KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014"

Transkriptio

1 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

2

3 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUN TOTEUTUMINEN SÄÄ JA HYDROLOGIA Sääolot Vedenkorkeus Virtaama KUORMITUS Teollisuus Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Kalankasvatus Kemijoen kokonaiskuormitus LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET Kemijärvi Suljetut järvet JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Pelkosenniemi Rovaniemi KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski Voimalohi Oy, Ossauskoski LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA VEDEN LAADUN KEHITYS AINEVIRTAAMAT... 46

4 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kemijoen vesistöalue Vesistötarkkailupisteiden sijainti Vesistötarkkailupisteiden koordinaatit Vesistötarkkailun analyysimenetelmät Vesistötarkkailun tulokset, Kemijärvi Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvet Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueet Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueet ELY-keskuksen tulokset Limoittumistarkkailun havaintopaikat Limoittumistarkkailun tulokset Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Lasse Rantala, MMM limnologi Lotta Lehtinen, MMM limnologi Heimo Vepsä, FM hydrologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti

5 1 1 JOHDANTO Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Kemijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna Nykyisin voimassa oleva Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeellään LAPELY/241/07.00/2010 ( ) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja preparaattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä. Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaan erikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukosken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Porttipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muiden Kemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskin ympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään tässä raportissa. Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärven säännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on myös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein tehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärven kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästön tarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja Vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna Velvoitetarkkailuohjelma kytkeytyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä vedenlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2014 toteutetun perustarkkailun tuloksista. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Kemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jälkeen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on km 2, josta Suomen puolella on km 2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = km 2 ), Luiro (F = km 2 ) ja Ylä-Kemijoki (F = km 2 ) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitsee kolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi. Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Kemijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemen yläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve-

6 sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näiden lisäksi Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta, Permantokosken, Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset. Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Järven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä. Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan. Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jokisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäisempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km 2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa ( km 2 ) on noin puolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta. Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmat muista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = km 2 ) ja Jumiskonjoki (F = km 2 ), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännöstelty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä on useita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistötarkkailun yhteydessä (liite 2). Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen yläpuolelle laskeva Raudanjoki (F = km 2 ) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen laskeva Ounasjoki (F = km 2 ). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu. Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesien kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella (Vna 1022/2006). Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan ympäristölaatunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi. Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisen ekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemelle saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoista on luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisesti hyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella tyydyttävä. Käsmänjoen ja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta sekä Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen (Vesien tila -karttakäyttöliittymä , ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Käytettävissä olevien tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella on arvioitu, että kemiallinen tila on hyvä Kemijoen vesistöalueen kaikissa pintavesissä. 2

7 Aiemmin pintavedet luokiteltiin yleisen käyttökelpoisuuden mukaan ja pääpaino oli veden käyttökelpoisuudessa ihmiselle. Laatuluokka määräytyi vesistön luontaisen veden laadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Käyttökelpoisuusluokitus on eri kuin ekologisen tilan mukaan tehty luokitus. Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien aineistoihin perustuvan veden laadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemijoki kuuluu luokkaan hyvä sekä Kemijärven ylä- että alapuolella. Myös useimmat Kemijoen sivujoet kuuluvat luokkaan hyvä, mutta erityisesti alaosalla osa sivujoista kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kemijärven runko-osa kuuluu luokkaan tyydyttävä, mutta itäinen haara kuuluu luokkaan hyvä. 3 3 TARKKAILUVELVOLLISET Kemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven säännöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esimerkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina. Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiin poistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteen poistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida ovatko puhdistamisen kustannukset kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaa KHO:n päätöstä. Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo poistui tarkkailusta vuoden 2012 alussa ja huhtikuussa 2012 aloitettiin Kemijärven kaupungin Severijärven jätevedenpuhdistamon (Luusuan panospuhdistamo) päästötarkkailu. Lisäksi yhteistarkkailuun tuli mukaan Napapiirin Veden Pirttikosken jätevedenpuhdistamo vuoden 2012 alusta alkaen. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niiden toimintaa ja kuormitusta ole vuonna 2014 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä otettiin vain yhden kerran.

