KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015"

Transkriptio

1 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

2

3 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUN TOTEUTUMINEN SÄÄ JA HYDROLOGIA Sääolot Vedenkorkeus Virtaama KUORMITUS Teollisuus Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Kalankasvatus Kemijoen kokonaiskuormitus LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET Kemijärvi Suljetut järvet JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Pelkosenniemi Rovaniemi KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski Voimalohi Oy, Ossauskoski LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA VEDEN LAADUN KEHITYS AINEVIRTAAMAT... 47

4 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kemijoen vesistöalue Vesistötarkkailupisteiden sijainti Vesistötarkkailupisteiden koordinaatit Vesistötarkkailun analyysimenetelmät Vesistötarkkailun tulokset, Kemijärvi Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvet Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueet Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueet ELY-keskuksen tulokset Limoittumistarkkailun havaintopaikat Limoittumistarkkailun tulokset Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Lasse Rantala, MMM limnologi Lotta Lehtinen, MMM limnologi Heimo Vepsä, FM hydrologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Kemijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna Nykyisin voimassa oleva Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeellään LAPELY/241/07.00/2010 ( ) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja preparaattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä. Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaan erikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukosken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Porttipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muiden Kemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskin ympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään tässä raportissa. Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärven säännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on myös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein tehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärven kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästön tarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja Vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna Velvoitetarkkailuohjelma kytkeytyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä vedenlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2015 toteutetun perustarkkailun tuloksista. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Kemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jälkeen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on km 2, josta Suomen puolella on km 2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = km 2 ), Luiro (F = km 2 ) ja Ylä-Kemijoki (F = km 2 ) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitsee kolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi. Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Kemijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemen yläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve-

6 sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta: Permantokosken, Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset. Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Järven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä. Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan. Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jokisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäisempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km 2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa ( km 2 ) on noin puolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta. Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmat muista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = km 2 ) ja Jumiskonjoki (F = km 2 ), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännöstelty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä on useita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistötarkkailun yhteydessä (liite 2). Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen yläpuolelle laskeva Raudanjoki (F = km 2 ) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen laskeva Ounasjoki (F = km 2 ). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu. Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesien kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella. Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan ympäristölaatunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi. Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisen ekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemelle saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoista on luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisesti hyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella hyvä tai tyydyttävä. Käsmänjoen ja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta sekä Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen. Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Vesienhoitoalueella vesistöjen kemiallinen tila on pääosin hyvä. 2

7 3 TARKKAILUVELVOLLISET Kemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven säännöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esimerkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina. Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan toiminta päättyi huhtikuussa Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiin poistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteen poistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida, ovatko puhdistamisen kustannukset kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaa KHO:n päätöstä. 3

8 4 Taulukko 1 Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset. Laitos Lupapäätös Lupa voimassa Teollisuus Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, PSAVI/22/10/ toistaiseksi toiminnan lopettaminen VHaO /0371/1 KHO Säännöstely Kemijoki Oy, Kemijärvi PSVEO 60/96/ toistaiseksi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp PSY 30/06/ Savukosken kunta, jvp LAP 23/ Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp PSY 110/03/ VHO 04/0118/ Kemijärven kaupunki, keskusjvp PSY 26/06/ Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/ Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp LAP 14/ Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp LAP 4/ Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp PSY 74/04/ Napapiirin Vesi, Muurolan jvp LAP 9/ Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp VH toistaiseksi Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp LAP 24/ Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä LAP 18/ Louen maaseutuoppilaitoksen jvp Keminmaan Vesi Oy, jvp PSY 20/06/ Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi PSAVI 15/10/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo PSAVI 85/11/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen PSAVI 86/11/ Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas PSAVI 87/11/ Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua PSAVI 57/11/ Napapiirin Kala Oy, Seitakorva PSY 8/06/ Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski, PSY 39/06/ kvl + poikaslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski PSY 24/06/ Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski PSY 75/08/ Voimalohi Oy, Ossauskoski PSAVI 59/

9 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Kemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2015 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy. Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy: Kemijärven ja suljettujen järvien vedenlaadun tarkkailu kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumistarkkailu Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden laadun tarkkailu Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liitteessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 5 8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kalalaitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekä valokuvia liitteenä 11. Kemijärven vedenlaadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiin Suomun jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomulahdesta (Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteella tarvetta tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2015 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkailussa. Näytteet on otettu vuonna 2015 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: Maaliskuussa 3.3. Könkäänlammen (KP2) happinäytepullo rikkoutui ennen määritystä. Huhtikuussa Lehtosalmen näytteet otettiin maantiesillalta käsin. Heinäkuussa ja Vanttauskosken pisteen VK5 näytteet otettiin rannalta käsin kovan virtauksen takia. Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa menetelmää. 5 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA 5.1 Sääolot Vuoden 2015 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 C, mikä on 1,8 C vertailujakson ( ) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimimpiä kuukausia olivat helmikuu, maaliskuu ja marraskuu, jolloin keskilämpötilat olivat 4,2 5,8 C tavanomaista korkeampia (Kuva 1). Myös huhtikuussa, elo-lokakuussa ja joulukuussa keskilämpötila oli 1,5 3 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kesä- ja heinäkuussa oli tavanomaista kylmempää: kuukauden keskilämpötila jäi 1,7 ja 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvon alle. Vuoden kylmin kuukausi oli tavanomaiseen tapaan tammikuu.

10 6 C Tarkkailukausi mm Tarkkailukausi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2015 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2016). Vuoden 2015 sademäärät olivat tavanomaisesta poikkeavia. Koko vuoden sademäärä 849 mm oli 37 prosenttia keskimääräistä (618 mm) suurempi. Touko-kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa sademäärä oli jopa prosenttia tavanomaista suurempi. Tammikuussa ja maaliskuussa satoi prosenttia tavanomaista enemmän. Huhtikuu, elokuu ja lokakuu olivat tavanomaista kuivempia kuukausia. Vuoden 2015 alussa lumensyvyys oli Rovaniemelle lähes tavanomaisella tasolla (48 cm), mutta tammikuun lopulla lunta oli jo noin 30 cm tavallista enemmän. Helmikuun puolesta välistä huhtikuun puoleen väliin lunta oli noin cm tavanomaista enemmän. Lumen määrä oli suurimmillaan huhtikuun alussa Rovaniemellä 105 cm ja Sodankylässä 87 cm. Vappuna lumiraja kulki linjalla Tornio-Kajaani ja toukokuun puolessa välissä linjalla Muonio-Sodankylä-Salla. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut enää lainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm. Talven ensilumi satoi Sodankylässä ja Rovaniemellä Joulukuun alussa lunta oli Rovaniemellä 22 cm ja Sodankylässä 33 cm ja vuoden viimeisenä päivänä lumensyvyys oli Rovaniemellä kasvanut 37 senttimetriin ja Sodankylässä 50 senttimetriin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2015, 2016). 5.2 Vedenkorkeus Kemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2015 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa (Kuva 2). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2015 välillä N ,12 148,99 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N ,38 148,93 m. Huhtikuun päivä Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus oli säännöstelyrajan yläpuolella, ja korkeimmillaan vesi oli 1,15 metriä rajan yläpuolella Kesäkuun päivä vedenkorkeus oli Kemijärven keskustassa vain senttimetrin säännöstelyrajan alapuolella, mutta tämän jälkeen veden pinnankorkeus kääntyi laskuun. Kulmungissa vedenkorkeus pysyi vuonna 2015 säännöstelyn ylärajan alapuolella, mutta vedenpinta lasku senttimetrin säännöstelyn alarajan alapuolelle. Vuoden lopussa Kemijärven vedenkorkeus oli noin 1,6 metriä matalammalla kuin vuoden alussa.

11 7 m Vedenkorkeus N Kemijärvi, Kemijärvi säännöstelyrajat näytteet, luusua Kemijärvi, Kulmunki näytteet, rautatiesilta Kuva 2 Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ) sekä säännöstelyrajat. Kuvassa on lisäksi esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoilla suhteessa vedenkorkeuteen. 5.3 Virtaama Vuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama oli noin prosenttia tavanomaista suurempi. Kemijärven luusuan alapuolella Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 403 m 3 /s, kun vertailujakson keskivirtaama oli 320 m 3 /s (Taulukko 2). Kemijokisuulla Isohaarassa vuoden keskivirtaama oli 754 m 3 /s, kun vertailujakson virtaama oli 571 m 3 /s. Ounasjoessa vuoden 2015 keskivirtaama (192 m 3 /s) oli 43 prosenttia vertailujakson virtaamaa suurempi ja Raudanjoen keskivirtaama (68 m 3 /s) oli 63 prosenttia vertailujakson virtaamaa suurempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 Kemijärven alapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulukossa.

12 8 Taulukko 2 Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 ja vuosina keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 2012, ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ) MQ NQ HQ MQ NQ HQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kemijoki Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Isohaara Raudanjoki Permantokoski Ounasjoki Marraskoski Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m 3 /s vähemmän kuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuun puoleen väliin. Isohaarassa tulvahuippu oli , jolloin vuorokauden keskivirtaama oli m 3 /s. m 3 /s Seitakorva Raudanjoki Ounasjoki Isohaara Kuva 3 Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvassa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa ja Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli yli kaksinkertainen Seitakorvasta juoksutettuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2015 selvästi tavanomaista suurempi. Toukokuun 2015 keskivirtaama Isohaarassa oli m 3 /s, kun se vertailujaksolla oli keskimäärin m 3 /s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan

13 Isohaaran tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Ounasjoen toukokuun 2015 keskivirtaama oli 775 m 3 /s, kun vertailujaksolla toukokuun virtaama oli keskimäärin 487 m 3 /s. Kemijoen Isohaarassa mitattiin kaksi pienempää tulvahuippua (vuorokauden keskivirtaama m 3 /s) elokuun alussa ja syyskuun lopussa, ja joulukuuta lukuun ottamatta virtaamat olivat loppuvuonna tavanomaista suurempia. 9 6 KUORMITUS 6.1 Teollisuus Kemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 10 kalankasvatuslaitosta, joista kahdella ei ollut toimintaa vuonna Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamo sekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niiden toimintaa ja kuormitusta vuonna 2015 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä otettiin vain yhden kerran. Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken ja Petäjäskosken laitoksilla ei ollut kasvatustoimintaa vuonna 2015 eikä siksi myöskään tarkkailua. Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormittavaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jätevedenpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta. Turvetuotannon tarkkailut ovat erillisiä, samoin kaivosten (Agnico Eagle ja FQM Kevitsa Mining) tarkkailut. Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsitelty. Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Vesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaan lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2015 vastasi Ahma Ympäristö Oy. Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta aikaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuussa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienempää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden ja säiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälkilammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessi ajettiin alas syksyllä Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jälkilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettivesille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven aikana. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet. Vuonna 2015 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, vaikka kuormitus hieman kasvoikin edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiä pumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen välisenä aikana. Tam-

14 mi-huhtikuussa ja marras-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedet kerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu jätevesimäärä vuonna 2015 oli keskimäärin m 3 /d, joka oli jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna (2 710 m 3 /d). Vuoden 2015 vesimäärään ja kuormitukseen vaikuttivat sateinen kesä ja kaatopaikka-alueen alavan osan täyttö- ja maisemointityöt. Taulukko 3 Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina Vuoden 2015 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineen kuormitus 2 4 % ja AOX-kuormitus 0,4 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna 2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käytössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta oli fosforin osalta 6 %, BOD 7 :n osalta 5 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5). 6.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Fosfori Typpi Kiintoaine BOD 7 COD Cr AOX [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [t/d] [kg/d] , , ,7 1,9 7,5 2,3 0,14 0, ,8 3,1 17 2,1 0,26 0, ,8 4,3 29 3,8 0,34 0, ,9 4,8 42 5,1 0,31 0, ,3 3,3 43 9,0 0,19 0, ,0 3,1 26 4,1 0,25 0, ,0 4, ,7 0,30 0,35 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuonna 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4) on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä on otettu vain kerran vuonna 2015, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvioida ilman käyttötarkkailutietoja. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vuonna 2015 oli %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jätedenpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavan kuormituksen (BOD 7 ja COD Cr ) osalta selvästi suurempi kuin vuonna 2014, typpikuormituksen ollessa hieman suurempi kuin edellisvuonna. Myös Sodankylän, Kemijärven ja Keminmaan fosforikuormitus kasvoi edellisvuodesta. Sodankylän, Kemijärven, ja Keminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta ovat muutamien prosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan ja niiden kuormitusosuus on 0 4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen. 10

15 11 Taulukko 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus laitoksittain vuonna ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina Sodankylä Savukoski Pyhä-Luosto Kemijärvi Vanttauskoski Rovaniemi Muurola Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine BOD7 CODCr [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] 0, ,01 3 2,9 1,0 2,3 6,8 0, ,9 3,6 23 0, , ,2 0,7 0,4 1,6 0,2 1,6 7, , ,3 19 Loue maaseutuoppilaitos 0,01 0,37 0,10 0,21 0,05 0,46 Tervola 0,18 6,7 4,8 6,0 1,5 4,8 Keminmaa 1, ,7 102 YHTEENS , , , , , , , , , Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fosforin ja happea kuluttavan aineen (BOD 7 ja COD Cr ) ja kiintoaineen kuormitus oli vuonna 2015 edellisvuotta selvästi suurempaa. Fosforikuormitus vuonna 2015 oli 11,2 kg/d, kun se edellisvuonna oli 4,8 kg/d. Vuoden 2013 kuormitustaso oli kuitenkin lähellä vuoden 2015 lukemia. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2014 (noin kg/d) eikä siinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena tarkastellen pidemmällä jaksolla ( ) vesistökuormituksessa on todettavissa selvä laskeva suuntaus BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4). Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormittaja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisen jälkeen) myös BOD 7 -kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on yli 60 %. Kemijoen vesistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka eivät ole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussa huomioitu.

16 12 Kuva 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina Kalankasvatus Vuonna 2015 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken ja Petäjäskosken laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus on laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneen ravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettu huomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmä VAHTI:n mukaisiksi. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistökuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen pienemmästä kasvatusmäärästä (Taulukko 5). Myös keskimääräinen rehukerroin oli edellisvuosia pienempi. Vuonna 2015 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli kolmanneksen pienempää ja typpikuormitus viidenneksen pienempää kuin edellisvuonna. Kalankasvatuslaitosten fosforikuormitus oli noin puolet yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlasketusta kuormituksesta. Kalankasvatuksen typpikuormitus oli hyvin vähäistä verrattuna jätevedenpuhdistamoiden kuormitukseen (Kuva 5).

17 13 Taulukko 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumäärä ja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2015 sekä kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina Kalankasvatuslaitos Saarenputaan Lohi Ay Tapionniemi Koillis-Suomen Lohi Oy Napapiirin Kala Oy Voimalohi Oy Ossauskoski Saarenpudas Seitakorva Vanttauskoski Vanttauskoski poikaslaitos Oy Arctic-Moon Ltd Kaihua Kostamo Lisäkasvu Rehunkäyttö Rehukerroin Fosforikuormitus Typpikuormitus [kg/a] [kg/a] [kg/a] [kg/a] , , , , , , , , YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , Kemijoen kokonaiskuormitus Seuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat julkaisuun Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpikuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla noin 8 % ja typellä 20 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotannon kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2015 vähäistä, alle 1 %:n luokkaa kokonaiskuormituksesta (Taulukko 6).

18 14 Taulukko 6 Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2015 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan. Fosfori [t/a] Typpi [t/a] Pistekuormitus Teollisuus 0,37 1,8 Yhdyskunnat 4, Kalankasvatus 2,00 17,9 Turvetuotanto* 0,15 11,8 Pistekuormitus yhteensä 6,6 401 Hajakuormitus** Haja-asutus Maatalous Metsätalous Muu ihmisperäinen kuormitus*** 0,1 6,5 Laskeuma vesiin Hajakuormitus yhteensä Luonnonhuuhtouma YHTEENSÄ *Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden nettokuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b) **Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksen kehitys vuosina on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Kemijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti. Vuonna 2015 yhdyskuntien osuus BOD 7 - ja typpikuormituksesta oli yli 90 % ja fosforikuormituksesta 60 %. Kalankasvatuslaitoksilla oli merkitystä fosforikuormittajana noin 30 %:n osuudella, mutta typpikuormituksesta niiden osuus on vain 5 %.

19 15 Kuva 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina

20 7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET Pistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut. Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty: Sodankylä Kelukosken mitattu virtaama Savukoski Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaama Pelkosenniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Kitinen) (Ylä-Kemijoki) Tapionniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue Kostamo SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Kalkiaisjoki) Saarenpudas SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä (Käsmänjoki) Stora Enso, Kemijärvi Seitakorvan mitattu virtaama ja Seitakorva Kaihua ja Vanttauskoski Vanttauskosken mitattu virtaama Rovaniemi Valajaskosken mitattu virtaama Muurola Petäjäskosken mitattu virtaama Ossauskoski Ossauskosken mitattu virtaama Louen maaseutuoppilaitos SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue (Louejoki) (Vaajoki) (Pisajoki) Tervola Taivalkosken mitattu virtaama Keminmaa Isohaaran mitattu virtaama 16 Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskosken laitoksen kuormituksesta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, joten vähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Kalankasvatuslaitosten aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat enimmillään 0,16 µg/l fosforia ja 1,3 µg/l typpeä. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuuslisäys vuositasolla oli 0,5 µg/l ja typen vastaavasti 26 µg/l ja kesäaikana hieman suuremmat johtuen kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle. Virtaamat kesäkaudella 2015 kuten koko vuonnakin olivat poikkeuksellisen suuret, mikä toisaalta pienensi laskennallisia vaikutuksia.

21 17 Taulukko 7 Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuoden keskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna 2015 Laskentaperusteet tekstissä. MQ kok.p kok.n MQ kesä kok.p kok.n m 3 /s µg/l µg/l m 3 /s µg/l µg/l Teollisuus Stora Enso Oyj Kemijärvi 403 0,03 0, ,03 0,1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylä 79 0,07 7,5 56 0,10 10,5 Savukoski 147 0,00 0, ,00 0,2 Pyhä-Luosto Vesi Oy 298 0,01 1, ,00 0,9 Kemijärvi 403 0,02 1, ,02 1,3 Rovaniemi, Vanttauskoski 447 0,01 0, ,00 0,0 Rovaniemi 710 0,13 13, ,11 11,7 Rovaniemi, Muurola 707 0,00 0, ,00 0,3 Lappia, Louen maaseutuoppilaitos 51 0,00 0,1 4,4 0,03 1,0 Tervola 805 0,00 0, ,00 0,1 Keminmaa 754 0,02 0, ,02 0,7 Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi 330 0,01 0, ,02 0,2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo 332 0,03 0, ,06 0,6 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas 17,5 0,02 0,2 28,2 0,04 0,3 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva 403 0,04 0, ,09 0,8 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua 451 0,00 0, ,01 0,1 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl 451 0,06 0, ,16 1,3 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl ,01 0, ,03 0,2 Voimalohi Oy, Ossauskoski 755 0,00 0, ,01 0,1 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET 8.1 Kemijärvi Kemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat: tunnus havaintopaikka näytemäärä Kj107 rautatiesilta 7 Te148 Termusniemi 4 To147 Tossanselkä 4 Leh Lehtosalmi 7 L13700 Luusua 13 Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvat normaalisti. Talvella 2015 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0 0,1 C. Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,7 C ja huhtikuussa 0,2 C. Kesällä päällysveden lämpötila oli noin 15,5 16,5 C eli jonkin verran tavanomaista alhaisempi. Lämpötilaero päällysveden ja alusveden välillä oli enimmilläänkin vain 1,5

22 C eli lämpötilakerrostuneisuutta ei käytännössä ollut. Korkein päällysveden lämpötila 16,6 C mitattiin elokuussa Lehtosalmesta. Happi Yleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärven runko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellä nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuus myös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden (Kuva 6). Talvella vesi oli hyvin kylmää, mistä johtuen hapenkyllästeisyysarvot olivat yleisesti noin prosenttia eli välttävää tai tyydyttävää tasoa. Päällysveden happipitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla näytepisteillä yli 8,5 mg/l eli hyvää tasoa. Alusveden happipitoisuudet olivat hyviä lukuun ottamatta Tossanselkää, jossa helmikuun happipitoisuus oli alentunut, 5,8 mg/l (kyllästeisyys 43 %). Paras happitilanne oli Lehtosalmessa, jossa happipitoisuudet olivat talvella 9,6 10,7 mg/l. Kesällä päällysveden happitilanne oli hyvä kaikilla Kemijärven näytteenottopaikoilla. Alusveden happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa. Pienin alusveden happipitoisuus 6,7 mg/l (67 %) mitattiin Tossanselältä elokuussa. Syksyllä ja alkutalvesta rautatiesillan ja luusuan päällysveden happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. 18 Kuva 6 Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna Happamuus ja alkaliniteetti Veden ph oli Kemijärven runko-osassa yleensä neutraali tai lievästi hapan (ph 6,5 7,0). Lievästi emäksisiä ph-arvoja (ph 7,1 7,2) mitattiin lähinnä Termusniemestä heinäkuussa ja järven luusuasta syys-marraskuussa. Pienimmillään ph oli 6,4 6,5 Kemijärven luusuassa ja 1.6. ja Tossanselän päällysvedessä helmikuussa. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli useimmiten erinomainen (alkaliniteetti > 0,2 mmol/l). Hyvää tasoa (0,11 0,2 mmol/l) olevia alkaliniteetin arvoja mitattiin Tossanselältä heinäkuussa, Lehtosalmesta huhtikuussa, heinä-elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa sekä järven luusuasta kesä-heinäkuussa. Alhaisin arvo 0,10 mmol/l mitattiin 1.6. Kemijärven luusuasta, mutta tämäkin arvo edusti tyydyttävää puskurikykyä.

23 19 Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin, määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuksiin. Myös ph-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen. Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljon vaihtelua. Pienin arvo (1,9 ms/m) mitattiin luusuassa toukokuun puolessa välissä alussa ja korkein arvo (5,9 ms/m) rautatiesillalla helmikuussa ja huhtikuussa. Lehtosalmen sähkönjohtavuusarvot olivat usein hieman pienempiä (2,0 5,2 ms/m) kuin muun tarkkailualueen arvot. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,5 1,2 mg/l ja natriumpitoisuus 0,7 2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Rautatiesillan ja Termusniemen havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivat samaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt. Purovesien kloridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5 2,0 mg/l (Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet olivat alueelle tyypillisellä tasolla. ms/m 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 7 Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Väri, COD Mn ja rauta Veden väri ja COD Mn -arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valumaalueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin. Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä. COD Mn -arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 4,5 16,0 mg O 2 /l, ja arvot olivat korkeimmillaan keväällä sekä syksyllä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuin samaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9). Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu mg/l oli suhteellisesti suurempaa mutta ajallisesti samanlaista kuin värin ja COD Mn -arvon vaihtelu. Korkeimmat rautapitoisuudet todettiin keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei todettu. Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanselän alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana.

24 20 mg Pt/l Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 8 Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna mg O 2 /l Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 9 Veden COD Mn -arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna µg/l Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 10 Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna Sameus ja kiintoaine

25 Veden sameus oli Kemijärvellä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2 FTU, ja muutama tätä suurempi arvo mitattiin keväällä lähinnä tulva-aikaan. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 FNU, joten Kemijärven vesi oli kirkasta. Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, <0,5 2,9 mg/l. Eniten kiintoainesta mitattiin tulva-aikaan. Ravinteet Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesistöissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne. Vuonna 2015 Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat 8 35 µg/l. Suurimmat arvot mitattiin järven luusuasta tulva-aikaan (35 µg/l) ja rautatiesillan pisteeltä toukokuun alussa (27 µg/l). Alimmillaan fosforin määrä oli Lehtosalmessa huhtikuussa (8 µg/l) ja joulukuussa (9 µg/l). Kesä-elokuussa Kemijärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l (Kuva 11). Pienimmät pitoisuudet (11 ja 14 µg/l) mitattiin Lehtosalmesta, ja fosforin määrä viittasi tällä alueella vähäravinteisuuteen Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyystasoluokituksen mukaan. Eniten fosforia oli Termusniemen pisteellä (16 ja 24 µg/l). Muilla Kemijärven pisteillä fosforipitoisuudet olivat µg/l. Rautatiesillan ja Termusniemen alueella kesä-elokuun fosforipitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen ja Tossanselän luusuan alueella joko vähä- tai keskiravinteisuuteen. Kemijärven alusvedessä ei vuonna 2015 havaittu merkittävästi kohonneita kokonaisfosforipitoisuuksia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna µg/l Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 11 Päällysveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna Kokonaistyppeä oli vuonna 2015 Kemijärvessä µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin rautatiesillan pisteeltä toukokuussa (370 µg/l), Tossanselän alusvedestä heinäkuussa (390 µg/l) ja Lehtosalmen alusvedestä joulukuussa (410 µg/l). Kesä-elokuussa päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l eli vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 12). Vuonna 2015 järven alusvedessä ei havaittu merkittävästi kohonneita kokonaistyppipitoisuuksia. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2014.

26 22 µg/l Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 12 Päällysveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna Vuonna 2015 Kemijärven fosfaattifosforipitoisuudet olivat <2 13 µg/l. Eniten fosfaattifosforia mitattiin toukokuussa (13 µg/l) ja heinäkuussa (11 µg/l) rautatiesillan pisteellä ja toukokuun alussa (10 µg/l) järven luusuassa. Kesä-elokuussa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat rautatiesillan kohonnutta arvoa lukuun ottamatta verrattain pieniä, <2 5 µg/l. Vuoden 2014 tasoon verrattuna fosfaattifosforia esiintyi vuonna 2015 jonkin verran enemmän. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 pieniä, <2 36 µg/l. Arvot olivat usein pienimmillään kesällä, mutta myös talvella mitattiin pieniä pitoisuuksia ja kesäkuukausina suuria. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 kasvukauden ulkopuolella µg/l ja kasvukaudella <2 14 µg/l. Kesällä epäorgaaninen typpi sitoutuu perustuotantoon, joten arvot ovat tällöin useimmiten pieniä. Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1978): Kok. N/P Mineraali N/P Minimiravinne < 10 < 5 N N tai P > 17 > 12 P Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta. Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn 2015 välisenä aikana (Kuva 13). Useimmiten rajoittavana ravinteena toimi typpi tai typpi ja fosfori yhdessä. Ainoastaan yksi ravinnesuhdeluku viittasi fosforirajoitukseen. Tilanne oli lähes täysin päinvastainen kuin vuonna 2014, jolloin rajoittavana ravinteena toimi useimmiten fosfori. Vuonna 2014 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin pieniä (useimmiten <2 µg/l), kun taas vuonna 2015 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin 2 5 µg/l, mikä selittää vuosien välillä havaitun eroavaisuuden.

27 23 Eo.N µg/l 40 KJ107 Te148 Leh To147 L13700 P rajoittaa 30 N ja P rajoittavat N rajoittaa PO4-P µg/l Kuva 13 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella Kemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2015 aikana päällysvesikerroksessa. Rehevyys Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaa kasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin a- klorofyllipitoisuus touko syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,8 6,9 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus on alle 3 µg/l. Suurimmat arvot mitattiin elokuussa Tossanselältä ja Lehtosalmelta. Lehtosalmen a- klorofylliarvot olivat kummallakin näytteenottokerralla suurempia kuin muilla paikoilla. Näytteitä otettiin kuitenkin luusuaa lukuun ottamatta vain kaksi kertaa kesässä, joten kyseessä voi olla sattuma. A-klorofylli-tason perusteella arvioituna Kemijärven rehevyys oli samaa tasoa kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voi olettaa. Poikkeuksena oli Lehtosalmi, jossa kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat vähäravinteisuuteen, mutta klorofylli-a-pitoisuudet keski- tai runsasravinteisuuteen. Vuonna 2014 klorofyllipitoisuudet olivat useimmiten hieman suurempia kuin vuonna Yksi selittävä tekijä lienee veden lämpötila: Kemijärvi oli heinä-elokuussa 2 7 C viileämpi kuin vuonna Taulukko 8 Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa pvm Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi Luusua , , ,4 3,5 4,1 5, , , , ,4 6,1 8, ,1 keskiarvo VII-VIII 3,8 4,0 5,1 6,9 4,4

28 8.2 Suljetut järvet 24 Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2015 näytteitä seuraavasti: Järvi Tunnus Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Elokuu Joulukuu Kostamojärvi Ko2 x x x x x Pöyliöjärvi Pö7 x x x Severijärvi, Karjakanselkä Se6 x x x x x Taulukko 9 Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitsevat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman sivusta varsinaiselta tarkkailupaikalta. Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2015 huomattavia keskinäisiä eroja ja veden laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yhteenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9). Kostamojärvi Kostamojärven vesisyvyys on noin 3 4 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näyte ja kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne oli helmikuussa ja huhtikuussa huono: happipitoisuudet olivat 0,1 3,9 mg/l ja hapenkyllästeisyysarvot 1 27 % (Taulukko 9). Vesi oli sameaa ja rautapitoista. Vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta ja puskurikyky oli erinomainen. Sähkönjohtavuus- ja väriarvot olivat huhtikuussa koholla. Ravinteita esiintyi runsaasti: kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet µg/l. Noin prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Kemijärven suljettujen järvien vedenlaatu vuonna Arvot ovat eri näytteenottoajankohtien koko vesisyvyyttä edustavia keskiarvoja. Järvi Ajankohta Näkö- a-kloro- Happi ph Sähkön- Väri- Sameus Kok.N Kok.P Fe syv. fylli joht. luku m µg/l kyll.% ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l Kostamojärvi Huhtikuu 0,6 9 6,7 8, , Heinä-elokuu 0,8 18,8 78 6,9 3, , Pöyliöjärvi Huhtikuu 1,3 5 6,6 5, , Heinä-elokuu 1,6 10,2 73 6,8 3,0 73 2, Severijärvi Huhtikuu 0,9 16 6,7 8, , Heinä-elokuu 1,2 10,8 81 7,0 3, , Näyte sentrifugoitu Kesällä vesi oli lievästi hapanta, ruskeaa, hieman samentunutta ja rautapitoista. Puskurikyky oli erinomainen. Happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa kaikilla syvyyksillä. Kokonaisravinnepitoisuudet (kok.n µg/l ja kok.p µg/l) viittasivat rehevyyteen. Epäorgaanista typpeä esiintyi hyvän vähän, mutta fosforista noin prosenttia esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Minimiravinteena toimi typpi. Joulukuussa Kostamojärven happitilanne oli huono (happipitoisuudet 3,0 4,1 mg/l), päällysvesi oli hieman samentunutta ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vedessä oli runsaasti ravinteita: kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l ja kokonaisfosforipitoi-

29 suudet µg/l. Noin prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Pöyliöjärvi Pöyliöjärven vesisyvyys on noin 10 m, ja siitä saadaan 3 vertikaalista näytettä. Talvella Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli huono (happipitoisuus 0,4 mg/l) (Taulukko 9). Vesi oli lievästi hapanta ja puskurikyky oli erinomainen. Päällysvesi oli kirkasta, vain hieman ruskehtavaa ja sen happipitoisuus oli lähinnä välttävä. Alusvedessä oli ruskeaa, sameaa ja rautapitoista. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (kok.p 15 µg/l, kok.n 430 µg/l), mutta alusvedessä esiintyi melko runsaasti ravinteita. Noin prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Kesällä Pöyliönjärven lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, ja lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä oli noin 2 3 C. Päällysveden happitilanne oli erinomainen tai hyvä, mutta alusvedessä oli happivajetta etenkin elokuussa. Heinäkuussa päällysvesi oli lievästi emäksistä, mutta muuten vesi oli lievästi hapanta. Puskurikyky oli hyvä. Vesi oli ruskehtavaa eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet µg/l olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet µg/l viittasivat rehevyyteen. Klorofylli-a-pitoisuudet 9,9 ja 10,4 µg/l olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammoniumtyppeä esiintyi vain vähän. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Minimiravinteena toimi typpi. Severijärvi Severijärven Karjakanselällä vesisyvyys on noin 3 m, ja siitä yleensä saadaan yksi näyte, joskus kaksi näytettä. Tammikuussa ja huhtikuussa vesi oli samentunutta, rautapitoista ja ruskeaa (Taulukko 9). Happitilanne oli huono. Ravinnepitoisuudet olivat suuria ja prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Sähkönjohtavuusarvo oli huhtikuussa koholla. Veden ph oli huhtikuussa lievästi hapan ja puskurikyky oli erinomainen. Lämpökestoisia kolibakteereja esiintyi hyvin vähän. Heinä-elokuussa vesi oli lievästi hapanta tai neutraalia (ph 6,9 7,0), ruskeaa ja melko rautapitoista. Puskurikyky oli hyvä erinomainen. Samennusta ei juuri havaittu. Happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja elokuussa alusvedessä tyydyttävä. Kokonaistyppipitoisuudet µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen, kokonaisfosforipitoisuudet µg/l olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammoniumtyppeä esiintyi hyvin vähän. Klorofyllipitoisuudet 11,7 ja 9,9 µg/l viittasivat rehevyyteen. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat pieniä. Rajoittavana ravinteena toimi typpi. Joulukuussa Severijärven vesi oli samentunutta, rautapitoista ja happitilanne oli välttävä. Ravinteita esiintyi runsaasti, ja noin prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei esiintynyt lainkaan JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lähialueiden vesistötarkkailussa olivat vuonna 2015 mukana Pelkosenniemi ja Rovaniemi.

30 9.1 Pelkosenniemi Pelkosenniemen, Pyhän ja Luoston alueen jätevedet käsitellään yhteisessä jätevedenpuhdistamossa Pelkosenniemellä. Jätevedenpuhdistamolta vedet johdetaan Kemijokeen Pelkosenniemen kirkonkylän eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamon alapuolelta (Pe2) otettiin yhteistarkkailuun liittyvät näytteet huhtikuussa ( ja ) ja elokuussa ( ). Puhdistamon yläpuolinen tarkkailupaikka (Pelkosenniemi 13600) kuuluu Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan alapuolisten jokien tarkkailuun ja näitä tuloksia on hyödynnetty raportoinnissa. Havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat poikkesivat muutaman päivän toisistaan ja määritysvalikoimat olivat vähän erilaiset. Havaintopaikalta Pe13600 on 13 näytettä vuonna Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2.11 ja tulokset liitteessä 7. Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon alapuolisella tarkkailupisteellä Pe2 vesi oli vuonna 2015 hygieeniseltä laadultaan erittäin hyvää (lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet 1 16 kpl/100 ml). Happitilanne oli huhtikuussa tyydyttävä (happipitoisuudet 8,7 9,1 mg/l), mutta hapenkyllästeisyysarvot olivat selvästi alentuneet (60 62 %). Elokuussa happipitoisuus oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, mutta huhtikuussa arvot olivat hiukan koholla elokuun arvoon verrattuna. Huhtikuussa vesi oli ruskehtavaa mutta elokuussa selvästi ruskeaa. Ylimääräistä sameutta ei havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi huhtikuussa melko runsaasti, mutta elokuussa arvot olivat hyvin pieniä. Huhtikuun kokonaisfosforipitoisuudet olivat pieniä, mutta elokuussa fosforin määrä viittasi keskiravinteisuuteen. Fosfaattifosforin määrä oli 7 46 prosenttia kokonaisfosforin määrästä ja pienin fosfaattifosforin määrä mitattiin huhtikuun toisella näytteenottokierroksella. Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli, 13600) eri vuodenaikoina sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10). Veden happipitoisuus oli talvella tyydyttävä ja muulloin hyvä. Veden ph-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen, ja puskurikyky oli hyvä erinomainen. Väri- ja COD Mn -arvoissa esiintyi runsaasti vaihtelua. Vesi oli tumminta touko-syyskuussa ja vaaleinta maaliskuussa. Sameusarvo oli koholla huhtitoukokuussa ja marraskuun lopulla, muuten vesi oli melko kirkasta. Taulukko 10 Kemijoen veden laadun vuodenaikaiset keskiarvot sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) vuonna n Happi ph Alkalini- Väriluku Sameus Kiinto- COD Mn Kok.P Kok.N teetti aine mg/l kyll.% ph mmol/l mgpt/l FNU mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l talvi I-IV 3 10,7 75 6,7 0, ,5 1,1 4, kevät V-VI 2 11,0 89 6,7 0, ,0 7,0 14, kesä VII-IX 4 8,9 86 7,0 0, ,4 3,4 14, syksy X-XII 4 12,0 85 7,0 0, ,7 5,5 8, keskiarvo 10,6 83 6,9 0, ,9 4,1 10, min 8,4 72 6,4 0, ,2 <1 < max 13,0 90 7,2 0, ,1 17,0 17, Kesällä Pelkosenniemen (13600) kokonaistyppipitoisuudet viittasivat vähä- tai keskiravinteisuuteen. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta heinäkuun lopussa mitattiin poikkeavan suuri fosforipitoisuus, 56 µg/l. Fosforin määrä oli suurimmillaan heinäkuussa, toukokuussa ja marraskuun lopussa ja pienimmillään maaliskuussa. Typen määrä oli suurimmillaan elokuun lopussa, toukokuussa ja heinäkuussa ja pienimmillään maaliskuussa, marraskuun alussa ja joulukuussa. Epäorgaanisen typen pitoisuudet määritettiin heinä-elokuussa, jolloin sitä esiintyi vain vähän. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat heinä-elokuussa alle määritysrajan. 26

31 27 Seuraavassa kuvassa (Kuva 14) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuonna 2015 velvoitetarkkailun ajankohtina. Ylä- ja alapuolisen pisteen näytteenottopäivämäärät eivät ole aivan samat, mutta ajankohdat ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Talven ensimmäisellä ja elokuun näytteenottokierroksella ravinnepitoisuudet olivat puhdistamon alapuolella suurempia kuin puhdistamon yläpuolella. Talven toisella näytteenottokierroksella tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Laskennallisesti Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoessa olivat hyvin pieniä, fosforin osalta 0,01 μg/l ja typen osalta alle 1,0 μg/l (Taulukko 7), koska puhdistamon kuormitus on varsin pieni (fosfori 0,14 kg/d ja typpi 26 kg/d) ja Kemijoen virtaama purkukohdalla on suuri (noin 300 m 3 /s). Käytännössä kuormituksesta johtuvat laskennalliset pitoisuuden muutokset eivät olisi vesistössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa havaittu ravinnepitoisuuksien kasvu puhdistamon kohdalla johtuu jätevesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai muista tekijöistä kuin puhdistamon kuormituksesta. µg/l Typpi Kok. N EoN µg/l Fosfori Kok.P PO4-P Pe Pe Pe Pe Pe Pe / / / / / / Kuva 14 Ravinnepitoisuudet Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (13600) ja alapuolella (Pe2) vuonna Pisteeltä määritettiin epäorgaaniset ravinteet vain elokuussa. Taulukossa alla (Taulukko 11) on esitetty veden laadun keskiarvot Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli) vuosina Keskiarvojen valossa Kemijoen veden laadussa on pientä vuosittaista vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutoksia. Kiintoainepitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2015 suurempia kuin edellisvuonna. Kemiallinen hapenkulutus oli Kemijoessa Pelkosenniemen kohdalla 1960-luvun lopulla, ennen tekoaltaiden rakentamista, vuositasolla keskimäärin noin 7 8 mg/l, väri noin 60 mg/l Pt ja kokonaisfosforipitoisuus noin µg/l (Kinnunen 1986). Viime vuosina ( ) veden laatu on ollut keskimäärin hyvin lähellä ennen tekoaltaiden rakentamista vallinnutta tasoa. Vuonna 2015 vedenlaatu oli jonkin verran tätä huonompi.

32 Taulukko 11 Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) keskimäärin vuosina n Happi ph Alkali- Väri COD Mn Sameus Kiinto- Kok. P Kok. N niteetti mg/l % mmol/l µg/l mg O 2 /l FNU mg/l µg/l µg/l ,6 75 6,9 0, ,0 1,4 0, ,0 79 6,9 0, ,0 1,3 0, ,2 78 7,0 0, ,5 1,3 1, ,1 76 6,9 0, ,7 1,3 1, ,6 83 6,9 0, ,2 1,9 4, aine 9.2 Rovaniemi Kemijoesta Rovaniemen jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolelta otettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteet maaliskuussa ( ), heinäkuussa ( ) ja elokuussa ( ). Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2.3 ja tulokset liitteessä 7. Kemijoen happipitoisuudet olivat maaliskuussa melko hyvää tasoa, mutta hapenkyllästeisyysarvot olivat veden kylmyyden takia alentuneet. Heinä-elokuussa happitilanne oli hyvä. Näytteenottopaikkojen välillä ei ollut havaittavissa selviä, systemaattisia eroja happipitoisuuksissa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, ja suurimmillaan arvot olivat maaliskuussa. Sähkönjohtavuusarvo oli puhdistamon alapuolella suurempi kuin puhdistamon yläpuolella jokaisella näytteenottokerralla, mutta ero oli hyvin pieni. Kemijoen vesi oli maaliskuussa hieman ruskehtavaa ja heinä-elokuussa ruskeaa. Ylimääräistä sameutta ei havaittu. Veden hygieeninen laatu oli kummallakin näytepisteellä hyvä. Maaliskuussa jätevedenpuhdistamon yläpuolisella näytepisteellä lämpökestoisten kolibakteerien tiheys oli 3 pmy/100ml ja puhdistamon alapuolisella pisteellä 22 pmy/100 ml. Heinäkuussa kolibakteereja tavattiin yläpuoliselta pisteeltä enemmän kuin alapuoliselta pisteeltä. Elokuussa tilanne oli päinvastainen, mutta bakteeritiheydet olivat pieniä. Kemijoen kokonaistyppipitoisuudet olivat kummallakin näytepisteellä karuille vesille tyypillistä tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Puhdistamon alapuolella kokonaistyppipitoisuus oli µg/l suurempi kuin sen yläpuolella (Kuva 15). Kokonaisuutena typpipitoisuudet olivat kummallakin pisteellä hyvin samankaltaisia. Epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä runsaasti maaliskuussa, mutta heinä-elokuussa pitoisuudet olivat pieniä. µg/l Typpi EoN Kok.N µg/l Fosfori PO4-P Kok.P Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 0 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi Kuva 15 Ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolella vuonna EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N

33 Kemijoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l eli vähä- tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Pitoisuuksissa ei havaittu systemaattisia eroja näytepisteiden välillä. Maaliskuussa fosfaattifosforia esiintyi verrattain runsaasti, mutta kesällä pitoisuudet olivat pieniä. Laskennallisesti Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,13 μg/l (Taulukko 7), käytännössä tämänsuuruista pitoisuuslisäystä ei voida vesistössä mitata. Laskennallinen typpipitoisuuden lisäys oli 13 μg/l, mikä on mitattavissa. Jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuonna 2015 (7,9 kg/d) oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (2,8 kg/d), typpikuormituksen ollessa hieman suurempi edellisenä vuonna (805 ja 740 kg/d). Jätevesien laimentumissuhde Kemijoessa on erittäin hyvä, ja virtaama purkukohdalla v oli m 3 /s. Tarkkailutulosten perusteella Rovaniemen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat havaittavissa ajoittain lievänä ravinnepitoisuuksien, selvimmin ammoniumtypen, sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerimäärien kasvuna puhdistamon alapuolella KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhteistarkkailuun kuuluvista kalankasvatuslaitoksista kahdeksalla oli kasvatustoimintaa vuonna Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken ja Taivalkosken laitosten alueelta ei otettu näytteitä, koska laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa ( ) ja kerran elokuussa ( ). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien laitoksen ylä- (JL1) ja ala- (JL2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi yksi alapuolinen tarkkailupiste (JL3, Tuupaselkä) Kemijoen päävirtauksessa. Veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytepaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kalalaitoksen alueella kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l, kun Tuupaselän pisteellä Kemijoen päävirtauksen alueella oli kokonaistyppeä µg/l (Kuva 16). Kalalaitoksen alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l, kun Kemijoen päävirtauksen alueella fosforipitoisuus oli 9 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Kalalaitoksen ylä- ja alapuolisen näytteenottopaikan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selkeää eroa. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen kaikilla näytepisteillä. Vesistötarkkailutulosten perusteella kalalaitoksen alueen vedessä oli kokonaistyppeä noin µg/l ja kokonaisfosforia noin 6 8 µg/l enemmän kuin Kemijoen päävirtauksen vedessä.

34 30 µg/l Typpi Kok. N EoN JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL3 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL Kuva 16 Fosfori- ja typpipitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 -NO 3 -N + NH 4 -N Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kalalaitoksen alueella 2 4 µg/l ja Kemijoen päävirtauksessa <2 2 µg/l. Fosfaattifosforin esiintyminen oli siten kalalaitoksen alapuolella hieman suurempaa kuin Kemijoen päävirtauksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kalalaitoksen yläpuolella 8 10 µg/l, kalalaitoksen alapuolella 3 4 µg/l ja Tuupaselällä 2 8 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat laitoksen yläpuolella µg/l, laitoksen alapuolella 6 8 µg/l ja Tuupaselällä 5 9 µg/l. Epäorgaanista typpeä esiintyi siten eniten laitoksen yläpuolisella näytepisteellä. Kokonaisuutena epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä vain vähän kaikilla näytepisteillä. Levätuotannon määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (2,4 5,3 µg/l) viittasivat pääosin keskiravinteisuuteen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kalalaitoksen alapuoliselta näytepisteeltä ja pienimmät pitoisuudet Kemijoen päävirtauksesta (Kuva 17). µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL Kuva 17 Klorofylli a:n pitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna Vesinäytteenottojen yhteydessä tarkasteltiin myös kalalaitoksen lähialueen limoittumista (liite 10). Kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla oli heinäkuun havaintokerralla havaittavissa saman verran limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Noin 350 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla kolmannella alapuolisella tarkkailupaikalla jäät olivat vieneet kaikki rantakivet, joten tarkastelua ei voitu tehdä. Elokuussa limoittumista havaittiin kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran enemmän kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kolmannella alapuolisella

35 havaintopaikalla tutkittiin limoittumista uppopuusta, ja limoittumista todettiin vähemmän kuin vertailupaikalla. Laskennallisesti Tapionniemen kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat varsin pieniä: fosforin osalta 0,02 µg/l ja typen osalta 0,2 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kasvatusmäärä ja kuormitus olivat edellisvuotta pienemmät. Vesistötarkkailutulosten perusteella laitoksen kuormituksella oli lievä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa veden laatu määräytyi muista tekijöistä Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuun lopulla ( ) ja kerran elokuussa ( ). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien laitoksen ylä- (KP1) ja ala- (KP2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi alapuolinen tarkkailupiste (KP3, Leväranta) Kemijoen päävirtauksessa. Heinäkuussa happitilanne oli hyvä ja elokuussa tyydyttävä kaikilla näytepisteillä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Ylimääräistä samennusta ei havaittu, mutta sameusarvot olivat heinäkuussa kaikilla näytepisteillä hieman suurempia kuin elokuussa. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l, alapuolisen näytepisteen pitoisuudet µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoisuudet µg/l (Kuva 18). Kokonaistypen määrä viittasi lähinnä vähäravinteisuuteen. Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuolella vedessä oli 30 µg/l enemmän typpeä kuin laitoksen yläpuolella. On kuitenkin huomattava, että heinäkuussa suurin kokonaistyppipitoisuus 350 µg/l mitattiin Kemijoen päävirtauksesta. µg/l Typpi Kok. N EoN KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP3 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP Kuva 18 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 -NO 3 -N + NH 4 -N Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l, laitoksen alapuolisen pisteen pitoisuudet µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoisuus 20 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Fosforin määrä viittasi keskiravinteisuuteen kaikilla näytteenottopaikoilla. Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuolella vedessä oli noin 2 6 µg/l enemmän fosforia kuin laitoksen yläpuolella. Heinäkuussa suurin kokonaisfosforipitoisuus 20 µg/l mitattiin kuitenkin Kemijoen pääuomasta.

36 Näytteenottopaikkojen nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat <2 9 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet <3 39 µg/l. Heinäkuussa eniten epäorgaanista typpeä mitattiin kalalaitoksen alapuoliselta pisteeltä ja elokuussa Kemijoen päävirtauksesta. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat 5 8 µg/l ja pienimmillään pitoisuudet olivat kalalaitoksen yläpuolella. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,0 3,9 µg/l eli karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 19). Suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa Kemijoen päävirtauksesta ja elokuussa kalalaitoksen yläpuolelta. 32 µg/l 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP Kuva 19 Klorofylli-a:n pitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna Kalalaitoksen lähialueiden limoittumista tarkasteltiin laitoksen yläpuolella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Sekä heinäkuussa että elokuussa limoittumista todettiin kummallakin laitoksen alapuolisella havaintopaikalla saman verran kuin laitoksen yläpuolella (liite 11). Laskennallisesti Kostamon kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,06 µg/l ja typen osalta 0,6 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kuormituksella on vesistötarkkailutulosten mukaan selvä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa vaikutus on ajoittainen ja vähäinen Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoella sijaitsevien Saarenputaan ja Joentakasen laitosten vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain säilytyskautena maaliskuussa ( ). Tarkkailupaikka KP1 sijaitsee molempien laitosten yläpuolella, KP6 Saarenputaan alapuolella ja pisteet KP2, KP4 ja KP5/2 laitosten alapuolella (liite 2.8). Näistä KP2 sijaitsee Könkäänlammen rannalla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita ei Käsmänjoen näytteissä juuri esiintynyt (0 1 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Happitilanne oli tyydyttävä, ja huonoin happipitoisuus mitattiin molempien laitosten yläpuoliselta näytepisteeltä. Könkäänlammen pisteeltä KP2 ei saatu tulosta, sillä happipullot rikkoutuivat. Sähkönjohtavuusarvo (3,2 ms/m) oli pisteellä KP2 luonnonvesille tyypillistä tasoa, mutta muilla pisteillä arvot (8,5 9,1 ms/m) olivat hieman koholla. Vesi oli hieman samentunutta kaikilla pisteillä.

