Jokirannan koulukeskus VE 01

Transkriptio

1 Jokirannan koulukeskus VE 01 Jokikylän koulun toiminnallinen ratkaisu perustuu Jokikylän olevan koulurakennuksen laajentamiseen, ja siinä olevien toimintojen ja tilojen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kaupunkikuva ja sijainti - Sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan keskeinen kaupungin keskusta-alueen suhteen - Kaupunkikuvallisesti näkyvä sijainti, jolloin laajennusosilla voi vaikuttaa rakennuksen hahmoon sekä toimintojen painopisteiden sijoittumiseen - Tontti/kortteli on pinta-alaltaan laaja, jolloin rakennusten, piha-alueiden sekä liikennejärjestelyjen toteuttaminen sekä muuttaminen on suhteellisen helppoa - Keskeinen sijainti mahdollistaa lähikorttelialueen monipuolisen kehittämisen, jolloin toiminnalliset synergiaedut voivat lisääntyä, mm. yhteisten pysäköintiratkaisujen suhteen, esim. liikuntapalvelut, oppilaitokset jne - Korttelissa ei ole muita toimintoja, jotka voisivat häiriintyä koulun toiminnasta - Korttelialueen rajautuminen kaupunkitilan suhteen jää puutteelliseksi, ja edellyttää mahdollisesti ympäristörakentamisen keinoja piha-alueen rajaamiseksi, esim. istutuksilla Arkkitehtuuri - Rakennus laajennuksineen sijoittuu keskelle tonttia, jolloin sitä havainnoidaan eri puolilta - Eri puolille koulua sijoittuvilla lisärakennusmassoilla voidaan rakennuksen ilmettä ja hahmoa muuttaa helposti vaarana on sekalainen rakennuskokonaisuus ilman huolellista suunnittelua - Rakennuksella ei ole selkeää pääjulkisivua, jonka vuoksi pääsisäänkäyntialuetta on korostettava - Tilaratkaisua voidaan tehostaa tekemällä laajennusosat 2-kerroksisiksi - 1-kerroksinen massoittelu pidentää käytävätilaa, mutta mahdollistaa poistumisen ilman porrashuoneita. Laajennusosat on helppo tehdä esteettömiksi Piha-alueet - Koulun piha-alueet sijoittuvat Visalantien puolelle, josta aiheutuu hieman meluhaittaa sekä häiriötä - Olevan koulurakennuksen keskeinen sijainti korttelissa ei mahdollista piha-alueiden hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta mahdollistaa uusien toimintojen sijoittelun helposti, esim. pelikenttien sijoittelun suhteen - Välituntipihat jakautuvat rakennusmassojen väleihin ja sijoittuvat etelän (lounas) suuntaan. Pihojen suojaisuutta ja viihtyvyyttä on parannettava ympäristörakentamisella ja kasvillisuudella - Päiväkodin piha-alue on aidattava, jolloin piha-alueen portit voidaan sijoittaa lähestymissuuntiin - Ruokalan ja käsityöluokan huoltoliikenne, oppilaspihat, saattoliikenne ja pysäköinti saadaan erillisiksi, eikä liikenteellisiä risteämisiä juurikaan tapahdu Toiminnat - Laajennusosat tukeutuvat olevan koulurakennuksen toiminnalliseen rakenteeseen, mikä mahdollistaa suuren synergiaedun koulun toimintojen ja tilojen uudelleenjärjestelyissä - Massoitteluratkaisu on toiminnallisesti joustava, muttei tilankäytöltään välttämättä tehokas - Laajennusosien avulla ylä- ja alakoulun sekä päiväkodin tilat saadaan jaettua omiin kokonaisuuksiinsa - Päiväkotirakennus on laajennusten avulla liitetty osaksi koulurakennusta - Olevaa koulurakennusta voidaan toiminnallisesti laajentaa edelleen muihin suuntiin vapaasti, mutta yhteystarpeet eivät välttämättä toteudu ihanteellisesti Laajuustiedot Uudisrakentamista kem2 Oppilasmäärä 200 (yk) ja 150 (ak) oppilasta 350 oppilasta Päiväkoti 140 lasta 140 lasta Henkilömäärä 35 (k) + 35 (pk) + 15 hlök 85 työtekijää

