Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40 - mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- Naantalin kaupunki Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40 - mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali Lokakuu 2008

2 Naantalin kaupunki Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40-mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali Lokakuu 2008 Viite Versio 1 Pvm Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Juha Jokela Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere Puhelin:

3 Sisällys 1. Tiivistelmä 1 2. Työn sisältö ja tarkastelumenetelmä 3 3. Suunnittelualue 4 4. Kesäliikenteen sujuvuus nykytilanteessa (v.2007) 5 5. Liikenne-ennuste vuoden 2030 kesäliikenteelle Liikenne-ennusteen laadintaperiaatteet Liikenne-ennuste kesäliikenteelle Kesäliikenteen sujuvuus v Nykyliikenneverkko (perusennuste) Kehitystarpeet ja -mahdollisuudet 2030 sujuvuuden kannalta Järvelän eritasoliittymän täydentäminen Tullikadun katkaiseminen ajoneuvoliikenteeltä 15 Liite 1. Kesäkuun iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa (2008). Liite 2. Kesäkuun iltahuipputunnin liikennemäärät vuonna Liite 3. Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun suunnitelmaluonnos kiertoliittymänä. I toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali

4 1. Tiivistelmä Selvityksessä on tarkasteltu Naantalissa Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40-mt 189) liikenteen sujuvuutta nykytilanteessa sekä kesällä 2030 arkipäivän iltahuipputunnin aikana. Kesällä suunnittelualueen liikennemäärät ovat % vuoden keskimääräisiä liikennemääriä suurempia. Nykytilanteessa liikenne toimii kaikissa liittymissä hyvin. Humaliston alueen ja Luonnonmaan suunnan maankäytön kasvulla on suuri merkitys suunnittelualueen liikennemäärien kasvuun vuoteen 2030 mennessä, koska Luonnonmaan suuntaan on vain yksi reittimahdollisuus (Armonlaaksontie). Armonlaaksontien tunnelin kesäliikennemäärän ennustetaan kasvavan noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä (n ajon./vrk v.2030). Käsityöläiskadun, Tuulensuunkadun ja Uolevi Raaden kadun liikennemäärät ovat kesällä 2030 noin ajon./vrk. Katuverkon liikenne kasvaa noin ajon./vrk Kesällä 2030 ensimmäisenä liikenteellisiä ongelmia syntyy nykyjärjestelyillä Aurinkotien/Tuulensuunkadun liittymässä Tuulensuunkadun luoteiselta tulosuunnalta ei päästä kärkikolmion takaa vilkkaan liittymän läpi. Liittymä tulee muuttaa yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Uolevi Raaden kadun eritasoliittymän läntiseen ramppiliittymään, joka ruuhkautuu nykyjärjestelyillä rampin tulosuunnasta. Armonlaaksontielle tarvitaan liittymiskaista tunnelin puolelle, joka edellyttänee tunnelin leventämistä. Rymättyläntiellä Käköläntien ja Luonnonmaantien liittymissä vasemmalle kääntyvä liikenne ei pääsee iltahuipputunnin aikana liittymään Rymättyläntien liikennevirtaan. Liittymät on muutettava tarvittaessa valo-ohjatuiksi liittymiksi. Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun liittymään, joka kannattaa muuttaa yksikaistaiseksi yliajettavaksi kiertoliittymäksi. Tarkastelujen perusteella Järveläntien eritasoliittymän täydentämisellä Luonnonmaan suunnan rampeilla ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta Uolevi Raaden kadun eritasoliittymän toimivuuteen. Sen sijaan järjestelyjen avulla voidaan haluttaessa siirtää Käsityöläiskadun läpikulkuliikennettä Armonlaaksontielle sekä parantaa Järveläntien lähialueiden saavutettavuutta. Mikäli Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä torin kohdalta, tulee sen liikenne siirtää Käsityöläiskadulle. Käsityöläiskatu jää ainoaksi koilliseen suuntaan kulkevaksi ajoneuvoyhteydeksi Naantali keskustassa. Käsityöläiskadun kesäliikenne kasvaa pohjoispäässä noin 2400 ajon./vrk ja eteläpäässä noin 6000 ajon./vrk. Liikenne saadaan toimimaan, mikäli Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymä muutetaan yksikaistaiseksi yliajettavaksi kiertoliittymäksi. 1

5 KL KL liitt. kaista KL VO VO Kuva. Suositus toimenpiteistä (V0=valo-ohjattu liittymä, KL=kiertoliittymä ja liitt.kaista=liittymiskaista) kesään 2030 mennessä. 2

6 2. Työn sisältö ja tarkastelumenetelmä Selvityksessä on tarkasteltu Naantalissa suunnittelualueen liikenteellistä toimivuutta iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa kesäliikenteellä (v.2008) sekä ennustetilanteessa vuonna Työ perustuu vuonna 2007 laadittuun Naantalin toimivuustarkasteluun, jota on laajennettu yhdellä liittymällä ja muutettu vastaamaan kesätilannetta. Lisäksi työssä on tarkasteltu liikenteellisiä vaikutuksia, mikäli Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä torin kohdalta. Työn tavoitteena on arvioida Armonlaaksontien (mt 189) ja Tuulensuunkadun-Käsityöläiskadun liikenteen toimivuutta ja mahdollisia toimenpidetarpeita tulevaisuudessa. Selvityksen on laatinut Juha Jokela Ramboll Finland Oy:sta. Tarkastelut on suoritettu simuloimalla Synchro/SimTraffic ohjelmistolla. Muistiossa esitetyt palvelutasot ovat valo-ohjattujen liittymien osalta LIVASU 95 ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 60 sekuntia. Valo-ohjaamattomien liittymien osalta esitetyt palvelutasot ovat HCM 2000 ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 50 sekuntia. Raskaan liikenteen osuutena tarkasteluissa on käytetty pääosin 4 %. 3

7 3. Suunnittelualue Liikenteellisessä toimivuustarkasteluissa tarkasteltavia liittymiä ovat 1. Rymättyläntie (mt 189) / Luonnonmaantie 2. Rymättyläntie (mt 189) / Käköläntie (mt 12142) 3. Armonlaaksontie (kt 40) / Uolevi Raaden katu (ramppi Luononmaan suuntaan) 4. Armonlaaksontie (kt 40) / Satamatie 5. Satamatie/Uolevi Raaden katu 6. Armonlaaksontie (kt 40) / Järveläntie (eritasoliittymän itäinen ramppiliittymä) 7. Armonlaaksontie (kt 40) / Tuulensuunkatu (eritasoliittymän läntinen ramppiliittymä) 8. Tuulensuunkatu / Alppilankatu 9. Tuulensuunkatu / Käsityöläiskatu 10. Käsityöläiskatu/Uolevi Raaden katu 11. Aurinkotie / Tuulensuunkatu Kuva 1. Suunnittelualue ja toimivuustarkasteluissa huomioidut liittymät. 4

8 4. Kesäliikenteen sujuvuus nykytilanteessa (v.2007) Nykyisin Armonlaaksontien (mt 189) kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne on tunnelin kohdalla ajon./vrk (KKVL 2007). Armonlaaksontien liikennemäärä on Satamatien itäpuolella 9566 ajon./vrk ja Luonnonmaantien länsipuolella 8493 ajon./vrk. Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun liikennemäärät ovat noin ajon./vrk. Armonlaaksontien tunnelin kohdalla raskaan liikenteen osuus on 3,1 %. Suunnittelualueella kesän vuorokausiliikenne on % vuoden keskimääräistä vuorokausiliikennettä suurempaa. Esimerkiksi Armonlaaksontien tunnelin kohdalla kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 21 % keskimääräistä vuorokausiliikennettä suurempi. Tyypillisesti kaupungissa liikenne vähenee kesällä erityisesti heinäkuun aikana, jolloin työmatkaliikenne vähenee huomattavasti. Esimerkiksi Helsingissä pääkatuverkolla on heinäkuussa noin 20 % vähemmän liikennettä kuin vuoden keskimääräisenä vuorokautena. Sen sijaan esimerkiksi Turun rannikolla yleisillä teillä kesäliikenne on Paraisten, Rymättylän, Kustavin ja Taivassalon kohdilla % ( ajon./vrk) keskimääräistä liikennettä suurempi. Näillä kohdilla melko alhaisten keskimääräisten vuorokausiliikennemäärien ( ajon./vrk) johdosta suhteellinen kasvu on korostuu. Tarkasteluajankohdaksi valittiin kesäarkipäivän iltahuipputunti (noin klo ), koska tällöin liikennemäärien arvioidaan olevan suurimmillaan. Nykyisin liikenne toimii kaikissa tarkastelluissa liittymissä kaikilla kääntymissuunnilla hyvin. Simulointien perusteella pisimmät viivytykset syntyvät Tuulensuunkadun/Aurinkotien, Rymättyläntien/Käköläntien ja Rymättyläntien/Luonnonmaantien liittymissä vasemmalle kääntyville ajoneuvoille. Jonotunneli Kuva 2. Kesän keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät sekä kesäarkipäivän iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa (v.2008). Iltahuipputunnin liikennemäärät perustuvat liikennelaskentoihin (kt 40 välillä Satamatie-Luonnonmaantie), (Tuulensuunkatu/Aurinkotie) sekä , jotka on liikennelaskentatietojen perusteella siirretty kasvukertoimilla vastaamaan kesäliikennettä. Kuvan liikennemäärät ovat myös liitteessä 1. 5

9 pituudet ovat pisimmilläänkin vain muutaman ajoneuvon mittaisia eli noin 40 metriä. Kuva 3. Nykytilanteessa liikenne toimii hyvin kaikissa suunnittelualueen liittymissä eikä liikenteellisiä ongelmia ole. Nykytilanteessa liikenneverkko kestää melko hyvin liikenteen kasvua. Vasta noin 25 % liikennemäärien tasaisen kasvun jälkeen syntyy ongelmia. Ensimmäisenä ruuhkautuu Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymä ja sen jälkeen Armonlaaksontien ja Uolevi Raaden kadun läntinen ramppiliittymä. 6

10 5. Liikenne-ennuste vuoden 2030 kesäliikenteelle 5.1 Liikenne-ennusteen laadintaperiaatteet Syksyllä 2007 ja 2008 lasketut liikennemäärät muutettiin Naantalin katuverkon liikennelaskentojen perusteella vastaamaan kesäliikennemääriä. Liittymissä kääntyvien liikennevirtojen suhteet säilytettiin laskentojen mukaisina. Työssä huomioitiin Humaliston alueen maankäyttöennuste: Humaliston alueen rakentuminen: noin 670 uutta asukasta, noin 530 uutta työpaikkaa ja noin 2000 k-m 2 market Luonnonmaan suunnan (Merimasku, Rymättylä) kasvu: noin 2000 uutta asukasta Humaliston ja Luonnonmaan alueiden liikennetuotos ja liikenteen suuntautuminenn perustui Humaliston alueen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Naantali (Ramboll ) selvitykseen. Suuntajakaumana on täten käytetty seuraavia arvioita liikenteen luonteesta (osto-, asutus- vai työpaikkaliikenne) riippuen: Armonlaaksontie, Turun suunta 50 % (30-60 %) Uolevi Raaden katu, Naantalin suunta 30 % (25-40 %) Armonlaaksontie, Luonnonmaan suunta 13 % (10-25 %) Humalistontie (nykyinen Satamatie), sataman suunta 8 % (5-10 %) Liikenne-ennusteessa on maankäytön kasvun lisäksi huomioitu liikenteen yleinen kasvu Tiehallinnon julkaisun Tieliikenne-ennuste mukaisesti. 5.2 Liikenne-ennuste kesäliikenteelle 2030 Humaliston alueen ja Luonnonmaan suunnan maankäytön kasvulla on suuri merkitys suunnittelualueen liikennemäärien kasvuun vuoteen 2030 mennessä, koska Luonnonmaan suuntaan on vain yksi reittimahdollisuus (Armonlaaksontie). Armonlaaksontien-Rymättyläntien kesäliikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin kaksinkertaiseksi. Armonlaaksontien tunnelin liikennemäärä vuonna 2030 on jopa 75 % nykyistä suurempi ( ajon./vrk v.2030). Liikenteen kasvu on kuitenkin suurimmillaan Armonlaaksontiellä Turun suunnalla ( ajon./vrk), mikä johtuu Humaliston alueen kasvusta. Katuverkolla kesäliikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Käsityöläiskadun, Tuulensuunkadun ja Uolevi Raaden kadun liikennemäärät ovat v.2030 ennusteen toteutuessa noin ajon./vrk eli % ( ajon./vrk) nykyistä suurempia. 7

11 tunneli Kuva 4. Vuoden 2030 kesäkuun arkipäivän iltahuipputunnin liikennevirrat nykyliikenneverkolla (perusennusteella eli nykyverkolla). Kuvan liikennemäärät ovat myös liitteessä 2. 8

12 6. Kesäliikenteen sujuvuus v Nykyliikenneverkko (perusennuste) Suurimmat liikenteelliset ongelmat kohdistuvat kesällä 2030 Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymään, jossa Tuulensuunkadun luoteinen tulosuunta ruuhkautuu voimakkaasti, Armonlaaksontien ja Uolevi Raaden kadun läntisessä ramppiliittymässä, jossa rampin tulosuunta ruuhkautuu voimakkaasti sekä Rymättyläntien ja Käköläntien liittymässä, jossa Käköläntien tulosuunta ruuhkautuu voimakkaasti. Lisäksi ongelmia syntyy kesällä 2030 seuraaviin kohtiin: Rymättyläntien ja Luonnonmaantien liittymässä vasemmalle kääntyvillä on huono palvelutaso. Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun liittymässä simulointimallissa Käsityöläiskadulta vasemmalle kääntyvillä on välttävä palvelutaso. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymän ruuhkaisuuden johdosta Käsityöläiskadun liittymä ei ruuhkaudu täysin. Lisäksi simulointimalli ei huomioi liittymän huonoja näkemäolosuhteita. Kuva 5. Nykyjärjestelyillä kesällä 2030 erityisesti Aurinkotien/Tuulensuunkadun sekä Armonlaaksontien/Uolevi Raaden kadun läntinen ramppiliittymä ruuhkautuvat voimakkaasti. 9

13 6.2 Kehitystarpeet ja -mahdollisuudet 2030 sujuvuuden kannalta Armonlaaksontien (kt 40) ja Uolevi Raaden kadun läntinen ramppiliittymä (perusennuste) Nykyjärjestelyillä kesällä 2030 läntisessä ramppiliittymässä rampin tulosuunta ruuhkautuu voimakkaasti. STOP-merkin takaa ei päästä liittymään Armonlaaksontien tiheään liikennevirtaan iltahuipputunnin aikana. Valo-ohjauksen avulla liittymän kapasiteetti saataneen riittämään, mutta Turun tulosuunnan jonopituudet tukkivat säännöllisesti Armonlaaksontien ja Humalistontien liittymän lyhyelläkin kiertoajalla. Kuva 6. Valo-ohjauksella rampin tulosuunnan jonot saadaan purettua, mutta ongelmaksi muodostuu lyhyt liittymäväli Humalistontien liittymään. Liittymäväli täyttyy nopeasti ajoneuvoista jopa liikennevalojen lyhyellä kiertoajalla. Liittymiskaistalla liikenteen sujuvuus kesällä 2030 voidaan varmistaa. Liittymiskaistaa ei pystytä rakentamaan ohjeiden mukaisena ilman, että tunnelia levennetään. Kuva 7. Uolevi Raaden kadun eritasoliittymään ei saada mahtumaan suunnitteluohjeiden mukaista kiihdytyskaistaa ramppia itään siirtämällä. Suluissa on esitetty liittymiskaistan suosituspituudet. 10

14 Armonlaaksontien (kt 40) ja Humalistontien itäinen ramppiliittymä (perusennuste) Itäisessä ramppiliittymässä liikenne toimii kesällä 2030 yksikaistaisella kiertoliittymällä kapasiteettinsa äärirajoilla. Liittymän kapasiteettia voidaan tarvittaessa parantaa muuttamalla kiertoliittymä osittain kaksikaistaiseksi turbokiertoliittymäksi. Rymättyläntiellä (mt 189) Käköläntien ja Luonnonmaantien liittymät (perusennuste) Rymättyläntiellä Käköläntien tulosuunta ruuhkautuu nykyjärjestelyillä ja Luonnonmaantien liittymässä vasemmalle kääntyvällä liikenteellä on huono palvelutaso kesällä 2030 Rymättyläntien vilkkaan liikenteen johdosta. Liittymät voidaan tarvittaessa muuttaa valo-ohjatuiksi liittymiksi, jolloin sivusuuntien liikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen ylitysten turvallisuus voidaan varmistaa. Valo-ohjattuna pääsuunnalle aiheutuu kuitenkin erityisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella runsaasti ylimääräistä viivytystä. Kiertoliittymillä ohjattuna liittymissä on vaarana, että Naantalin tulosuunta ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana. Kuva 8. Käköläntien ja Luonnonmaantien sivusuuntien liikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen ylitysten turvallisuus voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa varmistaa muuttamalla liittymät valo-ohjatuiksi. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymä (perusennuste) Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymässä kesällä 2030 Tuulensuunkadun luoteinen tulosuunta ruuhkautuu voimakkaasti nykyjärjestelyillä. Kärkikolmion takaa ei päästä kulkemaan vilkkaan liittymän läpi. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymässä liikenne saadaan toimimaan hyvin yksikaistaisella kiertoliittymällä. Kiertoliittymä sopii verkollisesti hyvin liittymäratkaisuksi. Kiertoliittymän pohjoispuolelle on mahdollista rakentaa uusi kevyen liikenteen suojatieylitys. 11

15 Kuva 9. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymä kannattaa muuttaa yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymä (perusennuste) Nykytilanteessa Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymässä on huono näkemä Käsityöläiskadun suunnasta, mikä yhdistettynä Käsityöläiskadun tulosuunnan kärkikolmioon heikentää tulosuunnan sujuvuutta. Vuonna 2030 liittymässä arvioidaan olevaan sujuvuusongelmia nykyjärjestelyillä. Kuva 10. Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymä nykytilanteessa. Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymään voidaan rakentaa yksikaistainen yliajettava kiertoliittymä. Kiertoliittymä korostaisi Käsityöläiskadun roolia osana Naantalin keskustan kehää, alentaisi ajonopeuksia Tuulensuunkadulla sekä selkeyttäisi liittymäjärjestelyjä kadun pohjoispuolen pysäköinnin poistuessa. Kiertoliittymä ei mahdu katualueelle. Liittymän pohjoispuolella kevyen liikenteen väylä on katutasoa alempana, mistä johtuen kevyen liikenteen väylä on vietävä riittävän kauas kiertoliittymästä ja hyvin lähelle poliisiasemaa. 12

16 Kiertosaarekkeen halkaisijana on käytetty kuutta metriä. Kiertotilan kokonaisleveys on suunnitteluohjeen mukaisesti 10 metriä. Tätä pienemmässä kiertoliittymässä linja-auto ei pysty ajamaan sujuvasti. Käsityöläiskadun linja-autopysäkin sijaintia on myös muutettu hieman. Kuva 11. Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun liittymä voidaan muuttaa yksikaistaiseksi yliajettavaksi kiertoliittymäksi. Liittymän pohjoispuolinen kevyen liikenteen väylä tulee siirtää korkeuserojen johdosta riittävän kauas kiertoliittymästä. Suunnitelmaluonnos on liitteessä 3. Uolevi Raaden kadun ja Käsityöläiskadun liittymä (perusennuste) Uolevi Raaden kadun ja Käsityöläiskadun liittymässä kärkikolmio läntisellä tulosuunnalla ei vastaa hyvin liittymän liikennetilaa. Luonnossa Uolevi Raaden katu näyttää pääsuunnalta. Uolevi Raaden kadun molemmille tulosuunnille voidaan rakentaa suojatiesaarekkeet alentamaan ajonopeuksia sekä vähentämään Uolevi Raaden kadun virheellistä käsitystä etuajo-oikeutettuna väylänä. Kuva 12. Uolevi Raaden kadun ja Käsityöläiskadun liittymässä Uolevi Raaden katu vaikuttaa luonnossa nykyisin virheellisesti etuajo-oikeutetulta suunnalta. 13

17 7. Järvelän eritasoliittymän täydentäminen Liikenneverkkovaihtoehdossa B Järveläntien eritasoliittymää täydennetään rampeilla Rymättylän suunnasta ja Rymättylän suuntaan. Tällöin Naantalista Luonnonmaan suuntaan ja päinvastaisesta liikenteestä karkeasti noin puolen arvioidaan vaihtavan reittiään Uolevi Raaden kadun eritasoliittymästä Järveläntien eritasoliittymään. Kuva 13. Yleissuunnitelma Järveläntien eritasoliittymän täydentämisestä Luonnonmaan suunnan rampeilla (lähde: Naantalin kaupungin toimittama yleissuunnitelma vuodelta 2002). Verkkovaihtoehto B vähentää Käsityöläiskadun läpikulkuliikennettä siirtäen sitä Armonlaaksontielle sekä parantaa Järveläntien lähialueiden saavutettavuutta. Liikenteen sujuvuuden kannalta vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteen sujuvuus paranee Käsityöläiskadulla, mutta heikkenee Armonlaaksontiellä Humalistontien liittymässä. Liikenneverkkovaihtoehdossa B liikennettä siirtyy Uolevi Raaden kadun rampilta (oikealle Luonnonmaan suuntaan pyrkivät) Järveläntien eritasoliittymään, mistä johtuen ongelmallisen Uolevi Raaden kadun läntisen ramppiliittymän ongelmallisinta liikennevirtaa saadaan pienennettyä. Tämän johdosta liittymä toimii hieman kauemmin sivusuunnasta pysähtymispakollisena, mutta vuoden 2030 jälkeen liittymää tulee kuitenkin kehittää joko valo-ohjatuksi tai liittymiskaistalliseksi liittymäksi. Läntisessä ramppiliittymässä tunnelin suuntaan pyrkivät liikennevirrat ovat kuitenkin edelleen yhtä suuria, mistä johtuen liikenteen sujuvuus Uolevi Raaden kadun eritasoliittymässä ei parane merkittävästi. Liikenneverkkovaihtoehto B lisää Humalistontien ja Armonlaaksontien liittymän kuormitusta, mistä johtuen sen yksikaistainen kiertoliittymä ruuhkautuu aikaisemmin. 14

18 8. Tullikadun katkaiseminen ajoneuvoliikenteeltä Liikenneverkkovaihtoehdossa C Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä torin kohdalta. Tällöin Tullikadun läpikulkuliikenne siirretään ainoalle mahdolliselle reittivaihtoehdolle eli Käsityöläiskadulle. Torin läheisyyteen voidaan kuitenkin saapua ajoneuvolla Tullikadun kautta, mutta Tullikadun läpikulku ei ole mahdollista. Järvelän eritasoliittymää ei ole tarkasteluissa täydennetty Luonnonmaan suunnan rampeilla. Nykytilanteessa Tullikadulla on kaksi vaihtoehtoista reittiä koilliseen suuntaan. Käsityöläiskadun lisäksi Torikadun läpikulkua ei ole kielletty. Torikatu on kuitenkin hyvin ahdas katu eikä sille tulisi siirtää läpikulkuliikennettä. Mikäli Tullikadun ajoneuvoyhteys katkaistaan, tulee Torikadun läpikulku kieltää liikennemerkein ja/tai rakenteellisesti. Kuva 14. Torikatu on ahdas katu, jonka läpikulku koilliseen on nykyisin mahdollista. Läpikulku on kiellettävä, mikäli Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä. Tullikadun katkaiseminen ajoneuvoliikenteeltä torin kohdalta lisää kesällä 2030 Käsityöläiskadun liikennemääriä eteläpäässä noin 6000 ajon./vrk ja pohjoispäässä noin 2400 ajon./vrk. Myös Luostarinkadun liikennemäärät kasvavat Tullikadun ja Käsityöläiskadun välillä, koska osa torin läheisyyteen pyrkivästä liikenteestä käyttää Tullikatu-Luostarinkatu-Käsityöläiskatu reittiä Käsityöläiskadun sijaan. 15

19 Kuva 15. Tullikadun katkaisemisen vaikutus kesän 2030 liikennemääriin. Liikenne-ennusteessa ei ole toteutettu Järvelän eritasoliittymän Luonnonmaan suunnan ramppeja. Nykyjärjestelyillä Käsityöläiskadun liittymissä liikenne ruuhkautuu voimakkaasti kesän 2030 liikennemäärillä, mikäli Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä. Kuva 16. Nykyjärjestelyillä Käsityöläiskatu ruuhkautuu voimakkaasti, mikäli Tullikatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä. Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun liittymässä on yksikaistaisella kiertoliittymällä % kasvuvaraa kesän 2030 liikenne-ennusteesta. Tasaisesti liikennemääriä kasvattamalla ensimmäisenä ruuhkautuu Järveläntien tulosuunta. 16

20 Uolevi Raaden kadun ja Käsityöläiskadun liittymässä nykyjärjestelyillä rannan tulosuunnalle kertyy ajoittain jonoja ja liittymä toimii kapasiteettinsa äärirajoilla kesällä Tällöin on mahdollista muuttaa liittymä tasaarvoiseksi, joka parantaa hieman liittymän kapasiteettia. Käsityöläiskadun liikenteen mahdollisesti ruuhkautuessa Armonlaaksontie jää ainoaksi vaihtoehtoiseksi reitiksi koilliseen suuntaan. Järvelän eritasoliittymän täydentäminen Luonnonmaan suunnan rampeilla loisi tällöin vaihtoehtoisen reitin Kaivokadulta Järveläntielle. 17

21 Tuulensuunkatu Järveläntie Armonlaaksontie (mt 189) Satamatie Aurinkotie Uolevi Käsityöläiskatu Tuulensuunkatu Armonlaaksontie (mt 189) Uolevi Raaden Katu Liite. Kesän iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa (2008). Luonnonmaantie Rymättyläntie (mt 189) Rymättyläntie (mt 189) Käköläntie

22 Tuulensuunkatu Järveläntie Armonlaaksontie (kt 40), Raisioon Humalistontie Aurinkotie Uolevi Käsityöläiskatu Tuulensuunkatu Uolevi Raaden Katu Rymättyläntie Kesän iltahuipputunnin liikennemäärät v Luonnonmaantie Rymättyläntie (mt 189) Käköläntie

23

24 Ramboll PL Tampere Puhelin: