Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla"

Transkriptio

1 Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin yleensä keskitetty erityisiin tahdistinpoliklinikoihin. Muiden sairauksien ja äkillisten ongelmien hoidon yhteydessä yleislääkäri joutuu usein arvioimaan myös tahdistinpotilaan oireita ja EKG-löydöksiä. Esitämme yksinkertaistettuina tavanomaiseen tahdistinhoitoon liittyviä EKG-löydöksiä ja tuomme ongelmalähtöisesti esiin yleisiä tahdistinpotilailla esiintyviä oireita. P ysyvällä tahdistinhoidolla estetään sydämen merkittävä hidaslyöntisyys. Tahdistinhoidon asennuksineen ja seurantoineen toteuttaa erikoissairaanhoito. Suomessa tahdistinhoitoa käytetään nykyisin suurin piirtein samoin aihein ja väestöpohjaan verrattuna yhtä laajalti kuin muissakin länsimaissa. Tahdistinten ensiasennuksia tehdään Suomessa vuosittain noin ja vaihtoja noin 500. Nykyisin Suomessa on noin tahdistinpotilasta, joiden seurannasta vastaavat erikoissairaanhoidon tahdistinpoliklinikat (Suomen tahdistinrekisteri 2002). Tahdistinpotilas on keskimäärin 70-vuotias, ja useimmiten tahdistinpotilaalla on myös muita sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia. Tahdistinpotilaat käyvät yleensä vuosittain tahdistinpoliklinikassa tarkastuksessa, jolloin selvitetään tahdistuksen asianmukaisuus, luontaisen rytmin tila ja virtalähteen riittävyys. Tarvittaessa on mahdollisuus useampiinkin käynteihin, jos ongelmia ilmenee. Usein tahdistinpotilaat kuitenkin ottavat yhteyttä omaan avoterveydenhuollon lääkäriinsä terveyttään koskevissa ongelmissa. Monet ongelmat liittyvät sydänsairauksiin ja sivuavat tahdistinhoitoa. Tällöin avoterveydenhuollon lääkärin on pyrittävä selvittämään potilaansa tahdistinhoidon pääpiirteet (taulukko 1) ja toteutuminen toivotulla tavalla. Arviointi edellyttää perustietoja kyseisestä hoidosta ja yleisimmistä siihen liittyvistä ongelmista. Nykyisin asennettavista tahdistimista enää runsas kolmannes on tavanomaisia kammiotahdistimia, ja monipuolisempien eteis-kammiotahdistimien osuus lisääntyy koko ajan. Tämä kehitys luonnollisesti lisää erilaisten tahdistustapojen ja niiden käyttöön mahdollisesti liittyvien ongelmien tuntemisen tarvetta myös avosektorilla. Taulukko 1. Mitä yleislääkärin tulisi kyetä selvittämään ja arvioimaan tahdistinpotilaalta? Tahdistinkortin tiedot: tahdistintyyppi ja tahdistustapa, ohjelmoitu tahdistustaajuus EKG:n tulkinta: tahdistetaanko eteisiä, kammioita vai molempia, seuraako kammiotahdistus eteisiä, mikä on toteutunut tahdistustaajuus, onko kyseessä luontainen rytmi vai rytmihäiriö Esiintyykö potilaalla tahdistuksen puuttumiseen liittyviä oireita (huimaus- tai tajunnanhäiriökohtaukset, harvalyöntisyystuntemuksia) Yllämainittujen seikkojen pohjalta tulisi osata epäillä tahdistimen toimintahäiriötä, epäedullista toimintatapaa tai merkittävää rytmihäiriötaipumusta ja konsultoida tahdistinpoliklinikkaa Duodecim 2003;119:

2 Tämän katsauksen tarkoituksena on selventää moderniin hidaslyöntisyyden tahdistinhoitoon liittyvää käsitteistöä ja tuoda esiin ongelmalähtöisesti erilaisia pulmatilanteita, joita yleislääkäri voi kohdata tahdistinpotilaita tutkiessaan ja hoitaessaan. Sisäisiä defibrillaattoreita eli rytmihäiriötahdistimia tai sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon käytettäviä erityistahdistimia ei tässä kirjoituksessa käsitellä. Tahdistinhoidon aiheet ja tavallisimmat tahdistustavat Sydämen merkittävä hidaslyöntisyys johtaa verenkierron ajoittaiseen tai pysyvämpään riittämättömyyteen. Ajoittainen hidaslyöntisyys voi aiheuttaa huimaus- tai tajunnanhäiriökohtauksia. Se saattaa johtaa myös äkkikuolemaan. Pysyvämmin hidastunut syke aiheuttaa joskus voimattomuuden tunnetta rasituksessa ja aina sydämen vajaatoiminnan oireita. Muut samanaikaiset sydänsairaudet lisäävät edelleen hitaan sykkeen aiheuttamaa haittaa. Tahdistinhoidon aiheena olevan merkittävän hidaslyöntisyyden aiheuttaja (vika sinussolmukkeessa vai eteis-kammiojohtumisessa) vaikuttaa tahdistustavan valintaan. Pysyvän tahdistinhoidon tavoite on korjata hidaslyöntisyyttä aiheuttava vika ja näin palauttaa sykkeen normaali vaihtelu sekä säilyttää eteisten ja kammioiden yhteistoiminta (Toivonen 2000). Tahdistinhoidon aiheet, erilaiset tahdistustavat ja niiden käyttö eri tilanteissa on esitetty taulukossa 2. Tahdistinkortista saatavat tiedot auttavat EKG:n tulkinnassa Tahdistinpotilaalla on yleensä mukanaan tahdistinpoliklinikan antama ja päivittämä tahdistinkortti, joka sisältää pääpiirteittäistä tietoa hänen tahdistinhoidostaan (kuva 1). Lisätietoja potilaan tahdistinhoidosta ja rytmistä saa tahdistinpoliklinikan sairauskertomusmerkintöjen jäljennöksestä. Tärkeimmät tahdistinkortin tiedoista ovat kyseiselle potilaalle valittu tahdistustapa ja -taajuus. Niiden avulla tahdistinpotilaan EKG:hen piirtyvä rytmi on useimmiten tulkittavissa oikein. Kullakin tahdistustavalla on tyypillinen EKG Tahdistimen pitää aina toimia siihen ohjelmoidulla ja tahdistinkorttiin kirjatulla tavalla. Kullakin tahdistustavalla on sille ominainen toiminta (taulukko 2) ja tyypillinen EKG-löydös Taulukko 2. Tahdistinhoidon aiheet ja yleisimmin käytetyt tahdistustavat. Tahdistustapa 1 Aihe Toimintatapa Edellytys Eteistahdistus (AAI) sinussolmukesairaus tahdistaa eteisiä eteis-kammiojohtumisen oltava normaali Eteisten ohjaama kammio- eteis-kammiokatkos tahdistaa kammioita eteisten sinustoiminnan oltava tahdistus (VDD) ohjaamana; ei tahdista eteisiä normaali Eteis-kammiotahdistus (DDI) sinussolmukesairaus, tahdistaa eteisiä ja kammioita; kun pelkkä eteistahdistus ei tahdista kammioita eteisten ei ole luotettava ohjaamana Eteis-kammiotahdistus (DDD) eteis-kammiokatkos, tahdistaa eteisiä ja kammioita, eteisvärinäkohtauksien ajaksi kun pelkkä VDD-tahdistus tahdistaa kammiot eteisten tahdistustavan vaihto ei ole luotettava ohjaamana kammiotahdistukseksi Kammiotahdistus (VVI) kun eteisvärinän kammio- tahdistaa kammioita ei saa aiheuttaa tahdistintaajuus on liian hidas; oireyhtymää kaikki tahdistusaiheet kun ei ole tarvetta fysiologiseen tahdistukseen 1 R-kirjaimen lisääminen tahdistustavan kolmikirjaimisen koodin perään merkitsee sitä, että tahdistin voi suurentaa tahdistustaajuutta potilaan rasittaessa itseään (esim. VVIR) S. Pakarinen ja T. Oksanen

3 A B C D E Kuva 1. Esimerkki potilaan tahdistinkortista. Käytössä oleva tahdistustapa (pace mode) ja tahdistustaajuus (rate) ympyröity. (kuva 2). Tahdistustavalle ominaisen löydöksen näkyminen EKG:ssä viittaa siihen, että järjestelmässä ei ole vikaa. Tahdistustapa voi poikkeuksellisesti muuttua toisenlaiseksi kahdesta eri syystä. Eteis-kammiotahdistus saattaa vaihtua pelkäksi yksinkertaisemmaksi kammiotahdistukseksi virtalähteen varauksen heikennyttyä riittävästi. Tämä tapahtuu automaattisesti tahdistimen virrankulutuksen minimoimiseksi. Tässä tilanteessa potilas on ohjattava tahdistimen vaihtoon. Eteis-kammiotahdistus voi myös antaa pelkkää kammiotahdistusta eteisvärinän tai eteislepatuksen aikana ja palata takaisin eteis-kammiotahdistukseen rytmihäiriön lakattua (kuva 3). Tällainen automaattinen tahdistustavan vaihtotoiminto on useimmissa eteis-kammiotahdistimissa estämässä eteisperäisten rytmihäiriöiden aikaansaamaa tiheää kammiotahdistusta. Miten tahdistettu rytmi poikkeaa EKG:ssa luontaisesta rytmistä? Tahdistettu sydänlihasaktivaatio poikkeaa luontaisesta aktivaatiosta. Näin ollen tahdistetut eteis- ja kammioaktivaatiot piirtyvät EKG:hen Kuva 2. Eri tahdistustapojen tavanomaiset EKG-löydökset. A) Kammiotahdistus (VVI). Kahdessa ensimmäisessä lyönnissä tahdistinpiikkiä seuraa leveä, tahdistettu QRS, joka ilmaantuu ohjelmoidulla tahdistustaajuudella. Kaksi seuraavaa lyöntiä ovat luontaisen rytmin lyöntejä, joiden tahdistin tunnistaa ilmaantuvan ohjelmoitua taajuutta nopeampina, eikä tahdistusta siksi anneta. Tahdistus alkaa uudelleen, kun viimeisestä laitteen tunnistamasta lyönnistä on kulunut ohjelmoitua tahdistustaajuutta vastaava aika. B) Eteistahdistus (AAI). Kahdessa ensimmäisessä lyönnissä tahdistinpiikkiä seuraa muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, tahdistettu P-aalto. Eteis-kammiojohtumisen toimiessa normaalisti ilmaantuu P-aallon jälkeen luontainen QRS-kompleksi. Kahdessa seuraavassa lyönnissä tahdistin on tunnistanut luontaisen (sinusperäisen) P-aallon, jolloin tahdistustaajuutta nopeampi sinusrytmi pääsee esiin. C) Eteisohjauksinen kammiotahdistus (VDD). Tahdistin tunnistaa sinussolmukkeen synnyttämät luontaiset P-aallot ja tahdistaa kammioita aina ohjelmoidun ajan (PQ-aika) kuluttua P- aallosta. Neljäs lyönti on kammiolisälyönti, jonka tahdistin tunnistaa. Ellei P-aaltoja ilmaannu, laite tahdistaa kammioita ohjelmoidulla taajuudella, mutta eteisiä ei ole mahdollista tahdistaa. D) Eteis-kammiotahdistus (DDI). Kahdessa ensimmäisessä lyönnissä tahdistetaan eteisiä (kuten AAI-tahdistus), mutta tahdistin tunnistaa ajoissa ilmaantuneen luontaisen QRS-kompleksin eikä tahdista kammioita. Seuraavissa lyönneissä luontaista kammioaktivaatiota ei ilmaannu ohjelmoidun ajan kuluessa ja laite tahdistaa myös kammioita. Yleensä tätä tahdistustapaa käytetään eteis-kammiojohtumisen ollessa normaalia, jolloin EKG-löydös useimmiten muistuttaa pelkkää eteistahdistusta. Sekä eteisiä että kammioita voidaan tahdistaa, mutta kammioita ei tahdisteta luontaisten P-aaltojen ohjaamina. E) Eteis-kammiotahdistus (DDD). Kahdessa ensimmäisessä lyönnissä tahdistetaan eteisiä ja edelleen ohjelmoidun ajan kuluttua kammioita. Seuraavissa lyönneissä tahdistin tunnistaa ohjelmoitua tahdistustaajuutta suuremmalla syketaajuudella ilmaantuvat luontaiset P-aallot ja tahdistaa kammioita ohjelmoidun ajan kuluttua P-aallosta (kuten VDD-tahdistus). Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla 1057

4 Kuva 3. Eteis-kammiotahdistus eteislepatuksen aikana. Kolmen ensimmäisen eteisaktivaation ohjaaman tiheän kammiotahdistuslyönnin jälkeen tahdistustapa vaihtuu automaattisesti tarkoituksenmukaisemmaksi pelkäksi kammiotahdistukseksi. myös poikkeavasti. Tahdistettu eteisaktivaatio (P-aalto) näkyy EKG:ssä useimmiten vaimeampana ja pidempikestoisena kuin luontaisen rytmin aikainen P-aalto. Sen ja sitä edeltävän, usein hyvin vähäisenä näkyvän eteistahdistusimpulssin havaitsemista 12-kytkentäisestä EKG:stä voidaan tarvittaessa helpottaa suurentamalla piirturin vahvistusta (20 mm/mv). Tavanomainen oikean kammion kärjestä tahdistettu kammioaktivaatio (ja sitä edeltävä tahdistusimpulssi) näkyy EKG:ssä hyvin ja piirtyy tavallisesti vasenta haarakatkosta (LBBB) muistuttavana. EKG-piirtureissa usein käytettävä liikehäiriöitä vähentävä suodatus vaimentaa tahdistinimpulssia huomattavasti tai jopa hävittää tahdistinpiikin käyrästä kokonaan. Suodatuksen kytkeminen pois toiminnasta helpottaa tahdistetun rytmin erottamista luontaisesta. Asianmukainen tahdistettu rytmi on tasainen ja taajuudeltaan tilanteeseen sopiva. Useimmiten tahdistinpotilaan epätasaisen rytmin syynä on eteis- tai kammioperäinen lisälyöntisyys tai nopealyöntisyyskohtaus, harvemmin tahdistimen toimintahäiriö. Kun potilaan syketaso poikkeaa tahdistustaajuudesta Ohjelmoidulla tahdistustaajuudella tarkoitetaan syketaajuutta, jota hitaammaksi luontainen tai tahdistettu syke ei yleensä voi muuttua. Kun tahdistimen toiminta on asianmukaista, potilaan syketaso on siis vähintään tahdistinkortista ilmenevän tahdistustaajuuden suuruinen. Tahdistinpotilaan syketaso tulee arvioida EKG:stä, josta on helppoa mitata aikavälit ja näin määrittää syketaso luotettavasti. Aina syketaso ei ole sama kuin tahdistustaajuus. Potilaan luontainen syke saattaa eri syistä olla ohjelmoitua tahdistintaajuutta nopeampi, jolloin tahdistettuja lyöntejä ei nähdä EKG:ssä. Tahdistettu rytmi ohjelmoitua tahdistustaajuutta nopeammalla sykkeellä voi johtua syketasoa nostavan tahdistustavan käytöstä (ns. rate response -toiminto, tahdistustavan koodissa R-kirjain). Jos potilaan syketaso on lepotilassa suhteettoman korkea, on yleensä kyse eteisperäisestä nopealyöntisestä rytmihäiriöstä, tahdistintakykardiasta (kuva 4), liian herkäksi säädetystä sykettä nopeuttavasta tahdistuksesta tai sairaustilasta, joka aiheuttaa luontaisen syketason kohoamisen. Jos taas potilaan luontainen syketaso on jonkin verran matalampi kuin ohjelmoitu tahdistustaajuus, voi kyse olla asianmukaisesta tahdistimen ns. hystereesitoiminnosta (kuva 5). Jos luontainen syketaso on selkeästi matalampi kuin ohjelmoitu tahdistustaajuus, on epäiltävä tahdistimen toimintahäiriötä. Jos tahdistettu syketaso on matalampi kuin ohjelmoitu tahdistustaajuus, on yleensä kyse tahdistimen virtalähteen ehtymisestä, ja potilas on ohjattava tahdistimen vaihtoon (Toivonen 2001) S. Pakarinen ja T. Oksanen

5 Kun syketaajuus ei tunnu riittävältä Tahdistustaajuus pyritään tahdistimen asentamisen jälkeen ohjelmoimaan sellaiseksi, että potilaan syketaso on verenkierron kannalta riittävä sekä levossa että rasituksessa. Jos sykkeen luontaista nopeutumista ei tapahdu, aktivoidaan syketaajuutta suurentava tahdistustapa, mutta jos luontainen rytmi takaa hyvän rasituksenaikaisen nopeutumisen, tämä ei ole tarpeen. Jos riittävän tiheä luontainen rytmi on vallitseva, voidaan lepotilankin tahdistustaajuutta pitää pienenä. Tahdistin on siis tällöin vain varalla estämässä hetkellistä hidaslyöntisyyttä. Luontainen rytmi voi kuitenkin ajan myötä heiketä ja hitaasta tahdistusrytmistä tulla vallitseva. Tällöin on arvioitava uudelleen tahdistustaajuuden riittävyys ja sykettä nopeuttavan tahdistustavan aktivoinnin tarve. Vastaavasti riittävä tahdistustaajuus on arvioitava myös tilanteessa, jossa tahdistinpotilaalle aloitetaan voimakkaasti sinus- ja eteis-kammiosolmuketta salpaava ja siten luontaista rytmiä hidastava lääkitys. Jos tahdistinpotilaalle ilmaantuu myöhemmin merkittävä sydämen vajaatoiminta, on tahdistustaajuus ja -tapa tällöinkin arvioitava uudelleen. Tahdistustapa valitaan ennen asennusta senaikaisen luontaisen rytmin ja sen puutteiden mukaan. Luontaisen rytmin myöhemmin mahdollisesti heikentyessä myös tahdistustapaa voi olla tarpeen muuttaa. Käytettäessä pelkästään eteistahdistusta potilaan oma eteis-kammiojohtuminen voi ajan myötä heiketä (vuosittain noin 1 %:lla) ja aiheuttaa eteis-kammiokatkoksen. Tämä saattaa johtaa hidaslyöntisyyteen ja epäsäännöllisen sykkeen tuntemukseen. Eteisohjauksisessa kammiotahdistuksessa (VDD-tahdistus) taas voi sinussolmukkeen toiminta ajan myötä heiketä merkittävästi, jolloin tahdistustavaksi muodostuu pelkkä kammiotahdistus ohjelmoidulla taajuudella. Tässä tilanteessa potilaalla on useimmiten liian hidas leposyke, syke nopeutuu puutteellisesti rasituksessa ja eteis-kammiosynkronia on puutteellinen, mikä aiheuttaa selvän hidaslyöntisyysoireiston. Näissä tilanteissa on harkittava tahdistinjärjestelmän vaihtamista kaksijohtoiseksi eteis-kammiotahdistimeksi. Toisen johdon lisääminen ja tahdistinlaitteen vaihto vaativat uuden toimenpiteen. Kuva 4. Tahdistintakykardia (eteis-kammiotahdistimen ylläpitämä kiertoaktivaatioon perustuva takykardia). Tahdistettu kammioaktivaatio johtuu eteis-kammiosolmukkeen kautta eteisiin ja saa aikaan eteisaktivaation (nuoli), jonka ohjaamana tapahtuu uudelleen kammiotahdistus. Syketaajuus takykardian aikana on tällä potilaalla 120/min. Kuva 5. Kammiotahdistuksen hystereesitoiminto sallii luontaisen rytmin taajuuden pieneneminen aina ohjelmoituun hystereesitaajuuteen asti (esimerkissä 50/min). Tätä harvalyöntisempi rytmi saa aikaan kammiotahdistuksen ohjelmoidulla tahdistustaajuudella (esimerkissä 60/min). Hystereesitoiminnon tarkoitus on suosia luontaista rytmiä. Onko nopealyöntisyys tahdistinjärjestelmän aiheuttama? Tahdistinhoito itsessään voi olla kahden erilaisen takykardian syynä. Tahdistintakykardialla tarkoitetaan kaksilokeroisen eteis-kammiotahdistuksen ylläpitämää takykardiaa, jossa tahdistin tunnistaa tahdistetun kammiolyönnin synnyttämän, takaperoisesti johtuneen eteisaktivaation, mikä aiheuttaa taas uuden kammioiden tahdistuksen. Siten syntyy tahdistinjärjestelmän kautta kulkeva kiertoaktivaatio (kuva 4). Lisäksi eteiskammiotahdistusta käytettäessä on mahdollista, Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla 1059

6 että eteisvärinä ja eteislepatus aiheuttavat tiheän kammiotahdistuksen (kuva 3). Nämä molemmat tilat aiheuttavat yleensä ohjelmoidulla ylätaajuudella tapahtuvan kammiotahdistuksen. Ne ovat mahdollisia vain eteis-kammio- (DDD) ja eteisohjauksisessa kammiotahdistuksessa (VDD) ja ovat vältettävissä tahdistimen asianmukaisella ohjelmoinnilla. Ne eivät ole mahdollisia yksilokeroisissa tahdistustavoissa (AAI ja VVI) eivätkä DDI-tahdistuksessa, jossa ei tapahdu eteisten ohjaamaa kammiotahdistusta. Tahdistintakykardia voi päättyä itsestään, mutta sen jatkuessa pitkään on tahdistimen kiireinen ohjelmointi tarpeen. Ensiapuna voidaan käyttää magneetin asettamista tahdistimen päälle. Yleensä tämä pysäyttää takykardian. Johtuuko potilaan huimaus tahdistinoireyhtymästä? Tahdistinoireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa eteiset supistuvat samanaikaisesti kammioiden kanssa. Tämä voi saada aikaan heijasteperäisen verenpaineen laskun, joka aiheuttaa huimausoireita. Ellei verenpaine laske oireen aikana merkittävästi, ei tahdistinoireyhtymä ole huimauksen aiheuttaja, vaikka EKG-löydös voisi siihen sopiakin. Tahdistinoireyhtymä on mahdollinen vain silloin, kun tahdistetaan kammioita ja tapahtuu luontaista johtumista kammioista eteisiin (kuva 6). Se ei ole mahdollinen pelkässä eteistahdistuksessa. Jos tahdistinhoidon aiheena on pelkkä sinussolmukkeen sairaus, tahdistinoireyhtymä vältetään, kun ei käytetä kammiotahdistusta. Kuva 6. Tahdistinoireyhtymä. Tahdistettu kammioaktivaatio johtuu luontaisesti eteisiin ja saa aikaan eteisten ja kammioiden lähes samanaikaisen supistumisen. Kammioista takaperoisesti johtuneet P-aallot (nuoli) osuvat ST-väliin eli kammiosupistuksen ajankohtaan. Erilaiset rytmihäiriötuntemukset ovat tahdistinpotilailla varsin yleisiä. Yleisimpiä rytmihäiriöitä ovat lisälyönnit ja eteisperäiset takykardiat, erityisesti eteisvärinä. Ne ovat usein hetkellisiä, ja niiden toteaminen tavanomaisella EKG-rekisteröinnillä on usein sattumanvaraista. Jos tahdistinpotilaan rytmihäiriötuntemukset ovat hankalia, hänet on syytä ohjata tahdistinpoliklinikan arvioon. Siellä voidaan purkaa tahdistimen keräämät tiedot ja todennäköisesti löytää tahdistimen muistista syy potilaan oireistolle (kuva 7). Jos oireiston syynä on hetkellinen tahdistintakykardia, sen mahdollisuus on todettavissa helposti tahdistimen ohjelmointilaitteen avulla. Usein tahdistinoireyhtymä aiheuttaa epämääräisen, potilaan rytmihäiriöksi kokeman tunteen. Tämäkin voidaan helposti osoittaa ohjelmoimalla tahdistinta. Ellei tilanne selviä ohjelmointilaitteen avulla, voidaan oireita selvittää muun muassa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Tahdistinpotilaan eteisvärinän hoito Eteisperäiset rytmihäiriöt erityisesti eteisvärinäkohtaukset ovat tahdistinpotilailla varsin yleisiä. Usein tahdistettu kammioheilahdus on toisin kuin muilla eteisvärinäpotilailla säännöllinen, ja siksi eteisvärinän havaitseminen EKG:stä voi olla vaikeaa. Tahdistinpotilaita tulee hoitaa antikoagulaation ja rytmihäiriölääkitysten osalta samojen pe- Tahdistinpotilaan rytmihäiriötuntemukset Taulukko 3. Tahdistinpotilaan eteisvärinän hoito. Aivoembolian ehkäisy on tarpeen tahdistinpotilaillekin. Harkitse antikoagulanttihoitoa aina, kun EKG:ssä ei näy P-aaltoja Kammiotaajuuden hillitseminen lääkkein (esim. beetasalpaaja), kun eteisvärinän aikana vallitsee epätaloudellisen nopea luontainen rytmi Kammiotaajuuden hillitseminen vaatii tahdistimen ohjelmointia, kun eteisvärinän aikana tahdistettu kammiorytmi on nopea. Lääkkeet eivät vaikuta siihen, miten nopeasti fysiologinen tahdistin seuraa eteisiä 1060 S. Pakarinen ja T. Oksanen

7 Kuva 7. Tahdistimen muistiin ohjelmoidusti tallentunut nopealyöntisyyskohtaus. Sydämen sisältä rekisteröityjen erillisten eteis- ja kammio-ekg:n perusteella potilaalla oli ollut eteisvärinäkohtaus. Käyristä ylempi on rekisteröity oikean eteisen sisältä ja alempi oikean kammion sisältä. P-kirjain merkitsee laitteen tunnistamaa eteisaktivaatiota ja V-kirjain kammioiden tahdistusta. riaatteiden mukaisesti kuin muita eteisvärinäpotilaita (taulukko 3). On muistettava, että sähköisessä rytminsiirrossa iskuelektrodit on asetettava tahdistinjohtojen akselin vastaisesti ja vähintään 10 cm:n etäisyydelle tahdistimesta rintakehällä. Tahdistin on aina varmuuden vuoksi tarkistettava sähköisen rytminsiirron jälkeen. on kuitenkin toisinaan mahdollista todeta. Käytettäessä ainoastaan eteistahdistusta voidaan pelkän EKG:n avulla selvittää luotettavasti sydänlihasiskemian osuus rasitusrintakipujen selittäjänä (Pakarinen 2003). Rintakipuisen tahdistinpotilaan arviointi Sydänlihasiskemian osoittaminen rasituskokeen avulla perustuu EKG:ssä todettaviin ST-T-aaltomuutoksiin. Kammiotahdistus muuttaa kammioheilahduksen jälkeiset ST-T-aallot sellaisiksi, että iskemiatulkinta on vaikeaa (kuva 8). Akuutin sydäninfarktin ja koronaarisyndrooman yhteydessä sydänlihasiskemian osoittaminen EKG:stä ei tästä syystä yleensä onnistu (taulukko 4). Vaikean iskemian aiheuttamat muutokset Taulukko 4. Sydänlihasiskemian aiheuttamien muutosten arviointi tahdistinpotilaan EKG:stä. Jos vain eteisiä tahdistetaan, QRS-kompleksi on yleensä normaalin muotoinen ja myös ST-T-muutoksia voidaan arvioida normaalisti Jos kammioita tahdistetaan, QRS-kompleksi levenee aiheuttaen myös ST-T-muutoksia ja iskemian arviointi on vaikeaa (kuten vasemman haarakatkoksen yhteydessä) Vaikka kammioita tahdistetaan vain ajoittain, T-aaltomuutoksia näkyy usein myös luontaisen rytmin aikana. Nämä muutokset saattavat säilyä vuorokaudenkin ajan, mutta eivät välttämättä merkitse iskemiaa Kuva 8. Tahdistinpotilaan EKG:n ST-välin ja T-aallon muutokset. Kuvassa näkyvät tyypilliset tahdistettuun kammioaktivaatioon liittyvät ST-T-muutokset, joista ei ole mahdollista todeta sydänlihasiskemiaa. Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla 1061

8 Kuva 9. Tahdistinjohtimen murtumisesta johtuva tahdistushäiriö. Kolme ensimmäistä tahdistinimpulssia saavat aikaan asianmukaisen kammioaktivaation, mutta seuraavien jälkeen ei aktivaatiota tapahdu. Kun rannesyke on hidas Jos potilaalla on lisälyöntien tai luontaisen rytmin ja tahdistinrytmin vaihtelun vuoksi jonkin verran epäsäännöllinen syke, jää joitakin pulssiaaltoja havaitsematta mitattaessa syketaajuutta ääreisvaltimosta. Näin käy usein mitattaessa sykettä ranteesta tai verenpainemittauksen yhteydessä. Ainoastaan EKG:stä voidaan mitata luotettavasti tahdistinrytmin ja luontaisen rytmin aikavälit ja näin arvioida, toimiiko tahdistin luotettavasti. Kun oireet palaavat vika tahdistinjärjestelmässä? A V Jos tahdistimen asennusta edeltänyt oireisto esimerkiksi tajunnanmenetyskohtaukset uusiutuu, herää epäily tahdistimen toiminnan pettämisestä. Useimmiten tahdistinpotilaalla esiintyvät oireet ovat kuitenkin lievempiä ja liittyvät näillä potilailla yleisesti esiintyviin eteisperäisiin rytmihäiriöihin. Lisäksi ongelmia voi ilmetä luontaisen rytmin muuttuessa, tunnistus- tai tahdistustoiminnan heiketessä tai tahdistimen säätöjen ollessa potilaalle sopimattomat. Nämä ongelmat häviävät useimmiten tahdistimen säätöjä muutettaessa. Tahdistingeneraattorit sen sijaan ovat toiminnaltaan hyvin luotettavia. Virtalähde kestää yleensä 7 10 vuoden ajan. Heikoin lenkki tahdistinjärjestelmässä ovat tahdistinjohtimet. Niihin kohdistuu usein voimakas mekaaninen rasitus, ja % johdoista ei saavutakaan kym- Kuva 10. Tahdistinjärjestelmä thoraxkuvassa. Tavanomaisesti sijoitetut eteisjohto (A, eteiskorvakkeessa) ja kammiojohto (V, oikean kammion kärjessä) merkitty nuolilla. Taulukko 5. Huolestuttavia ja usein arviota vaativia löydöksiä tahdistinpotilaan EKG:ssä. Syketaajuus on lepo-ekg:ssä kyseiselle potilaalle selkeästi liian harva: tahdistin ei toimi tai luontainen rytmi on hidastunut odottamatta Tahdistustaajuus EKG:ssä on harvempi kuin tahdistinkorttiin merkitty (huomioi hystereesitoiminto): epäile virtalähteen ehtymistä Tahdistettu rytmi on lepo-ekg:ssä epätavallisen nopea (yli 100/min): eteisohjauksinen tahdistin seuraa eteisperäistä rytmihäiriötä tai kyseessä on tahdistintakykardia Kaikkia tahdistinimpulsseja ei seuraa QRS-kompleksi tai P-aalto: tahdistuskynnys on noussut Tahdistettuja lyöntejä tulee riittävästä luontaisesta rytmistä huolimatta: luontaisen rytmin tunnistus on puutteellista Tahdistintoimintaa ei saada esiin edes magneetin avulla 1062 S. Pakarinen ja T. Oksanen

9 menen vuoden toimintaikää. Johdinvauriot ilmenevät tahdistuksen ja luontaisen rytmin tunnistuksen heikentymisenä. Johdinvaurio voi johtaa tahdistuksen täydelliseen puuttumiseen, ja sen seurauksena tahdistinhoidon aiheena olleet oireet saattavat palata (kuva 9). Useimmiten vioittunut johdin ehditään kuitenkin korvata uudella ennen kuin tahdistinjärjestelmän toiminta pettää. Taulukossa 5 on lueteltu järjestelmän vikoihin liittyviä EKG-ilmentymiä. Tahdistinpotilaan tutkimiseen käytettävät välineet Yleislääkärin tärkeimmät välineet tahdistinpotilaan pulmatilanteiden arvioinnissa ovat hyvät esitiedot, 12-kytkentäinen EKG ja potilaan tahdistinkortti. Epäiltäessä tahdistuksen toimimattomuutta voidaan lisäksi saada tietoa magneetin avulla ja thoraxkuvasta. Tahdistinkortin lisäksi tahdistinpoliklinikan sairauskertomus on arvokas tietolähde. Hyvään hoitoketjuajatteluun kuuluu, että erikoispoliklinikka toimittaa keskeiset tiedot myös perusterveydenhuollon käyttöön. Tämä on helpointa tehdä lähettämällä jäljennös sairauskertomuksesta. Jos potilaan luontainen rytmi on arviointihetkellä nopeampi kuin tahdistimeen ohjelmoitu tahdistustaajuus ja epäillään tahdistimen toimimattomuutta, saadaan tahdistus tapahtumaan hetkellisesti luontaisesta rytmistä riippumatta asettamalla tahdistingeneraattorin päälle magneetti. Jos tahdistusta ei tällöinkään todeta, on epäiltävä tahdistinjärjestelmän vikaa. Thoraxkuvasta on nähtävissä tahdistinjohtojen sijainti (kuva 10), ja kuvan avulla voidaan arvioida johtojen kuntoa epäiltäessä johtomurtumaa. Koko tahdistinjärjestelmän arviointi thoraxkuvasta vaatii kuitenkin erityistä perehtyneisyyttä. Jos oireisto sopii tahdistinhoidon ongelmiin tai rytmihäiriöihin eikä tilanne selviä helposti, kannattaa ottaa yhteys tahdistinpoliklinikkaan ja ohjata potilas tarvittaessa sinne arvioon. Kirjallisuutta Pakarinen S. Kliininen rasituskoe. Kirjassa: Heikkilä J, Mäkijärvi M, toim. EKG. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2003, s Suomen tahdistinrekisteri. Vuositilasto Suomen sydänliitto Toivonen L. Tahdistinhoito. Kirjassa: Heikkilä J, Huikuri H, Luomanmäki K, Nieminen M S, Peuhkurinen K, toim. Kardiologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2000, s Toivonen L. Tahdistinten toimintahäiriöiden syyt ja ilmeneminen. Kirjassa: Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M, toim. Meilahden sairaalan akuuttihoito-opas. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2001, s SAMI PAKARINEN, LL, erikoislääkäri HYKS:n kardiologian klinikka PL 340, HUS TUOMAS OKSANEN, LL, sairaalalääkäri HYKS, sisätaudit PL 340, HUS Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla 1063

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia- Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden

Lisätiedot

Vain säädetty tahdistin auttaa

Vain säädetty tahdistin auttaa LUKU 4 Vain säädetty tahdistin auttaa Mika Lehto Sami Pakarinen Tiivistelmä Hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon perusperiaatteet ovat: 1) sinussolmukkeen viassa tahdistetaan eteisiä, 2) eteis-kammiokatkoksessa

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo

Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo 31.8.2015 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Elämää sydämentahdistimen kanssa

Elämää sydämentahdistimen kanssa Tervetuloa! Näiltä verkkosivuilta löydät tietoa elämästä. Verkkosivuilta löydät tietoa myös tahdistimen toiminnasta, tahdistintyypeistä ja tahdistimen seurannasta. Mikä on sydämentahdistin? Tahdistintyypit

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat

Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat LUKU 3 Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat Sami Pakarinen Lasse Oikarinen Tiivistelmä Sydämen tahdistinlaitehoidon mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Hoitoa sovelletaan lisääntyvästi myös vaikeasti

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN

ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN Pulssin tunnustelu ja sen opettaminen asiakkaille Tunne pulssisi ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Nanette Huovinen Th, sydänhoitaja Varsinais-Suomen Sydänpiiri ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN Suuri

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA. Diplomityö

MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA. Diplomityö MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA Diplomityö Tarkastajat: professori Hannu Eskola ja professori Leena Korpinen Tarkastajat ja aihe

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Nykyaikainen tahdistinhoito

Nykyaikainen tahdistinhoito Sami Pakarinen ja Lauri Toivonen KATSAUS Sydämentahdistinhoidon kehitys on ollut valtavaa viime vuosina. Hidaslyöntisyyttä korjaavien tahdistimien automaattiset tahdistus- ja tiedonkeruutoiminnot antavat

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri

Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys

Lisätiedot

Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS

Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS Sosiaali- ja terveysala Pori Hoitotyön koulutusohjelma 2012 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa

TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa Tiina Partio & Roosa Järvenpää TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma 2017 Tekijät Tutkinto Aika Tiina Partio

Lisätiedot

EKG Minna Pöntinen 11/2007

EKG Minna Pöntinen 11/2007 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta

Lisätiedot

SYDÄNLAPSET 2 /2012. Lasten ja nuorten. tahdistinhoito. Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta

SYDÄNLAPSET 2 /2012. Lasten ja nuorten. tahdistinhoito. Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 2 /2012 Lasten ja nuorten tahdistinhoito Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta Tässä numerossa Lasten ja nuorten tahdistinhoito

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS

TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu 27.1.2011 Miina Kallio OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi Tahdistinpotilaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet

Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet LUKU 6 Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet Juha-Matti Happonen Anita Hiippala Tiivistelmä Lasten tahdistinhoidossa potilaan pieni koko ja elinikäinen tahdistuksen tarve muodostavat suuren

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana

Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana Eeva-Liisa Koivisto Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK- tutkinto Kliininen asiantuntija Opinnäytetyö 19.12.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot

Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot l u k u 2 Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot Markku Mäkijärvi Elektrofysiologinen tutkimus on rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja paikantamiseen kehitetty

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää Rytmihäiriötahdistin Mitä potilaan tulee tietää HAKEMISTO Johdanto 4 Sydän - rakenne ja toiminta 6 Sydämen rytmihäiriöt 8 Rytmihäiriötahdistin 11 Rytmihäiriötahdistimen asentaminen 14 Rytmihäiriötahdistimen

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen LUKU 11 Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen Riho Luite ASEPALVELUS Juha Hartikainen Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilas voidaan katsoa terveydentilaltaan sellaiseksi, että

Lisätiedot

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11 Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö

Lisätiedot

BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas

BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN sydämen vajaatoiminnan hoitoon Potilaan opas 1 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. SYDÄN Sydän ja verenkiertojärjestelmä Mitä sydämen syke on? Sydämen johtumishäiriöt 2. SYDÄMEN

Lisätiedot

Sepelvaltimotautilääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Sepelvaltimotautilääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Sepelvaltimotautilääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle

Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysala Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Anni Salo Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA

ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013 Marianna Miettula ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013

Lisätiedot

Sydämentahdistimen asentaminen

Sydämentahdistimen asentaminen Olli Berg ja Mikko Härkin Sydämentahdistimen asentaminen Ohjausvideo Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja AMK Radiografia ja sädehoito Opinnäytetyö 01.12.2011 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Sydänpotilaan työkyvyn arvio sairausvakuutus- ja eläkeasioissa

Sydänpotilaan työkyvyn arvio sairausvakuutus- ja eläkeasioissa Sydänpotilaan työkyvyn arvio sairausvakuutus- ja eläkeasioissa Hannu Vanhanen ja Teemu Takala KATSAUS Sydänpotilaan työ- ja toimintakyvyn arvio perustuu sairausvakuutus- tai eläke-etuutta hakevan henkilön

Lisätiedot

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen?

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot