OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 2

Transkriptio

1 OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 Osa 2 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10968

2 i OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 1 KEMIJOEN YHTEISTARKKAILU TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOLLISET NÄYTEPISTEET JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN YHTEISTARKKAILU ELY- KESKUKSEN TARKKAILU KITTILÄN ALUEEN PIENPUHDISTAMON JA LEVIN GOLFKENTÄN TARKKAILU SÄÄ JA HYDROLOGIA SÄÄOLOT VIRTAAMA KUORMITUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KUORMITUS TEOLLISUUDEN KUORMITUS KOKONAISKUORMITUS LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET VEDENLAATUTULOKSET YHTEISTARKKAILU Vedenlaatu vuonna Vedenlaatu vuosina ELY- KESKUKSEN TARKKAILU Vedenlaatu vuonna Vedenlaatu vuosina KITTILÄN ALUEEN PIENPUHDISTAMON JA LEVIN GOLFKENTÄN TARKKAILU Vedenlaatu vuonna Vedenlaatu vuosina MINIMIRAVINNETARKASTELU AINEVIRTAAMAT PIILEVÄTARKKAILU MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA YHTEENVETO VIITTEET... 28

3 LIITTEET Liite 1. Ounasjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiden sijainti Liite 2. Vesistötarkkailun analyysimenetelmät Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset, Ounasjoen yhteistarkkailun laaja vuosi 2016 Liite 4. ELY-keskuksen tulokset vuosilta Liite 5. Kittilän alueen pienpuhdistamon ja Levin golfkentän tarkkailu Liite 6. Piilevätarkkailun raportti 2016 ii Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p (Vaihde, Rovaniemi) Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa 16/MLL/15. Kuvat: Ahma ympäristö Oy.

4 1. JOHDANTO Ounasjoella ei ole aikaisemmin ollut yhteistarkkailua. Kittilän kunta, Levin Vesihuolto Oy ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos päättivät yhteistarkkailun aloittamisesta ja tarkkailusuunnitelman laatimisesta vuonna Ainoastaan Levin Vesihuolto Oy:llä on ollut aikaisemmin vesistön velvoitetarkkailupisteet Ounasjoessa. Ohjelman laatimisvaiheessa vuonna 2015 yhteistarkkailuun liittyivät myös Rovaniemen kaupunki, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema sekä Enontekiön Vesihuolto Oy Hetan jätevedenpuhdistamon vesistön velvoitetarkkailun osalta. Lisäksi Ounasjoen yhteistarkkailussa ovat tukijäseninä Levin matkailu Oy ja Levi Golf & Country Club Oy. Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille (Pöyry Finland Oy 2016). Tarkkailusuunnitelmassa on huomioitu Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 2012) sekä alueen eri toimijoiden ympäristölupapäätökset ja velvoitetarkkailut sekä valtionhallinnon seuranta alueella. Tarkkailu koostuu pääosin veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailusta. Lisäksi biologisena tarkkailuna toteutetaan perifytonin piilevätutkimuksia vuonna Ounasjoen yhteistarkkailu painottuu Ounasjoen pääuomaan, mutta mukana on myös Hetan jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimiva Näkkälänjoki, Kittilän kultakaivoksen purkuvesistönä toimiva Loukinen sekä Kittilän lentoaseman vaikutusalueella sijaitseva Aakenusjoki. Päästötarkkailut eivät kuulu yhteistarkkailuohjelman piiriin. Lisäksi vesistöalueella on muita kuormittajia yhteistarkkailun ulkopuolella ja niillä on omia päästö- ja vaikutustarkkailuja. Näitä tuloksia pyritään soveltuvin osin hyödyntämään myös yhteistarkkailussa. Ounasjoen yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Kemijoen yhteistarkkailusta tehdään vuosittain oman raportti (osa 1). Alla on esitelty Kemijoen raportin vuoden 2016 vesistöraportin pääkohdat. Biologisen tarkkailun tulokset on esitetty osassa 1. KEMIJOEN YHTEISTARKKAILU Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle. Vuosi 2016 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa, Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Vuoden 2016 laajaan tarkkailuun kuuluivat myös Kemijärven lahtivedet ja Itäisen haaran selkävedet. Laajana vuotena tarkkailtiin piileviä, kasviplanktonia ja pohjaeläimiä sekä tehtiin vesikasvillisuustarkastelu. Virtaamat Kemijoen vesistössä olivat % tavanomaista suuremmat. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa. Kevättulva ajoittui toukokuun alkupuolelle. Vuonna 2016 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuormitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistöön touko-lokakuussa. Vuonna 2016 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, eikä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut selvästi todettavissa. Vuonna 2016 yhdyskuntien osuus Kemijoen BOD7- ja typpikuormituksesta oli yli 55 % ja fosforikuormituksesta lähes 90 %. Kalankasvatuslaitoksilla oli merkitystä fosforikuormittajana noin 30 %:n osuudella, mutta typpikuormituksesta niiden osuus on vain 5 %. 1

5 Pistekuormittajien vaikutukset perustuen kuormituksen laimentumislaskelmiin jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,8 µg/l ja kesäaikana enintään 0,5 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ja Koillis-Suomen Lohen Kostamon laitoksen kuormituksesta. Jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten lähialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravinteiden osalta. Kalankasvatuslaitosten limoittumistarkkailussa limoittumista todettiin tapauskohtaisesti laitosten alapuolella hieman enemmän tai saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2016 pääosin hyvä eikä mitään poikkeuksellista todettu. Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden usein heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Talvella Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Kesällä järven runko-osassa oli lievä lämpötilakerrostuneisuus lähinnä Tossanselällä. Itäisessä haarassa Hietaselällä ja Suomulahdessa oli kesällä voimakas lämpötilakerrostuneisuus. Kemijärven lahdissa lämpötilakerrostuneisuus oli kesällä lievempää. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden. Alusveden happipitoisuudet olivat hyviä lukuun ottamatta Tossanselkää, jossa heinäkuun happipitoisuus oli hieman alentunut. Ravinnepitoisuudet olivat alhaiset viitaten karuihin tai lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja levätuotannon ravinnerajoitteisuus oli enemmän typen kuin fosforin puolella. Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oli ajoittain Kemijärveä jonkin verran heikompi. Vuosina vedenlaatu oli pääosin hyvin samankaltaista eikä selviä kehityssuuntia ollut nähtävissä. Kostamojärven, Pöyliöjärven, Severijärven, Luusuajärven happitilanne oli helmikuussa ja/tai huhtikuussa heikentynyt. Neitijärven happitilanne oli keväällä ja kesällä heikentynyt. Vesi oli Kostamojärvessä ja Severijärvessä keskimäärin rehevää. Pöyliöjärven ja Neitijärven vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella keskimäärin lievästi rehevää. Luusuajärven keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Suolistoperäisten indikaattoribakteerien perusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu. Vuoden 2016 laajaan tarkkailuun kuuluivat myös Kemijärven lahtivedet ja Itäisen haaran selkävedet. Kemijärven lahdissa happitilanne on runko-osaa yleisesti heikompi niiden heikommasta veden vaihtuvuudesta johtuen. Hapettomuutta ei esiintynyt. Lapin ELY-keskus seurasi vuonna 2016 veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oikaraisen kohdalla ja joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ounasjoessa Tapionkylästä. Kemijoen pääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2016 pääosin hyvä eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista. Vedenlaatu ei myöskään merkittävästi eronnut vuosien kesken. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin sekä Kemijoessa että Ounasjoessa vuosina karun vedenlaadun luokassa, paitsi Oikaraisen pisteellä vesi oli lievästi rehevää. Vuosien vedenlaatutulosten perusteella voidaan arvioida Ounasjoen ajoittain hieman lisäävän Kemijoen kiintoainepitoisuutta ja rautapitoisuutta sekä nostavan väriarvoja. Pitoisuuserot eivät kuitenkaan olleet suuria ja vaikutus on hetkellinen. Toisaalta Ounasjoen fosforipitoisuudet olivat keskimäärin hieman Kemijokea alhaisemmat ja pääosin vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna lukuihin, sillä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa veden laatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipitoisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20 µg/l, kun ne aiemmin olivat µg/l. Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voimakkuudesta. Vuonna 2016 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla oli kolmanneksen pitkän jakson keskiarvoa suurempi. Toukokuun osuus koko vuoden ainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin %. 2

6 2. TARKKAILUALUEEN KUVAUS Ounasjoki alkaa Enontekiön kunnassa Ounastunturin pohjoispuolella sijaitsevasta Ounasjärvestä, virtaa 298 kilometrin matkan Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen alueilla yhtyen Kemijokeen Rovaniemen kaupungin kohdalla. Ounasjokeen pohjoisesta tulevat latvahaarat Näkkäläjoki, Pöyris Vuontisjoki ja Käkkälöjoki saavat alkunsa erämaa-alueelta, joka on osin Norjan puolella. Ounasjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2, mikä on noin 27 % Kemijoen valuma- alueesta (Ekholm, M. 1996). Ounasjoen vesistöalue on maisemaltaan monimuotoinen käsittäen paljon vaaroja ja tuntureita, mutta toisaalta myös paljon soita ja metsämaita. Suurimmat sivujoet ovat Loukinen, Meltausjoki ja Käkkälöjoki. Ounasjoella on kaikkiaan 36 sivujokea, joiden valuma-alue on yli 30 km 2. Ounasjärvestä lähtevä Ounasjoki on kapea ja siinä vuorottelevat kiviset kosket ja lyhyet suvannot. Joen virtaama ja valuma-alue moninkertaistuvat latvahaarojen yhtyessä siihen. Raattaman kohdalta alkaa suurten koskien ja lyhyiden suvantojen jakso, joka päättyy Sirkankylän kohdalla. Ounasjärvestä Sirkkaan on jokimatkaa runsaat 100 kilometriä ja pudotusta 115 metriä. Sirkan ja Alakylän välillä on 60 kilometrin mittainen suvantojakso. Alakylän kohdalta alkaa jälleen koski- ja nivajakso, jota jatkuu lähes 100 kilometriä. Se päättyy vasta Tapionkylän kohdalla, josta alkaa jokisuun suvanto. Pudotusta tällä matkalla on noin 90 metriä. Kaikkiaan Ounasjoessa on 46 koskea ja pudotusta 214 metriä. (Itkonen ja Kinnunen 1986) 3

7 4 Ounasjoki on Suomen suurimpia kokonaan rakentamattomia jokia. Ounasjoen virtaamat vaihtelevat suuresti vuoden aikana, mihin vaikuttaa virtaamia tasoittavien järvien vähäinen määrä valumaalueella. Vuoden ylivirtaama ajoittuu yleensä toukokuun loppupuolelle ja alivirtaama helmihuhtikuulle (Itkonen ja Kinnunen 1986). Ounasjoen virtaamia mitataan joen alajuoksulla Marraskoskessa. Keskivirtaama (MQ) on vuosina ollut 134 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) 1486 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 27 m 3 /s (Korhonen ja Haavanlammi 2012). Ounasjoki kuuluu Natura verkostoon (FI ). Alueeseen sisältyy Ounasjoen vesialue sekä Ounasjoen suiston saaret. Joen vesialue edustaa luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Ounasjoki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta lailla (laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/83). (Ympäristöhallinto 2015) Ounasjokea on aikoinaan käytetty uittoväylänä. Ounasjoen koskia perattiin koneellisesti uiton helpottamiseksi, erityisesti ja 1960-luvuilla. Uiton loputtua Ounasjoen uittosäännöt on kumottu ja Ounasjoen koskia on kalataloudellisesti kunnostettu ns. velvoitekunnostustöinä vuosina Ounasjoen pääuoman koskia on kunnostettu kaikkiaan noin 300 ha eli noin 40 % Ounasjoen koskien kokonaispinta-alasta (Lapin ELYkeskus 2014) Ounasjoen yläosalla veden laatu on lähes luonnontilainen heijastellen vähäistä ihmisperäistä toimintaa alueella. Alaosalla Kittilän ja Rovaniemen välillä joki on lievästi kuormitettu. Joen yläosassa vesi on lievästi humuspitoista ja niukkaravinteista, alajuoksulla veden humus- ja ravinnepitoisuudet hieman kasvavat, mutta ravinnepitoisuudet ovat edelleen karuille vesille ominaisia. Ounasjoella harjoitetaan aktiivista virkistys- ja kotitarvekalastusta. Luvanvaraista kalastusta harjoitti v yhteensä noin 1000 henkilöä pääasiassa vapavälinein (Autti 2014). Kokonaissaalis oli 12,3 t, josta haukea oli reilu 40 % ja harjusta neljännes. Ahvenen ja taimenen osuus oli molemmilla vajaa 10 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja särkikaloja. Askel Ounasjoelle -hankkeilla pyritään edistämään vaelluskalojen palauttamista Ounasjoelle ja muualle Kemijoen vesistöalueelle. Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Vesienhoidon yleistavoitteena on Suomen vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Ounasjoki on pintavesityypiltään erittäin suuri turvemaiden joki ja myös sivujoet pääosin turvemaiden jokia ja vesistöalueen järvet pääosin humusjärviä. Uusimmassa vuonna 2013 julkaistussa, vuosien seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa Ounasjoki kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen ja myös vesistöalueen muut vesistöt on luokiteltu tilaltaan pääosin erinomaisiksi tai hyviksi. Vesistöalueella ainoastaan Kallossa sijaitsevan rehevän Syväjärven tila on tavoitetilaa heikompi eli tyydyttävä. Ounasjoen alueella pintavesien kemiallinen tila on pääosin hyvä perustuen vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksia koskeviin laatunormeihin. Ainoastaan Marrasjoen alueella sijaitsevassa Marrasjärvessä eliöstölle määritelty elohopean ympäristölaatunormi on mittausten perusteella ylittynyt. Taulukossa (Taulukko 2-1) on esitetty Kemijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma- ehdotuksen (Räinä 2014) mukaiset ravinnevirtaamat Ounasjoessa. Ihmistoiminnoista aiheutuvan kuormituksen osuus on Ounasjoella vain noin 15 %.

8 Taulukko 2-1. Ravinnekuormitus Ounasjoen alueella (t/a). (Lähde: Räinä 2014) 5 Muut Yhdyskunnat Fosfori Hajaasutus Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto Maatalous Metsätalous Laskeuma Luononhuuhtouma Yhteensä 0,66 2,61 0,05 0,05 0 4,24 3,62 0,03 2,75 86,15 100,2 Typpi 38,7 15,65 40, ,27 48,2 1,2 124, ,5 2092,6 3. TARKKAILUVELVOLLISET Yhteistarkkailussa tarkkailuvelvollisina on Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Levin Vesihuolto Oy, Enontekiön Vesihuolto Oy, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos. Enontekiön Hetan taajaman käsitellyt jätevedet johdetaan kaivettua viemäriä pitkin Näkkäläjokeen, joka laskee edelleen Vaikkojoen kautta Ounasjokeen. Laitoksella on voimassa olevan luvan (Taulukko 3-1) mukaisesti vaikutustarkkailua Näkkäläjoessa. Levin Vesihuolto Oy on suurin Kittilän kunnan alueella toimiva vesihuoltolaitos. Se toimii läheisessä yhteistyössä Kittilän kirkonkylässä toimivan Kittilän vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Kittilän kirkonkylän jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Levin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksella on voimassa olevan luvan (Taulukko 3-1) mukaisesti vaikutustarkkailua Ounasjoessa. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksella on erillinen, mm. pintavesien laadun ja biologisia muuttujia käsittävä vaikutustarkkailunsa Loukisen valuma-alueella. Myös Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema seuraa omissa tarkkailuissaan pintaveden laatua lähialueen ojissa. Yhteistarkkailuun on Kittilän lentoasema velvoitettu PSAVIn päätöksessä nro 174/2015/1. Ounasjoen vesistöalueella on myös muita vesistökuormittajia, jotka eivät toistaiseksi ole mukana yhteistarkkailussa. Tällaisia ovat Kittilän alueen Raattaman, Alakylän, Kallon ja Kaukosen pienpuhdistamot Alakylän jätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite siirtyi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristölupa raukesi. Raattaman pienpuhdistamolta johdetaan puhdistettuja jätevesiä Ounasjokeen ja myös Kaukosen jätevedenpuhdistamon purkupaikka on lähellä Ounasjoen pääuomaa. Kallon vesi- ja viemäriosuuskunnan pienpuhdistamon jätevedet johdetaan Kallojokeen kauempana noin 20 km päässä Ounasjoen pääuomasta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päivätyllä päätöksellään nro 88/2016/1 tarkistanut Raattaman jätevedenpuhdistamon lupamääräykset (Taulukko 3-1). Ounasjoen alaosalla Rovaniemellä sijaitsevan Napapiirin Veden Sinetän jätevedet on johdettu lokakuusta 2014 lähtien siirtoviemäriä pitkin Rovaniemen keskuspuhdistamolle. Ounasjoen alaosalla Rovaniemen alueella on myös useampia pienpuhdistamoita, jotka eivät kuulu ympäristöluvituksen piiriin (AVL < 100).

9 Taulukko 3-1. Ounasjoen Enontekiön ja Kittilän alueen ympäristöluvalliset vesistökuormittajat ja niiden lupapäätökset. 6 Laitos Agnico Eagle Finland Oy Lupapäätös Kittilän kaivos PSY-69/02/1, , PSAVI/72/2013/1, Finavia Oyj Kittilän lentoasema PSAVI/86/04.08/2010, , PSAVI/56/04.08/2013, Enontekiön Vesihuolto Oy Hetan jätevedenpuhdistamo LAP/1395Y Levin Vesihuolto Oy Levin jätevedenpuhdistamo PSAVI/92/07/2, Kyrön Vesihuolto Oy Raattaman jätevedenpuhdistamo PSAVI/88/2016/1, Kaukosen vesihuolto-osuuskunta Kaukosen jätevedenpuhdistamo PSAVI/84/04.08/2013, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta Kallon jätevedenpuhdistamo PSAVI/320/04.08/2010, Alakylän vesiosuuskunta Alakylän jätevedenpuhdistamo LAP/1395Y , , ympäristölupa raukesi , kun tarkkailuvelvoite siirtyi kunnan ympäristölupaviranomaiselle. 4. NÄYTEPISTEET JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 4.1 Yhteistarkkailu Ounasjoen vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2016 tarkkailusuunnitelman (Pöyry Finland Oy 2016) mukaisesti. Tarkkailun suorittamisesta vastasi Ahma ympäristö Oy. Vuosi 2016 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyi vedenlaadun tarkkailu sekä perifytonin piilevätarkkailu. Vesistötarkkailun havaintopaikat ja koordinaatit on esitetty taulukossa 4-1 ja sijainti kartalla liitteessä 1. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 2. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 3 5. Piileväraportti on esitetty liitteessä 6.

10 7 Taulukko 4-1. Ounasjoen yhteistarkkailun vedenlaadun tarkkailun havaintopaikat. Tarkkailupiste Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) Selite NÄKKÄLÄJOKI P Hetan jvp:n purkuojan yp NÄKKÄLÄJOKI P n. 650 m Hetan jvp:n purkuojan alapuolella OUNASJOKI TEPASTO Tepaston ap silta LOUKINEN Loukinen, Kapsajoen alapuoli OUNASJOKI V Levin jvp:n purkuojan yläpuoli OUNASJOKI V n.1 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella OUNASJOKI KITTILÄ n. 5 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella AAKENUSJOKI OKKULAISSUVANTO Aakenusjoki, lentokentän yläpuoli AAKENUSJOKI Aakenusjoki silta, lentokentän alapuoli OUNASJOKI KITTILÄ n. 5,1 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella OUNASJOKI KITTILÄ Kittilän kk ap silta OUNASJOKI KAUKONEN Kaukonen, silta OUNASJOKI LOHINIVA Lohiniva, silta Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa menetelmää. 4.2 ELY- keskuksen tarkkailu Tässä raportissa on tarkkailuohjelman mukaisesti hyödynnetty myös alueen ELY- keskuksen tarkkailujen tuloksia. Vuonna 2016 Ounasjoen Raattaman, Könkään ja Tapionkylän pisteiltä otettiin näytteet maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Taulukko 4-2. ELY- keskuksen vedenlaadun tarkkailun havaintopaikat. Tarkkailupiste Kunta Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) OUNASJOKI RAATTAMA 21 Kittilä OUNASJOKI KÖNGÄS Kittilä OUNASJ TAPIONKYLÄ Rovaniemi Kittilän alueen pienpuhdistamon ja Levin golfkentän tarkkailu Kittilän alueella sijaitsevien Raattaman, Kaukosen, Kallon ja Alakylän pienpuhdistamoiden velvoitetarkkailuihin liittyen otetaan vaihtelevasti vesistötarkkailunäytteitä Kallojoesta, Aatonojasta ja Ounasjoen pääuomasta. Lisäksi Levin golfkentän toimesta toteutetaan sen lähialueella omaa vesistötarkkailua. Nämä tarkkailut toteutetaan ainakin toistaiseksi erillään yhteistarkkailusta. Niihin liittyvät, saatavilla olevat tulokset, taulukossa 4-3 ja liitteessä 1 esitetyiltä havaintopaikoilta hyödynnetään myös Ounasjoen yhteistarkkailuraportissa.

11 8 Vuonna 2016 tarkkailtiin kyseisiä pisteitä seuraavasti. Kallon kaatopaikan pisteiltä otettiin näytteitä huhti-, heinä- ja lokakuussa. Raattaman pisteiltä otettiin vesinäytteitä maalis- ja heinäkuussa sekä Aatonojansuulta lokakuussa. Taulukko 4-3. Pienpuhdistamoiden ja golfkentän tarkkailupaikat. Tarkkailupiste Vesistöalue Koordinaatit (ETRS) Selite OUNASJOKI RAATTAMA Raattaman jvp, purkuojan yläpuoli OUNASJOKI RAATTAMA Raattaman jvp, purkuojan alapuoli OUNASJOKI SIRKKA PT Levin golfkenttä, yläpuoli OUNASJOKI SIRKKA PT Levin golfkenttä, alapuoli AATONOJANSUU KAUKONEN Kaukosen jvp, purkuojan suu KALLO KAATOPAIKKA Kallon jvp, yläpuoli KALLO KAATOPAIKKA Kallon jvp, alapuoli OUNASJOKI ALAKYLÄ P Alakylän jvp, purkupaikan yläpuoli OUNASJOKI ALAKYLÄ Alakylän jvp, purkupaikan alapuoli 5. SÄÄ JA HYDROLOGIA 5.1 Sääolot Vuoden 2016 keskilämpötila oli Kittilässä 0,5 C, mikä on 1,5 C vertailujakson ( ) keskiarvoa korkeampi (kuva 5-1). Keskimääräistä hieman tai jonkin verran lämpimimpiä kuukausia olivat helmi-toukokuu sekä syys-joulukuu. Tammikuu oli vuoden kylmin kuukausi. Tammikuussa oli myös tavanomaista jonkin verran kylmempää: kuukauden keskilämpötila jäi 3,9 astetta pitkän ajan keskiarvon alle. Kuva 5-1. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Kittilässä vuonna 2016 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitos 2016).

12 9 Vuoden 2016 sademäärät olivat vaihtelevia ja vuosi oli tavanomaista jonkin verran sateisempi. Koko vuoden sademäärä oli 791 mm, kun pitkänajan keskimääräinen sademäärä oli 521 mm. Helmi- sekä kesä-syyskuussa satoi keskimääräistä selvästi runsaammin. Maalis- ja lokakuu olivat keskimääräistä selvästi kuivempia. 5.2 Virtaama Ounasjoen virtaamia mitataan joen alajuoksulla Marraskoskessa. Taulukossa 5-1 on esitetty virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2016 ja vuosina Vuosina keskivirtaama (MQ) oli mittauspisteellä 134 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) oli 1486 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) oli 27 m 3 /s. Vuonna 2016 keskivirtaama ja alivirtaama olivat keskimääräistä pitkänajan keskiarvoa korkeampia, mutta ylivirtaama oli hieman tavanomaista alhaisempi. Ounasjoessa vuoden 2016 keskivirtaama (213 m 3 /s) oli noin 60 prosenttia vertailujakson virtaamaa suurempi. Taulukko 5-1. Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2016 ja vuosina keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 2012, ympäristötietojärjestelmä Hertta ) MQ m 3 /s NQ m 3 /s HQ m 3 /s MQ m 3 /s NQ m 3 /s HQ m 3 /s Ounasjoki Marraskoski m³/s Virtaama Ounasjoen Marraskoskessa vuonna 2016 virtaama Marraskoski no Lohiniva no Tapionkylä Kuva 5-2. Virtaaman vuorokausivaihtelu Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2016 (ympäristötietojärjestelmä Hertta ) sekä näytteenottoajankohdat pisteillä Lohiniva ja Tapionkylä.

13 10 Kevättulva ajoittui toukokuun puoliväliin. Marraskosken tulvahuippu oli , jolloin vuorokauden keskivirtaama oli m 3 /s (Kuva 5-2). Kevättulva oli vuonna 2016 hieman tavanomaista suurempi. Ounasjoen toukokuun 2016 keskivirtaama oli 705 m 3 /s, kun vertailujaksolla toukokuun virtaama oli keskimäärin 487 m 3 /s. Näytteenotto ei ajoittunut ylivirtaamakausiin, paitsi toukokuussa hetkeen, jossa virtaamat olivat kuitenkin jo laskussa. 6. KUORMITUS Käyttö- ja päästötarkkailut eivät kuulu Ounasjoen yhteistarkkailun piiriin. Ne toteutetaan toimijoiden omien erillisten tarkkailuohjelmien ja ympäristöluvissa annettujen määräysten mukaisesti. Taulukossa 6-2 on esitetty eri kuormittajien vesistökuormitus vuonna 2016 typen ja fosforin osalta. 6.1 Yhdyskuntajätevesien kuormitus Taulukossa 6-1 on esitetty yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2016 sekä vuosina Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt vesistöön vuonna 2016 olivat keskimäärin happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta 11 kg/d, fosforin osalta 0,6 kg/d ja typen osalta 110 kg/d. Kuormitus vuonna 2016 oli fosforin (16 %), kiintoaineen (45 %) ja orgaanisen aineksen (BOD 7 32 %, COD Cr 34 %) osalta pienempää kuin vuonna Typen osalta kuormitus oli hieman suurempaa (15 %) kuin vuonna Kuormituksen pienenemiseen vaikuttaa osaltaan Alakylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan raukeaminen ja tarkkailuvelvoitteen siirtyminen kunnalle, mistä syystä Alakylän jätevedenpuhdistamon kuormitustuloksia ei ole käsitelty taulukossa 6-1. Suurin yksittäinen kuormittaja, sekä usean vuoden keskiarvona että vuoden 2016 osalta, on ollut Levin jätevedenpuhdistamo. Seuraavaksi suurin kuormittaja on ollut Hetan jätevedenpuhdistamo. Jaksoa tarkasteltaessa vesistöön kohdistuva kuormitus on ollut suurimmillaan v (taulukko 6-1.)

14 11 Taulukko 6-1. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus Ounasjoen vesistöön v Kuva 6-1. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus Ounasjoen vesistöön v

15 Teollisuuden kuormitus Agnico Eagle Finland Oy, Kittilän kaivos Kittilän kaivoksen rikastusprosessin tarvitsema raakavesi otetaan Seurujoesta. Kaivokselta Seurujokeen johdettavat vesipäästöt koostuvat kaivoksen kuivanapitovesistä sekä prosessijätevesistä, jotka johdetaan pintavalutuskenttien kautta Seurujokeen. Kaivoksen kuivanapitovedet johdetaan pintavalutuskenttien 3 ja 1 kautta sekä prosessijätevedet pintavalutuskentän 4 kautta ympäristöön. Prosessijätevesiä on alettu johtamaan Seurujokeen vuonna Talousjätevesiä ei johdeta vesistöön vaan ne imeytetään puhdistuksen jälkeen maahan. Taulukossa 6-2 on esitetty Kittilän kaivoksen pintavalutuskentille johdettujen kaivoksen kuivanapitovesien sekä prosessijätevesien yhteenlaskettu kuormitus vuosina Pintavalutuskentille johdettavien vesien yhteenlasketulle vuosikuormitukselle on annettu lupamääräyksiä ympäristöluvassa (72/2013/1), joka tuli lainvoimaiseksi Vuosikuormitukset vuonna 2016 alittivat antimonin sekä sulfaatin osalta niille asetetut luparajat. Mangaanin ja kokonaistypen osalta kokonaiskuormitus ylitti niille asetetut tavoitearvot. (Ramboll Finland Oy 2017.) Taulukko 6-2. Kittilän kaivoksen pintavalutuskentille johdettujen kaivoksen kuivanapitovesien sekä prosessijätevesien yhteenlaskettu kuormitus vuosina (Ramboll Finland Oy 2017, Ramboll Finland Oy 2016 ja Ramboll Finland Oy 2015). Vuosi Kok.P Kok.N Kiintoaine Sb Mn SO 4 kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a t/a luparajat v tavoite <40 t 900 tavoite <5 t 12500

16 6.3 Kokonaiskuormitus Taulukossa 6-3 on esitetty yhteenveto Ounasjoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat julkaisuun Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Pistekuormittajien aiheuttamaan kuormitukseen vuonna 2016 on huomioitu kuusi jätevedenpuhdistamoa. Teollisuuden aiheuttamaan kuormitukseen on laskettu Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos. Luonnonhuuhtouman osuus Ounasjoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 86 % ja typellä noin 83 %. Fosforin pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 0,2 % ja typpikuormituksen osuus 6,5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla noin 1,5 % ja typellä 63 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. (Taulukko 6-3) Taulukko 6-3. Ounasjoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2016 Ounasjoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET Pistekuormittajien kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin kappaleessa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Pitoisuuslisäykset on laskettu vain kohteille, joilla on ollut vuonna 2016 toimintaa.

17 14 Taulukko 7-1. Ounasjoen vesistöalueen arvioidut pitoisuuslisäykset vuonna Vuosi 2016 Kesä 2016 MQ Kok.P Kok.N MQ Kok.P Kok.N Teollisuus m3/s µg/l µg/l m3/s µg/l µg/l Agnico Eagle Finland Oy, Kittilän kaivos 126 <0, <0,1 16 Jätevedenpuhdistamot Hetan jvp 20 0,1 2,4 30 <0,1 1,6 Raattaman jvp 53 <0,1 0,1 81 <0,1 0,1 Levin jvp 118 <0,1 <0,1 182 <0,1 <0,1 Kaukosen jvp 138 <0,1 0,2 213 <0,1 0,1 Kallon jvp 150 <0,1 0,5 231 <0,1 0,3 Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty taulukossa (Taulukko 7-1). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,1 µg/l ja kesäaikana <0,1 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 25 µg/l ja kesäaikana enintään 16 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Kittilän kaivoksen kuormituksesta. Puhdistamoiden typpilisäys oli enimmillään 2,4 µg/l. Virtaamat vuonna 2016 olivat keskimääräistä suuremmat, mikä osaltaan pienensi laskennallisia vaikutuksia. 8. VEDENLAATUTULOKSET 8.1 Yhteistarkkailu Näytteet otettiin vuoden 2016 maalis-, heinä- ja elokuussa. Aakenusjoen näytteet otettiin kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja elokuussa. Näytteet otettiin 1 m syvyydestä ja näytteenoton yhteydessä mitattiin pisteen kokonaissyvyys sekä näkösyvyys Vedenlaatu vuonna 2016 Taulukossa 8-1 on esitetty keskimääräisiä vedenlaatutuloksia vuodelta Näkkäläjoen piste P1 sijaitsee Hetan puhdistamon purkuojan yläpuolella ja piste P2 alapuolella. Vesi oli vuonna 2016 alapuolisella pisteellä hieman ravinnepitoisempaa ja väriltään tummempaa. Myös happitilanne oli hieman heikompi ollen tyydyttävällä tasolla, kun yläpuolella happitilanne oli hyvä. Kuormitusvaikutukselle tyypillinen sähkönjohtavuus oli kuitenkin alhainen ja hyvin samankaltainen pisteillä. Ravinnepitoisuudet viittasivat pisteillä karuun vedenlaatuun ja vesi oli lievästi emäksistä. Vesi oli keskihumuksista, mutta suhteellisen kirkasta. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei viitannut puhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. (Taulukko 8-1) Aakenusjoen piste Okkulaissuvanto sijaitsee lentokentän yläpuolella ja piste 74 alapuolella. Ala- ja yläpuolisen pisteen vedenlaatu oli hyvin samankaltaista ja osin alapuolisella pisteellä pitoisuudet olivat jopa hieman alhaisempia. Aakenusjoen vedenlaatutulokset eivät viitanneet lentokentän kuormittavaan vaikutukseen. Ravinnepitoisuudet olivat karulle vedenlaadulle ominaisia ja sähkönjohtavuudet alhaisia. (Taulukko 8-1) Ounasjoen piste Ounasjoki V1 sijaitsee Levin puhdistamon purkuojan yläpuolella ja piste Ounasjoki V2 noin 1 km Levin jätevedenpuhdistamon purkuojan alapuolella, joka jälkeen lentoaseman hulevesien purku-uoman alapuolella sijaitsevat pisteet Ounasjoki Kittilä 5 ja Ounasjoki Kittilä3.

18 15 Näillä alapuolisilla pisteillä vesi oli lievästi typpipitoisempaa kuin yläpuolisella pisteellä, mutta muuten vedenlaatu oli hyvin samankaltaista eikä vedenlaatutulokset viitanneet puhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. Sähkönjohtavuudet olivat kaikilla näillä pisteillä alhaisia ja pintavesille ominaisia. Pisteellä Ounasjoki Kittilä3 ei havaittu öljyä tai VOC- yhdisteitä vuonna Kaikilla Ounasjoen pisteillä keskimääräiset sähkönjohtavuudet olivat vuonna 2016 pintavesille ominaisia ja veden ph-arvot olivat keskimäärin neutraalin tuntumassa tai lievästi emäksisiä. Vesi oli pääosin keskihumuksista ja ajoittain lievästi sameaa. Happitilanne vaihteli pisteillä tyydyttävästä hyvään. Keskimäärin typpipitoisuudet olivat ominaisia karulle vedenlaadulle, mutta pisteillä Kittilä 3 ja Kaukonen 68 vesi oli lievästi rehevää. Fosforipitoisuudet olivat tyypillisiä karulle tai lievästi rehevälle vedenlaadulle. Keskimäärin epäorgaanisia ravinteita havaittiin suhteellisen vähän. Taulukko 8-1. Keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2016 yhteistarkkailun pisteillä. Vuosi ka 2016 Sähkönjohtavuus Happi ph Sameus CODMn Väri Kok.N NO2+3- N NH4- N Kok.P PO4- P ms/m % FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Näkkäläjoki Näkkäläjoki P1 3,9 85 7,2 0, Näkkäläjoki P2 3,8 72 7,1 0, Ounasjoki Ounasjoki tepasto 85 3,1 85 6,8 1, Loukinen 1 9,8 72 7,1 1, Ounasjoki V1 5,4 80 7,0 1, Ounasjoki V2 5,4 81 7,0 1, Ounasjoki Kittilä 5 5,4 80 7,0 1, Ounasjoki Kittilä 3 6,2 77 7,0 1, Ounasjoki Kittilä 72 5,4 70 6,9 1, Ounasjoki Kaukonen 68 5,5 80 7,0 1, Ounasjoki Lohiniva 67 5,2 72 7,0 2, Aakenusjoki Aakenusjoki oukkulaissuvanto 6,9 89 7,2 1, Aakenusjoki 74 7,0 88 7,2 1, Vedenlaatu vuosina Näkkäläjoen vedenlaatu oli vuosina keskimäärin alapuolisella pisteellä P2 hieman ravinnepitoisempaa ja väriltään tummempaa, mutta muuten vedenlaatu oli pisteillä hyvin samankaltaista. Fosforipitoisuudet olivat vuosina yläpuolisella pisteellä keskimäärin 10 µg/l ja alapuolisella pisteellä 13 µg/l. Typen pitoisuudet olivat vastaavasti yläpuolisella pisteellä 221 µg/l ja alapuolisella pisteellä 350 µg/l. Mahdolliseen Hetan puhdistamon lievään vaikutukseen viittasivat näin ollen lähinnä typen pitoisuuden lievä kohoaminen alapuolisella pisteellä. Sähkönjohtavuudet olivat kuitenkin alhaisia eivätkä viitanneet kuormitusvaikutukseen. Näkkäläjoen COD Mn - ja typpipitoisuudet olivat korkeimmillaan vuonna 2014 ja fosforipitoisuudet vuonna Pitoisuuserot eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria eri vuosien välillä, paitsi vuonna 2014 typpipitoisuus oli selvästi muita vuosia korkeampi pisteellä P2. (Kuvat )

19 16 mg/l 20 Näkkäläjoki CODMn P1 P2 Kuva 8-1. Näkkäläjoen pisteiden COD Mn - pitoisuus vuosina µg/l 25 Näkkäläjoki fosfori P1 P2 Kuva 8-2. Näkkäläjoen pisteiden fosforipitoisuus vuosina

20 µg/l 500 Näkkäläjoki typpi P1 P2 Kuva 8-3. Näkkäläjoen pisteiden typpipitoisuus vuosina Aakenusjoesta ei ollut vedenlaatutietoja käytössä vuosilta Ounasjoen piste Ounasjoki V2 sijaitsee noin 1 km Levin puhdistamon purkuojan alapuolella. Vuosina vesi oli hyvin samankaltaista ylä- että alapuolisella pisteellä. Keskimääräinen typpipitoisuus oli hieman korkeampi alapuolilla (363 µg/l) kuin yläpuolisella pisteellä V1 (330 µg/l), mutta ero ei ollut suuri. Sähkönjohtavuudet olivat pisteillä alhaisia ja veden hygieeninen laatu hyvä kummallakin pisteellä. Vedenlaatutulokset eivät viitanneet Levin jätevedenpuhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. Kuvissa on esitetty kuvaajia Ounasjoen pisteiden vedenlaadusta värin, COD Mn - pitoisuuden sekä ravinteiden osalta. Kaikista pisteitä ei ole käytettävissä kyseisiä tuloksia kaikilta kolmelta vuodelta. Pitoisuudet vaihtelivat jonkin verran pisteittäin. Vain typpipitoisuuksissa voitiin havaita pitoisuuden nousua alavirtaan mentäessä. mgpt/l 150 Ounasjoki väriluku Oute Louk1 OunasjV1 OunasjV2 Ounasjk Ouki3 Ouki72 Ouka68 Oulo67 Kuva 8-1. Ounasjoen pisteiden väriluku vuosina

21 mg/l 30 Ounasjoki CODMn Oute Louk1 OunasjV1 OunasjV2 Ounasjk Ouki3 Ouki72 Ouka68 Oulo67 Kuva 8-2. Ounasjoen pisteiden COD Mn - pitoisuus vuosina mg/l 30 Ounasjoki fosfori Oute Louk1 OunasjV1 OunasjV2 Ounasjk Ouki3 Ouki72 Ouka68 Oulo67 Kuva 8-3. Ounasjoen pisteiden fosforipitoisuus vuosina mg/l 600 Ounasjoki typpi Oute Louk1 OunasjV1 OunasjV2 Ounasjk Ouki3 Ouki72 Ouka68 Oulo67 Kuva 8-4. Ounasjoen pisteiden typpipitoisuus vuonna Vuosina ei määritetty.

22 ELY- keskuksen tarkkailu Vedenlaatu vuonna 2016 ELY- keskuksen veden laadun seuranta vuonna 2016 pisteitä Ounasjoki Köngäs 13910, Ounasjoki Raattama 21 ja Ounasj Tapionkylä maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Vesi oli pisteillä keskimäärin lievästi hapanta ja lievästi sameaa sekä keskihumuksista. Happitilanne oli hyvä kaikilla pisteillä ja sähkönjohtavuudet alhaisia. Alkaliniteetti vaihteli keskimäärin välillä erinomainen-tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun ja keskimäärin epäorgaanisia ravinteita oli vain vähän. Vesi oli väriltään tumminta, humuspitoisinta ja rautapitoisinta alimmalla pisteellä eli Tapionkylän pisteellä. (Taulukko 8-2) Taulukko 8-2. Keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2016 ELY- keskuksen pisteillä. Vuosi ka 2016 Sähkönjohtavuus Happi ph Alkaliniteetti Sameu s CODMn Väri Kok.N NO2+3-N NH4-N Kok.P PO4-P Fe ms/m % mmol/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ounasjoki Köngäs ,1 89 6,9 0, Raattama 21 2,8 88 6,8 0, Tapionkylä ,4 84 6,9 0, Vedenlaatu vuosina Vesi oli vuonna 2016 hyvin samankaltaista kuin vuosina Vesi oli kuitenkin vuonna 2016 keskimäärin hieman Könkään ja Raattaman pisteillä väriltään tummempaa, humuspitoisempaa ja ravinteikkaampaa. Tapiokylän pisteellä puolestaan vuonna 2016 vesi oli keskimäärin hieman rauta-, kiintoaine- ja humuspitoisempaa kuin vuosina Myös keskimääräiset alumiinipitoisuudet olivat Tapiokylän pisteellä vuonna 2016 (136 µg/l) korkeampia kuin edeltävinä vuosina (42 µg/l). Ravinnepitoisuudet eivät merkittävästi eronneet vuosien välillä, mutta vesi oli hieman typpi- ja fosforipitopitoisempaa vuonna 2016 Könkään ja Raattaman pisteillä kuin edeltävinä vuosina. Vuosien väliset vaihtelut eivät olleet suuria, paitsi vuonna 2016 Raattaman pisteen vesi oli jonkin verran typpipitoisempaa kuin vuosina (Kuva 8-5 ja 8-6)

23 mg/l 25 Ounasjoki fosfori KÖNGÄS RAATTAMA TAPIONKYLÄ Kuva 8-5. Ounasjoen ELY-keskuksen pisteiden fosforipitoisuus vuosina mg/l Ounasjoki typpi KÖNGÄS RAATTAMA TAPIONKYLÄ Kuva 8-6. Ounasjoen ELY-keskuksen pisteiden typpipitoisuus vuosina

24 Kittilän alueen pienpuhdistamon ja Levin golfkentän tarkkailu Vedenlaatu vuonna 2016 Raattaman puhdistamon yläpuoliselta pisteeltä Raattama 22 ja alapuoliselta pisteeltä Raattama 23 otettiin näytteet vuonna 2016 maalis- ja heinäkuussa. Kallon kaatopaikan yläpuoliselta pisteeltä Kallo kaatopaikka 1 ja alapuoliselta pisteeltä Kallo kaatopaikka 2 otettiin näytteet huhti-, heinä- ja lokakuussa. Aatonojan suun pisteeltä, joka sijaitsee Kaukosen puhdistamon purkuojan suulla, otettiin näyte lokakuussa. Levin golfkentän pisteiltä Sirkka PT1 ja PT2 ei otettu vuonna 2016 näytteitä ympäristöhallinnon Avoin tieto- tietokannan perusteella. Myöskään Alakylän puhdistamo ylä- ja alapuoliselta pisteeltä ei ole vedenlaatutietoja vuodelta Raattaman puhdistamon ylä- ja alapuolisten pisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltaista vuonna 2016, mutta typpipitoisuudet olivat hieman suurempia alapuolisella pisteellä Raattama 23. Kuormitusvaikutukselle tyypillinen sähkönjohtavuus oli kuitenkin alhainen kummallakin pisteellä ja pintavesille ominainen. Happitilanne vaihteli keskimäärin hyvä-tyydyttävä tasolla ja veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Kallon kaatopaikan ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu oli myös keskimäärin hyvin samankaltaista vuonna Alapuolisella pisteellä oli hieman korkeampi typpipitoisuus, mutta sähkönjohtavuudet olivat alhaisia myös alapuolisella pisteellä eivätkä viitanneet kuormitusvaikutukseen. Happitilanne oli pisteillä välttävä ja vesi oli lievästi hapanta. Vesi oli humuspitoista, silminnähden sameaa ja värin perusteella erittäin humuspitoista myös ylemmällä pisteellä. Typen ja fosforin pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Taulukko 8-2. Keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2016 ELY- keskuksen pisteillä. Vuosi ka 2016 Sähkönjohtavuus Happi ph Sameus CODMn Väri Kok.N NO2+3- NH4-N Kok.P PO4-P N ms/m % FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ounasjoki Raattama 22 3,5 78 6, Raattama 23 3,5 82 6, Aatonojansuu Kaukonen 4,7 75 6, Kallo kaatopaikka 1 3,7 66 6, Kallo kaatopaikka 2 3,8 69 6, Vedenlaatu vuosina Pisteellä Raattama 22 vesi oli vuonna 2016 keskimäärin hieman vuosia ravinteikkaampaa ja väriltään tummempaa. Pitoisuuserot eivät kuitenkaan olleet suuria. Myös Raattama 23 pisteen vesi oli edeltäviä vuosia hieman ravinteikkaampaa, väriltään tummempaa ja humuspitoisempaa. Typpipitoisuudet olivat vuonna hyvin samaa luokkaa ylä- ja alapuolisella pisteellä. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu vuosina ei viitannut puhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. Pisteen Kallo kaatopaikka 1 ja 2 vesi oli vuonna 2016 väriltään hieman tummempaa, humuspitoisempaa, ravinnepitoisempaa ja sameampaa kuin edeltävinä vuosina. Vuosina vesi oli ravinteikkaampaa ja väriltään tummempaa alapuolisella pisteellä. Sähkönjohtavuudet olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kummallakin pisteellä eivätkä osaltaan viitanneet kuormitusvaikutukseen.

25 8.4 Minimiravinnetarkastelu Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1980) taulukossa 8-3. Taulukossa 8-4 on tarkasteltu vuosien kasvukauden vedenlaatutuloksienperusteella minimiravinnetta siltä osin kuin vedenlaatutuloksia on ollut käytettävissä. 22 Taulukko 8-3. Minimiravinnetta voidaan arvioida ravinnesuhteen perusteella. Mineraali N/P Minimiravinne <5 N 5-12 N tai P >12 P Taulukko 8-4. Minimiravinnearvio vuosien kasvukauden vedenlaatutulosten perusteella. Paikka N/P Minimiravinne Aakenusjoki 3 N Näkkäläjoki 7 N tai P Ounasjoki 4 N Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta. Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella Aakenusjoen, Näkkäläjoen ja Ounasjoen pisteillä päällysvesikerroksessa vuoden 2016 kasvukaudella. Arvioin perusteella rajoittavana ravinteena toimi typpi tai typpi ja fosfori yhdessä. (Taulukko 8-4, kuva 8-5)

26 NO2+3-N + NH4-N (µg/l) P rajoittaa Näkkäjoki P1 OUNASJOKI KAUKONEN 68 OUNASJOKI KITTILÄ 72 OUNASJOKI KITTILÄ 5 OUNASJOKI LOHINIVA 67 OUNASJOKI TEPASTO 85 OUNASJOKI V1 OUNASJOKI V2 P ja/tai N rajoittaa N rajoittaa PO4-P (µg/l) Kuva 8-5. Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella Ounasjoen ja Näkkäläjoen tarkkailun pisteillä tuotantokauden aikana päällysvesikerroksessa. 9. AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuorokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoa ei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Ainevirtaamat laskettiin Marraskosken kohdalle käyttäen Tapionkylän vedenlaatutuloksia. Könkään virtaamamittauspisteen ainevirtaamia arvioitaessa käytettiin pisteen Köngäs vedenlaatutuloksia. Vuonna 2016 Ounasjoen Tapionkylän ja Könkään havaintopaikoilta otettiin tosin vain 4 näytettä. Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamien keskiarvona (Taulukko 9-1). Könkään ainevirtaamat olivat pääosin noin % Marraskosken ainevirtaamista. Ainevirtaama-arvion luotettavuutta heikentää se, että näytteitä otettiin vain 4 kertaa vuoden aikana. Könkään virtaamat olivat selvästi alhaisempia kuin Marraskoskessa, mikä pienentää suuresti laskettuja ainevirtaamien määriä. Vuonna 2016 keskivirtaama oli Könkäällä vain noin 77 m 3 /s ja Marraskoskessa noin 212 m 3 /s. Taulukko 9-1. Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna Laskentaperusteet tekstissä. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kiintoaine Fe kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Köngäs Marraskoski 1) ) loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia

27 24 Ounasjoesta kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti. Kevättulvan aikana virtaama Ounasjoella oli suurimmillaan, mistä johtuen myös ainevirtaamat olivat pääsääntöisesti keväällä suurimmat. Kuvissa (Kuva 9-1 ja 9-2) on havainnollistettu ainevirtaamien ajallista vaihtelua Könkään ja Marraskosken ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuoden ainevirtaamasta kokonaisravinteiden osalta Marraskoskessa oli noin %, kun kiintoaineen osuus oli 41 %. Könkäällä ravinteiden osuudet olivat kevätaikaan %, mutta kiintoaineen osuus vain 1 %. Kuva 9-1. Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Ounasjoen Könkäässä vuonna 2016.

28 25 Kuva 9-2. Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Ounasjoen Marraskoskessa vuonna PIILEVÄTARKKAILU Piileväraportti kokonaisuudessaan on esitetty liitteenä 6. Piilevätutkimus tehtiin syksyllä 2016 Ounasjoen tarkkailuasemilla Lohiniva-Mettiskoski, Kaukonen ja Tepasto. Piilevänäytteet otettiin kivialustoilta

29 26 Piileväanalyysin perusteella Ounasjoen ekologinen tila on erinomainen, eikä selviä merkkejä rehevyydestä tai orgaanisesta kuormituksesta ollut todettavissa. Kuitenkin joen kuormituksen kasvu alavirtaan tultaessa näkyi indeksiarvojen alenemisena ja kuormitusta kuvaavien ekologisten jakautumien arvoissa. 11. MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA Uimavedet Uimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Vuonna 2016 ei ole otettu näytteitä Ounasjoen varren uimarannoista (Marja Näsi ). Levähaittaseuranta Ympäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Ounasjoen vesistöalueilla (65.5 ja 65.6) olivat kesällä 2016: Sinettäjärvi-Lehtojärvi (Rovaniemi) ei levää viikoilla Pallasjärvi (Kittilä) hieman levää viikolla 38 Tiedot löytyvät Järviwiki- palvelusta ( 12. YHTEENVETO Ounasjoella ei ole aikaisemmin ollut yhteistarkkailua. Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille Yhteistarkkailussa tarkkailuvelvollisina on Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Levin Vesihuolto Oy, Enontekiön Vesihuolto Oy, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos. Lisäksi Ounasjoen yhteistarkkailussa ovat tukijäseninä Levin matkailu Oy ja Levi Golf & Country Club Oy. Ounasjoen yhteistarkkailu painottuu Ounasjoen pääuomaan, mutta mukana on myös Hetan jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimiva Näkkälänjoki, Kittilän kultakaivoksen purkuvesistönä toimiva Loukinen sekä Kittilän lentoaseman vaikutusalueella sijaitseva Aakenusjoki. Lisäksi biologisena tarkkailuna toteutetaan perifytonin piilevätutkimuksia vuonna Vuosi 2016 oli Kittilän alueella hieman tavanomaista lämpimämpi ja jonkin verran sateisempi. Ounasjoessa vuoden 2016 keskivirtaama oli noin 60 % vertailujakson virtaamaa suurempi. Kevättulva ajoittui toukokuun puoliväliin. Kevättulva oli vuonna 2016 hieman tavanomaista suurempi. Näytteenotto ei ajoittunut ylivirtaamakausiin, paitsi toukokuussa hetkeen, jossa virtaamat olivat kuitenkin jo laskussa. Suurin yksittäinen yhdyskuntajätevesikuormittaja Ounasjoen alueella, sekä usean vuoden keskiarvona että vuoden 2016 osalta, on ollut Levin jätevedenpuhdistamo. Seuraavaksi suurin kuormittaja on ollut Hetan jätevedenpuhdistamo.

30 Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen pintavalutuskentille johdettavien vesien yhteenlasketulle vuosikuormitukselle on annettu lupamääräyksiä ympäristöluvassa. Vuosikuormitukset vuonna 2016 alittivat antimonin sekä sulfaatin osalta niille asetetut luparajat. Mangaanin ja kokonaistypen osalta kokonaiskuormitus ylitti niille asetetut tavoitearvot. Luonnonhuuhtouman osuus Ounasjoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 86 % ja typellä noin 83 %. Fosforin pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 0,2 % ja typpikuormituksen osuus 6,5 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Pistekuormittajien vaikutukset perustuen kuormituksen laimentumislaskelmiin jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä ja enintään 0,1 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 25 µg/l ja kesäaikana enintään 16 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Kittilän kaivoksen kuormituksesta. Puhdistamoiden typpilisäys oli enimmillään 2,4 µg/l. Ounasjoesta kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti. Kevättulvan aikana virtaama Ounasjoella oli suurimmillaan, mistä johtuen myös ainevirtaamat olivat pääsääntöisesti keväällä suurimmat. Toukokuun osuus koko vuoden ainevirtaamasta kokonaisravinteiden osalta Ounasjoessa oli noin %. Ounasjoen yhteistarkkailussa vuosi 2016 oli ensimmäinen vuosi. Tarkkailu sujui vuonna 2016 suunnitelmien mukaisesti eikä parannusehdotuksia ilmennyt tarkkailun suhteen. Vesinäytteet otettiin vuoden 2016 maalis-, heinä- ja elokuussa. Aakenusjoen näytteet otettiin kuitenkin kaksi kertaa vuodessa: maalis- ja elokuussa. Näkkäläjoen piste P1 sijaitsee Hetan puhdistamon purkuojan yläpuolella ja piste P2 alapuolella. Vesi oli vuonna 2016 alapuolisella pisteellä hieman ravinnepitoisempaa ja väriltään tummempaa. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei viitannut puhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. Ravinnepitoisuudet viittasivat pisteillä karuun vedenlaatuun. Aakenusjoen piste Okkulaissuvanto sijaitsee lentokentän yläpuolella ja piste 74 alapuolella. Aakenusjoen vedenlaatutulokset eivät viitanneet lentokentän kuormittavaan vaikutukseen. Ravinnepitoisuudet olivat karulle vedenlaadulle ominaisia. Ounasjoen Levin puhdistamon purkuojan ja lentoaseman alapuolisten pisteiden vedenlaatutulokset eivät viitanneet kuormittavaan vaikutukseen. Pisteellä Ounasjoki Kittilä3 ei havaittu öljyä tai VOCyhdisteitä vuonna Kaikilla Ounasjoen pisteillä keskimääräiset sähkönjohtavuudet olivat vuonna 2016 pintavesille ominaisia ja veden ph-arvot olivat keskimäärin neutraalin tuntumassa tai lievästi emäksisiä. Keskimäärin typpipitoisuudet olivat ominaisia karulle vedenlaadulle, mutta pisteillä Kittilä 3 ja Kaukonen 68 vesi oli lievästi rehevää. Fosforipitoisuudet olivat tyypillisiä karulle tai lievästi rehevälle vedenlaadulle. Keskimäärin epäorgaanisia ravinteita havaittiin suhteellisen vähän. Piileväanalyysin perusteella Ounasjoen ekologinen tila on erinomainen, eikä selviä merkkejä rehevyydestä tai orgaanisesta kuormituksesta ollut todettavissa. 27

31 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A125. Autti, J Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna Kemijoki Oy. Tutkimusraportti 19. Ilmatieteen laitos Avoin data < ja Itkonen, J. ja Kinnunen, K Ounasjoen vesistön nykytila sekä Ounasjoen kokonaisfosforipitoisuus eri kuormitus- ja virtaamatilanteissa. Vesihallituksen tiedotus 273. Korhonen, J. ja Haavanlammi, E Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/2012. Lapin Vesitutkimus Oy Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille Moniste. Lapin ELY-keskus Ounasjoki, vapaana virtaava. [ FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Askel_Ounasjoelle_III] Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki Pöyry Finland Oy Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille Moniste. Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille Moniste. Ramboll Finland Oy Agnico Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesipäästöjen tarkkailu. Vuosiraportti s. + liitteet. Ramboll Finland Oy Agnico Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesipäästöjen tarkkailu. Vuosiraportti s. + liitteet. Ramboll Finland Oy Agnico Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesipäästöjen tarkkailu. Vuosiraportti s. + liitteet. Räinä, P (toim.) Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen [ FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoitoalueet/Kem ijoki/osallistuminen_vesienhoitoon] Selauspvm Ympäristöhallinto Natura 2000-alueet: Ounasjoki. [ FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Ounasjoki(6146)] Selauspvm:

32 Yhteistarkkailupisteet Ounasjoki km Liite 1.1

33 Yhteistarkkailupisteet Ounasjoki m Liite 1.3

34 Yhteistarkkailupisteet Ounasjoki m Liite 1.3

35 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Liite 2.1 Taulukko päivitetty Alkaliniteetti BOD 7, BOD 7ATU Chla, klorofylli COD Mn Kloori, kokonais- SFS-EN ISO :2000 mg/l 0,1 Kloori, vapaa Kloori, sitoutunut Sisäinen menetelmä, titraus ph 4.5 ja 4.2 SFS-EN :1998 SFS-5772:1993 SFS-EN 25813:1993 SFS-EN ISO :2000 mg/l 0,1 SFS-EN ISO :2000 mg/l 0,1 SFS-3003:1987 Ammoniumtyppi SFS-3032:1976 Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732:2005, CFA Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732:2005, FIA mgo2/l 0,50 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 mg/l 0,20 µg/l COD Cr ISO 15705:2002 mgo2/l Fosfaattifosfori, P-PO4 Fosfaattifosfori, P-PO4 Happi Kiintoaine Kloridi, Cl Kokonaisfosfori, P Kokonaisfosfori, P Kokonaiskovuus SFS-3036:1981 SFS-EN ISO 6878:2004 SFS-EN ISO :2005, CFA SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 10304:2007 SFS-EN ISO 6878:2004 SFS-EN ISO :2005, CFA mmol/l µg/l µg/l mgo2/l µg/l µg/l mg/l mg/l mmol/l Määritys Menetelmä Akkr. Yksikkö Määritys-raja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % 0,010 < 0, ,010 > 0, µg/l 2,0 mg/l µg/l 3,0 5,0 5,0 3,0 1,0 2,0 0,20 Riippuu suodatetusta näytemäärästä 0,10 2,0 µg/l 3,0 0,050 3, > , > , < < > < 2 30 > 2 18 < 3 20 > 3 10 < > < 0,5 20 > 0,5 15 2, > , > < 2 20 > 2 10 < > < 0,5 15 >0,5 10 < 0,5 20 >0,5 15 < 0,5 25 >0,5 20 < 1 20 > , > , > < 0,2 15 > 0,2 10 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

36 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit, ROVANIEMI Kokonaistyppi, N Nitraattityppi, N-NO3 Nitraattityppi, N-NO3 Nitriittityppi, N-NO2 Nitriittityppi, N-NO2 SFS-EN ISO :1998 SFS-EN ISO 10304:2007, IC SFS-EN ISO :1997, CFA SFS-EN ISO 10304:2007, IC SFS-EN ISO :1997, CFA µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,0 5,0 2,0 Määritys Menetelmä Akkr. Yksikkö Määritys-raja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus % < > > > , > > 5, > ,0-5,0 35 5, > 10 8 Nitraatti - nitriittitypen summa SFS-EN ISO 10304:2007, IC µg/l > Nitraatti - nitriittitypen summa 5, > ph SFS-3021: ,2 ph yks. Rauta, Fe Sameus Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO :1997, CFA SFS-3028:1976 SFS-EN ISO 7027:2000 SFS-EN ISO 10304:2007 µg/l µg/l 5,0 10 FTU 0,15 mg/l 0, > < 1 30 > 1 20 < 2 15 > 2 10 Sähkönjohtavuus Urea SFS-EN 27888:1994 ms/m 1,0 Koroleff 1979 mg/l 0,10 < 2,0 10 > 2,0 4 < 0,2 20 > 0,2 15 Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) mgpt/l > Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

37 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Liite 2.2 Vesinäytteet / Alkuaineanalyysit Taulukko päivitetty Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa mittauksen määritysrajat ovat 2,5 kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 2,5 kertaa korkeammat ja ICP-MS mittauksen määritysrajat 10 kertaa (ns. puhtailla vesillä 5) korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. U = Laajennettu kokonaismittausepävarmuus. ICP-MS Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Beryllium, Be SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 10 Boori, B SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,25 <5 20 >5 12 Alumiini, Al SFS EN ISO ICP-MS µg/l 5 <50 20 >50 10 Vanadiini, V SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,15 <0,5 25 0, >5 10 Kromi, Cr SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,2 <0,5 30 0, >2 10 Mangaani, Mn SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,2 < >5 10 Rauta, Fe SFS EN ISO ICP-MS µg/l 2,5 < >25 10 Koboltti, Co SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0, , >1 10 Nikkeli, Ni SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,1 <0,5 25 0, >2 10 Kupari, Cu SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,15 <0,5 30 0, >5 10 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

38 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Sinkki, Zn SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,5 < >20 10 Arseeni, As SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,2 25 0, >1 10 Seleeni, Se SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,1 <0,5 35 >0,5 12 Strontium, Sr SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,1 <1 30 >1 10 Molybdeeni, Mo SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,2 30 0, >1 10 Kadmium, Cd SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,02 <0,2 30 0, >2 10 Tina, Sn SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,5 30 >0,5 10 Antimoni, Sb SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 10 Barium, Ba SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,3 <5 20 >5 10 Elohopea, Hg SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,1 <0,5 25 >0,5 10 Tallium, Tl SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,01 <0,1 30 0,1-0,5 15 >0,5 10 Lyijy, Pb SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,05 <0,5 25 >0,5 10 Uraani, U SFS EN ISO ICP-MS µg/l 0,01 <0,1 30 0, >1 10 Hg Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Elohopea, Hg SFS-EN CVAAS Ei µg/l 0,2 <1 14 >1 10 Elohopea, Hg SFS-EN Märkäpoltto + CVAAS Ei µg/l 0,5 <2,5 17 >2,5 14 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

39 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Hopea, Ag Ei mg/l 0,01 <0, ,03-0,1 15 >0,1 10 Alumiini, Al mg/l 0,03 <0,1 25 0, >1 10 Arseeni, As mg/l 0,015 <0, ,05-0,2 15 >0,2 12 Boori, B mg/l 0,02 <0, ,05-0,2 15 >0,2 12 Barium, Ba mg/l 0,005 <0, ,025-0,2 17 >0,2 12 Beryllium, Be Ei mg/l 0,005 <0, ,01-0,1 13 >0,1 9 Kalsium, Ca mg/l 0,05 0, >5 10 Kadmium, Cd mg/l 0,002 <0, ,01-0,1 15 >0,1 11 Koboltti, Co mg/l 0,003 <0, ,02-0,1 15 >0,1 10 Kromi, Cr mg/l 0,01 <0, ,05-0,2 15 >0,2 10 Kupari, Cu mg/l 0,005 <0, ,025-0,1 13 >0,1 9 Rauta, Fe mg/l 0,015 <0,1 25 0, >2 10 Kalium, K mg/l 0,5 <2,5 20 2, >10 10 Magnesium, Mg mg/l 0,025 <0,5 25 0, >2 10 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

40 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Mangaani, Mn Molybdeeni, Mo Natrium, Na mg/l 0,005 Ei mg/l 0,005 mg/l 0,25 <0, ,05-0,2 13 >0,2 8 <0, ,025-0,1 16 >0,1 10 <5 20 >5 12 Nikkeli, Ni Fosfori, P mg/l 0,005 mg/l 0,05 <0, ,025-0,2 15 >0,2 10 <0,5 20 >0,5 10 Fosfori, P (600B) mg/l 0,005 <0,05 25 >0,05 10 Lyijy, Pb Rikki, S Antimoni, Sb Seleeni, Se Pii, Si mg/l 0,015 mg/l 0,25 mg/l 0,015 mg/l 0,015 mg/l 0,15 <0,1 25 0,1-0,5 15 >0,5 10 < >10 10 <0, ,05-0,2 15 >0,2 12 <0,1 25 0,1-0,5 15 >0,5 12 <1,5 17 >1,5 12 Tina, Sn Ei mg/l 0,015 <0,1 20 >0,1 13 Strontium, Sr Titaani, Ti mg/l 0,01 Ei mg/l 0,015 <0, ,02-0,05 15 >0,05 12 <0,1 30 >0,1 15 Vanadiini, V mg/l 0,005 <0, ,025-0,1 15 >0,1 10 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

41 Ahma ympäristö Oy Menetelmien mittausepävarmuus, määritysrajat ja standardit Määritys Menetelmä ja laitetekniikka Toimipiste Akkr. Yksikkö Määritysraja Pitoisuusalue Mittausepävarmuus U ±% Sinkki, Zn Litium, Li mg/l 0,01 Ei mg/l 0,01 <0,1 22 0, >1 11 <0,1 20 >0,1 10 Laboratoriot Teollisuustie 6, 96320, Rovaniemi, tel (0) Sammonkatu 8, 90570, tel (0) Oivaltajantie 10, Seinäjoki, tel (0)

42 Liite 3 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Ounasjoen yhteistarkkailu Ounasjoen laaja vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Ounasjoki tepasto 85 Oute Aakenusjoki 74 aake Ounasjoki Kaukonen 68 ouka Ounasjoki Kittilä 3 ouki Näkkäläjoki P2 näkkäp N. 650 m Hetan jvp:n purkuojan alapuolella Analyysit Menetelmä *Lämpökesto iset koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 / ROI *ph SFS 3021:1979 / ROI *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 / ROI *Happi, kyllästysaste SFS-EN 25813:1993 / ROI *Happi, liuennut SFS-EN 25813:1993 / ROI *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn SFS 3036:1981 / ROI *Biologinen hapenkulutus BOD7 SFS-EN :1998 / ROI *TOC *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C SFS-EN 1484:1997 / OUL SFS-EN ISO 7027:2000 / ROI SFS-EN ISO 7887:2012(C ) / ROI SFS-EN 872:2005 / ROI *Kiintoaine GF/C SFS-EN 872:2005 / ROI *Alkaliniteetti *Typpi *Nitraatti- ja *Ammoniumtyppi nitriittitypen summa Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% <2: ± 20% <3: ± 20% <10: ± 30% <1: ± 30% <1: ± 30% <25: ± 35% <10: ± 25% <10: ± 25% <0,1: ± 15% <100: ± 20% <20: ± 25% <20: ± 45% >2: ± 4% >2: ± 10% >3: ± 10% >10: ± 20% 1-5: ± 15% >1: ± 20% >25: ± 20% >10: ± 15% >10: ± 15% >0,1: ± 10% >100: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 15% >5: ± 10% >50: ± 12% >50: ± 10% Määritysraja 1,0 1,0 0,20 0,50 3,0 0,5 0,15 5 0,50 0, ,0 5,0 3,0 2, Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m % mg O2/l mg/l mg O2/l mg/l FTU mg Pt/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R Oute 1,00 0 6,83 4, ,2 1,2 48 <1, ,2 R Oute 1, ,83 2,2 88 8,9 14 1, ,4 300 <5,0 <5,0 12 3,3 R Oute 1, ,86 2,2 89 9,3 13 1,1 110 <2,0 320 <5,0 <5,0 13 2,5 R louk1 1,00 1 7, ,6 2,4 1,3 24 <1, ,3 R louk1 1, ,02 6,3 75 7,6 15 1, , ,8 R louk1 0, ,19 7,1 83 9,2 16 1, , <5, R aake74 1,00 0 7,24 9, ,3 1,5 25 <1, ,4 2,9 R aake74 0,20 4 7,21 4, , ,0 320 <5,0 8,9 9,6 <2,0 R ouki72 1,00 0 7,03 8,7 66 9,6 3,5 1,3 35 <1, ,6 R ouki72 1, ,65 3,7 57 5,7 18 1, , , ,6 R ouki72 1, ,05 3,8 88 9,7 15 1,7 160 <2,0 360 <5,0 9,2 17 3,3 R ouka68 1,00 1 6,97 9,2 68 9,9 3,9 1,8 17 2, ,7 R ouka68 1,00 8 6,93 3,5 84 8,3 16 1, , ,5 <5,0 13 2,9 R ouka68 1, ,99 3,8 89 9,4 16 2, ,0 720 <5,0 <5,0 17 3,7 R oulo67 1,00 1 6,91 8,8 52 7,5 4,2 3,0 47 2, ,8 R oulo67 1, ,94 3,3 82 7,9 17 1, , ,1 21 3,9 R oulo67 1, ,03 3,6 83 8,8 17 1, , ,1 8,0 18 4,0 R ouki3 1,00 6,99 8,8 66 9,5 3,7 <3.0 1,5 0, <50 <50 <50 <50 <50 R ouki3 1,00 7,05 3,5 88 9,7 16 <3.0 11,4 2,0 0, <50 <50 <50 <50 <50 R aakeo 2,00 0 7,20 9, ,4 1,6 30 <1, ,2 R aakeo 0, ,17 4, , ,4 310 <5,0 9,0 9,4 2,5 R OunasjV1 1, ,98 3,6 82 8,3 16 1,3 100 <2, ,5 <5,0 17 3,2 R OunasjV1 1,00 0 6,96 8,8 67 9,8 3,5 1,4 35 1, ,2 R OunasjV1 0, ,03 3,9 90 9,7 15 1, ,8 330 <5,0 5,5 14 3,3 R OunasjV2 1, ,94 3,5 85 8,6 14 1, , ,0 5,0 15 3,0 R OunasjV2 1,00 0 7,00 8, ,9 1,7 37 1, ,0 R OunasjV2 0, ,06 3,9 89 9,8 16 1, ,0 360 <5,0 7,2 14 3,2 R näkkäp1 0, ,28 3,2 93 9,4 9,4 0,86 62 <2,0 220 <5,0 <5,0 16 3,2 R näkkäp1 0,20 0 7,08 5, ,1 0,57 23 <1, ,2 7,5 2,2 R näkkäp1 0,20 2 7,29 3, ,6 0,91 53 <2,0 200 <5,0 <5,0 9,9 <2,0 R näkkäp2 1, ,03 2,5 91 9,1 12 1,0 120 <2,0 270 <5,0 <5,0 9,2 2,8 R näkkäp2 1, ,10 5, ,1 0,74 27 <1, ,3 R näkkäp2 0,20 4 7,21 3, ,8 0,99 37 <2,0 250 <5, <2,0 R ounasjk 1, ,91 3,4 82 8,3 16 1, , , ,6 R ounasjk 1,00 4 7,02 9,2 68 9,9 4,2 1,6 36 2, ,4 R ounasjk 0, ,08 3,7 89 9,9 15 1, ,6 340 <5,0 7,1 15 3,3 Tepaston ap silta Loukinen 1 louk Loukinen, Kapsajoen alapuoli Ounasjoki Kittilä 72 ouki Kittilän kk ap silta Kaukonen, silta Ounasjoki Lohiniva 67 oulo Lohiniva, silta Aakenusjoki silta, lentokentän alapuoli 6 km alavirtaan Levin putsarilta. Lentokenttä Aakenusjoki oukkulaissuvanto aakeo Aakenusjoki, lentokentän yläpuoli 2434 Ounasjoki V1 ounasjv Levin jvp:n purkuojan yläpuoli 2435 Ounasjoki V2 ounasjv n. 1 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella 3695 Näkkäläjoki P1 näkkäp Hetan jvp:n purkuojan yp 6194 Ounasjoki Kittilä 5 ounasjk n. 5 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella Sisäinen menetelmä, titraus ph 4,5 ja 4,2 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI SFS-EN ISO 13395:1997 / ROI SFS-EN ISO 11732:2005 / ROI *Fosfori SFS-EN ISO :2005 / ROI <20: ± 35% 20-50: ± 20% *Fosfaattifosf ori SFS-EN ISO :2005 / ROI <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% C5-C10 öljyhiilivedyt Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI > C10-C21 öljyhiilivedyt Sisäinen menetelmä, GC/MS / ROI > C21-C40 öljyhiilivedyt Sisäinen menetelmä, GC/MS / ROI Muut hiilivedyt Sisäinen menetelmä, GC/MS / ROI Hiilivetyjen kokonaispitoisuus Sisäinen menetelmä, GC/MS / ROI

43 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Analyysit Menetelmä Mittausepävarmuus *Öljyhiilivetyj Öljyhiilivetyje en n kok.pitoisuus kok.pitoisuus, C10-C40, C5-C40 Sisäinen menetelmä, GC/MS / ROI <200: ± 35% >200: ± 20% Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI *MTBE *TAME ETBE TAEE *Bentseeni *Tolueeni *Etyylibentse eni Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI <5: ± 35% >5: ± 30% Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI ± 35% ± 35% <5: ± 30% >5: ± 20% Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI <5: ± 50% >5: ± 30% *m/p- Ksyleeni Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI <5: ± 40% >5: ± 30% *o-ksyleeni Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI <5: ± 35% >5: ± 25% *BTEX yhteensä Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI TVOC, C5- C10 (tolueenivaste ) Sisäinen menetelmä, HS-GC/MS / ROI ± 25% ± 15% Lämpötila (näytteenotta jan mittaama) Määritysraja ,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 50 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l C R Oute 1,00 0,2 R Oute 1,00 15,0 R Oute 1,00 13,1 R louk1 1,00 0,2 R louk1 1,00 14,5 R louk1 0,20 10,7 R aake74 1,00 0,2 R aake74 0,20 12,2 R ouki72 1,00 0,2 R ouki72 1,00 15,0 R ouki72 1,00 11,0 R ouka68 1,00 0,2 R ouka68 1,00 16,4 R ouka68 1,00 13,1 R oulo67 1,00 0,3 R oulo67 1,00 17,0 R oulo67 1,00 12,7 R ouki3 1,00 <50 <50 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1,0 <1.0 <1.0 <50 0,3 R ouki3 1,00 <50 <50 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1,0 <1.0 <1.0 <50 11,0 R aakeo 2,00 0,1 R aakeo 0,20 12,4 R OunasjV1 1,00 14,7 R OunasjV1 1,00 0,2 R OunasjV1 0,20 12,0 R OunasjV2 1,00 14,8 R OunasjV2 1,00 0,1 R OunasjV2 0,20 10,8 R näkkäp1 0,20 15,0 R näkkäp1 0,20 0,1 R näkkäp1 0,20 12,1 R näkkäp2 1,00 15,2 R näkkäp2 1,00 0,2 R näkkäp2 0,20 12,2 R ounasjk 1,00 14,9 R ounasjk 1,00 0,2 R ounasjk 0,20 10,9 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (): Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Orgaaninen analytiikka: Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

44 ELY-keskuksen tulokset vuosilta (Avoin tieto- järjestelmä ) Liite 4.1 Aika Alkalin. Al, NH4N, PO4P, Happi, Happi, K, Ca, CODMN, Kiintoaine, Kloridi, Kok-P, Kok-N, Lt C Mg, Mn, Na, NO23- TOC, ph SIO2, Fe, mmol/l μg/l μg/l μg/l kyll.% mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μg/l mg/l μg/l mg/l N, μg/l mg/l mg/l μg/l OUNASJOKI , ,4 3,4 0, ,2 74 6,9 KÖNGÄS , , ,4 9 6, , ,1 12 1, ,2 3 7, , ,9 6,4 0, ,4 14 7, , ,9 3,1 0, ,2 5, , , ,7 6,1 1, , , , ,2 8,2 1, , , , ,1 6,3 0, ,8 8,2 25 7, , , ,52 5,4 4,5 1 0,8 8, ,5 1,4 19,6 2, ,1 12, , , ,33 1,73 9,3 0,5 0, ,3 0,5 17,1 0,8 2 7,2 6,6 4, , ,2 0,22 2, , ,2 0,8 34,2 0,9 2 12,8 6,7 4, , , ,48 3,16 8,6 9 0, ,4 0,9 20,8 1,5 13 5,8 7,0 9,3 836 OUNASJOKI , ,1 3,2 0, ,2 72 7,0 RAATTAMA , ,9 7,7 0, ,8 25 7, , ,9 12 1, ,8 4 6, , ,6 5,4 0, , , ,1 0, ,1 5,5 97 7, , ,9 10 3, , , , ,2 7,1 0, , , ,4 5,5 0, ,2 8,2 24 7, , , , ,3 84 6, ,13 2 2, ,8 0,5 9, ,2 2 6, ,1 5 2, ,9 19 6, , ,1 1,3 9, ,7 14 7,1 571

45 Liite 4.2 Aika Sameus, TUA FNU SO4, mg/l Sähkönjohtavuus, ms/m Väriluku, mg/l Pt OUNASJOKI ,5 35 KÖNGÄS , , , , , ,8 3, ,3 4,2 5, ,1 1, ,9 0,9 2, ,7 2,1 2,9 65 OUNASJOKI ,9 35 RAATTAMA , , ,8 3, , , , ,7 3, ,5 4, , , ,2 2,6 50

46 Kittilän alueen pienpuhdistamon ja Levin golfkentän tarkkailu Liite 5 Paikan nimi Aika lt ph Happi % Happi Kok-P PO4-P Kok-N NO2+3-N NH4-N Kolif. Bakt. BOD CODMn sameus Sähkönjoh- Väri % mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l lämpök. kpl/100 ml mg/l mg/l FNU tavuus ms/m mg/l Pt OUNASJOKI ,2 6,9 64 9,4 6, ,5 3,3 1,1 5,1 26 RAATTAMA ,2 6,9 87 8,7 9,4 2, ,5 13 1,4 2, ,1 6, , ,5 5,4 0,7 4, ,2 6, , ,5 3,7 1,1 5, ,4 7,1 91 9,1 13 2, ,5 5,8 1,2 2, , ,5 7 0,7 3, ,2 6, ,5 3,9 1,2 4, ,3 7,0 82 8, ,5 12 1,5 2, ,2 6, , ,5 3,4 1,3 5, ,5 6,9 91 9,1 8 2, ,5 12 1,4 2, ,1 6, , ,5 5,3 0,9 4, ,1 6,9 63 9,2 7, ,5 3,9 1,1 5, ,6 7,2 96 9,6 14 2, ,5 5,8 0,8 2, ,6 7, ,5 7, ,2 6, ,5 3,9 1,3 4, ,5 7,0 85 8,7 13 2, ,5 12 1,8 2,3 89 AATONOJANSUU ,2 6,6 71 8, ,6 300 KAUKONEN ,4 6, ,7 300 KALLO ,1 6,5 47 6, ,5 16 9,2 5,8 150 KAATOPAIKKA ,7 6,6 78 7, ,5 13 1,1 2, ,8 6, , ,5 10 1,4 4, ,2 6,6 46 6, , , ,5 69 6,5 36 6, ,5 20 2,8 2, ,5 6, ,5 19 3,8 2,3 180 KALLO ,3 6,6 58 8, ,5 16 8, KAATOPAIKKA ,1 6,5 78 7,5 18 4, ,5 15 1,2 2, ,7 6,9 69 9, ,5 10 1,5 4,4 58 KALLO ,4 6,7 59 8, , ,6 220 KAATOPAIKKA ,1 6,4 67 6,3 39 7, ,5 20 3,2 2, ,5 6, ,5 19 4,3 2,3 190 OUNASJOKI ALAKYLÄ , ,8 2,2 8,9 OUNASJOKI ALAKYLÄ P , ,8 2,1 9 OUNASJOKI SIRKKA , SIRKKA PT , ,7 OUNASJOKI SIRKKA ,1 SIRKKA PT , ,7

47 Ounasjoen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset 2016 Pertti Eloranta, emer.prof. 1

48 Ounasjoen tarkkailu Biologinen selvitys Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Piilevätutkimus tehtiin syksyllä 2016 Ounasjoen tarkkailuasemilla Lohiniva-Mettiskoski, Kaukonen ja Tepasto (kuva 1, taulukko 1). Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN (2005) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Piilevänäytteet otettiin kivialustoilta Lohinivassa vedessä oli heikko humusväritys, molemmissa muissa paikoissa vesi oli kirkasta. Taulukko 1. Ounasjoen piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausm ETRS-TM35FIN cm nop.lk Lohiniva, Mettiskoski I Kaukonen II Tepasto III Pohjan laatu kivikkoa hiekkaa+kivikkoa hiekkaa+kiviä. Tepasto Kaukonen Lohiniva Kuva 1. Ounasjoen näytteenottopaikat (kuvat Merja Vierelä). 2

49 Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja. Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Ounasjoen tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Laskettu Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Laskennall. ph solumäärä Lohiniva, Mettiskoski ,79 0,72 7,33 Kaukonen ,92 0,74 7,14 Tepasto ,48 0,73 6,76 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat molemmilla paikoilla melko samanlaiset (taulukko 3). Taulukko 3. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot vuonna Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Lohiniva, Mettiskoski 17,7 14,6 37,6 2,4 Kaukonen 18,2 15,0 34,5 3,4 Tepasto 18,6 15,8 26,1 1,4 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi kaikissa paikoissa erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksiarvot (GDI) kuvastivat nekin hyvää veden laatua. TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulos kuvasti Tepastossa niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; raja-arvo <32) sekä kahdessa alemmassa paikassa hieman korkeampaa ravinteisuutta (oligomesotrofiaa; rajat 32 47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa, kaikkien paikkojen arvojen ollessa selvästi < 20 (taulukko 3). Havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri ekologisiin indikaattoriryhmiin kuvastaa veden ph-lukua, typen käyttömuotoja, trofiaa (rehevyyttä) ja orgaanisesta kuormituksesta johtuvaa hajotustoimintaa (saprobiaa). Tulokset osoittivat veden olevan Tepastossa hieman happaman puolella (laskennallinen piileviin perustuva ph-arvo 6,8) ja kahdessa joen alemmassa näytepaikassa hieman emäksisen puolella (laskennallinen ph 7,1 ja 7,3) (taulukko 2). Happamuutta suosivien lajien (acb+acf) osuus oli Tepastossa 22 %, Kaukosessa 7 % ja Lohinivassa 5 %, kun taas emäksisiä vesiä indikoivien lajien (alkf+alkb) osuus oli vastaavasti Tepastossa 14 %, Kaukosessa 21 % ja Lohinivassa 38 % (taulukko 4). 3

50 Taulukko 4. Ounasjoen piileväyhteisöjen jakautuminen veden ph-lukua, typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). ph-luokat Lohiniva Kaukonen Tepasto asidobiontit 0,0 0,0 0,2 asidofiilit 4,8 6,9 22,3 neutrofiilit 53,3 69,5 50,7 alkalifiilit 37,7 18,7 13,3 alkalibiontit 0,4 1,9 0,5 Typen sidontaryhmät N-autotrofit 48,2 53,5 37,7 N-aut-tolerantit 28,5 31,6 41,7 fak.n-aut/n-heterotrofit 2,2 3,2 0,0 obl.n-heterotrofit 0,0 0,0 0,2 Trofiaryhmät oligotrofit 8,3 15,1 13,0 ol-mesotrofit 1,8 15,9 15,2 mesotrofit 28,5 19,1 8,5 meso-eutrofit 2,6 1,1 3,3 eutrofit 21,5 14,8 3,8 hypertrofit 0,0 0,0 0,0 ol-eu 24,8 26,7 36,3 Saprobiaryhmät oligosaprobit 27,9 45,8 31,3 β-mesosaprobit 45,4 32,7 42,2 α-mesosaprobit 4,8 5,2 3,1 α-meso-polysaprobit 9,4 7,3 4,3 polysaprobit 0,0 0,0 0,0 Joessa ovat vallitsevina kaikissa havaintopaikoissa typpiautotrofit lajit, kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä ja hyviä hapellisia olosuhteita (taulukko 4, kuva 2). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on molempien havaintopaikkojen yhteisöissä hyvin vähän (taulukko 4, kuva 6). Kuva 2. Ounasjoen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin indikaattoriluokkiin. Selkeyden lisäämiseksi taulukon 4 trofialuokista on yhdistetty oligo-meso- ja mesotrofiset omaksi luokakseen sekä meso-eutrofiset ja eutrofiset omaksi luokakseen.