37 Käsmänjoen kokonaistyppipitoisuudet µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen ja Könkäänlammen pitoisuus 400 µg/l keskiravinteisuuteen. Käsmänjoen typpipitoisuudet kasvoivat hiukan alavirtaan mentäessä (Kuva 20). Nitriitti-nitraattityppeä esiintyi kaikilla näytepisteillä runsaasti ( µg/l), mutta ammoniumtypen pitoisuudet olivat pieniä (4 11 µg/l). 33 µg/l Typpi Kok. N EoN KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2 Kuva 20 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla maaliskuussa EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Käsmänjoen kokonaisfosforipitoisuudet µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen. Pienin pitoisuus mitattiin kalalaitosten yläpuoliselta pisteeltä. Könkäänlammen fosforipitoisuus 26 µg/l viittasi rehevyyteen. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Limoittumistarkkailua ei tehdä Saarenputaan ja Joentakasen laitosten lähialueella. Laskennallisesti Saarenputaan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Käsmänjoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,04 µg/l ja typen osalta 0,3 µg/l (Taulukko 7). Myös vesistötarkkailussa havaitut pitoisuuserot olivat hyvin pieniä. Könkäänlammessa veden vaihtuvuus on todennäköisesti hitaampi, mikä voi vaikuttaa siellä ajoittain havaittuun hieman korkeampaan fosforitasoon Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa ( ) ja kerran elokuussa ( ). Laitos sijaitsee Seitakorvan voimalaitoksen yläaltaassa (liite 2.5). Tarkkailupaikkoja on Seitakorvan altaassa yksi laitoksen yläpuolella (SK1) ja kaksi alapuolella (SK2 ja SK3). Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Seitakorvan alueen happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ja alusveden happipitoisuudet olivat vain hiukan pienempiä kuin päällysveden pitoisuudet. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen. Suurin pitoisuus mitattiin kalalaitoksen alapuolelta elokuussa, mutta yleisesti typpipitoisuuksissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä (Kuva 21). Nitriittinitraattitypen pitoisuudet olivat pieniä (< 10 µg/l). Ammoniumtyppeä esiintyi vaihtelevassa määrin (7 51 µg/l), mutta arvoissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisuuksia.

38 34 µg/l Typpi Kok. N EoN SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK3 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK Kuva 21 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Seitakorvan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l eli vähä- tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Arvoissa oli hyvin vähän vaihtelua eri näytepisteiden välillä. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-apitoisuudet 3,6 5,4 µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen (Kuva 22). Pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä. Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla havaittiin jonkin verran limoittumista noin 100 metriä laitoksen alapuolella. Noin 500 metriä laitoksen alapuolella limoittumista oli havaittavissa sekä heinä- että elokuussa saman verran kuin laitoksen yläpuolella sijaitsevalla vertailupaikalla (liite 11). µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK Kuva 22 Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna Laskennallisesti Seitakorvan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,09 µg/l ja typen osalta 0,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa ei todettu selviä vedenlaatumuutoksia laitoksen kohdalla.

39 10.5 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Oy Arctic Moon Ltd:n Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa ( ) ja kerran elokuussa ( ). Laitos sijaitsee Kaihuanjoen suulla (liite 2.4). Tarkkailupaikka KA2 sijaitsee Kaihuanjoessa. Havaintopaikka KA1 sijaitsee Kemijoessa runsaan kilometrin Kaihuanjokisuun yläpuolella ja havaintopaikka KA3 Kemijoessa runsaat 0,5 km Kaihuanjokisuun alapuolella. Näytteet otetaan pistettä KA2 lukuun ottamatta sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Näytepisteiden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kummallakin näytteenottokerralla. Vedessä ei havaittu ylimääräistä samennusta ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Typen määrä oli pienimmillään Kaihuanjoen näytepisteellä KA2 kummallakin näytteenottokerralla (Kuva 23). Nitriitti-nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat pieniä, ja vain alle 10 prosenttia typestä esiintyi epäorgaanisessa muodossa. 35 µg/l Typpi Kok. N EoN KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA3 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA Kuva 23 Fosfori- ja typpipitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Kaihuan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 9 15 µg/l eli pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kummallakin näytteenottokerralla. Noin 5 15 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,4 5,3 µg/l eli pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Pienimmät klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kummallakin näytteenottokerralla (Kuva 24).

40 36 µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA Kuva 24 Klorofylli-a:n pitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa laitoksen alapuolella havaittiin saman verran limoittumista kuin laitoksen yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Elokuussa kummallakin alapuolisella paikalla limoittumista oli jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella. Laskennallisesti Kaihuan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kemijoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l (Taulukko 7) eli eivät käytännössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa laitoksen alapuolisesta Kemijoesta mitatut hieman korkeammat typpipitoisuudet saattoivat johtua myös muista tekijöistä kuin kalalaitoksen kuormituksesta Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kaksi kertaa heinäkuussa (14.7. ja ) ja kaksi kertaa elokuussa (12.8. ja ). Laitos sijaitsee Vanttauskosken yläaltaassa (liite 2.4). Tarkkailupaikka VK2 sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä ja VK3 muutamien satojen metrien etäisyydellä laitoksesta. Tarkkailupaikka VK5 sijaitsee Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa noin 500 metriä Vanttauskosken poikaslaitoksen alapuolella. Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Vanttauskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Vanttauskosken alueen happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen alapuolisella pisteellä VK2 happipitoisuudet olivat kuitenkin alentuneet tyydyttävälle tasolle kolmella näytteenottokerralla neljästä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Vanttauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l eli yhtä arvoa lukuun ottamatta vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Suurin kokonaistyppipitoisuus mitattiin heinäkuun ensimmäistä näytteenottokertaa lukuun ottamatta kalankasvatuslaitoksen alapuoliselta pisteeltä VK2 (Kuva 25). Kokonaistyppipitoisuus oli pisteellä VK2 keskimäärin 40 µg/l suurempi kuin pisteeltä VK1 mitattu pitoisuus. Epäorgaanista typpeä esiintyi alueella vain vähän, alle 15 prosenttia kokonaistypen määrästä. Suurimmat epäorgaanisen typen pitoisuudet mitattiin pisteeltä VK2.

41 37 µg/l Typpi Kok. N EoN VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK µg/l Fosfori Kok. P PO4-P VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK Kuva 25 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l. Heinäkuussa fosforipitoisuudet olivat pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa (<15 µg/l), mutta elokuussa pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (15 25 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä VK2 elokuussa. Pisteellä VK2 mitattiin keskimäärin 4-6 µg/l enemmän fosforia kuin pisteellä VK1. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Vanttauskosken alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,1 8,5 µg/l (Kuva 26) ja useimmiten pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa klorofyllipitoisuuksissa oli vain vähän eroa näytepisteiden välillä. Elokuun ensimmäisellä näytekierroksella pitoisuudet olivat noin 5 µg/l lukuun ottamatta alinta pistettä VK5, jossa klorofyllin määrä oli pieni, 2,1 µg/l. Elokuun toisella kierroksella pisteeltä VK2 mitattiin noin 3 µg/l enemmän klorofylliä kuin muilta pisteiltä.

42 38 µg/l 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK Kuva 26 Klorofylli-a-pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna Limoittumista tarkkailtiin Vanttauskosken laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa limoittumista havaittiin aivan kalankasvatuslaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran ja voimalaitoksen padon luona saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite11). Syyskuun alussa tehdyllä toisella limoittumistarkkailukerralla limoittumista oli laitoksen läheisyydessä saman verran kuin yläpuolella ja Vanttauskosken padon lähellä vähemmän kuin yläpuolella. Laskennallisesti Vanttauskosken kalalaitoksen fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,16 μg/l ja typpikuormituksen vastaavasti 1,3 μg/l (Taulukko 7). Käytännössä laitoksen lähialueella havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan. Täydellinen sekoittuminen tapahtuu Vanttauskosken voimalaitoksella, joten sen alapuolella Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vaikutukset jäävät pieniksi. Vanttauskosken poikaslaitoksen kuormitus on pienempää ja kuormituksen laimentuminen Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa tehokasta. Laskennalliset poikaslaitoksen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäykset olivat fosforin osalta 0,03 μg/l ja typen osalta 0,2 μg/l (Taulukko 7) Voimalohi Oy, Ossauskoski Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa ( ) ja kerran elokuussa ( ). Laitos sijaitsee Ossauskosken alakanavan rannalla (liite 2.1). Tarkkailupaikat sijaitsevat laitoksen yläpuolella (OK1) ja alapuolella (OK2). Ossauskosken lähialueen happitilanne oli hyvä kummallakin näytteenottokerralla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennusta ollut havaittavissa. Ossauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l (Kuva 27) eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi 10 prosenttia kokonaistypen määrästä. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat µg/l eli pääosin vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Noin prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 4,4 6,8 µg/l (Kuva 28) eli keskiravinteisille

43 vesille tyypillistä tasoa. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja näytepisteiden välillä, mutta klorofyllin määrä oli kummallakin näytteenottokerralla suurempi kalalaitoksen alapuolella kuin sen yläpuolella. 39 µg/l Typpi Kok. N EoN OK1 Ok2 OK1 OK2 µg/l Fosfori Kok. P PO4-P OK1 Ok2 OK1 OK Kuva 27 Fosfori- ja typpipitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N µg/l 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 OK1 Ok2 OK1 OK Kuva 28 Klorofylli-a:n pitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna Ossauskosken laitoksen alueella ei tehdä limoittumistarkkailua vedenkorkeuden voimakkaan vaihtelun takia. Laskennallisesti Ossauskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat erittäin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa oli kuitenkin useimmiten mitattavissa lievää ravinteiden pitoisuusnousua, vaikka kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Ossauskosken alakanavaan ja sekoittumisen pitäisi olla tehokasta heti purkupaikalla.

44 11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oikaraisen kohdalla ja joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ounasjoessa Tapionkylästä. Aiempina vuosina näytteitä on otettu myös Rovaniemen alapuolelta Valajaskosken voimalaitoksen kohdalta, mutta vuonna 2015 tällä paikalla ei ollut näytteenottoa. Näytteitä on otettu Oikaraisesta 10 kertaa, Ounasjoesta 4 kertaa ja Isohaarasta 13 kertaa vuonna Vedenlaadun seurantaa on vuodesta 2009 alkaen tehty myös Kemijoesta Savukoskelta neljästi vuodessa. Sekä Ounasjoen että Kemijoen happitilanne oli vuonna 2015 hyvä tai erinomainen (Taulukko 12). Hieman alentuneita hapenkyllästeisyysarvoja (71 76 %) mitattiin maaliskuussa. Happipitoisuudet olivat tällöin kuitenkin korkeita, > 10 mg/l. Toukokuussa Kemijoessa esiintyi hapen ylikyllästeisyyttä. Taulukko 12 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden laadun keski- ja ääriarvoja vuonna 2015 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen. Aika happi ph alkalini- sähkön- väri COD Mn kiintoaine sameus kok.p PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 + Fe teetti joht. hieno NO 3 -N kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kemijoki, Oikarainen n=10 ka 87 6,8 0,30 3, ,0 2,5 2, min 69 6,4 0,10 1,9 50 5,5 0,8 1, max 110 7,1 0,40 5, ,0 7,1 6, Kemijoki, Isohaara n=13 ka 92 6,8 0,30 4, ,6 3,6 3, min 70 6,4 0,10 2,0 50 5,6 0,5 1, max 110 7,2 1,10 8, ,0 16,0 10, Ounasjoki, Tapionkylä n=4 ka 86 6,9 0,30 4, ,7 2,9 2, min 71 6,3 0,10 2,0 45 3,8 1,5 2, max 92 7,2 0,50 7, ,0 5,6 4, määritetty suodatetusta näytteestä Veden ph-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen (ph 6,3 7,2). Pienimmät ph-arvot mitattiin toukokuussa tulva-aikaan ja suurimmat elo-lokakuussa. Alkaliniteetin arvot olivat pienimmillään tulva-aikaan toukokuussa (0,10 mmol/l) eli tyydyttävää tasoa. Muulloin puskurikyky oli hyvää erinomaista tasoa. Sekä Kemijoen että Ounasjoen vesi oli ruskehtavaa sekä humus- ja rautapitoista. Suurimmat rautapitoisuudet mitattiin keväällä ja tulva-aikaan. Vesi oli tummimmillaan tulva-aikaan (Kuva 29). Kemijoen Oikaraisessa ja Isohaarassa sekä Ounasjoessa havaittiin samentumaa tulva-aikaan toukokuussa, mutta muuten jokivedet olivat varsin kirkkaita. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta tulva-aikaa, jolloin kiintoainesta esiintyi tavallista enemmän. Sähkönjohtavuudet olivat pääosin luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Hieman kohonneita arvoja havaittiin Ounasjoessa maaliskuussa ja Kemijoessa tammi-huhtikuussa. Ounasjoessa ja Kemijoen Oikaraisissa jokiveden bakteeripitoisuudet olivat pieniä ja veden hygieeninen laatu siten erittäin hyvä. Ounasjoen ja Kemijoen yleisessä vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä eroja vuonna

45 41 mg Pt/l Väriluku Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 29 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden väriarvot vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). Kemijärven alapuolisessa Kemijoessa Oikaraisen kokonaisfosforipitoisuudet olivat µg/l, ja suurimmillaan fosforin määrä oli toukokuussa tulva-aikaan (Kuva 30). Kesän kokonaisfosforipitoisuudet µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l eli pääosin vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 31). Epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä kasvukaudella hyvin vähän ja sen ulkopuolella noin prosenttia kokonaistypen määrästä. Fosfaattifosforia oli vedessä noin prosenttia kokonaisfosforin määrästä. Kemijoen Isohaarasta oli ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta saatavilla kattavasti vain liukoisen kokonaisfosforin pitoisuuksia, jotka eivät ole täysin vertailukelpoisia suodattamattomista näytteistä määritettyjen pitoisuuksien kanssa. Isohaarassa oli liukoista kokonaisfosforia 7 14 µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin toukokuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin tulvaaikaan. Kesäajan typpipitoisuudet µg/l viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen. Kasvukaudella Isohaarasta mitattiin epäorgaanista typpeä hyvin vähän, muulloin epäorgaanista typpeä esiintyi noin prosenttia kokonaistypen määrästä. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Isohaarassa 3 7 µg/l, ja noin prosenttia fosforista esiintyi epäorgaanisessa muodossa.

46 42 µg/l Kok. P ja PO 4 -P Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 30 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja fosfaattifosforin pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). Isohaaran fosforipitoisuudet on määritetty suodatetuista näytteistä. µg/l 600 Kok. N ja EoN Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 31 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaistyppipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N+NH 4 -N) pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). Epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna Ounasjoessa tuotantoa rajoitti touko-elokuussa typpi (Kuva 32). Kemijoessa rajoittava ravinne oli toukokuun puolesta välistä syyskuun alkuun typpi ja toukokuun alussa typpi ja/tai fosfori.

47 Eorg.N µg/l 120 Tapionkylä Oikarainen Isohaara P rajoittaa N ja P rajoittavat N rajoittaa PO 4 -P µ/l Kuva 32 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen (NO 2 -NO 3 -N+NH 4 -N) ja fosfaattifosforin pitoisuuksien perusteella Kemijoen keski- ja alaosalla sekä Ounasjoen alaosalla toukosyyskuussa 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). Ylä-Kemijoen vedenlaatua Savukoskelta on seurattu vuosittain neljä kertaa maalis-, touko, elo- ja lokakuussa alkaen vuonna Tähänastisten tulosten yhteenveto on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 13). Vuonna 2015 talvella todettiin hapen kyllästysasteessa normaali alentuminen (kyllästysaste 78 %) avovesiaikaan (88 90 %) verrattuna. Veden ph oli neutraalin paikkeilla ja alkaniteetti erinomaisella tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni eikä vedessä ollut sameutta. Vesi oli humuspitoista väriarvon ollessa mgpt/l. Suurimmat väri- ja COD Mn -arvot ja rautapitoisuus mitattiin elokuussa. Fosforipitoisuus oli 8 21 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforin määrä viittasi kasvukaudella keskiravinteisuuteen ja typen määrä vähäravinteisuuteen. Vuonna 2015 Ylä-Kemijoen vesi oli happamampaa, tummempaa ja ravinnepitoisempaa kuin aiempina vuosina. Kokonaisuutena vedenlaatu oli hyvä.

48 44 Taulukko 13 Kemijoen veden laadun keski- ja ääriarvoja Savukoskelta vuosina Lapin ELYkeskuksen seurantatuloksiin perustuen. Savukoski happi ph alkalini- sähkön- väri kiinto- COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 -N Fe Natrium Kloridi teetti joht. aine NO 3 -N kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l keskiarvo ,8 0,29 3,9 45 1, ,7 1,2 min 69 6,2 0,07 1,3 25 0, ,8 0,3 max 97 7,4 0,39 5,2 85 2, ,3 2,8 keskiarvo ,6 0,25 3,4 61 1, ,4 0,6 min 71 5,9 0,05 1,3 15 0, ,6 0,2 max 93 7,1 0,44 5, , ,9 0,8 keskiarvo ,7 0,28 3,7 53 0, ,6 0,6 min 75 5,9 0,16 2,3 15 0, ,2 0,5 max 94 7,2 0,43 5,6 65 1, ,8 0,9 keskiarvo ,8 0,26 3,6 54 0, ,0 0,6 min 75 6,3 0,09 1,7 20 0, ,8 0,4 max 96 7,3 0,38 4,9 85 2, ,1 0,9 keskiarvo ,0 0,30 3,9 58 0, ,9 0,6 min 78 6,3 0,09 1,6 20 0, ,0 0,3 max 100 7,5 0,35 4,8 90 1, ,2 0,8 keskiarvo ,0 0,32 4,3 51 0, ,1 0,6 min 78 6,9 0,24 3,3 30 0, ,6 0,5 max 95 7,3 0,39 5,2 85 1, ,3 0,8 keskiarvo ,7 0,20 3,3 83 1, ,6 0,5 min 76 6,3 0,10 1,7 20 0, ,0 0,4 max 90 7,0 0,40 5, , ,5 0,6 määritetty suodatetusta näytteestä 12 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden laadun kehityksen tarkastelua varten aineisto on poimittu ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta, mihin on tallennettu sekä velvoitetarkkailun että ympäristöhallinnon seurannan tulokset. Tekoaltaiden rakentaminen ja juoksutukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Kemijärven ja koko Kemijoen veden laatuun. Tekoaltaiden vaikutukset olivat suurimmillaan heti altaiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännöstelykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunut oleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muutokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn aiheuttamat haitat veden laadulle ovat oleellisesti vähentyneet. Edelleen tekoaltaiden juoksutukset ja säännöstely vaikuttavat merkittävästi virtaaman vuodenaikaisrytmiikkaan ja esimerkiksi Kemijärveen tulevan ainevirtaaman ajalliseen jakautumiseen. Kemijärven Tossanselän veden laatu on parantunut ja 1970-luvulta nykypäivään erityisesti sähkönjohtavuuden, väriluvun ja ravinnepitoisuuksien osalta (Taulukko 14). Typpipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta vuosina , mutta sen jälkeen typpeä on vedessä ollut aikaisempaa vähemmän. Tossanselän veden laatua pitkällä aikavälillä ovat parantaneet Kemijärveen tulevan veden laadun paraneminen, talviaikainen tulovirtaaman kasvu, joka estää Tossanselän kerrostumisen kevättalvella, sekä jätevesien käsittelytekniikan paraneminen ja Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna Jaksolla kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi aiempia jaksoja alempi.

49 45 Taulukko 14 Tossanselän pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina ja keskimäärin. Tossanselkä Happi ph Alkali- Sähkön- Väri COD Mn Fe Kok.P Kok.N a-kloroniteetti johtavuus fylli kyll.% mmol/l ms/m mgpt/l mg O 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l ,7 0,39 6, , ,8 0,25 4, , , ,8 0,26 4, , , ,0 0,28 4, , , ,9 0,29 4, , , ,0 0,29 4, , ,5 Kemijokisuulla Isohaarassa veden laatu on vaihdellut pitkällä aikavälillä vähän (Taulukko 15). Monilta osin veden laatu on nykyisin hyvin samanlaista kuin vuosina keskimäärin. Fosforipitoisuus on selvästi alentunut vuosista , Typpipitoisuus on vaihdellut jaksojen välillä, mutta eniten typpeä oli jakson aikana. Vuosina typpipitoisuustaso Isohaarassa oli lähes sama kuin ajanjaksolla Vuosina kokonaistyppeä on ollut vedessä hieman aiempaa enemmän, mutta edelleen vähemmän kuin jaksolla Nykyiset kokonaisravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, lähinnä karulle tai enintään lievästi rehevälle vesistölle tyypilliset. Taulukko 15 Isohaaran pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina ja keskimäärin. Isohaara Happi ph Alkali- Sähkön- Väri COD Mn Fe Kok.P Kok.N niteetti johtavuus kyll.% mmol/l ms/m mgpt/l mg O 2 /l mg/l µg/l µg/l ,8 0,31 4, , ,9 0,26 4, , ,9 0,23 4, , ,9 0,26 4, , ,8 0,26 4, , ,9 0,28 4, , Kehitystä kuvaavat trendiviivat seuraavissa kuvissa on piirretty pienimmän neliösumman menetelmällä. Kemijärven Luusuassa happitilanne on pysynyt ennallaan luvun jälkeen (Kuva 33). Ajoittain Luusuassa on esiintynyt alhaisia hapen kyllästysasteita (alle 60 %) kevättalvisin. Tammikuussa 2013 hapen kyllästysaste oli Luusuassa vain 28 %, mikä on koko 2000-luvun alin havaittu kyllästysaste. Kemijoen alaosalla Isohaarassa hapen kyllästysasteen kehityssuunta on lievästi laskeva, mutta happitilanne on kuitenkin erinomainen. Kyllästysasteen väheneminen johtuu hapen ylikyllästyneisyyskausien (yli 100 %) vähentymisistä. Veden väriarvot ovat laskeneet hieman tarkasteltavalla jaksolla Isohaarassa. Väriarvo oli 1990-luvun alussa Isohaarassa mg/l Pt, nykyisin noin 60 mg/l Pt. Alhaisia väriarvoja esiintyi varsinkin Luusuassa 1990-luvulla jopa nykyistä useammin. Viime vuosina Kemijärven Luusuan ja Isohaaran veden värissä ei ole ollut juurikaan eroa.

50 46 % Hapen kyllästysaste Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara mg Pt/l 180 Väriluku Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara Kuva 33 Happitilanteen ja veden väriluvun kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina Kokonaistyppipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta 1990-luvun alusta luvun alkupuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Kemijärven Luusuan kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet aikaisempaa pienempiä ja hajonta aikaisempaa vähäisempää (Kuva 34). Isohaarassa typpipitoisuuksien hajonta on ollut suurta. Kemijärven tehtaan sulkeminen vuonna 2008 ei ole vaikuttanut Luusuan typpipitoisuuksiin erityisemmin, sillä alimmat keskimääräiset typpipitoisuudet (257 µg/l) mitattiin tehtaan ollessa toiminnassa vuonna Kemijoen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2015 sekä Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa. Sekä Kemijärven Luusuan että Isohaaran kokonaisfosforipitoisuus olivat 1990-luvun alussa yli 20 µg/l, mutta 2000-luvulla pitoisuudet ovat olleet alle 20 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus oli vain 13 µg/l, mikä on koko tarkastelujakson alin vuosikeskiarvo. Vuosina keskipitoisuus oli 16 µg/l. Isohaarassa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2013 oli 16 µg/l, joka sekin on tarkastelujakson alimpia pitoisuuksia. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 17 µg/l, ja vuonna 2015 liukoisen fosforin keskipitoisuus oli 11 µg/l. Tulos ei ole kuitenkaan

51 täysin vertailukelpoinen suodattamattomista näytteistä määritettyjen fosforipitoisuuksien kanssa. Erot Kemijärven Luusuan ja Isohaaran fosforipitoisuuksissa ovat viime aikoina olleet pieniä. Isohaarassa näytteenotto painottuu Kemijärven Luusuaa voimakkaammin kevättulva-aikaan, jolloin fosforipitoisuudet ovat muita ajankohtia korkeampia. 47 µg/l Typpi Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara µg/l 60 Fosfori Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara Kuva 34 Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina Kuvista on rajattu pois tason 800 µg kok. N/l ja 60 µg kok.p/l ylittävät arvot (n= 6), mutta ne ovat mukana trendiviivan laskennassa. 13 AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuorokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoa ei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Esimerkiksi Isohaaran veden laatuna heinäkuulle käytettiin elokuun ja joulukuulle marraskuun veden laatua. Seitakorvan ainevirtaamat laskettiin käyttämällä Kemijärven luusuan

52 veden laatua. Ounasjoen Tapionkylän havaintopaikalta oli 4 näytettä, muilta paikoilta näytettä vuodessa. Aiempina vuosina ainevirtaamat on laskettu myös Valajaskosken kohdalle, mutta vuonna 2015 tältä paikalta ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannassa. Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamien keskiarvona (Taulukko 16). Seitakorvan ainevirtaamat olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin % Isohaaran ainevirtaamista. Ainevirtaaman lisäys Seitakorvan ja Oikaraisen välillä oli pieni (Kuva 35). Eniten ainevirtaama lisääntyi Oikaraisen ja Isohaaran välillä. Pisteiden välinen etäisyys on pitkä ja Kemijokeen laskee tällä välillä suuria sivuhaaroja, mm. Ounasjoki. Isohaarasta ei ollut saatavilla kattavasti suodattamattomista näytteistä määritettyjä kokonaisfosforipitoisuuksia, joten laskennassa jouduttiin käyttämään liukoisen fosforin pitoisuuksia. Tästä johtuen Oikaraisen kohdalla fosforin ainevirtaama on taulukossa suurempi kuin Isohaaran kohdalla. Suhteellisen vähäiset näytemäärät aiheuttavat myös ainemäärien arviointiin laskennallista epätarkkuutta. Taulukko 16 Kemijoen ja Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna Laskentaperusteet tekstissä. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N Kiintoaine Fe kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Seitakorva Oikarainen Tapionkylä 1) Isohaara ) loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia laskennassa käytetty liukoisia pitoisuuksia % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% CODMn Kiintoaine Kok.N PO4-P Kuva 35 Ainevirtaamien jakautuminen Kemijoessa Kemijärven alapuolella vuonna 2015 keskimäärin. Stora Enson Kemijärven lakkautetun tehtaan sekä Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu ravinnekuormitus muodosti alle prosentin Seitakorvan ravinnevirtaamasta, kun se tehtaan toiminnan aikana oli noin 4 %. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus verrattuna Oikaraisella mitattuun fosforin ja kiintoaineen määrään oli 1 2 % ja typen määrään verrattuna noin 6 %. Erityisesti Kemijärvellä erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat kuormitukseen järvessä ennen Seitakorvan voimalaitosta. Seitakorva Oikarainen Isohaara

53 Kevättulvan aikana virtaama Kemijoella oli suuri, mistä johtuen myös ainevirtaamat olivat keväällä suurimmillaan. Kuvassa (Kuva 36) on havainnollistettu ainevirtaamien ajallista vaihtelua Isohaaran ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuoden ainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin %. Muista yhdisteistä poiketen ammoniumtypen ainevirtaama ei lisääntynyt kevättulvan aikana, mikä johtui pitoisuuden laskusta samaan aikaan kun virtaama lisääntyi. Kemijoesta mereen kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti (Kuva 37). Tavallista pienemmästä virtaamasta johtuen vuoden 2014 ainevirtaamat olivat tarkastelujakson keskimääräistä tasoa pienempiä. Edeltävään vuoteen 2014 verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suurempia vuonna Isohaaran kokonaisfosforin ainevirtaama jouduttiin laskemaan käyttäen liukoisia kokonaisfosforipitoisuuksia. Fosfaattifosforipitoisuudet oli määritetty suodattamattomista näytteistä, joten kuvassa kokonaisfosforin ainevirtaama vaikuttaa olevan pienempi kuin fosfaattifosforin ainevirtaama. 49

54 t/d 3,0 2,5 2,0 Kok.P (liuk.) PO4-P 50 1,5 1,0 0,5 0,0 t/d t/d tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kok.N NO2+NO3-N NH4-N tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu CODMn Kiintoaine tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 36 Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Kemijoen Isohaarassa vuonna 2015.

55 51 t/d m 3 /s Kiintoaine Virtaama t/d m 3 /s CODMn Virtaama t/d Kok.P PO4-P Virtaama * m 3 /s t/d m 3 /s Kok.N Eo.N Virtaama Kuva 37 Kemijoen virtaama ja mereen kuljettamat ainemäärät vuosina Ravinnekaavioissa vaaleampi osa kuvaa epäorgaanisten ravinteiden osuutta. * = kokonaisfosforin ainevirtaama on laskettu liukoisten kokonaisfosforipitoisuuksien avulla

56 52 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA Uimavedet Uimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Tarkkailtuja virallisia uimarantoja ovat Pöyliöjärven ranta Kemijärvellä ja Ounaskosken ranta Rovaniemellä. Lisäksi kunnissa on pienempiä uimarantoja, joiden veden laatua seurataan harvemmin. Pöyliöjärven uimarannalla veden hygieeninen laatu täytti yleisen uimarannan vedenlaatuvaatimukset (STMa 177/2008), joskin järvessä on havaittu lähes vuosittain sinilevää. Vuonna 2015 sinilevää ei todettu uimavesivalvonnan yhteydessä. Pöyliöjärvellä epäiltiin esiintyvän järvisyyhyä Ounaskosken rannan uimaveden laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008) ja sen uimavesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi 11.6 ja otettujen näytteiden perusteella. Turvetuotanto Turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan erillään vesistöaluekohtaisista yhteistarkkailuista omina tarkkailuinaan. Vuonna 2015 Kemijoen vesistöalueella tuotantovaiheenkesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla kahdeksalla kohteella ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueilla viidellä kohteella. Lisäksi yhdessä Vapon Oy:n ja yhdessä Turveruukki Oy:n kohteessa oli vuonna 2015 käynnissä ympärivuotinen tarkkailu ja vastaavasti kummallakin oli yhdessä kohteessa kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Levähaittaseuranta Ympäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Kemijoen pääuoman vesistöalueella olivat kesällä 2015: Pöyliöjärvi Kemijärvi ei levää viikoilla Sierijärvi Rovaniemi hieman levää viikoilla 26 ja 34 Valmistuneet ja tekeillä olevat tutkimukset ja ohjelmat Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 mukaan valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen järvistä ja joista on vähintään hyvässä tilassa, mutta niidenkin tilan ylläpitäminen edellyttää aktiivista vesienhoidon jatkamista. Toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi painottuvat vesistöjen kunnostuksiin. Toimenpideohjelmien laatiminen kuuluu olennaisena osana vesienhoitoon, joka on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen. Vesienhoidon toinen suunnittelukierros alkoi vuonna 2012 ja valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi joulukuussa Kemijoen alueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille (Räinä ym. 2015) todetaan, että pääosa vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella asetetuista tavoitteista saavutetaan vuoden 2015 loppuun mentäessä. Toisella suunnittelukaudella Kemijoen vesienhoitoalueen vesistöjen hoidon päätavoite on hyvän tai erinomaisen tilan säilyttäminen. Kemijoen ala- ja keskiosassa hyvä tila pyritään saavuttamaan vesistöjen rakenteellisten tai hydrologisten muutosten aiheuttamien haittojen lieventämisen ja ravinne- ja kiintoainekuor-

57 mituksen sekä sisäisen kuormituksen vähentämisen avulla. Vesistölle haitallisten aineiden osalta Kemijoen vesistöalueella ei tarvita erillisiä toimenpiteitä, mutta tiettyjen aineiden osalta tehdään tarkempia kartoituksia. Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) johdolla toteutettiin vuosina laaja selvitys Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää säännöstelyn vaikutuksia sekä arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelyluvan tarkistamiseen. Tavoitteena oli myös määrittää periaatteet ja sisältö Kemijärven kestävälle säännöstelylle. Hankkeessa laadittiin yhteenveto säännöstelyn vaikutuksista, arvioitiin lukuisten haittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta sekä esitettiin 18 suositusta säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (Marttunen, ym., 2004). Hankkeen puitteissa laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä on ollut mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta tehty tutkimus Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytilasta ja kunnostusvaihtoehdoista (Martinmäki, ym. 2006). Suomen ympäristökeskuksen raportti Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arvioinnista (Ulvi, ym. 2006). Tavoitteena on toteuttaa suositukset vuosina Päävastuun toimenpiteistä kantavat Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki ( Suositusten toteutusta varten perustettiin Lapin ELY-keskuksen EU-rahoitteinen hanke Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen Hanke on aloitettu keväällä 2008 ja viimeisimmän suunnitelman mukaan se päättyy kesäkuussa Hankkeen tavoitteena on toteuttaa säännöstelyn kehittämistyön tuloksena syntyneitä suosituksia asumis- ja virkistyskäyttöön sekä kalatalouteen kohdistuvien haittojen vähentämisestä. Hankkeen jatkoksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen vastuulla oleva EU-hanke Kemijärven vesistökunnostukset , joka päättyi Hankkeissa toteutettuja toimenpiteitä on ollut mm. juoksutuskäytäntöjen muuttaminen siten, että vedenkorkeudet pysyvät paremmin tavoitellulla tasolla, kantosavotta eli kiintokantojen poisto järvistä, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, padoilla eristettyjen järvien kunnostus ja kunnostussuunnitelmat (Kostamojärvi, Pöyliöjärvi), ranta-alueiden kunnostukset, kalataloudelliset kunnostukset sekä viestinnän kehittäminen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämiä lupia hankkeessa esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen on: Lupa (Nro 1/12/2) Kemijärven kaupungille Kemijärven asemanrannan nolla-alueen kunnostukselle ruoppauksella. Lupa (Nro 23/12/2) Kemijärven kaupungille Javarusjoen pohjapadon rakentamiselle. Javarusjoen pohjapadon rakentamisen tarkoituksena on vähentää Javarusjoen alaosan talvi- ja kevätaikaisesta vähävetisyydestä aiheutuvia haittoja. Joen vähävetisyys aiheutuu säännöstellyn Kemijärven vedenkorkeuden alenemisesta kevättalvella. Lupa (Nro 82/12/2) Kemijärven kaupungille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ruoppaamiseen Kemijärvellä. Ruoppauksilla parannetaan vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parannetaan veden laatua erityisesti matalassa Kuumalammessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja vesistön säännöstelyyn. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesitalousluvasta ja palautti asian luontoarvojen selvittämistä varten aluehallintovirastolle uudelleen käsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan oikeuteen, joka palautti luvan käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeuteen ja edel- 53

58 lytti, että Vaasan hallinto-oikeuden tulee jatkaa hakemuksen käsittelyä. Hallinto-oikeus myönsi Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuoden 2014 lopussa päättyneessä Askel Ounasjoelle III -hankkeessa suunniteltiin Kemijoen pääuoman Taival-, Ossaus-, Petäjäs-, ja Valajaskosken voimalaitoksiin kalatiet. Hankkeen tuloksena syntyvät lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille ( Askel Ounasjoelle III projekti on jatkoa hankkeille: Askel Ounasjoelle I -hanke (projektikoodi A30218) sekä Askel Ounasjoelle II -hanke (projektikoodi A31227). Sen ohella oli vuoden 2014 ajan käynnissä Keminmaan kunnan hallinnoima hanke Askel Ounasjoelle IV, jossa tavoitteena oli laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Kaivoksen käsitellyt jätevedet johdetaan Seurujokeen, joka laskee Loukiseen ja edelleen Ounasjokeen. Kaivosyhtiöllä on menossa kaksi toiminnan laajennuksiin liittyvää YVAmenettelyä, joista toinen koskee rikastamon tuotantomäärän ja rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista ja toinen satelliittimalmion avaamista. FQM Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuolella on aloittanut kaupallisen tuotannon kesällä Kaivoksella louhitaan 7 10 milj. tonnia malmia vuodessa, ja laajennukselle saatiin ympäristölupa vuonna Kaivos tuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta sekä kupari-kultarikastetta. Kaivoksen käsitellyt jätevedet johdetaan Kitiseen, Vajusen altaaseen. Savukoskelle suunnitellun Yara Suomi Oy:n Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminen suunniteltiin aloitettavan vuonna 2016 teiden ja aluetöiden osalta ja kaivostoiminta oli tarkoitus aloittaa vuonna Kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä oli tarkoitus johtaa Ylä- Kemijokeen. Hankkeessa on suoritettu YVA-menettely, ja hakemus ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan saamiseksi on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kaivosyhtiö ilmoitti syyskuussa 2015 keskeyttävänsä hankkeen valmistelun, mutta luvanhakuprosessi viedään loppuun JOHTOPÄÄTÖKSET Luonnonhuuhtouma muodostaa yli 70 % Kemijoen ravinnekuormituksesta, pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja. Vesistöalue on säännöstelty Ylä- Kemijokea ja Ounasjokea lukuun ottamatta ja sen virtaamat ovat suuret jo ennen Kemijärveä. Tämän vuoksi Kemijoen pistekuormitus ja suhteellisen suuretkaan muutokset siinä eivät tarkkailutulosten perusteella selvästi vaikuta Kemijärven tai Kemijoen yleiseen veden laatuun. Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnä luonnonhuuhtouma ja sääolojen vaihtelut. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat havaittavissa ainoastaan purkualueen välittömässä läheisyydessä ennen kuin kuormituksen sekoittuminen vesimassaan on ehtinyt tapahtua. Virtaaman kasvaessa joen alajuoksua kohden kuormituksen vaikutukset ovat entistä heikommin havaittavissa. Kemijärvellä säännöstely tehostaa veden vaihtumista luonnontilaan verrattuna erityisesti talvikautena, minkä ansiosta runko-osan happitilanne pysyy hyvänä. Kemijärven lahdissa sekä patoamalla eristetyissä järvissä veden vaihtuvuus sen sijaan on heikompi ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkenee. Myös itäisessä haarassa veden

59 vaihtuvuus on heikompaa ja alusveden hapettomuutta esiintyy. Veden laadussa ei viime vuosien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2015 tarkkailu toteutui pienin poikkeuksin suunnitellusti. Jäätilanteen johdosta Lehtosalmen näytteet huhtikuussa otettiin maantiesillalta käsin eikä jäältä kuten yleensä. Kovan virtauksen takia Vanttauskoskella kaksi näytettä otettiin heinäkuussa rannalta käsin. Yksi happinäyte menetettiin pullon rikkouduttua. Kuormitustietojen toimittamisessa oli viivettä, minkä vuoksi raporttiluonnos myöhästyi viikon verran suunnitellusta. Kemijärven kaupungin Severijärven ja Napapiirin Veden Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailua ei varsinaisesti suoritettu. Näytteet oli otettu vain kertaalleen, joiden perusteella kuormitus ei ollut asianmukaisesti laskettavissa. Puhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niillä ole nykyisellään käytännössä vesistövaikutuksia. Vuonna 2015 sää- ja hydrologiset olot poikkesivat normaalista. Vuosi oli normaalia lämpimämpi ja sademäärä Rovaniemellä oli 37 % normaalia suurempi. Virtaamat Kemijoen vesistössä olivat prosenttia tavanomaista suuremmat. Isohaaran keskivirtaama oli 754 m 3 /s, kun vertailujakson lukema on 571 m 3 /s. Toukokuun puolivälin tulvahuipussa Isohaaran virtaama oli m 3 /s. Jätevedenpuhdistamoiden kuormitus kasvoi edellisvuodesta ja kalankasvatuksen kuormitus pieneni johtuen pienemmistä kasvatusmääristä. Vesistötarkkailussa ei todettu mitään poikkeuksellista YHTEENVETO Kemijoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 toteutettiin vuosille laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa, Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Lukuun ottamatta veden a- klorofyllipitoisuuden mittauksia ei biologista tarkkailua ollut ohjelmassa vuonna Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle. Raportissa käsitellystä aineistosta osa on Lapin ELY-keskuksen seurantaaineistoja samalta alueelta. Raportissa esitetään vuoden 2015 tarkkailun tulokset. Vuosi 2015 oli normaalia lämpimämpi ja huomattavasti normaalia sateisempi. Virtaamat Kemijoen vesistössä olivat % tavanomaista suuremmat ja toukokuun tulvahuippu oli voimakas. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa. Vuonna 2015 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuormitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistöön touko-lokakuussa jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuormitus oli edellisvuotta suurempaa, mutta kuitenkin vähäistä tehtaan toiminnanaikaiseen verrattuna eikä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut todettavissa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus oli fosforin ja happea kuluttavan aineen osalta suurempaa ja typen osalta samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntien osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten BOD 7 - ja typpikuormituksesta oli yli 90 % ja fosforikuormituksesta yli 60 %. Kalankasvatuslaitosten kuormitus pieneni edellisvuodesta pienemmistä kasvatusmääristä johtuen. Kalankasvatuksen osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten fosforikuormituksesta oli 30 % ja typpikuormituksesta 5 %.

60 Pistekuormittajien vaikutukset perustuen tarkkailutuloksiin ja kuormituksen laimentumislaskelmiin ja jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Kesäkauden virtaamat olivat vuoden keskivirtaamaa suuremmat. Suurimmat laskennalliset ravinnepitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskosken laitoksen kuormituksesta. Jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten lähialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravinteiden osalta. Kalankasvatuslaitosten limoittumistarkkailussa limoittumista todettiin tapauskohtaisesti laitosten alapuolella hieman enemmän tai saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2015 hyvä eikä mitään poikkeuksellista todettu. Lämpötilakerrostuminen oli heikkoa niin talvella kuin kesälläkin. Happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden, Tossanselän alusvedessä oli jonkin verran happivajetta helmikuussa. Kemijärven ph-taso oli neutraalin paikkeilla lukuun ottamatta kevätaikaa, jolloin todettiin hieman alempia ph-arvoja. Alhaisia ph-arvoja ei todettu lainkaan, alin todettu ph-arvo oli ph 6,4 Kemijärven luusuassa toukokuussa. Ravinnepitoisuudet olivat alhaiset viitaten karuihin tai lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja levätuotannon ravinnerajoitteisuus oli enemmän typen kuin fosforin puolella. Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oli Kemijärveä heikompi. Kostamojärven, ja Severijärven Pöyliöjärven talvinen happitilanne oli huono, ja Pöyliöjärvessä myös elokuussa alusvedessä oli happivajetta. Kaikki järvet olivat reheviä, Kostamojärven rehevyyden ollessa voimakkainta. Fosforipitoisuus kaikissa järvissä korkea ja rajoittava ravinne oli typpi. Hygienian indikaattoribakteerien perusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu. Lapin ELY-keskus on vuonna 2015 seurannut veden laatua Kemijoessa kolmessa paikassa ja Ounasjoessa ottamalla näytteitä 4 13 kertaa riippuen havaintopaikasta. Kemijoen ylin havaintoasema on Ylä-Kemijoessa Savukoskella ja alin Isohaarassa. Kemijoen pääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2015 hyvä, sillä ravinteita, humusta ja kiintoainetta vesissä oli vähän eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista. Veden laatu vaihteli noudattaen luontaista vuodenaikaista valunnasta riippuvaa rytmiä. Happitilanne oli talvella hieman heikompi kuin avovesiaikana, mutta kyllästysaste oli kuitenkin yli 70 %. Kesällä hapen kyllästysasteet olivat pääosin yli 90 %. Veden ph vaihteli neutraalin molemmin puolin, pienimmät arvot todettiin kevättulvalla, mutta alhaisia ph-arvoja ei todettu lainkaan. Alkaliniteetti oli alimmillaan 0,10 mmol/l eli tyydyttävä. Humusta mittaavat veden väri ja COD Mn -arvo sekä rautapitoisuus olivat korkeimmillaan keväällä ja alimmillaan talvella. Väriarvot olivat humuspitoisille vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Jokivesien kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin 2 4 mg/l ja maksimissaan 6 16 mg/l. Lievää sameutta vedessä todettiin kevättulvan aikaan. Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana, maksimipitoisuudet olivat noin 30 µg/l. Kesäajan pitoisuudet viittasivat lähinnä karuun rehevyystasoon. Ravinnesuhteen perusteella Ounasjoessa ja Kemijoessa levätuotanto oli pääosin typpirajoitteista. Ylä-Kemijoen veden laatu Savukoskella oli kaikin puolin varsin hyvä. Vesi oli humuspitoista ja niukkaravinteista ph-tasoltaan hieman happaman puolella. Seurantaa on tehty vuodesta 2009 alkaen eikä tällä jaksolla ole todettu normaalin vaihtelun lisäksi muutoksia suuntaan tai toiseen. 56

61 Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna lukuihin, sillä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa veden laatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipitoisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20 µg/l, kun ne aiemmin olivat µg/l. Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voimakkuudesta. Vuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla (754 m 3 /s) oli kolmanneksen pitkän jakson keskiarvoa suurempi ja tulvahuippu oli voimakas. Vuoden 2015 kiintoaine-, humus- ja ravinnevirtaamat olivat jakson keskimääräistä tasoa suurempia. Edelliseen vuoteen verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suuremmat. Toukokuun osuus vuoden ainevirtaamista oli % VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A125. Forsberg, C. & Ryding, S.-O, Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset tammikuu-marraskuu < Ilmatieteen laitos Avoin data < ja Kinnunen, K Kemijärven ja siitä pengerrettyjen järvien tilan kehittyminen Kemijärven säännöstelyn aikana. Avustavan virkamiehen veden laatua koskeva lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. Korhonen, J. ja Haavanlammi, E Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/2012. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Räinä, P. (toim.), Liljaniemi, P., Puro-Tahvanainen, A., Pasanen, J., Rautiala, A., Seppälä, A., Kurkela, A., Honka, A. & Ylikörkkö, J Vesien tila hyväksi yhdessä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Raportteja 89. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lapin Vesitutkimus Oy Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille Martinmäki, K., Ulvi, T., Hellsten, S., Kuoppala, M. & Visuri, M Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot. Suomen ympäristö 58/2006. Marttunen, M., Hellsten, S., Kerätär, K., Tarvainen, A., Visuri, M., Ahola, M., Huttunen, M., Suomalainen, M., Ulvi, T., Vehviläinen, B., Väntänen, A., Päiväniemi, J. & Kurkela, R Kemijärven säännöstelyn kehittäminen yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristö 718. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki Pöyry Finland Oy 2016a. Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu vuonna Luonnos.

62 Pöyry Finland Oy 2016b. Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimukseista ja valvonnasta. Ulvi, T., Hellsten, S., Visuri, M. & Martinmäki, K Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomen ympäristökeskus. 58

63 1 Kemijoen vesistöalue km Lapin ELY-keskuksen seurantapaikat 1. Savukoski Pelkosenniemi Kemijärvi Luusua Raudanjoki Oikarainen 2 7. Ounasjoki, Tapionkylä Valajaskoski Isohaara Tarkkailtavat jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset 1. Sodankylän jv-puhdistamo 2. Savukosken jv-puhdistamo 3. Pelkosenniemen jv-puhdistamo (Pyhä-Luosto) 4. Kemijärven jv-puhdistamo 5. Stora Enso Oyj, entinen tehdas 6. Severijärvi 7. Pirttikosken jv-puhdistamo 8. Vanttauskosken jv-puhdistamo 9. Rovaniemen jv-puhdistamo 10. Muurolan jv-puhdistamo 11. Petäjäskosken jv-puhdistamo 12. Louen maaseutuoppilaitoksen jv-puhdistamo 13. Tervolan jv-puhdistamo 14. Keminmaan jv-puhdistamo Tarkkailtavat kalankasvatuslaitokset 1. Saarenputaan Lohi, Tapionniemi 2. Koillis-Suomen Lohi, Kostamo 3. Napapiirin Kala, Seitakorva 4. Arctic Moon, Kaihua 5. Napapiirin Kala, Vanttauskoski 6. Napapiirin Kala, Petäjäskoski 7. Voimalohi, Ossauskoski 8. Napapiirin Kala, Taivalkoski 9. Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas Liite 1. Kemijoen vesistöalue

64

65 Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamo OK1 Purkupiste Ossauskosken kalanviljelylaitos OK km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.1

66 PK1 PK2 Petäjäskosken kalankasvatuslaitos PK km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.2

67 Rovaniemen jätevedenpuhdistamo Roi1 Purkupiste Roi km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.3

68 VK5 Vanttauskosken poikaslaitos VK1 VK3 VK2 Vanttauskosken kalankasvatuslaitos KA3 Kaihuan kalankasvatuslaitos KA2 KA km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.4

69 SK1 Seitakorvan kalankasvatuslaitos SK2 SK km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.5

70 To147 Severijärven jätevedenpuhdistamo L13700 Se km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.6

71 Leh km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.7

72 KP2 KP4 Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas KP6 Koillis-Suomen Lohi, Joentakanen KP1 KP5/ km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.8

73 Kj107 Purkupiste Kemijärven jätevedenpuhdistamo Pö7 Te km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.9.

74 JL1 Saarenputaan Lohi JL2 JL3 KP1 Koillis-Suomen Lohi KP2 KP3 Ko km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.10

75 Pe13600 Purkupiste Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamo Pe km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.11

76

77 LIITE 3. Havaintopaikkojen sijaintitiedot 1/1 Kemijoen vesistötarkkailu Tarkkailupaikkojen koordinaatit ETRS-TM35 Kemijärvi koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Rautatiesilta 107 Kj Termusniemi 148 Te Tossanselkä 147 To Lehtosalmi 58 Leh Luusua L Kostamojärvi 2 Ko Pöyliöjärvi 7 Pö Severijärvi, Karjakans. 6 Se Jätevedenpuhdistamoiden lähialueen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Pelkosenniemi Pelkosenniemi Pe Kemijoki Pelkosenniemi ap. Pe Rovaniemi Kemijoki, Paavalniemi P40 Roi Kemijoki, Mäntyniemi Roi Kalankasvatuslaitosten lähialueen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Käsmänjoki P1 KP Könkäänlampi P2 KP Käsmänjoki P4 KP Könkäänlampi P5/2 KP5/ Käsmänjoki P6 KP Kemijoki JL1 JL Kemijoki JL2 JL Kemijoki Tuupaselkä 70 JL Kemijoki Koivupudas P1 KP Kemijoki Koivupudas P2 KP Kemijoki Leväranta 100 KP Käsmänjoki P1 P Käsmänjoki P4 P Käsmänjoki P6 P Könkäänlampi P2 P Könkäänlampi P5/2 P5/ Seitakorva SK1 SK Seitakorva SK2 SK Seitakorva SK3 SK Kaihua KA1 KA Kaihuanjoki 80 KA Kaihua KA3 KA Vanttauskoski P1 VK Vanttauskoski P2 VK Vanttauskoski P3 VK Vanttauskoski P5 VK Petäjäskoski PK1 PK Petäjäskoski PK2 PK Petäjäskoski 6A PK Ossauskoski P1 OK Ossauskoski P3 OK Lapin ELY -keskuksen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka latitude longitude KEMIJ VALAJASKOSKI KEMIJOKI OIKARAINEN KEMIJOKI SAVUKOSKI OUNASJ TAPIONKYLÄ KEMIJOKI ISOHAARA

78

79 Menetelmätiedot Analyysi Määritys-raja Analysointi-menetelmä/ standardi Mittausepävarmuus Akkr. Happipitoisuus 0,2 mg/l SFS-EN 25813:1996 0,1-5 mg/l / ±0,4 mg/l, >5 mg/l / ±8% kyllä ph SFS 3021:1979 ± 0,2 yks. kyllä Alkaliniteetti 0,01 mmol/l Sis. men. J-016 (ph 4,5, 4,2) 0,01-0,1 mg/l / ±0,01 mg/l, >0,1mg/l / ±10% kyllä sähkönjohtavuus 0,1 ms/m SFS-EN 27888:1994 0,1-1 ms/m ±0,2 ms/m, >1 ms/m ±5% kyllä Väri 5 mgpt/l SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori 5-50 mgpt/l ±5 mgpt/l, ±10, >100 mgpt/l ±10% kyllä COD Mn 0,5 mg/l SFS 3036:1981 0,5-5 mg/l / ±0,3 mg/l, >5mg/l / ±6% kyllä Sameus 0,1 FTU SFS-EN ISO 7027:2000 0,1-1 FTU /± 0,1 FTU, >1 FTU / ±15 % kyllä Kiintoaine 0,5 mg/l SFS-EN 872:2005 0,5-4 mg/l / ±0,3 mg/l, >4 mg/l / ±15% kyllä Kokonaisfosfori 3 µg/l Sis. men. J µg/l / ±1,5 µg/l, >15 µg/l / ±10% kyllä PO4-P 2 µg/l Sis. men. J µg/l / ±2 µg/l, >20 µg/l / ±10% kyllä Kokonaistyppi 50 µg/l SFS-EN ISO :98 (modif.) µg/l / ± 15 Njg/l, >100 µg/l / ±15% kyllä NO2,3-N 2 µg/l SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2-20 µg/l / ±2 µg/l, >20 µg/l / ±10% kyllä NH4-N 3 µg/l Sis. men. J µg/l / ±2 µg/l, >15 µg/l / ±15% kyllä Rauta 5 µg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif Njg/l: ± 3 Njg/l; > 30 Njg/l: 15 % kyllä Kloridi 0,1 mg/l SFS-EN ISO 10304:2009 0,3-1 mg/l / ±0,1 mg/l, >1mg/l / ±10% kyllä Natrium 0,1 mg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif. 0,1-0,20 ± 0,012, > 0,200 ±6 % kyllä Klorofylli-a 1 µg/l SFS 5772: µg/l /± 0,4 µg/l, >4 µg/l ±10 % kyllä Fekaaliset koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 kyllä

80

81 Kj ,7 17,0 0,6 0,2 1,0 0,1 9, ,40 5,9 40 1, ,7 1,9 1,0 580 KJ ,9 17,0 0,6 0,2 1,0 0,2 9, ,42 5,9 45 1, ,8 2,0 1,2 660 Kj ,2 17,0 0,0 0,0 1,0 0,4 10, ,28 4, , ,0 1,4 0, Kj ,6 1,0 15,3 3,4 8, ,28 4,1 70 1, < ,0 1,5 0,6 840 Kj ,1 17,0 1,0 15,7 4,1 7, ,25 3, , ,0 1,3 0, Kj ,4 18,0 1,0 5,5 10, ,22 3, , ,0 1,3 0, Kj ,2 15,0 0,1 0,1 1,0 0,2 11, ,30 4,3 70 1, ,1 1,6 0, Kokonaissyvyyttä ei saa mitattua virtauksen vuoksi. Te ,9 12,0 0,5 0,2 1,0 0,1 9,4 64 6,8 0,40 5,6 50 1, ,9 1,9 1,1 630 Te ,0 0,0 9,4 64 6,9 0,40 5,6 55 1, ,9 1,9 1,1 610 Te ,0 0,0 9,4 64 6,9 0,40 5,6 50 1, ,1 1,9 1,0 640 Te ,4 12,0 0,5 0,1 1,0 0,1 8,7 60 6,8 0,43 5,8 45 1, ,5 2,1 1,1 820 Te ,0 0,1 8,7 59 6,8 0,42 5,9 45 1, ,5 2,1 1,1 760 Te ,0 0,1 8,9 61 6,8 0,42 6,0 45 1, ,5 2,1 1,1 800 Te ,5 13,0 1,0 15,7 3,5 8,5 86 7,2 0,26 3,8 80 1, < ,0 1,4 0,7 700 Te ,0 15,3 8,5 85 7,2 0,27 3,9 80 1, < ,9 1,4 0,7 690 Te ,0 14,7 8,4 83 7,1 0,27 3,9 80 1, < ,0 1,4 0,6 700 Te ,0 14,7 8,4 83 7,2 0,27 3,9 80 1, < ,0 1,4 0,7 700 Te ,2 14,0 1,0 15,9 4,4 8,1 82 7,0 0,23 3, , ,0 1,4 0, Te ,0 15,9 7,9 80 6,9 0,22 3, , ,0 1,4 0, Te ,0 15,8 7,9 80 6,9 0,23 3, , ,0 1,3 0,6 970 Te ,0 15,8 8,1 82 7,0 0,24 3, , ,0 1,4 0, Vesisyvyys ei riittänyt kaikiin näytteisiin Vesisyvyys ei rittänyt kaikkiin näytteisiin Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Rautatiesilta 107 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Termusniemi 148 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l

82 Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Tossanselkä 147 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l To ,2 20,0 0,6 0,2 1,0 0,1 9,1 62 6,5 0,37 5,5 40 1, ,1 1,9 1,0 520 To ,0 0,2 9,3 64 6,6 0,36 5,4 40 1, ,3 1,8 1,0 520 To ,0 0,4 9,1 63 6,7 0,36 5,3 45 1, ,7 1,7 1,0 520 To ,0 2,3 6,9 50 6,6 0,32 4,9 60 1, ,5 1,6 1,0 540 To ,0 2,7 5,8 43 6,6 0,33 5,0 70 1, ,4 1,6 1,0 600 To ,1 17,5 0,6 0,1 1,0 0,1 9,9 68 6,8 0,38 5,5 45 1, ,8 2,0 1,1 730 To ,0 0,1 9,9 68 6,8 0,38 5,4 45 1, ,0 2,0 1,0 690 To ,0 0,1 10,0 69 6,8 0,39 5,5 40 1, ,8 2,1 1,0 720 To ,5 0,2 10,1 70 6,9 0,39 5,6 45 1, ,7 2,0 1,0 690 To ,5 23,0 1,0 15,4 4,1 8,3 83 7,1 0,19 2,9 90 1, < ,0 1,2 0,5 580 To ,0 15,4 8,7 87 7,0 0,18 2,9 90 1, < ,0 1,1 0,5 570 To ,0 14,5 8,1 79 6,9 0,18 2,9 90 1, ,0 1,2 0,5 690 To ,0 13,9 7,7 74 6,9 0,18 3,0 90 1, ,0 1,2 0,5 750 To ,0 13,8 7,8 75 6,9 0,19 3,0 90 1, ,0 1,2 0,5 780 To ,0 13,8 7,5 73 6,8 0,19 3,0 90 1, ,0 1,2 0,5 790 To ,5 24,0 1,0 16,3 6,1 8,1 82 7,0 0,22 3, , < 2 17 < 2 14,0 1,3 0,6 830 To ,0 16,1 7,7 79 6,9 0,22 3,2 90 1, < ,0 1,3 1,0 820 To ,0 15,7 7,5 75 6,9 0,20 3,2 90 1, ,0 1,3 0,6 900 To ,0 15,2 7,4 74 6,9 0,22 3,3 90 1, ,0 1,3 0,6 870 To ,0 14,9 7,0 69 6,8 0,21 3,4 90 1, ,0 1,4 0,7 850 To ,0 14,7 6,7 67 6,8 0,23 3,5 90 1, ,0 1,4 0,6 880

83 Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Lehtosalmi 58 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Leh ,1 7,0 0,3 0,0 1,0 0, ,2 1,2 0,8 320 Leh ,5 0, ,2 1,5 1,0 650 Leh ,0 1, ,6 1,0 810 Leh ,7 4,0 0,0 0,0 1,0 0, ,8 1,3 0,8 430 Leh ,0 0, ,8 1,4 0,8 520 Leh ,0 0, ,6 1,6 0,9 720 Leh ,1 4,0 0,0 0,0 1,0 2, ,1 1,7 1, Leh ,0 1, ,8 1,7 1, Leh ,0 1,8 310 < ,5 1,6 1, Leh ,0 16,0 5, < ,9 0,6 630 Leh ,3 16, < ,9 0,6 620 Leh ,5 13, ,0 0,9 610 Leh ,8 10,0 1,0 16,6 8, < 2 11 < ,0 0,6 700 Leh ,0 16, < ,0 0,6 770 Leh ,0 16, < ,1 0,6 800 Leh ,4 10,0 0,0 0,0 1,0 8, ,0 0,8 960 Leh ,0 8, ,1 0,8 910 Leh ,0 7, ,0 0,8 900 Leh ,5 0,1 0,1 1,0 0, < 2 8,3 1,0 0,6 390 Leh ,0 0, ,1 0,8 670 Leh ,5 0, ,3 0, Näyte otettu pisteestä Pimeä, ei näkösyvyyden mittausta

84 Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Luusua kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli kiintoaine (1,2 µm) happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l L ,0 0, ,0 0,1 8,9 61 7,0 0,38 5,0 < , ,7 1,8 1,0 510 L , ,0 0,3 9,4 65 6,6 0,35 5,3 < 0,5 50 1, ,9 1,7 1,0 500 L , ,0 0,4 9,7 67 6,9 0,37 5,3 0,6 45 1, ,0 2,0 1,1 700 L , ,0 0,9 11,0 77 6,8 0,31 4,5 2,9 80 2, ,4 1,5 0, L , ,0 3,7 11,0 83 6,4 0,09 1,9 2, , ,0 0,7 0, L ,5 5,0 1,0 9,3 1,6 9,9 86 6,4 0,10 2,1 1,8 90 1, ,0 0,9 0,6 850 L ,0 1,0 0,5 11,2 3,7 9,3 84 6,7 0,12 2,3 2, , ,0 0,9 0,6 680 L ,7 1,0 15,6 4,9 8,4 85 6,9 0,17 2,8 0,8 90 1, ,0 1,1 0,5 570 L ,4 5,0 1,0 15,7 3,8 8,2 82 7,0 0,22 3,4 1,7 90 1, < 2 12,0 1,3 0,6 570 L ,3 1,0 13,5 4,1 8,5 82 7,1 0,21 3,2 0,5 90 1, ,0 1,3 0,6 710 L ,7 5, ,0 8,1 10,0 85 7,2 0,24 3,5 1,2 80 1, ,0 1,3 0,8 960 L ,4 7, ,0 2,4 11,6 84 7,1 0,23 3,6 0,5 90 1, ,0 1,4 0,8 850 L ,3 7, ,0 0,3 12,6 87 7,0 0,29 3,9 0,7 70 1, ,4 1,5 1, Pimeä, ei näkösyvyyden mittausta. Kovan virtauksen vuoksi kokonaissyvyyden määrittäminen vaikeaa Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia.

85 Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Kostamojärvi 2 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Ko ,5 2,4 0,6 0,2 1,2 0,7 3, , Ko ,6 4,0 0,6 0,2 1,0 1,4 2,2 16 6,7 0,57 7, , ,0 2, Ko ,0 1,9 0,1 1 6,7 0,70 8, , ,1 2, Ko ,7 3,2 1,0 15,6 21,3 8,0 81 6,9 0,23 3, , < Ko ,2 15,6 8,0 80 6,9 0,23 3, , < Ko ,8 3,5 1,0 17,0 16,2 7,7 80 6,9 0,24 3, , Ko ,5 16,2 6,8 69 6,8 0,25 4, , Ko ,6 3,3 0,2 0,1 1,0 1,9 4,1 29 6, Ko ,3 3,9 3,0 23 2, Vesisyvyys ei riitä toiseen näytteeseen. Näyte sentrifugoitu Pöyliöjärvi 7 kok. syv. jään paks. lumen paks. happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Pö ,3 10,5 0,7 0,2 1,0 1,2 9,2 65 6,7 0,21 4,1 40 0, ,9 300 Pö ,0 4,5 0,9 7 6,6 0,26 4,7 70 4, , Pö ,0 4,7 0,4 3 6,6 0,34 5, , , Pö ,6 10,0 1,0 16,6 9,9 8,9 91 7,1 0,14 2,9 60 1, < ,4 670 Pö ,0 14,7 7,7 76 6,9 0,14 2,9 70 1, < ,1 730 Pö ,0 13,7 7,1 68 6,8 0,14 3,0 70 2, < ,2 810 Pö ,5 1,0 16,7 10,4 8,2 84 6,8 0,15 2,9 70 1, < ,9 900 Pö ,5 16,2 7,8 79 6,8 0,14 3,0 70 1,7 360 < 3 < Pö ,5 14,8 4,0 40 6,5 0,15 3, ,4 370 < 3 < ,

86 Kemijoen vesistötarkkailu kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Severijärvi, Karjakanselkä 6 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila kolif. bakt. fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- lämpökest. a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N m m m m m C pmy/ 100 ml µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Se ,6 2,4 0,6 0,2 1,0 0,7 <2 5,1 36 8, Se ,9 2,2 0,7 0,1 1,0 1,4 0 2,2 16 6,7 0,60 8, , Se ,1 2,4 1,0 16,3 3 11,7 8,1 82 6,9 0,19 3, , < Se ,2 3,5 1,0 17,0 9 9,9 8,1 84 7,0 0,23 3, , < Se ,2 3,5 2,5 16,2 7,5 76 7,0 0,23 3, , < Se ,6 2,5 0,1 0,1 0,8 1,4 0 6,4 46 7, Se ,6 2,5 1,8 3,1 5,4 40 7,

87 Liite 7 Kemijoen vesistötarkkailu Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Pe2, tulokset Nab Labs Oy Pe13600, tulokset Ahma Ympäristö Oy Pelkosenniemi 13600, Pe13600 aika otto- lämpö- happi happi ph alkalini- väri sameus COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N syv. tila teetti liuk. NO 3 -N m C mg/l kyll.% ph mmol/l mg/l Pt FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,0 0,7 10,0 72 6,4 0, ,2 4, ,0 0,2 10,0 72 6,9 0, ,2 < ,0 0,4 12,0 80 6,9 0, ,0 7, ,0 2,2 12,0 89 6,5 0, ,0 16, ,0 10,1 10,0 89 6,9 0, ,9 13, ,0 14,0 8,4 81 6,8 0, ,1 17,0 56 < ,2 14,0 8,9 87 7,2 0, ,0 8,0 18 < ,0 16,0 8,7 88 7,0 0, ,7 16,0 25 < ,0 10,7 9,6 87 6,9 0, ,6 15, ,0 2,0 12,0 90 6,9 0, ,3 11, ,0 0,5 13,0 89 7,1 0, ,3 8, ,0 0,4 12,0 83 7,1 0, ,1 7, ,5 0,0 11,0 78 6,9 0, ,2 8, Kemijoki Teeriselkä, Pe2 aika Otto- lämpö- happi happi sähkön- väri Sameus kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N syv. tila joht. NO3-N m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,0 9,1 62 6,2 40 1, ,0 0,1 8,7 60 5,5 45 1,5 15 < ,5 15,7 8,2 82 3, , < 3 Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. lämpökestoiset kolit kpl/100 ml Kemijoen vesistötarkkailu Napapiirin Vesi Oy, Rovaniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy aika otto- lämpö- happi happi sähkön- väri sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N syv. tila joht. liuk. NO 3 -N m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kemijoki Paavalniemi 40, Roi ,1 9,8 67 5,7 45 1, ,0 15,6 8,3 84 3,4 80 1, ,0 16,1 8,2 83 3,3 90 1, Kemijoki Mäntyniemi, Roi ,0 9,9 67 5,8 45 1, ,0 15,7 8,5 86 3,7 80 1, ,0 16,2 8,1 83 3,4 90 1, lämpökestoiset kolit kpl/100 ml

88

89 Liite 8.1 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l JL ,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1, ,6 JL ,6 11,0 15,3 8,2 81 2,8 1, JL ,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1, ,0 JL ,3 13,0 15,8 8,1 81 3,2 1, JL ,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1, ,3 JL ,6 14,5 15,3 8,0 80 2,8 1, JL ,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1, ,7 JL ,3 14,5 15,6 8,0 81 3,2 1, JL ,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0, ,9 JL ,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < ,4 JL1 = Kemijoki JL1 JL2 = Kemijoki JL2 JL3 = Kemijoki Tuupaselkä 70 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KP ,5 1,0 14,0 8,4 81 3,9 2, ,0 KP ,0 1,0 14,8 7,8 78 3,1 1, < 2 < 3 3,9 KP ,5 1,0 14,1 8,3 80 3,9 1, ,0 KP ,0 1,0 14,6 7,7 76 3,1 1, < ,7 KP ,4 1,0 14,2 8,6 83 3,9 2, ,8 KP ,0 1,0 14,5 7,9 77 3,1 1, < 2 3 2,3 KP1 = Kemijoki Koivupudas P1 KP2 = Kemijoki Koivupudas P2 KP3 = Kemijoki Leväranta 100 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen aika näkö- näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- sameus COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-kloro- lämpökest. syv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli kolit m m C mg/l kyll.% ms/m FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml KP ,1 0,6 0,2 9,8 68 7,2 8,6 4,1 6, KP ,5 0,3 0,1 11,1 76 7,0 9,1 4,4 6, KP ,2 0,6 0,1 NA NA 6,2 3,2 4,7 5, KP ,4 1,0 0,0 10,7 73 7,0 9,1 4,8 6, KP5/ ,4 1,0 0,0 10,7 73 7,3 8,5 4,2 5, KP1 = Käsmänjoki P1 NA = pullo rikki KP6 = Käsmänjoki P6 KP2 = Könkäänlampi P2 KP4 = Käsmänjoki P4 KP5/2 = Könkäänlampi P5/2

90 Liite 8.2 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Seitakorva aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SK ,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1, ,5 SK ,7 14,0 14,9 8,4 84 2,9 1, SK ,4 1,0 15,7 8,1 82 3,2 1, < 2 8 4,8 SK ,4 14,0 15,6 8,1 82 3,2 1, < 2 9 SK ,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1, ,7 SK ,7 15,0 14,9 8,4 83 3,0 1, SK ,3 1,0 15,8 8,1 81 3,2 0, < ,8 SK ,3 16,0 15,7 8,1 81 3,2 1, < 2 12 SK ,7 1,0 15,0 8,3 83 3,0 1, ,6 SK ,7 20,0 14,9 8,4 83 3,0 1, SK ,5 1,0 15,8 8,1 82 3,2 0, < 2 7 5,4 SK ,5 19,0 15,6 8,1 81 3,2 1, SK1 = Seitakorva SK1 SK2 = Seitakorva SK2 SK3 = Seitakorva SK3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KA ,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1, ,6 KA ,0 15,3 8,2 81 2,8 1, KA ,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1, ,0 KA ,0 15,8 8,1 81 3,2 1, KA ,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0, ,9 KA ,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < ,4 KA ,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1, ,3 KA ,5 15,3 8,0 80 2,8 1, KA ,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1, ,7 KA ,5 15,6 8,0 81 3,2 1, KA1 = Kaihua KA1 KA2 = Kaihuanjoki 80 KA3 = Kaihua KA3

91 Liite 8.3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l VK ,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1, ,2 VK ,7 12,6 14,4 8,3 82 2,6 1, VK ,6 1,0 15,3 8,1 81 2,7 0, ,0 VK ,6 11,5 15,3 8,0 79 2,7 1, VK ,4 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1, ,7 VK ,4 14,5 15,8 8,2 83 3,3 1, VK ,6 1,0 16,2 8,0 81 3,2 0, ,9 VK ,6 13,5 16,2 7,9 81 3,2 1, VK ,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1, ,0 VK ,7 14,5 14,4 8,4 82 2,6 1, VK ,6 1,0 15,4 7,6 76 2,8 1, ,3 VK ,6 14,5 15,3 7,8 78 2,8 1, VK ,4 1,0 15,9 7,5 76 3,4 1, ,1 VK ,4 14,0 15,8 7,6 77 3,5 1, VK ,6 1,0 16,9 7,6 78 3,2 1, ,5 VK ,6 15,5 16,0 7,4 75 3,3 1, VK ,7 1,0 14,4 8,4 83 2,6 1, ,3 VK ,7 13,5 14,4 8,8 86 2,6 1, VK ,6 1,0 15,3 8,1 80 2,7 0, ,4 VK ,6 14,0 15,3 8,1 81 2,7 1, VK ,3 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1, ,5 VK ,3 13,5 15,8 8,2 83 3,3 1, VK ,6 1,0 16,2 8,2 83 3,2 0, ,8 VK ,6 14,5 16,2 8,0 81 3,2 0, VK ,7 1,0 14,4 8,7 85 2,7 1, ,1 VK ,7 3,8 14,4 9,1 89 2,7 1, VK ,6 1,0 15,3 8,0 80 2,7 1, ,3 VK ,6 3,5 15,3 8,5 85 2,7 1, VK ,4 1,0 16 8,4 85 3,4 1, ,1 VK ,4 3,0 15,9 8,3 84 3,3 1, VK ,0 1,0 16,6 8,0 82 3,2 1, ,0 VK ,0 2,0 16,3 8,2 83 3,2 1, VK1 = Vanttauskoski P1 VK2 = Vanttauskoski P2 VK3 = Vanttauskoski P3 VK5 = Vanttauskoski P5 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Voimalohi Oy, Ossauskoski aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l OK ,4 1,0 15,9 8,1 82 3,2 1, ,4 OK ,2 1,0 16,3 8,1 83 3,5 1, ,8 OK ,2 1,0 16,1 8,3 84 3,3 1, ,4 OK ,3 1,0 16,3 8,2 84 3,5 1, ,8 OK1 = Ossauskoski P1 OK2 = Ossauskoski P3

92

93 aika hieno 0,4 µm näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiintosyv. tila teetti joht. suod. NO3-N aine m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l ,0 0,1 11,1 76 7,0 0,43 5,7 20 2, ,6 3,3 0,9 0, ,0 5,6 11,1 88 6,3 0,09 1, , ,4 1,0 1,0 1, ,0 13,4 8,6 82 6,7 0,16 2, , ,4 1,1 1,0 1, ,0 0,7 12,9 90 7,0 0,22 3,1 70 8, ,6 1,9 0,9 1,1 aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- fek. lämpök. syv. tila teetti joht. suod. NO3-N aine, entero- kolibakt. hieno 0,4 µm kokit m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ,0 0,1 10,4 71 6,9 0,53 7, ,9 6,09 2,0 1, ,0 4,0 11,8 90 6,3 0,10 2, , ,0 15,0 9,3 92 7,2 0,30 4, , ,0 2,4 12,6 92 7,1 0,23 4, ,8 3,92 2,0 1,5 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (OIVA-tietopalvelu ) KEMIJOKI SAVUKOSKI Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo G = 1,0 * Arvo W = pois WG = pois aika näyte- Al K Ca Mg Mn Na Fe TIC TOC SiO2 syv. m µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l ,0 16 0,9 6,0 1,7 5 2, ,0 1,9 15, ,0 92 0,7 1,5 0,5 27 1, ,4 8,4 5, , ,3 3,0 0,8 32 1, ,9 11,8 6, ,0 63 0,5 3,2 1,0 11 1, ,4 5,7 11,0 OUNASJ TAPIONKYLÄ Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois aika näyte- Al K Ca Mg Mn Na Fe TIC TOC SiO2 syv m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,8 9,1 2,2 9 2, ,7 3,1 14, ,4 4,4 1,4 22 1, ,6 7,6 8,8

94 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ) KEMIJOKI OIKARAINEN 2 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N sameus kiintoaine kiintoaine Fek.entero- lämpök. Fe Mn syv. tila teetti joht. NO3-N karkea hieno 0,4 µm kokit kolibakt. m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml µg/l ,0 0,1 11,6 80 6,9 0,35 4,9 50 6, ,0 0, ,0 0,1 10,0 69 6,8 0,36 5, ,0 0, ,0 0,2 10,3 71 6,8 0,35 5,2 50 6, ,0 2, ,0 0,5 11,9 83 7,0 0,36 5,2 65 5, ,0 1, ,0 2,0 12,4 90 6,9 0,30 4, ,0 3, ,0 3,7 14, ,4 0,10 1, ,0 7, ,0 9,8 11,0 97 6,7 0,12 2, ,0 2, ,0 13,8 9,2 89 6,7 0,15 2, ,0 1, ,0 16,2 8,7 89 7,1 0,23 3, ,0 1, ,0 13,8 9,0 87 7,0 0,22 3, ,0 1,

95 aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- kiinto- fek. lämpök. syv tila teetti joht. suod suod NO3-N aine aine enterokokit kolibakt. C karkea hieno 0,4 µm m mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ,0 0,1 11,1 76 6,9 0,39 8, ,1 4,0 1,0 0,3 1, ,0 0,2 10,1 70 6,9 1,09 5, ,0 3,5 2,0 0, ,0 0,4 11,4 79 6,9 0,42 6, ,4 4,4 2,0 1, ,0 3,2 12,4 93 6,8 0,29 4, ,0 3,8 4,0 5, ,0 3,6 14, ,6 0,17 3, ,6 2,3 10,0 16, ,0 4,6 14, ,4 0,10 2, ,6 1,3 5,0 5, ,0 7,0 13, ,5 0,11 2, ,5 1,4 4,0 4, ,0 11,0 10,7 97 6,7 0,15 2, ,6 1,9 2,0 2, ,0 11,2 9,8 89 6,8 0,15 2, ,6 1,8 2,0 1, ,0 17,3 9,1 95 7,2 0,25 3, ,6 2,5 2,0 1, ,0 16,3 8,7 89 7,1 0,26 3, ,7 2,1 2,0 2, ,0 4,2 11,2 86 7,0 0,23 3, ,8 2,1 2,0 2, ,0 0,8 12,8 90 7,0 0,24 4, ,9 3,5 2,0 1,8 aika näyte- Al As Ba Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Zn Se V TIC TOC SiO2 syv m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l ,0 36 0,16 9,2 0,001 0,002 0,80 5,8 0,05 0,41 0,56 0,05 1,9 18 2,1 0, ,0 0,05 0,23 5,4 5,2 10, ,0 32 0,13 0,001 0,002 0,80 6,1 0,04 0,35 0,42 0,04 1,9 17 2,2 0, ,9 0,05 5,7 4,8 9, ,0 52 0,18 0,001 0,004 1,00 6,4 0,13 0,48 0,87 0,14 2,1 37 2,3 0, ,1 0,05 5,8 5,2 9, , ,26 0,002 0,007 0,90 5,0 0,22 0,47 1,30 0,16 1,7 69 1,8 0, ,7 0,05 3,6 9,0 8, , ,44 0,016 0,70 3,2 0,56 0,85 1,10 0,28 1, ,2 0, ,6 0,05 1,9 9,9 5, , ,31 0,003 0,009 0,60 2,0 0,25 0,54 0,85 0,15 0,7 78 0,9 0, ,9 0,05 1,3 9,3 4, , ,26 0,007 0,006 0,60 2,1 0,17 0,54 0,77 0,13 0,8 45 1,0 0, ,2 0,05 1,4 9,5 4, , ,25 0,002 0,005 0,60 2,8 0,13 0,50 0,89 0,09 1,0 37 1,1 0, ,0 0,05 1,6 9,3 5, ,0 91 0,23 0,006 0,50 2,7 0,09 0,47 0,90 0,08 0,9 32 1,1 0, ,8 0,05 1,6 8,6 5, ,0 45 0,26 0,001 0,003 0,40 3,8 0,08 0,47 1,70 0,07 1,2 6 1,3 0, ,6 0,05 2,7 8,1 6, ,0 63 0,25 0,002 0,002 0,50 4,2 0,06 0,53 0,41 0,06 1,3 32 1,5 0, ,0 0,05 2,7 8,3 6, ,0 90 0,25 0,001 0,002 0,50 3,9 0,10 0,51 0,41 0,08 1,3 31 1,5 0, ,4 0,10 2,5 9,4 7, , ,24 0,001 0,004 0,60 4,4 0,13 0,56 0,47 0,09 1,6 32 1,6 0, ,5 0,05 2,6 9,6 8,3 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ) KEMIJOKI ISOHAARA Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois

96

97 Liite 10.1 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos 1 1. yläpuoli Oinaansaaren NE-ranta n. 400 m laitoksen yläpuolella kivikko, raekoko mm YKJ kalankasvatuslaitos ensimmäinen alapuolella putaan W-ranta n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko mm YKJ toinen alapuolella putaan S-ranta n. 150 m laitoksen alapuolella kivi, koko 1 x 0,6 m YKJ kolmas alapuolella putaan S-ranta n. 350 m laitoksen alapuolella kanto YKJ Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamon laitos kalankasvatuslaitos yläpuoli 180 m laitoksen yläpuolella, paikalla venevalkama ja lato kivikko, raekoko mm YKJ ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko mm YKJ toinen alapuolella putaan suu n. 250 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko mm YKJ:

98 Liite 10.2 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Seitakorva kalankasvatuslaitos yläpuoli n. 500 m laitoksen yläpuolella, uoman keskellä betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella maapadossa laattakivi, koko 1 x 0,5 m YKJ toinen alapuolella n. 500 m laitoksen alapuolella betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ Oy Arctic Moon Ltd, Kaihuan laitos 1. yläpuoli n. 100 m laitoksen yläpuolella kivikkoniemi raekoko n cm YKJ kalankasvatuslaitos 2. ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella niemen kärki hiekkaranta, muutama isompi kivi n. 40 cm toinen alapuolella YKJ

99 Liite 10.3 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikaslaitos 1. yläpuoli n. 550 m laitoksen yläpuolella, vastarannalla iso kivi YKJ ensimmäinen alapuolella laiturin betonisen kellukkeen pää YKJ toinen alapuolella maapato voimalaitoksen vieressä kivikko, raekoko > 30 mm YKJ kalankasvatuslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski kalankasvatuslaitos 1. yläpuoli iso kivi Tuliniemen kärjessä, tie tulee rantaan YKJ ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kohdalla, jossa sillan kaiteessa selvä mutka kivikko, raekoko 30 cm YKJ toinen alapuolella n. 300 m laitoksen alapuolella maapadon kulmauksessa, maapadon ja tulvapadon rajalla paikan suurikokoisin kivi YKJ

100

101 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, Liite 11.1 sivu 1/4 JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli ei valokuvaa JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli

102 Liite 11.1 sivu 2/4 KP3, 2. alapuoli Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli SK3, 2. alapuoli

103 Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, Liite 11.1 sivu 3/4 KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli KA3, 2. alapuoli Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli

104 VK3, 2. alapuoli Liite 11.1 sivu 4/4

105 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, Liite 11.2 sivu 1/3 JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli KP3, 2. alapuoli

106 Liite 11.2 sivu 2/3 Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli SK3, 2. alapuoli Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli KA3, 2. alapuoli

107 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, Liite 11.2 sivu 3/3 VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli VK3, 2. alapuoli

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011 1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 1

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 1 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2017 Osa 1 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 10968 i KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2017 31.5.2018 Jessica Åsbacka, FM (Ympäristöasiantuntija) Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus 10682/2012 vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus LAPIN VESITUTKIMUS OY 1 4.2.2013 LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO... 3 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017.

Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017. Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-959 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 62595-6 Puh. +358 1 11 www.poyry.fi Asia Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu Toimitamme ohessa Hautasuon

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY

IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY TARKKAILU 212 16UEC221 17.4.213 IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalanviljelylaitosten kuormitus- ja vesistötarkkailu v. 212 1 Iijoen Lohiyhtymä Ay, Koillis-Suomen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 2

OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 2 OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 Osa 2 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10968 i OUNASJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 5.6.2017 Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 1 KEMIJOEN

Lisätiedot

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 214 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2015

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2015 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 215 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot