yksityiset piha-alueet eivät välttämättä erotu julkisista katualueista tilallisesti. Kuparivuoren reunan rakentaminen Uolevi Raaden kadun tai Kuparivuorenkadun varren suhteen ei liene keskustan täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Jyrkän rinteen uudisrakentaminen sekä pihakansien pysäköintijärjestelyjen yhteensovittaminen vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Rakentamisen kustannukset ovat keskustan kortteleita suuremmat. Rakennemallissa onkin tutkittu aluetta mahdollisena täydennysrakentamiskohteena, ja kuinka se vaikuttaa keskustan kaupunkikuvaan. Kortteleiden rakentamisen ajoitus voisi toteutua esim. Kuparivuoren pysäköintihallin toteutuksen yhteydessä.

2 Kuparivuoren koulun lisärakentaminen on esitetty mahdollisena toiminnan laajentumisena. Lisärakennuksen korkeus voisi olla sama kuin olevan koulurakennuksen As Oy Naantalin Päivärusko Virpi Kaltio, Taru Sulkakoski Rakennemalli esittää periaatteellisen tavan ratkaista korttelien autopaikoitus, eikä sillä oteta kantaa yksityiskohtaisemmin korttelien järjestelyihin. Rakennemallilla ei ole tarkoitus ohjata korttelin sisäisiä pihajärjestelyjä. Rakennemalli joka ei edes ole oikeusvaikutteinen asiakirja - ei pakota kiinteistönomistajia mihinkään toimenpiteisiin korttelialueilla, jotka niille on rakennusluvan myöntämisen yhteydessä esitetty. Pihaalueitten järjestelyt ja toiminnot voidaan siten säilyttää ennallaan. 15. Jaakko Kanerva, Mirkka Mattheiszen Naantalin sisääntuloväylien toimivuus ja liikenteen sujuvuus on ensiarvoisen tärkeää, mikäli nykyinen keskustan katuverkko säilytetään ja sen toimivuus halutaan säilyttää liikennemäärien lisääntyessä. Erityisen haastavaa keskustan varsinkin market-alueen saavuttaminen on Rymättylän suunnasta. Sisääntulojärjestelyillä voidaan olennaisesti vähentää keskustan sisäisten ruutukaavakatujen liikennekuormitusta, mikä korostuu varsinkin Tullikadulla ja Käsityöläiskadulla. Sisääntuloväylien kokonaisvaltaista tarkastelua ovat rajoittaneet mm jo tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet liikennejärjestelyissä, tiettyjen maa-alueitten maankäyttöön liittyvä epäselvyys sekä ns. satamaradan säilyttäminen. Rakennemallissa Armonlaaksontieltä Järveläntiehen liittyvää ramppialuetta on täydennetty Rymättylän suunnasta kahdella uudella rampilla. Uudet katuyhteydet tulevat tarjoamaan vaihtoehtoisen yhteyden keskustan itäpuolelle ja ovat siten pienentämässä liikenteen kuormitusta Käsityöläiskadulla ja Tullikadulla. Suunnitelmassa säilyy Järveläntien ja satamaan johtavan rautatien tasoristeys, mikä mahdollistaa uusien ramppien rakentamisen Armonlaaksontieltä. Liikenneverkkotarkastelua on suoritettu varsinaista rakennemallia laajemmalla alueella mm Humaliston puolella ja kirkon suunnalla (Kaivokatu-Maariankatu). Rakennemallissa on esitetty yksi mahdollinen vaihtoehto keskustan liikennejärjestelyille. Liikenne- ja pysäköintiratkaisut vaativat varmasti vielä paljon jatkotyöstämistä sekä yksityiskohtaisempaa tutkimista detaljitasolla. Liikenneverkon ja pysäköinnin järjestelyt ovat ehdottoman tärkeitä keskustan saavutettavuuden ja kehittämisen kannalta. Vaikka liikennejärjestelyihin liittyvät asiat pystytään perustelemaan ja jopa simuloimaan, lopulta on kuitenkin kyse yksilön mielipiteestä, esim. kuinka kaukana parkkipaikka voi sijaita, montako autoa on ruuhka, tarvitaanko liikennevaloja tai kiertoliittymää jne. Periaatteena rakennemallissa on ollut mahdollistaa kohtuullisen sujuva liikenne keskusta-alueella. Mikäli sujuvuutta ja helppoutta lisätään, se vastaavasti houkuttelee alueelle lisää ajoneuvoja ja lisää liikennettä. Tämä taas vähentää liikenneturvallisuutta ja lisää paikoitustarvetta. Ydinkeskustaa on järkevää kehittää kevyen liikenteen ehdoilla joukkoliikennettä unohtamatta. Rakennemallityössä on sen eri vaiheissa haettu bussiliikenteelle sopivaa terminaalin sijaintia ja samalla tutkittu sen laajuutta. Siitä on laadittu useita eri luonnosvaihtoehtoja. Kaikissa vaihtoehdoissa lähtökohtana on ollut, että terminaalin sijainnin tulisi olla keskeinen, ja sen tulisi olla helposti saavutettavissa sekä kevyen liikenteen että saattoliikenteen suhteen. Toisaalta rakennemallityössä on pyritty tehostamaan keskustan maankäyttöä rakentamisella, pitämään liikennealueet tiiviinä ja rauhoittamaan keskusta ylimääräiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Joukkoliikenteelle on osoitettu saarekemallinen asema-alue Aurinkotien varresta. Linja-autojen asema sijoittuu kävelypainotteisen Tullikadun päätteeksi, ja se on helposti saavutettavissa kävellen keskustan suunnasta. Aurinkotietä Raision suunnasta Naantaliin saapuvan joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu Aurinkotien varrelle saarekkeen itäreunalle. Tämän jälkeen bussi kääntyy kiertoliittymässä ja jatkaa takaisin Aurinkotietä. Tuulensuunkatua pitkin saariston suunnasta saapuvan liikenteen päätepysäkki on saarekkeen länsipuolella.

3 Tämän jälkeen bussi kiertää Aurinkotien ja kiertoliittymän kautta takaisin Tuulensuunkadulle. Pysäkkijärjestelyt toimivat, vaikka jatkossa bussiyhteydet ajaisivat vain keskustan läpi. Matkahuollon terminaalitoiminnot voivat sijoittua toisaalle bussien reittien varsille, mikäli asemarakennuksen koko ei tähän riitä. Saattoliikenteen pysäköinti osoitetaan Terveysaseman itäpuoliselle pysäköintialueelle. Rakennemallissa on säilytetty mahdollinen raideyhteys aivan keskustan kortteleiden tuntumaan. Tämä mahdollistaa lähiraideliikenteen kehittämisen tulevaisuudessa. Kuparivuoren reunan rakentaminen Uolevi Raaden kadun tai Kuparivuorenkadun varren suhteen ei liene keskustan täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Jyrkän rinteen uudisrakentaminen sekä pihakansien pysäköintijärjestelyjen yhteensovittaminen vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Rakentamisen kustannukset ovat keskustan normaalikorttelia suuremmat. Rakennemallissa onkin tutkittu aluetta mahdollisena täydennysrakentamiskohteena, ja kuinka se vaikuttaa keskustan kaupunkikuvaan. Kortteleiden rakentamisen ajoitus voisi toteutua esim. Kuparivuoren pysäköintihallin toteutuksen yhteydessä Pekka Mäkelä, Pekka Sivula, Tauno Viljanen, Kari Rahja Rakennemallityössä on tutkittu pääasiassa toiminnallisia (liikenne, asuminen, kauppa, pysäköinti jne.) ja tilallisia (rakentamistapa, tilanmuodostus) vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja, joilla keskusta-aluetta voidaan täydentää ja tilallisesti eheyttää. Rakennemallissa ehdotetut toimenpiteet ovat siten pääasiassa fyysisiä kaupunkirakenteeseen ja kuvaan vaikuttavia tekijöitä, jotka perustuvat osittain laadittuihin selvityksiin (mm kaupallinen selvitys) sekä kaupunkirakennustaiteelliseen näkemykseen. Seikkaperäinen ja perusteellisempi vaikutusten arviointi esim. sosiaalisten vaikutusten osalta kuuluu yleiskaava- ja asemakaavaprosesseihin, ja ne voidaan näissä yhteyksissä edelleenkin toteuttaa. Lisäksi voidaan tarvittaessa laatia erillinen IVA (ihmisvaikutusten arviointi) tai SOVA (sosiaalisten vaikutusten arviointi). Ehdotettujen toimenpiteiden aiheuttamien kustannusten tai rakennusoikeudesta saadun kehittämiskorvausten tuoman taloudellisen hyödyn arvioiminen on vaikeaa, koska rakennemalli voi toteutua vain osittain tai pitkän ajan kuluessa. Keskustan mittakaavan perusteena (kerrosluku ja rakeisuus) on käytetty olevaa Naantalin keskustan rakentamista. Rakentamisen kerrosluvut ovat samoja, mitkä keskustan alueelta tällä hetkellä löytyvät: kerrosta. Rakennusmassojen muurimaista vaikutelmaa on pyritty pienentämään katkomalla rakennusmassoja 1 2 porrashuoneen yksiköihin, tekemällä sisäänvetoja ( koloja ) katujen kulmiin, käyttämällä matalampia 1- kerroksisia osia tai kattolippoja rakennusten väleissä. Näin rakennusmassat pyritään pitämään hahmoltaan pieninä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on kestävän kehityksen mukainen toimenpide, jolla mm säästetään energiaa, vähennetään kunnallisteknisiä kustannuksia sekä hillitään ilmastonmuutosta. Keskustan tiivistämistä on epärealistista tehdä pelkästään liike- ja työpaikkarakentamisella. Asumisen lisääminen keskustaan on järkevää tuotaessa ihmiset palveluiden lähelle eikä päinvastoin. Kasvava asukaspohja taas luo edellytykset monipuolisille palveluille. Näin toiminnot hyödyntävät toisiaan. Näin luodaan myös edellytykset toimivalle kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen toiminnalle. 17. As Oy Puistotie 1-3 Kyseessä on rakennemalliehdotus ei asemakaavaluonnos. Rakennemallilla ei ole MRL:n mukaista oikeusvaikutteisen suunnitelman asemaa. Kyseessä on ns. epävirallinen maankäytön suunnitelma. Rakennemallityössä on sen eri vaiheissa haettu bussiliikenteelle sopivaa terminaalin sijaintia ja samalla tutkittu sen laajuutta. Siitä on laadittu useita eri luonnosvaihtoehtoja. Kaikissa vaihtoehdoissa lähtökohtana on ollut, että terminaalin sijainnin tulisi olla keskeinen, ja sen tulisi olla helposti saavutettavissa sekä kevyellä liikenteen

4 että saattoliikenteen suhteen. Toisaalta rakennemallityössä on pyritty tehostamaan keskustan maankäyttöä rakentamisella, pitämään liikennealueet tiiviinä ja rauhoittamaan keskusta ylimääräiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Joukkoliikenteelle on osoitettu saarekemallinen asema-alue Aurinkotien varresta. Linja-autojen asema sijoittuu kävelypainotteisen Tullikadun päätteeksi, ja se on helposti saavutettavissa kävellen keskustan suunnasta. Aurinkotietä Raision suunnasta Naantaliin saapuvan joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu Aurinkotien varrelle saarekkeen itäreunalle. Tämän jälkeen bussi kääntyy kiertoliittymässä ja jatkaa takaisin Aurinkotietä. Tuulensuunkatua pitkin saariston suunnasta saapuvan liikenteen päätepysäkki on saarekkeen länsipuolella. Tämän jälkeen bussi kiertää Aurinkotien ja kiertoliittymän kautta takaisin Tuulensuunkadulle. Pysäkkijärjestelyt toimivat, vaikka jatkossa bussiyhteydet ajaisivat vain keskustan läpi. Matkahuollon terminaalitoiminnot voivat sijoittua toisaalle bussien reittien varsille, mikäli asemarakennuksen koko ei tähän riitä. Rakennuksessa voi toimia lämmin odotustila ja/tai pienimuotoista liiketoimintaa, esim. kioski. Saattoliikenteen pysäköinti osoitetaan Terveysaseman itäpuoliselle pysäköintialueelle. Tuulensuunkadun ylitys on jalankulkijoille kuitenkin liikenneturvallisuuden kannalta riski, vaikka suurin osa ajoneuvoliikenteestä ohjautuukin Tuulensuunkadun ja Aurinkotien suuntiin. Mikäli linja-autoasema ja puistoalue säilytetään ennallaan, ei kortteleihin 3/55 ja 3/52 voida osoittaa juuri lainkaan lisärakennusoikeutta. Vähäinen liiketilan lisäys nykyiseen rakennukseen ei houkuttele rakennuttajia ja aiheuttaa mahdollisesti ongelman toiminnan vaatiman lisäpysäköinnin suhteen. Linja-autoterminaalin säilyttämisellä Luostarinkadun muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi on haastavampaa. Myös kiertoliittymän toteuttaminen Aurinkotien päätteeksi hankaloituu. Kaupunkikuvallisena seurauksena liikenneympäristön aiheuttama nykyinen tilallinen hajanaisuus säilyy As Oy Naantalin Puistotie 20 Juhani Ranki Rakennemalli esittää yhden vision - mahdollisuuden - kaupunkirakenteesta, jollaisena Naantali keskusta-alue voisi toteutua. Sen toteutuminen voi kestää useita vuosikymmeniä tai se voi toteutua vain osittain. Käytännössä yleissuunnitelma ohjaa korttelikohtaisia rakennushankkeita sekä niihin liittyviä liikenteellisiä järjestelyjä. Rakentamisen kerrosluvut ovat samoja, mitkä keskustan alueelta tällä hetkellä löytyvät: 3 5 -kerrosta. Rakennusmassojen muurimaista vaikutelmaa on pyritty pienentämään katkomalla rakennusmassoja 1 2 porrashuoneen yksiköihin, tekemällä sisäänvetoja ( koloja ) katujen kulmiin, käyttämällä matalampia 1- kerroksisia osia tai kattolippoja rakennusten väleissä. Näin rakennusmassat pyritään pitämään hahmoltaan pieninä. Uudisrakentamisessa maanalainen paikoitus - jolla parannetaan korttelipihojen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä porrastehokkuus edellyttävät rakentamiselta tiettyä massaa, jotta rakentamishankkeelle luodaan taloudelliset edellytykset. Naantalin sisääntuloväylien toimivuus ja liikenteen sujuvuus on ensiarvoisen tärkeää, mikäli nykyinen keskustan katuverkko säilytetään ja sen toimivuus halutaan säilyttää liikennemäärien lisääntyessä. Erityisen haastavaa keskustan varsinkin market-alueen saavuttaminen on Rymättylän suunnasta. Sisääntulojärjestelyillä voidaan olennaisesti vähentää keskustan sisäisten ruutukaavakatujen liikennekuormitusta, mikä korostuu varsinkin Tulli- ja Käsityöläiskaduilla. Rakennemallityössä on sen eri vaiheissa haettu bussiliikenteelle sopivaa terminaalin sijaintia ja samalla tutkittu sen laajuutta. Siitä on laadittu useita eri luonnosvaihtoehtoja. Kaikissa vaihtoehdoissa lähtökohtana on ollut, että terminaalin sijainnin tulisi olla keskeinen, ja sen tulisi olla helposti saavutettavissa sekä kevyellä liikenteen että saattoliikenteen suhteen. Toisaalta rakennemallityössä on pyritty tehostamaan keskustan maankäyttöä rakentamisella, pitämään liikennealueet tiiviinä ja rauhoittamaan keskusta ylimääräiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Joukkoliikenteelle on osoitettu saarekemallinen asema-alue Aurinkotien varresta. Linja-autojen asema sijoittuu kävelypainotteisen Tullikadun päätteeksi, ja se on helposti saavutettavissa kävellen keskustan suunnasta.

5 Aurinkotietä Raision suunnasta Naantaliin saapuvan joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu Aurinkotien varrelle saarekkeen itäreunalle. Tämän jälkeen bussi kääntyy kiertoliittymässä ja jatkaa takaisin Aurinkotietä. Tuulensuunkatua pitkin saariston suunnasta saapuvan liikenteen päätepysäkki on saarekkeen länsipuolella. Tämän jälkeen bussi kiertää Aurinkotien ja kiertoliittymän kautta takaisin Tuulensuunkadulle. Pysäkkijärjestelyt toimivat, vaikka jatkossa bussiyhteydet ajaisivat vain keskustan läpi. Matkahuollon terminaalitoiminnot voivat sijoittua toisaalle bussien reittien varsille, mikäli asemarakennuksen koko ei tähän riitä. Rakennuksessa voi toimia lämmin odotustila ja/tai pienimuotoista liiketoimintaa, esim. kioski. Saattoliikenteen pysäköinti osoitetaan Terveysaseman itäpuoliselle pysäköintialueelle. Rakennemallilla ei voida pakottaa palvelujen sijoittumista keskusta-alueella, mutta sillä voidaan luoda monipuolisempia edellytyksiä ja vaihtoehtoja niiden sijoittumiselle, minkä voi suurella todennäköisyydellä väittää johtavan ainakin niiden lisääntymiseen ja siten myös tiivistymiseen alueella. Käytännössä rakennemalli lisää määrätietoisesti toimitiloja korttelien katutasossa liikkeille ja palveluille, eikä siten hajauta niitä eripuolille kaupunkirakennetta Pirkko Äyräs Kyseessä on rakennemalliehdotus ei asemakaavaluonnos. Rakennemallilla ei ole MRL:n mukaista oikeusvaikutteisen suunnitelman asemaa. Kyseessä on ns. epävirallinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli on suunnitelmana yleiskaavatasoinen, mikä tarkoittaa sitä, että uudisrakennusten lukumäärä ja niiden hahmo tutkitaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Linja-autoaseman, ja muunkin ydinkeskustan, rakennustehokkuutta on pyritty lisäämään, jotta saavutettaisiin tiettyjä keskustan vetovoimaisuutta oleellisesti lisääviä parannuksia kuten mm: - korttelikohtainen maanalainen pysäköinti (autot piiloon kaduilta) - laadukas kävelypainotteinen ympäristö - toimivia, helposti saavutettavia ja haluttuja liiketiloja - tiivis, kaupunkimainen ympäristö Bussiasemaa ei ole tarkoitus siirtää merkittävästi nykyiseltä paikaltaan, vaan sen on tarkoitus jatkossakin säilyä ydinkeskustan välittömässä yhteydessä. Joukkoliikenteelle on osoitettu saarekemallinen asema-alue Aurinkotien varresta. Linja-autojen asema sijoittuu kävelypainotteisen Tullikadun päätteeksi, ja se on helposti saavutettavissa kävellen keskustan suunnasta. Aurinkotietä Raision suunnasta Naantaliin saapuvan joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu Aurinkotien varrelle saarekkeen itäreunalle. Tämän jälkeen bussi kääntyy kiertoliittymässä ja jatkaa takaisin Aurinkotietä. Tuulensuunkatua pitkin saariston suunnasta saapuvan liikenteen päätepysäkki on saarekkeen länsipuolella. Tämän jälkeen bussi kiertää Aurinkotien ja kiertoliittymän kautta takaisin Tuulensuunkadulle. Pysäkkijärjestelyt toimivat, vaikka jatkossa bussiyhteydet ajaisivat vain keskustan läpi. Matkahuollon terminaalitoiminnot voivat sijoittua toisaalle bussien reittien varsille, mikäli asemarakennuksen koko ei tähän riitä. Rakennuksessa voi toimia lämmin odotustila ja/tai pienimuotoista liiketoimintaa, esim. kioski. Saattoliikenteen pysäköinti osoitetaan Terveysaseman itäpuoliselle pysäköintialueelle. Tuulensuunkadun ylittämisestä tehdään nykyistä helpompaa uusien liikennejärjestelyjen (korotetut suojatiet / risteysalueet, kiertoliittymät, kunnolliset kevyen liikenteen väylät / jalkakäytävät) avulla. Lisäksi liikennemääriä keskusta-alueella on tarkoitus laskea mm sujuvoittamalla saariston suunnan liikennettä sekä rajaamalla bussiliikenne Tuulensuunkadulle ja Käsityöläiskadulle. Rakennemallin mukaisessa ydinkeskustassa säilyisivät pienet viheralueet Aurinkotien ja Tuulensuunkadun kulmauksessa sekä vapaa-aikatullin korttelissa. Lisäksi olemassa olevia katuja (Aurinkotie, Tullikatu, Tuulensuunkatu) olisi tarkoitus elävöittää lisäistutuksin.

6 Vapaa-aikatullin talon suurin ongelma on se, että se sijaitsee rakennemallin mukaisella katualueella. Rakennuksen säilyttäminen hankaloittaisi merkittävästi kunnollisten kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä Tuulensuunkadun varteen, sekä jossain määrin uutta joukkoliikenneratkaisua ja Käsityöläiskadun- Tuulensuunkadun liittymäalueen järjestelyjä. Lisäksi rakennus on nykyiseltä toiminnaltaan tehoton eikä sillä ole todettu merkittäviä rakennussuojelullisia arvoja. Rakennemallia edelsi kaksi vaihtoehtoista luonnosta (A ja B), joista ensimmäinen oli luonteeltaan kevyempi, olemassa olevan kaupunkikuvan täydennysrakentamiseen keskittyvä. Toinen vaihtoehto oli raskaampi ja enemmän korvaavaan uudisrakentamiseen painottuva. Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä rakennemallia on laadittu raskaamman B-vaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena ei tietenkään ole tiheään sullottu keskusta vaan tiivis, tyylikäs ja urbaani kaupunkitila, jolla olisi myös realistiset taloudelliset edellytykset toteutua ja toimia. 6