2 Liikenne - Uusien toimintojen aiheuttama henkilöautojen lisäliikenne keskeisen saattoliikenteen tunnin aikana: koulu 40 automatkaa (20 ajoneuvoa tulee ja 20 lähtee) päiväkoti 100 automatkaa (50 ajoneuvoa tulee ja 50 lähtee) - Lisäliikenne hallittavissa uusilla nouto- ja saattoliikenteen järjestelyillä, joilla minimoidaan ajoneuvoliikenteenteen risteäminen kevyen liikenteen päävirtojen kanssa - Koulun saavutettavuus keskeisiltä maankäyttöalueilta ja uusilta isoilta asemakaava-alueilta kuten Hollihaka ja Kaisaniemi hyvä kaikilla kulkutavoilla - Olmalan alueelta saavutettavuus vaatii kevyen liikenteen järjestelyjen kehittämistä noin eurolla (toimenpiteet esitetty liitekartassa) - Koululle johtavien kevyen liikenteen pääreittien risteäminen pääteiden kanssa eritasossa - Lähialueen kevyenliikenteen väylien leveys syytä tarkistaa vastaamaan kasvaneita kevyen liikenteen määriä - Koulukeskuksen sijainti vilkkaasti liikennöityjen liikenneväylien läheisyydessä asettaa liikenneturvallisuudelle suuret vaatimukset

3 Olmalan pellon uusi yhtenäiskoulu ja päiväkoti VE 02 Olmalan pellon koulu on uudisrakennus, johon sijoitetaan kaikki koulun toiminnan vaatimat tilat. Ratkaisulla saavutetaan tiiviin ja tehokkaan yhtenäiskouluyksikön edut. Kaupunkikuva ja sijainti - Sijainniltaan kaupungin keskustan reuna-alueella - Kaupunkikuvallisesti näkyvä sijainti rakentamattoman peltoaukean reunalla, jolloin rakennusmassa voidaan sijoittaa vapaasti tontille eikä rakennuksen muodolle tai hahmolle ole tilallisia rajoituksia - Tontti on laaja, jolloin rakennusten, piha-alueiden sekä liikennejärjestelyjen toteuttaminen sekä muuttaminen on suhteellisen helppoa - Koulun sijainti mahdollistaa lähialueiden monipuolisen kehittämisen, mutta se saattaa jäädä myös vaatimattomaksi sijainnin vuoksi, jolloin ympäristön täydennysrakentaminen käsittää vain asumista - Korttelialueen rajautuminen kaupunkitilan tai maiseman suhteen jää puutteelliseksi, mutta reuna-alueen sijainti ei sitä ehdottomasti vaadikaan - Sähkölinjat aiheuttavat koulun sijainnille imagotappiota Arkkitehtuuri - Rakennus sijoittuu avoimen tilan reunaan, jolloin sitä havainnoidaan eri puolilta peltoaukean yli - Avoimeen tilaan sijoittuva rakennus voidaan muotoilla tilaratkaisun mukaiseksi, ja varautua massoittelussa koulun laajentamismahdollisuuteen - Rakennuksen arkkitehtuuri on riippumaton ympäristön rakentamisesta - Tilaratkaisua voidaan tehostaa tekemällä rakennus 1- tai 2-kerroksisena tarvittavilta osin Piha-alueet - Koulurakennuksen vapaalla sijainnilla ja muotoilulla piha-alueet saadaan optimoitua sopivan kokoisiksi ja riittävä suuriksi. Koulun pihalle mahtuu pelikenttiä ja tilaa vaativia toimintoja - Rakennuksen pääsisäänkäynti- ja huoltoalueet sijoittuvat luontevasti Savelantien puolelle ja piha-alueet etelänpuolelle - Välituntipihat jakautuvat rakennusmassojen väleihin sekä ympärille ja avautuvat etelän suuntaan mahdollisimman kauas Savelantiestä. Piha-alueen viihtyisyyttä ja suojaisuutta on parannettava ympäristörakentamisella sekä kasvillisuudella - Päiväkodin piha-alue aidattava erilleen koulun pihasta - Huoltoliikenne, oppilaspihat, saattoliikenne ja pysäköinti saadaan erillisiksi, mutta liikenteellisiä risteämisiä Savelantien puolelle saattaa syntyä Toiminnat - Rakennuksen muodolla saadaan tilankäytöllisesti mahdollisimman toimiva ratkaisu, joka on myös energiatehokas - Massoitteluratkaisu edellyttää toiminnallisen joustavuuden huomioimista etukäteen, mutta muuntojoustavuus on toteutettavissa laajennusvaihtoehtoa tehokkaammin - Massoitteluratkaisu voidaan toteuttaa tilojen vaatimalla mitoituksella ja yhteystarpeilla Laajuus Uudisrakentamista kem2 Oppilasmäärä 200 (yk) ja 150 (ak) oppilasta 350 oppilasta Päiväkoti 140 lasta 140 lasta Henkilömäärä 35 (k) + 35 (pk) + 15 hlök 85 työtekijää

4 Liikenne - Toimintojen aiheuttama henkilöautojen lisäliikenne keskeisen saattoliikenteen tunnin aikana: koulu 40 automatkaa (20 ajoneuvoa tulee ja 20 lähtee) päiväkoti 100 automatkaa (50 ajoneuvoa tulee ja 50 lähtee) - Koulun saavutettavuus jalankulun ja pyöräilyn osalta ilman kevyen liikenteen kehittämistoimenpiteitä huono - Koululle johtavien kevyen liikenteen pääreittien risteäminen pääteiden kanssa eritasossa paitsi Toivonpuiston ja Koivukallion suunnasta - Saavutettavuutta parantavien kevyen liikenteen järjestelyjen kustannusarvio noin euroa (toimenpiteet esitetty liitekartassa). Jokirannan koulun säilyessä Kalajoen ylittävän uuden kevyen liikenteen sillan tarve ei keskeinen. - Esitettyjen keskeisten kevyen liikenteen toimenpiteiden lisäksi koulun saavutettavuus Koskipuhdon suunnasta vaatii keskusta-alueelle kevyen liikenteen reitistöjen selkeyttämistä ja turvallisuuden varmentamista esim. Valtakadun ylityksissä - Koulun saavutettavuus ajoneuvoliikenteen kannalta varmentuu kantatien 86 ja Savelantien liittymän liikennevalojen valmistumisen myötä - Lähialueen kevyenliikenteen väylien leveys syytä tarkistaa vastaamaan kasvaneita kevyen liikenteen määriä

5 Toivonpuiston uusi yhtenäiskoulu ja päiväkoti VE 03 Toivonpuiston koulu on uudisrakennus, johon sijoitetaan kaikki koulun toiminnan vaatimat tilat liikuntatiloja lukuun ottamatta. Ne sijoitetaan läheisen liikuntakeskuksen yhteyteen. Ratkaisulla saavutetaan tiiviin ja tehokkaan yhteiskouluyksikön edut. Kaupunkikuva ja sijainti - Sijainniltaan kaupungin keskustan läheisyydessä Savontien eteläpuolella, kun taas taajamarakenteen painopiste on tien pohjoispuolella - Kaupunkikuvallisesti näkyvä sijainti metsäisen alueen keskellä Salmiperäntien varressa - Tontti on muodoltaan kapea, jolloin rakennuksen sijoittelu, piha-alueiden sekä liikennejärjestelyjen järjesteleminen aiheuttaa rajoituksia ja niiden muuttaminen jatkossa on suhteellisen haastavaa - Koulun sijainti mahdollistaa tukeutumisen liikunta-alueen toimintoihin esim. tilankäytön, tapahtumien sekä pysäköintijärjestelyjen suhteen - Korttelialueen rajautuminen katutilan suhteen toimii, ja piha-alueet rajautuvat puuston sisälle - Koulu piha-alueineen sijoittuu kaakon puoleisen omakotialueen läheisyyteen, mistä saattaa seurata häiriötä olemassa olevalle asumiselle Arkkitehtuuri - Rakennus sijoittuu kadun varteen, jolloin sen pääjulkisivu ja sisäänkäynti sijoittuvat näkyvästi - Rakennus on pihatilojen maksimoimiseksi sijoitettava pitkäomaisena kadun suuntaisesti, jolloin rakennus voidaan tehdä kadunpuolelle suljetummaksi (julkisemmaksi) ja pihatilojen suuntaan avoimemmaksi - Rakennuksen arkkitehtuuri on riippumaton ympäristön rakentamisesta - Tilaratkaisua voidaan tehostaa tekemällä rakennus 1 3 -kerroksiseksi tarvittavilta osiltaan. Kerrosten lisääminen tehostaa tilankäyttöä Piha-alueet - Koulurakennuksen sijoittelulla ja muotoilulla piha-alueet saadaan maksimoitua, mutta ne jäävät pintaalaltaan pieniksi > mahdollisuus siirtää koulun tonttia Hyypänkallion suuntaan - Rakennuksen liikenne- ja huoltoalueet sijoittuvat koulutontin päätyihin ja liittymät sijoittuvat Salmiperäntien puolelle, mistä seuraa väistämättä paljon liikenteellisiä risteämisiä - Välituntipihat jakautuvat rakennusmassan kaakkoispuolelle ja avautuvat etelän suuntaan. Rakennusmassoilla on vaikea tukea pihatilojen jakoa ylä- ja alakoulun kesken - Päiväkodin piha-alue aidattava erilleen koulun pihasta, mikä pienentää välituntipihojen kokoa - Tontille ei mahdu pelikenttää tai tilaa vaativia pihatoimintoja - Ympäristön puusto tekee piha-alueesta suojaisen ja viihtyisän Toiminnat - Kapean korttelialueen vuoksi rakennus joudutaan sijoittamaan pituussuuntaisena massana kadun varteen, jolloin tilankäytöllisesti tehokkaan ratkaisun saavuttaminen voi olla haastavampaa - Massoitteluratkaisu edellyttää toiminnallisen joustavuuden huomioimista etukäteen, mutta muuntojoustavuus on toteutettavissa laajennusvaihtoehtoa tehokkaammin. Laajennusten sijoittuminen on rajoitettua tontin kapeuden ja koulun massoitteluratkaisun vuoksi - Massoitteluratkaisu voidaan toteuttaa tilojen vaatimalla mitoituksella - Yhteys liikuntakeskukseen tapahtuu puiston läpi Närhitien yli, mikä tarkoittaa siirtymisiä kouluaikaan - Hyvät yhteydet ulkoilureitille Laajuus Uudisrakentamista kem2 Oppilasmäärä 200 (yk) ja 150 (ak) oppilasta 350 oppilasta Päiväkoti 140 lasta 140 lasta Henkilömäärä 35 (k) + 35 (pk) + 15 hlök 85 työtekijää

6 Liikenne - Toimintojen aiheuttama henkilöautojen lisäliikenne keskeisen saattoliikenteen tunnin aikana: koulu 40 automatkaa (20 ajoneuvoa tulee ja 20 lähtee) päiväkoti 100 automatkaa (50 ajoneuvoa tulee ja 50 lähtee) - Koulun saavutettavuus ajoneuvo- ja kevyellä liikenteellä keskeisiltä maankäyttöalueilta varsin hyvä, kun koulun lähialueen kevyen liikenteen yhteydet toteutetaan. - Kevyen liikenteen osalta saavutettavuutta parantaisivat Pyörreperän suunnasta Närhitien alikulun rakentaminen ja Olmalan suunnasta kantatien 86 alikulun ja siihen liittyvien kevyenliikenteen väylien rakentaminen ammattikorkeakoulun kohdalle, jotka eivät kuitenkaan kriittisiä koulun toteutuksen kannalta - Kevyen liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi Valtakadun ja Torikadun, Salmiperäntien ja Lintutien sekä Salmiperäntien ja Närhitien liittymissä tulee tehdä arvio kevyen turvallisuutta parantavia järjestelyjä tarpeesta - Lähialueen kevyenliikenteen väylien leveys syytä tarkistaa vastaamaan kasvaneita kevyen liikenteen määriä - Joukkoliikenteen osalta sijainti hiukan syrjässä keskeisiltä joukkoliikenteen reiteiltä. - Koulun saavutettavuutta voi heikentää ajoneuvoliikenteen osalta ruuhka-aikoina valtatien 27 kiertoliittymän ajoittaiset toimivuusongelmat - Koululle johtavien kevyen liikenteen pääreittien risteäminen pääteiden kanssa eritasossa