Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.
|
|
- Hannele Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy. Tavoitteenamme on sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden ja kuolleisuuden puolittuminen, mikä merkitsee, että sairastavuus ja kuolleisuus laskee nykyiselle eteläeurooppalaiselle tasolle. Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Seuraamme sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittymistä ja valvomme asiakkaidemme etuja. Tarjoamme potilaille sairauksia ja hoitoa käsitteleviä julkaisuja sekä neuvonta- ja kuntoutumispalveluja. Laadimme käyvän hoidon ja kuntoutuksen malleja. PL 50 (Oltermannintie 8), Helsinki Puh. (09) fax (09) Julkaisun kustantaja HANSAPRINT VANTAA / 2004
2 Eteisvärinä Julkaisija: Suomen Sydänliitto ry, 2004 Kirjoittajat: Matti Halinen, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala MJ Pekka Raatikainen, dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala Toimittaja: Ulla-Riitta Penttilä, terveyspalvelupäällikkö, Sydänliitto Kuvat ja taitto: Contra Toinen painos. Suomen Sydänliitto. Kuvien ja tekstin kopiointi ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu ensitiedoksi potilaille, joilla todetaan sydämen eteisvärinä, sekä heidän omaisilleen. Eteisvärinä on yleinen vaiva ja sen ilmaantumisriski kasvaa iän myötä. Jopa neljä prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 65- vuotiaista kärsii siitä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat suuresti, joten sen aiheuttama haittakin on eri ihmisillä erilainen. Vaikka parantavaa hoitoa eteisvärinään ei ole tarjolla kuin harvoissa poikkeustapauksissa, sen aiheuttamia oireita voidaan tehokkaasti lievittää lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla niin, että elämänlaatu pysyy siedettävänä. Eteisvärinä johtaa vain harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen. Jos eteisvärinä todetaan, sitä tulee lähes aina hoitaa, koska oireettomaankin eteisvärinään liittyy verihyytymän aiheuttaman aivohalvauksen vaara. Toivomme, että opas pystyisi antamaan vastauksia tavallisimpiin eteisvärinää koskeviin, potilaita ja omaisia askarruttaviin kysymyksiin. Suomen Sydänliitto ry 2 3
3 Sisältö Sydämen eteisvärinä Lukijalle SYDÄMEN NORMAALI RYTMI (SINUSRYTMI) 1.1. Miten sydämen rytmi syntyy? Miksi sydämen syketiheys vaihtelee ja mikä on normaalia? Miten rytmihäiriöt syntyvät? ETEISVÄRINÄN SYNTYMEKANISMIT JA SEURAUKSET 2.1. Mikä on eteisvärinä ja mitä oireita se aiheuttaa? Miten yleinen eteisvärinä on? Mistä eteisvärinä johtuu ja periytyykö se? Mitkä tekijät laukaisevat ja mitkä hillitsevät eteisvärinää? Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? ETEISVÄRINÄPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO 3.1. Miten eteisvärinää tutkitaan? Yleiset hoitoperiaatteet Äkillisen eli akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito Uusiutuvan eteisvärinän hoito Entä, jos eteisvärinä jää pysyväksi? Verenohennus- eli antikoagulanttihoito Hoidon seuranta ETEISVÄRINÄ JA ARKI 4.1. Mitä itse voin tehdä ehkäistäkseni eteisvärinää? Entä ravinto, liikunta, seksi ja sauna? Eteisvärinä ja työkyky Sydänpiirit Lisäkirjallisuutta
4 Sydämen normaali rytmi 1. Sydämen normaali rytmi (sinusrytmi) 1.1. Miten sydämen rytmi syntyy? Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa tarkkaan säädelty sähköinen järjestelmä. Sydämen tahdin määrää normaalisti sydämen oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke, jonka antamat sähkösykäykset leviävät erityisiä johtoratoja pitkin sydämen muihin osiin (kuva 1). Kun sähkösykäys saavuttaa sydämen eri osat, se saa sydänlihaksen supistumaan ja pumppaamaan verta. EKG eli sydänfilmi kuvastaa sykäyksen leviämistä sydämessä ja lääkärisi näkee siitä varsin helposti, onko sydämen rytmi normaali (ns. sinusrytmi) vai onko kyseessä rytmihäiriö Miksi sydämen syketiheys vaihtelee ja mikä on normaalia? Normaalisti sydän supistelee miltei säännöllisesti. Aikuisilla leposyke ( pulssi ) on yleensä lyöntiä minuutissa, mutta nukkuessa syke voi olla huomattavasti hitaampi ja rasituksessa se voi kiihtyä jopa 180 lyöntiin minuutissa ilman, että kyseessä on rytmihäiriö. Harvalyöntisyys ei ole vaarallista, ellei siihen liity huimaus- tai pyörtymistaipumusta tai selvää väsyvyyttä. Rasituksen aikana syke kiihtyy, jotta sydän voisi pumpata riittävästi verta lihaksille. Fyysisen ponnistuksen lisäksi myös jännitys, anemia ja kuume voivat ohimenevästi kiihdyttää sydämen sykettä normaalia nopeammaksi. Satunnaisia "muljahduksina" tai lyönnin jäämisenä väliin tuntuvia lisälyöntejä esiintyy joissakin elämänvaiheessa kaikilla ihmisillä ja myös niitä voidaan pitää normaaleina Miten rytmihäiriöt syntyvät? Kuva 1. Normaali impulssin synty. Sinussolmukkeen (1) antamat sähkösykäykset leviävät erityisiä johtoratoja pitkin sydämen eteisiin (2) ja kammioihin (3) aiheuttaen sydänlihaksen supistuksen. Sydämen rytmihäiriöillä tarkoitetaan joko epäsäännöllistä tai säännöllistä, mutta normaalia nopeampaa (takykardia) tai hitaampaa (bradykardia) rytmiä. Rytmihäiriöitä on monenlaisia ja niiden syyt vaihtelevat suuresti. Hitaiden rytmihäiriöiden syynä on useimmiten joko sinussolmukkeen vika tai johtoratajärjestelmän katkos. Nopeat rytmihäiriöt puolestaan syntyvät sydämen jonkin osan liian vilkkaan toiminnan seurauksena. Vakavia oireita, kuten pyörtymistä, aiheuttavat rytmihäiriöt liittyvät usein rakenteelliseen sydänvikaan, kuten sepelvaltimotautiin, sairastettuun sydäninfarktiin tai sydämen vajaatoimintaan. Näissä tapauksissa tutkimukset ja hoito kohdistuvat perussairauteen, sillä sen oikea hoito korjaa myös rytmihäiriötaipumusta. Oireettomat tai vähäisiä muljahduksia tai tykyttelyä aiheuttavat rytmihäiriöt ovat yleensä vaarattomia. Poikkeuksena tästä on eteisvärinä, johon liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, vaikkei potilas aistisi rytmihäiriötä lainkaan. 6 7
5 Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 2. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 2.1. Mikä on eteisvärinä ja mitä oireita se aiheuttaa? Eteisvärinä eli flimmeri on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lihassäikeet supistelevat epätahdissa värinäaaltojen virtaillessa kaaosmaisesti eteiskudoksessa (kuva 2). Rytmihäiriön aikana eteiset eivät pumppaa verta eteenpäin ja myös kammiot supistelevat epäsäännöllisesti sähköimpulssien edetessä eteisistä kammioihin vaihtelevalla nopeudella. Ranteesta mitattu pulssi on usein huomattavasti hitaampi kuin stetoskoopilla kuuntelemalla laskettu tai EKG-nauhasta mitattu syketaajuus. Näiden sykearvojen eroa kutsutaan pulssivajaukseksi. Eteiset Eteisten sähköinen toiminta sydämen sisältä rekisteröitynä Eteisvärinän aiheuttamat oireet vaihtelevat suuresti. Osa potilaista ei huomaa eteisvärinää lainkaan, vaan se todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Toisaalta vaikeaa sydämen vajaatoimintaa potevilla tai sepelvaltimotautia sairastavilla äkillinen eteisvärinäkohtaus saattaa aiheuttaa keuhkopöhön tai sydäninfarktin. Käytännössä tavallisin eteisvärinän aiheuttama oire on nopean ja epäsäännöllisen sykkeen aiheuttama sydämen tykyttely. Monet kokevat kammioiden epäsäännöllisen supistelun jopa kiusallisempana kuin rytmin nopeutumisen. Muita tyypillisiä oireita ovat rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ja väsyminen. Eteisvärinä voikin hidastaa askelta alkuvaiheessa, mutta mikäli sydän on muuten terve, tämä ei juuri rajoita potilaan jokapäiväistä elämää tai liikuntaharrastuksia. Rintakipu on harvinaista, ellei potilaalla ole sepelvaltimotautia. Hoidon tarpeellisuutta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että oireetonkin eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle Miten yleinen eteisvärinä on? Eteisvärinä on yksittäisten kammiolisälyöntien jälkeen yleisin rytmihäiriö. Riski sen ilmaantumiseen lisääntyy ikääntyessä. Työikäisistä noin 0,5 4 %:lla ja yli 65-vuotiaista jopa 10 %:lla on eteisvärinä. Kammiot Kammioiden supistumistaajuus (EKG) Kuva 2. Eteisvärinän aikana eteiset supistelevat epätahdissa jopa 600 kertaa minuutissa värinäsilmukoiden virtaillessa kaaosmaisesti eteisissä. Kammioiden alueelle tulee sähköimpulsseja vaihtelevalla taajuudella, mikä saa myös kammiot supistelemaan epäsäännöllisesti. 8 9
6 Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 2.3. Mistä eteisvärinä johtuu ja periytyykö se? Eteisvärinän syntymekanismit tunnetaan puutteellisesti. Monet sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, läppäviat ja sydänleikkaus, sekä aineenvaihduntasairaudet, kuten sokeritauti ja kilpirauhasen liikatoiminta, herkistävät eteisvärinälle. Liialliseen alkoholinkäyttöön liittyy taipumus eteisvärinään ( krapulaflimmeri ). Ns. idiopaattisessa eteisvärinässä rytmihäiriölle altistavat tekijät puuttuvat ja kyseessä on eteisten sähköisen toiminnan häiriö. Idiopaattista eteisvärinää sairastavat ovat usein muita eteisvärinäpotilaita nuorempia ja heillä kohtauksen alku liittyy tavallisesti tilanteisiin, joissa tahdosta riippumattoman hermoston tasapaino järkkyy yhtäkkiä. Monien eteisvärinälle altistavien tekijöiden, kuten sepelvaltimo- ja verenpainetaudin, ilmaantuvuuden vaara periytyy. On myös mahdollista, että idiopaattinen eteisvärinätaipumus kulkee suvuittain, mutta tiedot tästä ovat toistaiseksi hyvin alustavia Mitkä tekijät laukaisevat ja mitkä hillitsevät eteisvärinää? Myös korkean verenpaineen tai sydämen vajaatoiminnan aiheuttama eteisten venytys ja neste- ja suolatasapainon häiriöt, kuume sekä sydänleikkauksen jälkitila voivat laukaista eteisvärinän. Näillä potilailla eteisvärinän ilmaantuvuutta voidaan tehokkaimmin hillitä perussairauden hyvällä hoidolla. Osalla potilaista eteisvärinä laukeaa fyysisen rasituksen tai stressin vaikutuksesta, mutta etenkin idiopaattinen eteisvärinä käynnistyy varsin usein ruokailun jälkeen tai yöllä syketaajuuden hidastuessa. Tietoa eteisvärinän laukaisevista olosuhteista voidaan käyttää apuna rytmihäiriön hoitoa suunniteltaessa Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Hoitamattomana eteisvärinä huonontaa potilaan elämänlaatua ja voi edistää sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Etenkin akuutit eteisvärinäkohtaukset johtavat herkästi lääkärissä käyntiin kuormittaen myös terveydenhuoltojärjestelmää. Tärkein syy eteisvärinän hoitoon on kuitenkin rytmihäiriön pitkittyessä aivohalvaukselle ja muille verisuonten tukkeutumille altistavien verihyytymien muodostumisen vaara. Läppävikaan liittyvä eteisvärinä lisää aivohalvausriskiä jopa l7-kertaiseksi. Tämän takia ei muutoin oireettomiakaan eteisvärinäpotilaita voida jättää hoitamatta. Eteisvärinä laukeaa eteisperäisistä lisälyönneistä. Niinpä kaikki eteisperäistä lisälyöntisyyttä pahentavat tekijät voivat altistaa eteisvärinälle ja lisälyöntisyyttä vähentävät toimenpiteet estää sitä. Lisäksi tiedetään, että pitkittynyt eteisvärinä sinänsä aiheuttaa eteisten sähköiseen toimintaan muutoksia, jotka pitkittävät rytmihäiriötä ja altistavat uudelle kohtaukselle. Näin ollen eteisvärinä voi ikään kuin ruokkia itse itseään
7 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset ja hoito 3. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset ja hoito 3.1. Miten eteisvärinää tutkitaan? Lääkäri haastattelee ja tutkii potilaan huolellisesti. EKG eli sydänfilmi on oleellinen osa kaikkien rytmihäiriöpotilaiden tutkimusta. Eteisvärinän tunnistaminen ilman oireiden aikana rekisteröityä EKG:tä on käytännössä mahdotonta. Yleensä lääkäri määrää EKG:n lisäksi tutkittavaksi joitakin verikokeita (pieni verenkuva, nestetasapainoarvot ja kilpirauhaskokeet) ja mahdollisesti myös thorax- eli rintakehän röntgenkuvan. Lisäksi ainakin niille potilaille, joille suunnitellaan eteisvärinän estolääkitystä, pitäisi tehdä myös sydämen kaikututkimus. Sydänfilmin vuorokausinauhoitusta eli Holter-tutkimusta ja kliinistä rasituskoetta eli ns. polkupyörätestiä voidaan hyödyntää rytmihäiriön tunnistamisen lisäksi myös hoidon tehon arvioinnissa Yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinän hoidon ensisijainen tavoite on helpottaa potilaan oireita ja estää rytmihäiriöön liittyviä verisuonitukoksia ja muita liitännäissairauksia. Parhaiten oireita vähentää normaalin sinusrytmin palauttaminen ja ylläpitäminen, mutta usein jo hidastamalla syketaajuutta saadaan riittävä helpotus potilaan oireisiin. Eteisvärinän jäädessä pysyväksi eli krooniseksi rytmiksi sydämen syketiheyden pitäminen sopivana lääkehoidolla ja aivohalvauksen vaaran vähentäminen verenohennuseli antikoagulanttihoidolla ovat hoidon kulmakiviä Äkillisen eli akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito Äkillinen eteisvärinäkohtaus hoidetaan joko sairaalan päivystyspoliklinikalla tai terveyskeskuksessa. Normaali sinusrytmi palautuu varsin usein vajaan vuorokauden kuluessa äkillisen eteisvärinäkohtauksen alkamisesta ilman hoitotoimenpiteitäkin. Lääkäriin ei tämän vuoksi tarvitse lähteä heti eteisvärinän ilmaannuttua, jos vointi on hyvä ja oireet ovat hyvin siedettyjä. Ellei rytmi kuitenkaan normalisoidu eteisvärinän alkamista seuraavaan aamupäivään mennessä, on syytä hakeutua hoitoon. Päivystyspoliklinikalla potilas kytketään sydämen rytmiä seuraavaan valvontalaitteeseen, minkä jälkeen syketaajuutta hidastetaan lääkkeillä paremmin siedettävälle tasolle (yleensä alle 100/min). Nopeaa eteisvärinää hidastavia lääkkeitä ovat esimerkiksi beetasalpaajat, verapamiili, diltiatseemi ja digitalis, joita kaikkia voidaan antaa joko laskimonsisäisesti tai suun kautta. Vaikka normaali sinusrytmi palautuu joskus itsestään, tarvitaan eteisvärinäkohtauksen hoidossa usein joko sähköisesti tai lääkkein tehtävää rytminsiirtoa. Rytmi voidaan yrittää siirtää saman tien, jos eteisvärinän alusta on kulunut alle 48 tuntia. Mikäli eteisvärinän alkamisesta on kulunut enemmän kuin kaksi vuorokautta, välittömään rytminsiirtoon liittyy noin viiden prosentin suuruinen aivohalvauksen vaara. Tämän välttämiseksi potilaille täytyy aloittaa verenohennushoito, ja rytminsiirtoa yritetään vasta hoidon seurannassa käytettävän INR-arvon oltua hoitotasolla (INR=2 3) vähintään kolmen viikon ajan. Erityistapauksissa, jos oireet ovat voimakkaita ja syketaajuus on erittäin nopea, rytminsiirto voidaan tehdä heti ilman edeltävää verenohennushoitoa, jos ruokatorven kautta tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa ei havaita eteiskorvakkeessa verihyytymää
8 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset ja hoito Tehokkaimmin ja nopeimmin sinusrytmi voidaan palauttaa sähköisellä rytminsiirrolla. Siinä potilaalle annetaan tasavirtasähköisku, joka palauttaa eteisten normaalin sähköisen toiminnan %:lle potilaista. Sähköinen rytminsiirto vaatii aina nukutuksen, mikä rajaa toimenpiteen vain niihin sairaaloihin, joissa nukutuslääkäri on saatavilla. Usein ongelmana on myös se, että ennen nukutusta potilaan on oltava syömättä vähintään neljä tuntia. Lääkkeellisen rytminsiirron etuna on parempi saatavuus etenkin perusterveydenhuollossa. Merkittävimpänä haittana puolestaan on jonkin verran huonompi teho (60 70 %) ja lääkkeiden aiheuttamat sivuvaikutukset. Tavallisimpia rytminsiirtoon käytettäviä lääkkeitä ovat nykyään flekainidi, propafenoni, amiodaroni ja ibutilidi. Aiemmin tähän tarkoitukseen usein käytetty lyhytvaikutteinen kinidiini on poistettu käytöstä. Onnistuneen rytminsiirron jälkeen potilaan vointia tarkkaillaan muutamia tunteja, minkä jälkeen hän voi yleensä turvallisesti lähteä kotiin Uusiutuvan eteisvärinän hoito Eteisvärinä on oikullinen rytmihäiriö ja sen uusiutumisen ennustaminen on vaikeaa. Mikäli eteisvärinä uusii herkästi tai kohtauksiin liittyy voimakkaita oireita, täytyy harkita pysyvää lääkitystä eli estohoitoa. Parhaassa tapauksessa lääkitys estää rytmihäiriökohtaukset kokonaan. Yleensä kuitenkin riittävänä hoitovasteena voidaan pitää kohtausten harvenemista ja muuttumista paremmin siedetyiksi. Hoidon tehoa arvioitaessa vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi sepelvaltimopotilaan rintakipujen estohoitoa. Useimmilla näistä potilaistahan esiintyy ajoittain "pikanitroja" vaativia rintakipukohtauksia ilman, että potilaan säännöllistä lääkitystä on tarvetta muuttaa. Estolääkitys Estolääkityksen aloitus on harkittava yksilöllisesti potilaan oireet ja muut sairaudet huomioon ottaen. Varsinaisen rytmihäiriölääkityksen aloittaa tavallisesti sydänsairauksien erikoislääkäri eli kardiologi tai sisätautilääkäri, mutta terveyskeskuslääkäri voi hyvin huolehtia potilaan jatkoseurannasta. Osa idiopaattisen eteisvärinän hoidossa tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuneista lääkkeistä ovat vasta-aiheisia esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneilla. Rytmihäiriölääkkeet kuten kaikki muutkin lääkkeet saattavat aiheuttaa myös joitakin haittavaikutuksia, minkä takia lääkityksen vaikutusta on syytä tarkkailla etenkin hoidon alussa. Lääkityksen aloittamisen jälkeen tulee kertoa lääkärille kaikista uusista tuntemuksista ja oireista. Lievät, usein lääkityksen jatkuessa ohimenevät sivuoireet eivät ole este tehokkaan lääkityksen jatkamiselle. Vaikeiden sivuoireiden ilmaantuessa tai sivuvaikutusten pitkittyessä on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin lääkkeen vaihtamista tai annoksen pienentämistä varten. Eteisvärinän estohoidossa käytettäviä varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ovat (suluissa kauppanimet): flekainidi (Tambocor ), propafenoni (Rytmonorm ), amiodaroni (Cordarone ), disopyramidi (Disomet, Durbis ), kinidiini (Kinidin Duretter, Kiniduron ), beetasalpaajat (sotaloli, bisoprololi, metoprololi) Lisäksi eteisvärinän hoidossa käytetään yleisesti myös eräitä kalsiuminestäjiä ja digoksiinia. Digoksiinin ja kalsiuminestäjien teho on osoittautunut huonoksi, mutta beetasalpaajat näyttävät tehoavan etenkin sydänsairauksiin ja sydänleikkauksen jälkitilaan liittyvän eteisvärinän estossa. Beetasalpaajat voivat myös tehostaa varsinaisten rytmihäiriölääkkeiden vaikutusta ja vähentää niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia. Kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytetyillä ACE-estäjillä ja angiotensiinireseptorin salpaajilla näyttää olevan suotuisa vaikutus myös eteisvärinään
9 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset ja hoito Muut hoitomuodot Viime aikoina on tapahtunut voimakasta kehitystä eteisvärinän lääkkeettömissä hoidoissa. Sydämen tahdistus tehoaa parhaiten niihin potilaisiin, joilla eteisvärinän laukaisijana on sinussolmukkeen toimintahäiriön tai muun syyn aiheuttama hidaslyöntisyys. Eteisvärinän katetriablaatio on uusi hoitomuoto, jota on kokeiltu joissakin yliopistosairaaloissamme. Hoidon tavoitteena on eristää tai tuhota katetriablaatiolla useimmiten keuhkolaskimoissa sijaitsevat eteisvärinän käynnistävät lisälyöntipesäkkeet. Parhaiten hoito sopii idiopaattista eteisvärinää sairastaville potilaille, mutta sen tehosta tarvitaan vielä paljon lisätietoa, ennen kuin sitä voidaan suositella yleisemmin eteisvärinän hoidoksi. Sokkeloleikkauksen ( maze ) ja muiden rytmihäiriöleikkausten teho on hyvä, mutta ne vaativat avosydänkirurgiaa, mikä rajoittaa leikkaushoidon käytännössä vain niihin potilaisiin, joille sydänleikkaus on jo muusta syystä tarpeen. Lääkkeettömät hoidot soveltuvat vain pienelle osalle eteisvärinäpotilaista ja niiden käyttö edellyttää aina rytmihäiriöiden hoitoon perehtyneen sydänlääkärin eli rytmikardiologin arviota Entä, jos eteisvärinä jää pysyväksi? Eteisvärinä ruokkii itse itseään, minkä takia sillä on taipumus jäädä pysyväksi rytmiksi. Näitä potilaita voidaan lohduttaa sillä, että jatkuva eteisvärinä on yleensä paremmin siedetty ja mukavampi kuin normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu ja siitä johtuvat toistuvat poliklinikkakäynnit. Eteisvärinää pidetäänkin yleisesti sydämen toiseksi parhaana rytminä. Käytännössä sinusrytmiä ei enää kannata yrittää palauttaa silloin, kun eteisvärinä estolääkityksestä huolimatta palaa toistuvasti pian rytminsiirron jälkeen. Itse asiassa usein toistuvat rytminsiirrot ja rytmihäiriön estolääkkeet saattavat olla jopa vaarallisempia kuin tyytyminen taloudelliseen flimmeriin. Kroonisessa eteisvärinässä hoidon tavoitteena on sydämen johtoradan hidastuminen niin, että pulssivajaus (katso s. 8) häviää. Useimmissa tapauksissa beetasalpaaja on ensisijainen lääke. Digitalis tehoaa parhaiten vähän liikkuviin vanhuksiin ja sitä voidaan käyttää myös sydämen vajaatoiminnassa. Kalsiuminestäjät (verapamiili ja diltiatseemi) sopivat parhaiten nuorten, paljon liikuntaa harrastavien potilaiden kammiotaajuuden säätelyyn. Ongelmallisissa tapauksissa beetasalpaajaa, kalsiuminestäjää ja/tai digoksiinia voidaan käyttää yhdessä. Jos kammiotaajuutta ei saada yhteislääkitykselläkään hidatettua riittävästi, potilas ohjataan eteiskammiosolmukkeen katetriablaatioon. Eteiskammiojohtumisen katkaisun jälkeen potilaan oireet helpottuvat nopeasti, mutta haittana on sydämen tahdistinhoidon pysyvä tarve. Toimenpide ei myöskään poista pysyvässä eteisvärinässä tärkeän verenohennushoidon tarvetta Verenohennus - eli antikoagulanttihoito Sydämen sisälle muodostuvien verihyytymien synnyn estoon käytetty verenohennus- eli antikoagulanttihoito (tavallisesti varfariini, Marevan ) on oleellinen osa eteisvärinän hoitoa. Värinän aikana osa verestä jää seisomaan eteisiin ja saattaa muodostaa sinne verihyytymän. Tällainen hyytymä voi liikkeelle lähtiessään päätyä verenkierron mukana aivoverisuoniin aiheuttaen aivohalvaukseen johtavan tukoksen. Hyytymän liikkeelle lähdön riski on erityisen suuri heti normaalin sinusrytmin palautumisen jälkeen, minkä takia pitkittyneen eteisvärinän rytminsiirtoa ei saa tehdä ellei verenohennushoitoa ole toteutettu ohjeen mukaisesti. Lääkäri arvioi verenohennushoidon odotettavissa olevan hyödyn ja siitä mahdollisesti aiheutuvien verenvuotojen ja muiden haittojen vaaran kunkin potilaan kohdalla erikseen ottaen huomioon mm. potilaan iän ja muut 16 17
10 Eteisvärinäpotilaan tutkimukset ja hoito Eteisvärinä ja arki 18 sydänsairaudet. Yleinen käsitys on, että alle 60-vuotiailla idiopaattista eteisvärinää sairastavilla potilailla varfariinihoito ei ole välttämätöntä. Mikäli verenohennushoitoa ei jostain syystä voida käyttää, on asetyylisalisyylihaposta (100 mg/vrk) hyötyä. Verenohennushoidon aikana potilaan verenhyytymisarvoja (INR) on seurattava säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistaa hoidon riittävä teho, mutta toisaalta välttää liian suureen lääkeannokseen liittyvä verenvuotovaara. Hoidon alkuvaiheessa voidaan käyttää ihon alle pistettävää lääkettä (hepariinia) sen aikaa (yleensä 5 7 vuorokautta), että varfariinin teho vakiintuu hoitotasolle. Onnistuneen rytminsiirron jälkeen verenohennushoitoa jatketaan vähintään kuukauden ajan, minkä jälkeen se voidaan lopettaa, jos potilaan sydämen rytmi on pysynyt normaalina sinusrytminä. Kroonisessa tai herkästi uusiutuvassa eteisvärinässä hoitoa jatketaan potilaan eliniän ajan. Verenohennushoidossa on otettava huomioon kasvisten merkitys ruokavaliossa (katso kohta 4.2.). Luontaistuotteet ja eräät lääkkeet, mm. tulehduskipulääkkeet, voivat vaikuttaa verenohennushoidon tehoon, minkä vuoksi niiden käytöstä on neuvoteltava lääkärin kanssa Hoidon seuranta Rutiininomaisten seurantakäyntien väli terveydenhuollossa riippuu potilaan oireista ja muista sairauksista. Yleensä jatkoseurannan voi hyvin toteuttaa oma terveyskeskuslääkäri tai joku muu avohoitolääkäri. Seurantakäyntien yhteydessä tutkitaan EKG ja mahdollisesti joitakin verikokeita. Samalla kartoitetaan eteisvärinän aiheuttamat oireet ja arvioidaan hoidon teho. Jos oireet vaikeutuvat, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan lääkärin. Mikäli oireita on levossakin tai ne ovat aiheuttaneet pyörtymiskohtauksen, voi päivystyskäynti olla tarpeen. 4. Eteisvärinä ja arki 4.1. Mitä itse voin tehdä ehkäistäkseni eteisvärinää? Eteisvärinän ehkäiseminen on mahdollista pyrkimällä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka altistavat eteisvärinälle, kuten sepelvaltimotautiin ja kohonneeseen verenpaineeseen. Tärkeää on myös käyttää lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti ja välttää kohtuutonta, krapulaan johtavaa alkoholinkäyttöä Entä ravinto, liikunta, seksi ja sauna? Eteisvärinäpotilas voi syödä normaalia ruokaa. Jos potilaalla on sepelvaltimotauti tai vaara sen ilmaantumiseen, suositellaan kasvisvoittoista, kohtuullisesti pehmeitä rasvoja ja paljon kuituja sisältävää ruokavaliota, jossa on vain niukasti eläinrasvoja ja suolaa. Liikapainoisten kannattaa laihduttaa ja huolehtia normaalista sokeritasapainosta. Ruokavalion tulee sisältää päivittäin kasviksia, hedelmiä ja marjoja, mutta on otettava huomioon K-vitamiinia paljon sisältävien kasvisten vaikutus antikoagulanttihoidon tehoon. Pääperiaate on se, että vihreiden kasvisten, kuten kaalien, pinaatin ja maustevihannesten, määrä tulee pitää kohtuullisena ja mahdollisimman vakiona päivästä toiseen ja vuodenajasta riippumatta, erityisesti syyssesongin aikana. Lisätietoja löytyy Sydänliiton opaskirjasta Marevan-hoidon opas. 19
11 Eteisvärinä ja arki Eteisvärinä voi hidastaa askelta ja saada jalan raskaammaksi. Eteisvärinästä huolimatta potilas voi kuitenkin harrastaa kaikkea sellaista liikuntaa, jota jaksaa ilman haittaavaa hengenahdistusta tai väsyvyyttä. Jos käyttää verenohennuslääkitystä, ei pidä harrastaa jääkiekkoa, judoa tai muita liikuntalajeja, joissa on tavallista suurempi tapaturma- ja verenvuotovaara. Seksielämää voi jatkaa entiseen tapaan eikä saunomiselle ole esteitä. Suomen Sydänliitto maksaa postimaksun Suomen Sydänliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus Helsinki Eteisvärinä ja työkyky Eteisvärinä aiheuttaa pysyvää työkyvyttömyyttä erittäin harvoin. Lyhytaikainen sairasloma saattaa kuitenkin olla tarpeen eteisvärinäkohtauksen jälkeen, jotta rytmihäiriökierre saadaan katkaistua ja lääkehoidon vaikutus ehtii vakiintua. Joidenkin potilaiden suorituskyky voi heikentyä niin, että työtahti hidastuu. Joillekin pystyyn noustessa ilmenevä huimaus voi aiheuttaa ongelmia. Hoidoksi riittää yleensä hitaampi liikkeelle lähtö ja kumartuminen, kun huimaa. Eteisvärinän lääkehoito on oikein toteutettuna varsin hyvin siedettyä eikä estä työntekoa tosin verenohennnushoito saattaa asettaa joitakin rajoituksia ammatinvalinnalle ja tapaturma-alttiille työlle. Leikkaa irti liittymislomake Sydänyhdistyksen jäseneksi voit liittyä tällä lomakkeella. Saatuamme lomakkeen ilmoitamme sinut lähimpään sydänyhdistykseen. Jäsenenä saat Sydän-lehden. Jäsenmaksun perimme pankkisiirrolla. Jäsenmaksu on vuodessa. Yhdistyksen nro (yhdistys täyttää) Piirin nro (yhdistys täyttää) Syntymäaika Sukunimi Etunimet Jakeluosoite Postitoimipaikka Kunta Postinumero Puhelin Päiväys ja allekirjoitus Jäsentietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Kyllä Ei
12 Sydäpiirit Kirjallisuutta Sydänpiirit Etelä-Karjala Lappeenranta (05) Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki (06) Etelä-Savo Mikkeli (015) (ma-to 9-13) Helsinki Helsinki (09) Itä-Savo Savonlinna (015) (ma-to 9-15) Kainuu Kajaani (08) Kanta-Häme Hämeenlinna (03) (to 9-17, pe 8-16) Keski-Pohjanmaa Kannnus Keski-Suomi Jyväskylä (014) (ma-pe 9-13) Kust-Österbotten Nykarleby (06) Kymenlaakso Kouvola (05) (9-14) Lappi Rovaniemi (016) Pirkanmaa Tampere (03) Pohjois-Karjala Joensuu (013) Pohjois-Pohjanmaa Oulu (08) Pohjois-Savo Kuopio (017) Päijät-Häme Lahti (03) (ma) Satakunta Pori (02) (ma-to 10-15) Uusimaa Hyvinkää (019) Varsinais-Suomi Turku (02) Lisäkirjallisuutta Lisätietoja löytyy Sydänliiton oheisista julkaisuista, joita voi tilata faksilla (09) tai sähköpostilla Tutustu myös verkkosivuihimme Jos sydän sairastuu: sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti Marevan-hoidon opas Sydänpotilas ja sosiaaliturva Pohjoinen aluetoimisto: Oulu (08)
13 Muistiinpanoja Muistiinpanoja 24 25
14 Muistiinpanoja 26
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotTyöterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus
PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSydänlääkkeet ja liikunta
Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotTerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.
TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
Lisätiedot1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA
1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotSovitut seuranta-ajat
KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotTerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.
TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista
Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotNimi Ikä Paino Pituus
Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotHätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi
Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus
LisätiedotOfev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotOpas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta
KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotAstmaatikon alkuverryttely
Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotKeski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotOPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO
OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotVASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW
LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö
Lisätiedot