8 4 Taulukko 1 Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset. Laitos Lupapäätös Lupa voimassa Teollisuus Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, PSAVI/22/10/ toistaiseksi toiminnan lopettaminen VHaO /0371/1 KHO Säännöstely Kemijoki Oy, Kemijärvi PSVEO 60/96/ toistaiseksi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp PSY 30/06/ Savukosken kunta, jvp LAP 23/ Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp PSY 110/03/ VHO 04/0118/ Kemijärven kaupunki, keskusjvp PSY 26/06/ Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/ Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp LAP 14/ Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp LAP 4/ Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp PSY 74/04/ Napapiirin Vesi, Muurolan jvp LAP 9/ Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp VH toistaiseksi Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp LAP 24/ Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä LAP 18/ Louen maaseutuoppilaitoksen jvp Keminmaan Vesi Oy, jvp PSY 20/06/ Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi PSAVI 15/10/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo PSAVI 85/11/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen PSAVI 86/11/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas PSAVI 87/11/ Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua PSAVI 57/11/ Napapiirin Kala Oy, Seitakorva PSY 8/06/ Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski, PSY 39/06/ kvl + poikaslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski PSY 24/06/ Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski PSY 75/08/ Voimalohi Oy, Ossauskoski PSAVI 59/

9 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Kemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2014 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy. Vuosi 2014 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy: Kemijärven ja suljettujen järvien veden laadun tarkkailu kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumistarkkailu Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden laadun tarkkailu Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liitteessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 5 8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kalalaitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekä valokuvia liitteenä 11. Kemijärven laadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiin Suomun jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomulahdesta (Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteella tarvetta tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2014 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkailussa. Näytteet on otettu vuonna 2014 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: Joulukuussa 2013 heikon jäätilanteen vuoksi ottamatta jääneet Kostamojärven ja Lehtosalmen näytteet jäivät edelleen tammikuussa ja helmikuussa ottamatta samasta syystä. Helmikuussa Severijärven Karjakanselän näytteet otettiin hieman oikean pisteen sivusta heikon jäätilanteen johdosta. Huhtikuussa Kostamojärven näytteet otettiin hieman oikean pisteen sivusta heikon jäätilanteen johdosta. Kesäkuussa Saarenputaan Lohen Tapionniemen laitoksella ei pystytty toteuttamaan limoittumistarkkailua alimmalla, n. 350 m laitoksen alapuolisella pisteellä korkean veden vuoksi. Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa menetelmää. 5 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA 5.1 Sääolot Vuoden 2014 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 C, mikä on 1,8 C vertailujakson ( ) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimin kuukausi oli helmikuu, jolloin oli 7,3 C tavanomaista lämpimämpää. Myös maalis-, heinä-, elo- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä (2,0 3,9 C). Kesä- ja lokakuu olivat sen sijaan kylmiä, 0,8 1,0 C tavanomaista kylmempiä. Vuoden kylmin kuukausi oli tammikuu kuten yleensäkin.

10 6 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2014 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaukset). Sademäärät olivat varsin keskimääräisiä (Kuva 1), ja koko vuoden sadesumma 618 mm oli 8 % tavanomaista pienempi. Keskimääräisesti kuivin kuukausi oli elokuu, jolloin sademäärä jäi 31 mm (40 %) keskimääräistä kuukauden sademäärää pienemmäksi. Myös kesä- ja marraskuu olivat selvästi tavanomaista kuivempia. Ainostaan joulukuussa satoi selvästi normaalia enemmän - joulukuussa sademäärä oli 79 % normaalia suurempi. Lunta oli Rovaniemellä vuoden 2014 alussa hieman tavanomaista enemmän ja kuukauden 15. päivän lumensyvyys-arvot olivat 6 8 cm pitkän ajan ( ) keskiarvoja suurempia. Sen sijaan maalis-huhtikuussa lumensyvyys oli cm tavanomaista pienempi. Toukokuun alussa lumiraja kulki suunnilleen linjalla Pello-Pudasjärvi-Kuhmo. Lumet sulivat toukokuun alkupuolella ja kuun puolivälissä lunta oli enää Pohjois- Lapissa. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut enää lainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm. Ensilumi satoi lokakuun alkupuolella ja lumikertymä oli Rovaniemellä 4 cm. Lumet kuitenkin sulivat lauhan sään vuoksi kuun lopulla lähes kaikkialta aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamalta. Marraskuussa lumitilanne edelleen vaihteli ja kuukauden puolivälissä Rovaniemellä ei ollut lunta, sitä oli Lapissa lähinnä vain itä- ja pohjoisosissa. Marraskuun loppupuolella yhtenäisen lumipeitteen raja oli suunnilleen linjalla Oulu-Kuopio-Savonlinna. Joulukuun 15. päivänä lunta oli Rovaniemellä jo lähes tavanomaisesti (25 cm/26 cm ( ). 5.2 Vedenkorkeus Kemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2014 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa (Kuva 2 ). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2014 välillä N ,90 148,34 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N ,04 148,94 m. Huhtikuussa Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus oli enimmillään yhden metrin säännöstelyn ylärajaa korkeammalla tasolla. Toukokuun puolivälissä vedenkorkeus laski Kulmungin seurantapaikalla säännöstelyn alarajan alapuolelle. Kesäkuun alussa vedenkorkeudet olivat lähellä säännöstelyn ylärajaa, samoin lokakuun alussa. Vuoden lopussa vedenkorkeus oli noin 70 cm matalammalla kuin vuoden alussa (Kuva 2). Kuvassa 2 on esitetty Kemijärven rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikkojen näytteenoton ajoittuminen suhteessa vedenkorkeuteen. Vuonna 2014 näytteenotto ajoittui melko hyvin matalimpiin vedenkorkeuksiin huhti- ja toukokuun alussa. Toukokuun puolivälin näytteenotto ajoittui ajankohtaan, jolloin Kemijärven vedenkorkeus oli voimakkaassa nousussa. Kesäkuun alussa luusuasta otettiin näyte vesipinnan ollessa korkeimmillaan.

11 7 m Vedenkorkeus (N43) Kemijärvi, Kemijärvi Kemijärvi, Kulmunki säännöstelyrajat näytteet, rautatiesilta näytteet, luusua Kuva 2 Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna 2014 (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä säännöstelyrajat. Kuvassa on lisäksi esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoilla suhteessa vedenkorkeuteen. 5.3 Virtaama Kemijoen keskivirtaama oli vuonna 2014 tavanomaista pienempi. Isohaaran keskivirtaama oli 87 % vertailujakson keskiarvosta. Kemijärven luusuan alapuolella Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 267 m 3 /s ja Kemijokisuulla Isohaarassa 495 m 3 /s. Ounasjoessa keskivirtaama (139 m 3 /s) oli keskimääräisellä tasolla ja Raudanjoen keskivirtaama (35 m 3 /s) runsaat 10 % tavanomaista pienempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2014 Kemijärven alapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulukossa 2. Virtaamatiedot on poimittu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä. Taulukko 2 Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m 3 /s vähemmän kuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuun MQ NQ HQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kemijoki Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Isohaara Raudanjoki Permantokoski Ounasjoki Marraskoski

12 lopulle tulvahuipun ollessa , jolloin Isohaaran virtaama oli m 3 /s. Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli noin 3-kertainen Seitakorvasta juoksutettuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2014 tavanomainen. Toukokuun keskivirtaama Isohaarassa vuonna 2014 oli m 3 /s, kun se vertailujaksolla on ollut keskimäärin m 3 /s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan Isohaaran tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Heinä-elokuussa ja loppuvuodesta Kemijoen virtaama oli tavanomaista pienempi ja muutoin tavanomaisella tasolla. 8 m 3 /s Virtaama Seitakorva Raudanjoki Ounasjoki Isohaara Kuva 3 Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvessa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa ja Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2014 (ympäristöhallinnon Herttatietokanta). 6 KUORMITUS Kemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta, joista yhdellä ei ollut toimintaa vuonna Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamo sekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun mukaan. Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatustoimintaa vuosina 2013 ja 2014, eikä siksi myöskään tarkkailua. Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormittavaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jätevedenpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta (esim. turvetuotanto). Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsitelty. Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta.

13 6.1 Teollisuus Vesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaan lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2014 vastasi Ahma Ympäristö Oy. Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta aikaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuussa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienempää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden ja säiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälkilammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessi ajettiin alas syksyllä Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jälkilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettivesille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven aikana. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet. Vuonna 2014 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, vaikka kuormitus typen ja happea kuluttavan kuormituksen osalta hieman kasvoi edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiä pumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen välisenä aikana. Tammi-huhtikuussa ja loka-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedet kerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli keskimäärin m 3 /d, joka oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Taulukko 3 Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina Fosfori Typpi Kiintoaine BOD 7 COD Cr AOX [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [t/d] [kg/d] , , ,7 1,9 7,5 2,3 0,14 0, ,8 3,1 17 2,1 0,26 0, ,8 4,3 29 3,8 0,34 0, ,9 4,8 42 5,1 0,31 0, ,3 3,3 43 9,0 0,19 0, ,0 3,1 26 4,1 0,25 0,28 Vuoden 2014 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineen kuormitus 1 3 % ja AOX-kuormitus 0,3 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna 2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käytössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta on nykyisin fosforin osalta 7 % ja BOD 7 :n osalta 2 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5). 6.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4) on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä vuonna Louen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa ei jatkettu, joten tarkkailuvelvoite poistui vuonna

14 Taulukko Tarkkailuun lisättiin Pirttikosken ja Severijärven jätevedenpuhdistamot vuonna Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä on otettu vain kerran vuonna 2014, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvioida ilman käyttötarkkailutietoja. Vuoden 2013 tarkkailuraportin taulukossa 4 oli virhe Savukosken jätevedenpuhdistamon typpikuormituksessa (32 kg/d, piti olla 3,2 kg/d) ja Kemijärven jätevedenpuhdistamon COD Cr -kuormituksessa (7 kg/d, piti olla 71 kg/d). Korjatut arvot on otettu huomioon taulukossa 4 vuoden 2013 yhteenlasketuissa kuormitusarvoissa. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vuonna 2014 oli %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jätedenpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavan kuormituksen (BOD 7 ja COD Cr ) osalta selvästi pienempi kuin vuonna 2013, typpikuormituksen pysyessä ennallaan. Myös Kemijärven, Keminmaan ja Pelkosenniemen ravinnekuormitus oli pienentynyt vuodesta Sodankylän, Kemijärven, Rovaniemen Muurolan ja Keminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta ovat muutamien prosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan ja niiden kuormitusosuus on 0 4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus laitoksittain vuonna 2014 ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina Kuormittaja Sodankylä Savukoski Pyhä-Luosto Kemijärvi Vanttauskoski Rovaniemi Muurola Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine BOD7 CODCr [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] 0, ,01 3 3,0 1,0 3,0 8 0, ,1 2,8 19 0, ,0 73 0,11 1 0,8 1,5 0,27 3 2, , ,2 24 Loue maaseutuoppilaitos 0,01 0 0,32 0,30 0,47 1 Tervola 0,13 7 5,3 9,5 1,3 14 Keminmaa 0, ,0 53 YHTEENSÄ , , , , , , , , Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fosforin ja happea kuluttavan aineen (BOD 7 ja COD Cr ) kuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää. Fosforikuormitus vuonna 2014 oli 4,8 kg/d, kun se edellisvuonna oli 9,2 kg/d. Vuonna 2013 kuormitus oli kuitenkin suurempaa kuin muutamana edellisenä vuotena. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2013 (noin kg/d) eikä

15 siinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena tarkastellen pidemmällä jaksolla ( ) vesistökuormituksessa on todettavissa selvä laskeva suuntaus BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4). Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormittaja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisen jälkeen) myös BOD 7 -kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on kolmannes. Kemijoen vesistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka eivät ole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussa huomioitu. 11 Kuva 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina Kalankasvatus Vuonna 2014 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatusta vuonna Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus on laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneen ravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettu huomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmä VAHTI:n mukaisiksi. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistökuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen lähinnä pienemmästä kasvatusmäärästä (Taulukko 5). Toisaalta myös keskimääräinen rehukerroin oli hieman edellisvuosia

16 suurempi. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen osalta rehukerrointa nostaa siian kasvatus, sillä siian osalta rehukertoimet ovat yleisesti jonkin verran kirjolohen kasvatusta korkeampia. Myös poikaskasvatuksessa kuten Vanttauskosken poikaslaitoksella rehukerroin on korkeampi. Vuonna 2014 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli hieman suurempaa ja typpikuormitus puolestaan selvästi pienempää kuin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu kuormitus (Kuva 5). Taulukko 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumäärä ja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2014 sekä kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina Kalankasvatuslaitos Saarenputaan Lohi Ay Koillis-Suomen Lohi Oy Napapiirin Kala Oy Tapionniemi Kostamo Saarenpudas Seitakorva Vanttauskoski Vanttauskoski poikaslaitos Oy Arctic-Moon Ltd Kaihua Petäjäskoski Lisäkasvu Rehunkäyttö Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpikuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla 6 % ja typellä noin 19 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotan- Rehukerroin Fosforikuormitus Typpikuormitus [kg/a] [kg/a] [kg/a] [kg/a] , , , , , , , , Voimalohi Oy Ossauskoski , YHTEENSÄ , , , , , , , , , , Kemijoen kokonaiskuormitus Seuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat julkaisuun Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta.

17 non kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2014 melko vähäistä, alle 1 %:n luokkaa kokonaiskuormituksesta (Taulukko 6). Taulukko 6 Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2014 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan. Fosfori [t/a] Typpi [t/a] Pistekuormitus Teollisuus 0,37 1,1 Yhdyskunnat 1, Kalankasvatus 3,10 21,9 Turvetuotanto* 0,22 10,1 Pistekuormitus yhteensä 5,4 383 Hajakuormitus** Haja-asutus Maatalous Metsätalous Muu ihmisperäinen kuormitus*** 0,1 6,5 Laskeuma vesiin Hajakuormitus yhteensä Luonnonhuuhtouma YHTEENSÄ *Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden nettokuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b) **Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksen kehitys vuosina on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Kemijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti. Yhdyskuntien osuus BOD 7 - ja typpikuormituksesta on yli 90 % ja fosforikuormituksesta 33 %. Kalankasvatuslaitoksilla on merkitystä fosforikuormittajana noin 60 %:n osuudella.

18 14 Kuva 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina

19 7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET Pistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut. Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty: Sodankylä Kelukosken mitattu virtaama Savukoski Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaama Pelkosenniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Kitinen) (Ylä-Kemijoki) Tapionniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue Kostamo SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Kalkiaisjoki) Saarenpudas SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä (Käsmänjoki) Stora Enso, Kemijärvi Seitakorvan mitattu virtaama ja Seitakorva Kaihua ja Vanttauskoski Vanttauskosken mitattu virtaama Rovaniemi Valajaskosken mitattu virtaama Muurola Petäjäskosken mitattu virtaama Ossauskoski Ossauskosken mitattu virtaama Louen maaseutuoppilaitos SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Louejoki) (Vaajoki) (Pisajoki) Tervola Taivalkosken mitattu virtaama Keminmaa Isohaaran mitattu virtaama 15 Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,2 µg/l ja kesäaikana enintään 0,6 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 18 µg/l ja kesäaikana enintään 24 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, joten vähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuuslisäys vuositasolla oli 0,7 µg/l ja typen vastaavasti 41 µg/l, kesäaikana lisäykset olivat suuremmat johtuen pienemmästä virtaamasta ja kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle.

20 16 Taulukko 7 Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuoden keskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna Laskentaperusteet tekstissä. MQ kok.p kok.n MQ kesä kok.p kok.n m 3 /s µg/l µg/l m 3 /s µg/l µg/l Teollisuus Stora Enso Oyj Kemijärven tehdas 267 0,0 0, ,1 0,2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp 55 0,1 12,9 35 0,1 20 Savukosken kunta, jvp 97 0,0 0, ,0 0,4 Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp 328 0,0 0, ,0 0,8 Kemijärven kaupunki, keskusjvp 267 0,0 2, ,0 3,3 Rovaniemen mlk, Vanttauskoski 295 0,0 0, ,0 0,1 Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp 469 0, ,1 24 Napapiirin Vesi, Muurolan jvp 458 0,0 0, ,0 0,7 Lappia Louen toimipaikka jvp 3,4 0,0 1,6 2,2 0,1 2,5 Tervolan kunta, kirkonkylän jvp 513 0,0 0, ,0 0,2 Keminmaan Vesi Oy, jvp 495 0,0 1, ,0 1,5 Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi 219 0,0 0, ,1 1,1 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo 221 0,0 0, ,1 1,3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas 10,1 0,1 0,5 10,3 0,2 1,3 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva 267 0,1 0, ,2 1,8 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua 295 0,0 0, ,0 0,2 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl 295 0,2 0, ,6 2,8 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl ,0 0, ,1 0,4 Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski 458 0,0 0, ,1 0,8 Voimalohi Oy, Ossauskoski 490 0,0 0, ,0 0,1 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET 8.1 Kemijärvi Kemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat: tunnus havaintopaikka näytemäärä Kj107 rautatiesilta 7 Te148 Termusniemi 4 To147 Tossanselkä 4 Leh Lehtosalmi 7 L13700 Luusua 13 Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvat normaalisti. Talvella 2014 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0,1 0,2 C, Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,2 C ja huhtikuussa 0,2 C. Kesällä järven runko-osassa oli lämpötilakerrostuneisuutta Termusniemellä ja Tossanselällä lämpimän heinäkuun loppupuolella. Lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli enimmillään noin 10 C pintaveden lämpötilan ollessa yli 22 C. Elokuussa lämpötilat olivat jo tasaiset, noin 18 C, eikä kerrostuneisuutta enää todettu. Luusuan maksimilämpötila oli 21,9 C heinäkuun lopulla.

21 Happi Yleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärven runko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellä nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuus myös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden (Kuva 6). Lämpimän veden aikaan heinäkuussa happipitoisuudet olivat alimmillaan, Termusniemellä 5,6 8,1 mg/l ja Tossanselällä 6,6 8,3 mg/l. Alin kyllästysaste oli Termusniemen pohjanläheisessä vedessä, 52 %. Elokuussa happitilanne oli parantunut hyväksi. Helmikuussa runko-osan hapen kyllästysarvot olivat %, ja pitoisuudet olivat selvästi kesäisiä korkeammat. Luusuan happitilanne oli talvella tyydyttävä ja muutoin hyvä, alin hapen kyllästysarvo oli 68 %. Rautatiesillan kohdalla hapen kyllästysaste oli talvella alle 70 %, muutoin parempi. Lehtosalmessa hieman alentuneita happipitoisuuksia todettiin talvella ja heinäkuussa pohjanläheisessä vedessä. 17 Kuva 6 Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna Happamuus ja alkaliniteetti Veden ph oli Kemijärven runko-osassa kevättalvella tyypillisesti lievästi hapan tai neutraali ja kesällä lievästi emäksinen. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin toukokuun alussa luusuassa ph 4,9, Lehtosalmessa ph 5,3 ja rautatietiesillan kohdalla ph 5,6. Muutoin ph-arvot pysyttelivät neutraalin tuntumassa. Alkaliniteetin arvot olivat Kemijärven runko-osassa erinomaista tasoa (>0,2 mmol/l). Lehtosalmessa alkaliniteetti oli ajoittain alle 0,2 mmol/l, samoin luusuassa kesä-heinäkuussa. Pienin todettu alkaliniteetin arvo oli luusuassa kesäkuun alussa 0,12 mmol/l, joka kuitenkin sekin edustaa hyvää puskurikykyä. Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin, määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuksiin. Myös ph-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen. Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljon vaihtelua näytteenottoajankohdan tai havaintopaikan suhteen (Kuva 7). Pienin mitattu arvo oli 2,3 ms/m luusuassa kesäkuun alussa ja korkein 5,9 ms/m, joka mitattiin useammalla pisteellä eri aikoina. Lehtosalmen sähkönjohtavuusarvot olivat hieman alem-

22 mat (2,4 4,1 m/sm) kuin muun tarkkailualueen. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,4 3,8 mg/l ja natriumpitoisuus 1,0 2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Sekä minimi- että maksimiarvot mitattiin luusuan havaintopaikalla. Rautatiesillan ja Termusniemen havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivat samaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt. Purovesien kloridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5 2,0 mg/l (Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet vuoden 2014 keskiarvoina olivat alueelle tyypillisellä tasolla. 18 Kuva 7 Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Väri, COD Mn ja rauta Veden väri ja COD Mn -arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valumaalueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin. Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä. COD Mn -arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 5 15 mgo 2 /l, ja arvot olivat korkeimmillaan keväällä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuin samaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9). Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu mg/l oli suhteellisesti suurempaa kuin värin ja COD Mn -arvon, mutta ajallisesti samanlainen. Korkeimmat pitoisuudet todettiin keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Keväällä myös Lehtosalmen rautapitoisuudet olivat verrattain korkeat, noin 1000 mg/l. Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei todettu. Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanselän alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana.

23 19 Kuva 8 Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Kuva 9 Veden COD Mn -arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Kuva 10 Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Sameus ja kiintoaine Veden sameus oli Kemijärvellä yleensä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2 FTU, ja keväällä esiintyi korkeampia arvoja. Lisäksi Tossanselällä todettiin talvella sameusarvo 2,3 FTU. Luusuassa sameus vaihteli välillä 0,6 3,7 FTU, ja tällä välillä olivat arvot muilla pisteillä. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 FNU, joten voidaan todeta Kemijärven vedet melko kirkkaiksi.

24 Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuus oli talvella ja heinäkuussa alle määritysrajan (1 mg/l). Suurin kiintoainepitoisuus 5,3 mg/l mitattiin tulvakaudella toukokuussa kuten yleensäkin. Ravinteet Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesistöissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne. Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat v karujen (fosforipitoisuus alle 15 µg/l) tai korkeintaan lievästi rehevien (15 25 µg/l) tasoa Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Termusniemen ja Tossanselän päällysveden fosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa µg/l ja Lehtosalmen µg/l. Luusuassa fosforipitoisuus vaihteli välillä 7 35 µg/l, korkeimmat arvot olivat keväällä ja pienimmät talvella (Kuva 11). Vertikaaliset erot Kemijärven fosforipitoisuuksissa olivat pieniä. Kemijärven kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat 300 µg/l:n molemmin puolin (Kuva 12) ollen Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan karujen vesien tasoa. Kemijärven runko-osan kokonaistyppipitoisuuden ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli vähäistä. Kevättulvan aikaan kuitenkin todettiin korkeimmat pitoisuudet, kuten fosforinkin olsalta. Myös vertikaaliset erot olivat pieniä. Typen pitoisuuksien kokonaisvaihtelu oli µg/l. 20 Kuva 11 Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna Kuva 12 Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna 2014.

25 Kemijärven fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kautta vuoden pieniä, ja kesällä tuotantokaudella usein alle määritysrajan 2 µg/l, koska tällöin kasviplankton käyttää vapaan fosforin. Talvella, keväällä ja myöhään syksyllä fosfaattifosforin pitoisuudet olivat muutamia µg/l (alle 10 µg/l). Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat talvella kohtalaisen suuria, sillä nitraatti-nitriittityppeä esiintyi eri pisteillä µg/l:n pitoisuuksina. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat nitraatti-nitriittityppeä selvästi pienempiä. Kesällä epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla erittäin pieniä mineraalitypen sitoutuessa perustuotantoon. Erityisesti nitraattipitoisuudet olivat määritysrajaa (5 µg/l) pienempiä, ammoniumtyppeä esiintyi yleensä muutamia tai kymmeniä µg/l. Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1978): Kok. N/P Mineraali N/P Minimiravinne < 10 < 5 N N tai P > 17 > 12 P Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta. Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn välisenä aikana (Kuva 13). Kemijärven runko-osassa minimiravinteena oli fosfori, Lehtosalmessa molemmilla ravinteilla oli ajoittain merkitystä, samoin luusuassa. Yksikään laskettu ravinnesuhde ei osoittanut yksinomaan typpeä minimiravinteeksi. 21 Kuva 13 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella Kemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2014 aikana päällysvesikerroksessa.

26 Rehevyys Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaa kasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin a- klorofyllipitoisuus touko syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 4,7 6,4 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus olisi alle 3 µg/l. Voimakkainta levänkasvu oli elokuussa, jolloin todettiin yli 7 µg/l:n pitoisuuksia. Havaintopaikkojen väliset erot olivat vähäisiä. A-klorofyllin perusteella arvioitu rehevyystaso on hieman korkeampi kuin, mitä ravinnepitoisuuksien perusteella saatiin. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä karuun tai korkeintaan lievästi rehevään vesistöön. Taulukko 8 Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa pvm Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi Luusua , , ,7 4,8 4,5 3,3 4, ,7 7,0 7,8 7,4 8, ,9 keskiarvo VII-VIII 4,7 5,9 6,2 5,4 6, Suljetut järvet Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2014 näytteitä seuraavasti: Järvi Tunnus Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Elokuu Joulukuu Kostamojärvi Ko2 x x x x Pöyliöjärvi Pö7 x x x Severijärvi, Karjakanselkä Se6 x x x x x Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitsevat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman sivusta varsinaiselta tarkkailupaikalta. Kostamojärveltä olisi pitänyt ottaa näyte myös helmikuussa, mutta heikon jäätilanteen aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi näytettä ei voitu ottaa. Pöyliöjärven ilmastus on aloitettu heinäkuussa Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2014 huomattavia keskinäisiä eroja ja veden laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yhteenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9). Kostamojärvi Kostamojärven vesisyvyys on noin 3 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näyte ja kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne talvella oli huono happipitoisuuden ollessa 3,4 mg/l (kyllästysaste 24 %). ph oli hieman happaman puolella, väriluku 120 ja rautapitoisuus oli melko korkea, 3100 µg/l. Vedessä oli hieman sameutta. Fosforipitoisuus oli 58 µg/l ja typpipitoisuus 870 µg/l. Ravinteista yli puolet oli epäorgaanisessa muodossa.

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011 1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus 10682/2012 vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus LAPIN VESITUTKIMUS OY 1 4.2.2013 LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO... 3 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 214 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 KEMIJOKI OY Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 213 Vesistötarkkailu vuonna 213 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

65 Kemijoen vesistöalue

65 Kemijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 151(196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala 51 127 km 2 Suomen puolella 49 467 km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2013 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AGNICO EAGLE FINLAND OY ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY FINAVIA OYJ KITTILÄN KUNTA LEVIN VESIHUOLTO OY ROVANIEMEN KAUPUNKI

AGNICO EAGLE FINLAND OY ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY FINAVIA OYJ KITTILÄN KUNTA LEVIN VESIHUOLTO OY ROVANIEMEN KAUPUNKI TARKKAILUSUUNNITELMA 16X270638 25.5.2015 AGNICO EAGLE FINLAND OY ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY FINAVIA OYJ KITTILÄN KUNTA LEVIN VESIHUOLTO OY ROVANIEMEN KAUPUNKI OUNASJOEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMA VUOSILLE

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Tekninen ja ympäristötoimiala Mirka Autio Ismo Malin Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 VESIJÄRVEN ILMAPERÄINEN

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot