Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013"

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 KEMIJOKI OY Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 213

2 Vesistötarkkailu vuonna 213 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDEN LAADUN TARKKAILU V. 213 Copyright Ahma ympäristö Oy Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS LOKAN JA PORTTIPAHDAN SÄÄNNÖSTELY TARKKAILUN TOTEUTUMINEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET SÄÄTILA VEDENKORKEUS JA VIRTAAMAT LOKKA JA PORTTIPAHTA VEDEN LAATU VUONNA ALAPUOLISET JOET VEDEN LAATU VUONNA MINIMIRAVINNETARKASTELU VEDENLAADUN KEHITYS LOKKA JA PORTTIPAHTA KITINEN, LUIRO JA KEMIJOKI AINEVIRTAAMAT TEKOJÄRVIEN MALLITARKASTELU ERILLISSELVITYKSET KASVIPLANKTONTARKKAILU VUONNA PERIFYTONTARKKAILU VUONNA TARKKAILUN KEHITTÄMISTARPEET YHTEENVETO TARKKAILUSTA VIITTEET... 42

3 Vesistötarkkailu vuonna 213 LIITTEET Liite 1a-c. Vesistöpisteiden sijainti-kartat Liite 2. Laboratoriotulosten analyysimenetelmät Liite 3a-d. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien vesistötarkkailutulokset vuodelta 213 Liite 4. Alapuolisten jokien vesistötarkkailutulokset vuodelta 213 Liite 5. Tekojärvien mallitarkastelu vuodelta 213 Liite 6. Raportti kasviplanktontarkkailun tuloksista vuodelta 213 Liite 7. Raportti perifytonin piilevästön tarkkailun tuloksista vuodelta 213

4 Vesistötarkkailu vuonna JOHDANTO Lokan ja Porttipahdan tekojärvet on rakennettu toimimaan Kemijoen säännöstelyn ylivuotisina säännöstelyaltaina. Tekojärvet on rakennettu 196-luvun lopulla. Lokan täyttö aloitettiin kesällä 1967 ja Porttipahdan täyttö syksyllä 197. Tekojärvet yhdistettiin Vuotson kanavalla vuoden 1981 lopulla, minkä jälkeen tekojärvien säännöstely on tapahtunut Porttipahdan padon kautta. Pohjois-Suomen vesioikeus on velvoittanut ympäristöhallituksen säännöstelyluvan haltijana tarkkailemaan Lokan ja Porttipahdan sekä niiden alapuolisten jokien veden laatua sekä tekojärvien kalaston elohopeapitoisuutta (päätökset 81/85/I ja 82/85/I). Nykyisin Kemijoki Oy Lokan ja Porttipahdan säännöstelyluvan haltijana vastaa myös tekojärviä koskevista velvoitteista. Päivitetty vuoden 213 alusta voimaan tuleva tarkkailusuunnitelma vuosille (Pöyry Finland Oy 212) esitettiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ELY-keskus hyväksyi suunnitelman pienin muutoksin (LAPELY/249/7./21). Veden laadun tarkkailu aloitettiin syyskuussa 1988 ja kalojen elohopeapitoisuuden tarkkailu vuonna Aikaisemmin vesistön tilaa on seurattu vesi- ja ympäristöviranomaisten toimesta. Tekojärvien rakentamisen jälkeen kertynyttä aineistoa on käsitelty laajasti mm. Lokan ja Porttipahdan lopputarkastuksen yhteydessä laaditussa avustavan virkamiehen lausunnossa (Kinnunen 1985). Tekojärvien tilaa on myös tarkasteltu Vuotoksen tekoallashanketta varten tehdyissä selvityksissä ja lausunnoissa. Tarkkailun tavoitteena on tuottaa tietoa Lokan ja Porttipahdan tekojärvien vesiympäristön tilasta sekä altaiden alapuolisten jokien veden laadusta. Tarkkailulla seurataan myös säännöstelyn vaikutuksia tekojärvien vesiympäristön tilaan sekä altaiden alapuolisten jokien veden laatuun. 2. TARKKAILUALUEEN KUVAUS Lokan ja Porttipahdan tekojärvet sijaitsevat Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Saariselkä toimii vedenjakajana Kemijoen ja Paatsjoen sekä Kemijoen ja Tuulomajoen vesistöjen välillä. Sekä Lokka että Porttipahta keräävät vetensä Saariselän eteläpuolisilta tunturi- ja suoalueilta. Tekojärvien valuma-alueet ovat lähestulkoon erämaata, lukuun ottamatta järvien välistä pohjoiseen kulkevaa nelostietä ja Porttipahdan länsipuolella kulkevaa Kittilän Ivalon tietä. Lokan, Vuotson ja Pokan kylät ovat ainoat asutuskeskittymät järvien valuma-alueella. Luirojoki laskee Lokan tekojärveen järven koillisosassa ja jatkaa edelleen Lokan padolta etelään. Vastaavasti Kitinen laskee Porttipahdan luoteisosaan ja jatkaa edelleen etelään Porttipahdan padolta. Kitiseen on rakennettu kaikkiaan seitsemän voimalaitosta, joista ylin sijaitsee Porttipahdan padolla ja alin Kokkosnivassa. Luiro ja Kitinen yhtyvät Pelkosenniemen Kairalan kylän eteläpuolella, ja pian yhtymäkohdan alapuolella Kitinen ja Luiro yhtyvät koillisesta laskevaan Ylä-Kemijokeen (liite 1). 1

5 Vesistötarkkailu vuonna 213 Lokan ja Porttipahdan pinta-alat sekä säännöstelytilavuus ovat seuraavat: Lokka 2.1 Lokan ja Porttipahdan säännöstely Lokka ja Porttipahta toimivat Kemijoen säännöstelyn ylivuotisina säännöstelyaltaina, eli niihin varastoidaan normaalisti enemmän vettä kuin niistä vuoden aikana juoksutetaan. Tekojärvet yhdistettiin toisiinsa Vuotson kanavalla , minkä jälkeen tekojärvien säännöstely on tapahtunut Porttipahdan padon kautta. Luiroon juoksutetaan Lokan padolta lupaehtojen mukainen vesimäärä. Lupaehtojen mukaan Lokan ja Porttipahdan säännöstelyn veden korkeuden ylä- ja alarajat ovat: Tekojärvien säännöstely on Vuotson kanavan rakentamisen jälkeen tapahtunut huomattavasti lupaehtoja lievempänä. Tekojärviä juoksutetaan vuosittain yleensä huhtikuun lopulle saakka, jolloin Porttipahdan pato suljetaan. Kesäaikana juoksutuksia tehdään ajoittain. Juoksutus aloitetaan normaalisti uudestaan syyskuun aikana mm. tekojärvien vedenkorkeudesta riippuen. Vuonna 213 juoksutukset aloitettiin jo elokuun alussa eli hieman tavanomaista aikaisemmin. Säännöstelystä johtuen Kitisen ja Luiron virtaaman vuodenaikaisrytmi poikkeaa huomattavasti luonnontilaisesta joesta. Porttipahdasta Kitiseen juoksutettava vesimäärä vaihteli vuonna 213 välillä -138 m 3 /s ja vuoden keskivirtaama oli 55 m 3 /s. Talvella (tammi-maaliskuu ja marras-joulukuu) juoksutettiin noin 61 % koko vuoden vesimäärästä. Tulva-aikana, jolloin virtaamat luonnontilassa ovat suuria, tekojärvien juoksutus on vähäistä tai padot pidetään kokonaan kiinni. Vuonna 213 huhtikesäkuussa Porttipahdasta juoksutettiin noin 13 % koko vuoden vesimäärästä. Kitisen alaosalla vuotuinen vesimäärä jakaantuu selvästi yläosaa tasaisemmin Kitiseen tulevasta sivuvalumasta johtuen. Lokasta Luiroon juoksutettava vesimäärä vuonna 213 oli 3 m 3 /s ja vuoden keskivirtaama oli 3,2 m 3 /s. 3. TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Porttipahta pinta-ala ylärajalla (km 2 ) pinta-ala alarajalla (km 2 ) säännöstelytilavuus (milj.m 3 ) Lokka Porttipahta säännöstelyn alaraja N 43 + (m) 24, 234, säännöstelyn yläraja N 43 + (m) 245, 245, Lokan ja Porttipahdan sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutettiin vuonna 213 voimassaolevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuonna 213 tarkkailusta vastasi konsulttina Ahma ympäristö Oy. Tekojärvien ja alapuolisten jokien näytteenottopaikat on esitetty taulukossa (Taulukko1). 2

6 Vesistötarkkailu vuonna 213 Taulukko 1. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ja alapuolisten jokien näytteenottopaikat ja näytteenotot vuonna 213. näytteenottopaikka Tekojärvet tunnus koordinaatit (ykj) näytteenotot kpl Lokka L1 L Lokka L24 L Lokka L27 L Vuotson kanava V1 V Porttipahta P1 P Porttipahta P4 P Porttipahta P8 P Joet Kitinen 113 Ki Kitinen Sodank.silta 14 Ki Kitinen Kairala 1 Ki Luirojoki 3 Lu Luirojoki Tanhua 1362 Lu Luirojoki LU3 Lu Kemijoki Pietarinniemi Ke Pelkosenniemi 136 Ke Tarkkailuohjelman mukaan Lokan happitarkkailua tehostetaan, kun vedenkorkeus laskee alle tason N , m, ja tarkkailua jatketaan kerran kuussa, kunnes taso jälleen ylittyy tai jääolosuhteet eivät enää salli mittausten tekemistä. Vuonna 213 vedenkorkeus laski tason N , m alapuolelle 5.4. ja vesi nousi tason yläpuolelle 9.5. Lokan veden happipitoisuudet mitattiin ja kenttämittarilla yhden metrin välein pinnasta pohjaan tarkkailuohjelmassa mainituilta paikoilta. Tehostetun happitarkkailun näytteenottopaikat on esitetty taulukossa 2. Pisteiltä LH3, LH5 ja LH6 ei pystytty mittaamaan happea epävarmojen jääolosuhteiden vuoksi. Taulukko 2. Lokan tehostetun happitarkkailun näytteenottopaikat ja näytteenottojen määrä vuonna 213. näytteenotto- tunnus koordinaatit näytteenotot paikka (ykj) kpl Lokka 1 L Lokka L24 L Lokka L27 L Lokka L13 LH Lokka LO2 LH Lokka L11 LH Lokka L25 LH Lokka L34 LH Lokka L1/3 LH Lokka 14W > NW LH

7 Vesistötarkkailu vuonna 213 Tarkkailutulosten lisäksi raportissa on esitetty Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset Luirosta (ylempi Kotakoski, ). Lapin ELY-keskus otti näytteitä vuonna 213 seuraavasti: näytepaikka I II II IV V VI VII VIII IX X XI XII Luiro, ylempi Kotakoski Vuonna 213 Lapin ELY-keskus ei ottanut näytteitä Lokasta ja Porttipahdasta tai Vuotson kanavasta. Vesistötarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 1. Käytetyt analyysimenetelmät ovat liitteenä 2 ja vuoden 213 tulokset liitteinä 3 4. Tarkkailusuunnitelmasta mukaisesti Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä otettiin kasviplanktonnäytteet vuoden 213 kesäkuussa (6.6.), heinäkuussa (Lokka ja Porttipahta 24.7.) ja elokuussa ( ). Kasviplanktonnäytteiden oton yhteydessä (3 pistettä/tekojärvi) toteutettiin veden laadun tarkkailua myös kesäkuussa heinäkuun ja elokuun lisäksi (liitteet 3a ja 3d). Vuotson kanavasta ei otettu näytettä kesäkuussa tarkkailuohjelman mukaisesti. Kasviplanktonnäytteet määritti alikonsulttina professori emeritus Pertti Eloranta (liite 6) Piilevätutkimus tehtiin elokuussa, Piilevänäytteenottopaikkojen koordinaatit poikkeavat hieman vesinäytteenottopaikkojen koordinaateista, sillä näytteenottoohjeistuksen mukaan näytteet on otettu jokien kivikkopohjilta. Piilevänäytteet analysoi alikonsulttina professori emeritus Pertti Eloranta ja raportti on liitteenä 7. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien malliajon ja raportoinnin suoritti Olli-Pekka Vieltojärvi (Ahma ympäristö Oy). Mallitarkastelu on esitetty liitteessä SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Säätila Vuoden 213 keskilämpötila oli Sodankylässä 1,1 C, mikä oli 1,4 C enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin. Vuoden 213 sadesumma (487 mm) oli noin 92 % vertailujakson keskimääräisestä sadesummasta. (Kuva 1). Sodankylä Lämpötila ( C) Sodankylä Sadanta (mm) 12, 1, 8, 6, 4, 2, -15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sadesummat Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalla vuosina 213 ja 212 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaukset , Pirinen ym. 212)., I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 4

8 Vesistötarkkailu vuonna 213 Vuosi 213 oli lämpötiloiltaan pääosin tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi, paitsi maaliskuu oli Sodankylässä tavanomaista selvästi kylmempi. Sademäärien suhteen vuosi 213 oli melko poikkeava. Ainoastaan huhtikuussa ja marraskuussa sademäärät olivat pitkänajan keskiarvojen tuntumassa, muina aikoina sademäärät poikkesivat merkittävästi vertailujakson kuukausikeskiarvoista. Tammi-, kesä-, loka- ja joulukuussa satoi Sodankylässä selvästi keskimääräistä enemmän. Erityisen sateinen oli kesäkuu, jolloin satoi 11 mm eli lähes puolta tavanomaista enemmän. Kuivinta oli alueella maaliskuussa (5 mm). Tammi-helmikuussa lunta oli paikoittain keskimääräistä enemmän. Huhtikuussa lumet sulivat nopeasti vesisateista johtuen. Lokakuussa pysyvä lumipeite satoi hieman tavallista myöhemmin. Lapin järvet jäätyivät marraskuun aikana. Kuukauden lopulla Lapissa oli lunta ja jäätä jo paikoin paksulti. 4.2 Vedenkorkeus ja virtaamat Lokan ja Porttipahdan säännöstely tapahtui vuonna 213 lupaehtojen sallimissa rajoissa (Kuva 2). Lokka, vedenkorkeus N 43+ (m) 246, 244, 242, 24, 238, 236, 234, 232, säännöstelyrajat Porttipahta, vedenkorkeus N 43+ (m) 246, 244, 242, 24, 238, 236, 234, 232, säännöstelyrajat Kuva 2. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet vuosina 212 ja 213 ja vertailujaksolla keskimäärin sekä säännöstelyrajat. (Ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu ) Alimmillaan Lokan vedenkorkeus oli N ,6 m huhtikuun lopulla. Porttipahdan vedenkorkeus oli alhaisimmillaan N ,6 m huhtikuun puolivälissä. Sekä Lokan että Porttipahdan vedenkorkeudet olivat vuoden 213 alkupuolella vuosien keskimääräisen vedenkorkeuden tuntumassa. Lokassa kesästä ja Porttipahdassa keväästä eteenpäin loppuvuoteen asti vedenkorkeudet olivat pääosin tavanomaista alhaisempia. Kitisessä mitataan virtaamaa Porttipahdan padolla, Kurittukosken, Vajukosken, Matarakosken, Kelukosken, Kurkiaskan ja Kokkosnivan voimalaitoksilla ja Luirossa Lokan padolla sekä Kammosessa. Ylä-Kemijoesta virtaamatiedot olivat käytettävissä Kemihaaran mittauspaikalta Pelkosenniemellä. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuosina 212 ja 213 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Vuonna 213 Kitisen keskivirtaama (MQ) oli Ylä-Kemijokea pienempi, mutta vuonna 212 tilanne oli päinvastainen. Kitisen, Luiron ja Ylä-Kemijoen keskivirtaamat olivat pääsääntöisesti vuonna 213 hieman edellisvuotta pienempiä. 5

9 Vesistötarkkailu vuonna 213 Maksimivirtaamat (HQ) olivat vuonna 213 Kitisen Porttipahdan padolla ja Kurittukoskella sekä Luirossa Lokan padolla edellisvuoden luokkaa. Muissa mittauspaikoissa maksimivirtaamat olivat jonkin verran tai selvästi vuotta 212 alhaisempia. Useilla mittauspisteillä vuoden 213 maksimivirtaamat olivat noin puolet edellisvuotta alhaisempia. Taulukko 3. Virtaaman keski- ja ääriarvot Kitisessä, Luirossa ja Kemihaarassa (Ylä- Kemijoki) vuosina 212 ja 213 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). MQ NQ HQ m³/s m³/s m³/s Kitinen Porttipahta, pato Kurittukoski Vajukoski M atarakoski Kelukoski Kurkiaska Kokkosniva Luiro Lokka, pato Kammonen Ylä-Kemijoki Kemihaara Tammi-huhtikuussa Kitisen virtaama muodosti suurimman osan tarkasteltavan jokisysteemin virtaamasta (kuva 3). Touko-heinäkuussa Ylä-Kemijoen virtaama oli Kitistä ja Luiroa suurempi. Kesä-heinäkuussa Ylä-Kemijoen virtaama oli yli puolet kokonaisvirtaamasta. Luiron ja Kitisen vesien vaikutus oli suurimmillaan kevättulvan aikaan. Elo-lokakuussa Kitisessä virtasi jälleen muita jokia enemmän vettä. Elolokakuussa Ylä-Kemijoen virtaaman osuus kokonaisvirtaamasta oli hieman alle puolet. Loppuvuonna Ylä-Kemijoen virtaama oli jälleen Kitistä ja Luiroa suurempi. Jokien virtaaman osuus kuukausittain kokonaisvirtaamasta vaihteli Luiron osalta välillä 3-1 %, Kitisen osalta välillä 14-8% ja Ylä-Kemijoen osalta välillä 16-8%. 6

10 Vesistötarkkailu vuonna 213 Virtaama (m³/s) Kitinen (Kokkosniva) Luiro (Kammonen) Ylä-Kemijoki (Kemihaara) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3. Virtaaman jakautuminen Kitisen, Luiron ja Ylä-Kemijoen välillä kuukausittain vuonna 213 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Punaiset pallot kuvaavat näytteenottopäiviä. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty vuorokausivirtaamat Kitisen Kokkosnivan, Luiron Kammosen ja Ylä-Kemijoen Kemihaaran mittauspaikoilta vuosina sekä kuukausikeskiarvot vertailujaksolta Tammi-maaliskuussa 213 virtaamat olivat lähellä vuosien keskimääräistä tasoa. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa virtaamissa oli havaittavissa tulvahuippu, joka oli pitkän keskiarvon tasoa. Edellisvuodesta poiketen virtaamat olivat vuonna 213 selvästi alhaisemmat keväällä. Porttipahdan juoksutus lopetettiin väliseksi ajaksi, joten tulvahuippu muodostui Kitisessä pääosin luonnonvalumasta. Lokan juoksutus oli huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa pääsääntöisesti vähäistä (1 2 m 3 /s), joten myös Luirossa tulvahuippu johtui pääosin lumien sulamisesta. Kitisen virtaamat olivat ajoittain elo- ja syyskuussa tavanomaista hieman suurempia ja loppuvuodesta tavanomaista pienempiä. Luirossa ja Ylä-Kemijoessa virtaamat olivat loppuvuodesta pääosin hieman keskimääräistä pienempiä, paitsi Ylä-Kemijoessa marras-joulukuussa tavanomaista suurempia. 7

11 Vesistötarkkailu vuonna 213 Virtaama (m 3 /s) Kitinen, Kokkosniva näytteenotto Virtaama (m 3 /s) 3 Luiro, Kammonen näytteenotto Virtaama (m 3 /s) Ylä-Kemijoki, Kemihaara näytteenotto Kuva 4. Vuorokausivirtaamat Kitisessä, Luirossa ja Ylä-Kemijoessa vuosina (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ) sekä virtaamien kuukausikeskiarvot vertailujaksolla Lisäksi kuvaajaan on merkitty vuoden 213 tarkkailuohjelman mukaiset näytteenottojen ajankohdat Kitisen, Luiron ja Ylä-Kemijoen alaosalla. 8

12 Vesistötarkkailu vuonna LOKKA JA PORTTIPAHTA 5.1 Veden laatu vuonna 213 Lokan ja Porttipahdan sekä Vuotson kanavan tarkkailupaikoilta näytteet otettiin vuonna 213 tarkkailuohjelman mukaisesti huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Tehostettua happitarkkailua tehtiin Lokassa huhtikuussa. Vuonna 213 Lapin ELY-keskus ei ottanut näytteitä Lokan ja Porttipahdan patojen edustalta. Happi Happitilanne oli Lokassa selvästi heikentynyt talvikerrostuneisuuden aikana (Kuva 5). Happi (mg/l) Lokka 17.-ja Syvyys (m) L1 L24 L27 mittari L27 L1 mittari L24 mittari 8 Kuva 5. Happipitoisuudet Lokan tekojärvellä pisteillä L1, L24 ja L27 kevättalvella vuonna 213. Tehostettuun happitarkkailuun kuuluen happipitoisuudet mitattiin kevättalvella myös kenttämittarilla. Huhtikuun näytekerroilla Lokassa oli havaittavissa veden selvää kerrostuneisuutta lämpötilan suhteen. Lokan padon edustalla (L1) veden happitilanne oli pohjan läheisyydessä alusvedessä heikko ja koko vesikerroksessa lähinnä välttävä. Myös Lokan keskiosassa (L27) pohjanläheisessä vedessä oli havaittavissa selvää happivajausta huhtikuussa. Happitilanne oli pisteellä L27 lähinnä tyydyttävällä tasolla. Kenttämittaukset antoivat happitilanteesta hyvin samankaltaisen kuva kuin titrauksen perusteella saatiin. 9

13 Vesistötarkkailu vuonna 213 Happi (mg/l) Lokka Syvyys (m) L1 L27 L24 9 Kuva 6. Happipitoisuudet Lokan tekojärvellä pisteillä L1, L24 ja L27 loppukesällä vuonna 213. Tehostettu happitarkkailu tehtiin kevättalvella kerran mittaamalla Lokan veden happipitoisuus kenttämittarilla metrin välein pinnasta pohjaan saakka seitsemältä näytteenottopaikalta. Happimittaukset jäi vuoden 213 huhtikuussa tekemättä jokisuiden pisteiltä LH3, LH5 ja LH6, epävarmojen jääolosuhteiden vuoksi. Pintaveden (1 m) happipitoisuudet olivat pisteillä hyvää tai erinomaista tasoa (happipitoisuus 9 mg/l) lähes kaikilla näytteenottopaikoilla. Lokan padon edustalla pisteellä L1 ja Lokan lounaisosan pisteellä LH2 pintaveden happitilanne (5,6-5,7 mg/l) oli kuitenkin alentunut. Pääosin pisteiden happitilanne oli 1 metrissä ja 2 metrissä samankaltainen, paitsi pisteellä LH4 happitilanne oli 2 metrissä jonkin verran alentunut. Kolmesta metristä alaspäin happitilanne heikkeni pisteillä yleisesti. Pisteillä L1 ja LH2 happitilanne oli heikko jo kolmessa metrissä. Pisteellä L27 happitilanne oli edelleen hyvä kolmessa metrissä, kun taas pisteillä LH1 ja LH4 happitilanne oli kyseisessä syvyydessä hieman alentunut (5,4-6,2 mg/l). Veden happitilanne oli heikko tai vesi oli lähes hapeton pistellä L1 4-6 metrin syvyyksillä (,2-,8 mg/l). Happitilanne oli heikko myös pisteellä LH1 neljän metrin syvyydellä ja pisteellä LH2 kolmen ja neljän metrin syvyydellä. Paras happitilanne oli pohjanläheisessä vesikerroksessa niillä näytteenottopaikoilla, joissa kokonaissyvyys jäi melko pieneksi tai joilla esiintyi virtauksia. Taulukko 4. Lokan tehostetun happitarkkailun tulokset keväällä 213. Syvyys L1 L27 L24 LH1 LH2 LH3 LH4 LH5 LH6 LH7 m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 1 5,7 9,4 9, 8,9 5,6-9, - - 1,1 2 5,2 9,4 8,9 8,7 5,6-5, ,1 3 2,3 8,4-6,2,9-5, ,8 4,5-1,7, , , Tarkkailutulosten perusteella Lokka ei kerrostunut lämpötilan suhteen kesällä 213. Lokan happipitoisuudet olivat kesällä pääosin erinomaisia tai hyviä. 1

14 Vesistötarkkailu vuonna 213 Lokan padon edustalla pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus oli kuitenkin heikentynyt (1,9 mg/l) elokuun näytekerralla (kuva 6). Lokakuussa Lokan padon edustalla ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta ja happipitoisuudet olivat lähinnä tyydyttäviä kaikilla syvyyksillä. Happi (mg/l) Porttipahta Syvyys (m) P1 P4 P Kuva 7. Happipitoisuudet Porttipahdassa kevättalvella vuonna 213. Happi (mg/l) Porttipahta Syvyys (m) P1 P4 P Kuva 8. Happipitoisuudet Porttipahdassa loppukesällä vuonna 213. Porttipahdan padon edustalla (P1) happipitoisuudet olivat kevättalvella lähinnä tyydyttävällä tasolla (kuva 7). Kuudestatoista metristä pohjaan päin happitilanne heikkeni edelleen. Pohjan läheisyydessä alusvedessä vesi oli lähes hapetonta. Lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa muilla havaintopaikoilla, paitsi pisteellä P8, jossa vesi oli tasalämpöistä eri syvyyksillä. Porttipahdan näytteenottopaikalla P4 happitilanne oli huhtikuussa lähinnä tyydyttävällä tasolla ollen kuitenkin alhaisimmillaan alusvedessä (kuva 8). Näytteenottopaikalla P8 happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. 11

15 Vesistötarkkailu vuonna 213 Kesällä Porttipahdan padolla oli havaittavissa vain lievää lämpötilakerrostuneisuutta elokuun näytekerralla. Heinäkuussa kaikilla pisteillä happitilanne oli eri syvyyksillä lähinnä erinomainen. Elokuussa pintaveden happipitoisuudet olivat hyvää tai erinomaista tasoa, mutta pohjanläheisessä vesikerroksessa happitilanne oli hieman heikentynyt. Lokakuussa happitilanne oli havaintopaikoilla eri syvyyksillä hyvällä tasolla. Muu veden laatu Kevättalvella Lokan vesi oli lievästi hapanta ja alkaliniteetti oli pintavedessä hyvää tasoa ja alusvedessä pohjan tuntumassa eriomaista tasoa. Vesi oli Lokassa kemiallisen hapenkulutuksen ja värin perusteella keskihumuksista ja voitiin luokitella lievästi ruskeavetiseksi. Runsaimmin epäorgaanisia typen ja fosforin yhdisteitä havaittiin kevään näytekerralla (kuva 9). Tällöinkin niiden suhteelliset osuudet olivat alhaisia. Alusveden huono happitilanne nostatti osaltaan myös pohjan tuntuman ammoniumtyppi- ja rautapitoisuuksia. Lokan padon luona vesi oli pääsääntöisesti hieman huonolaatuisempaa kuin muualla Lokassa. (Taulukko 5) Kesällä Lokassa ei ollut havaittavissa selvää lämpötilakerrostuneisuutta. Vesi oli keskimäärin lievästi hapanta ja alkaliniteetti hyvä (Taulukko 5). Vesi oli keskimäärin kesällä tumminta elokuun näytekerralla. Rautapitoisuudet olivat humusvesille tyypillistä tasoa. Lokan päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesällä 22-27, kokonaistyppipitoisuudet ja klorofylli-a:n pitoisuudet (Kuva 9, Taulukko 5). Kokonaistyppipitoisuudet olivat heinä-elokuussa karuille tai lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lähinnä lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Keskimääräiset klorofylli-a:n pitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeampia ja viittasivat rehevään vedenlaatuun. Epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) liukoiset pitoisuudet olivat alhaisia (ka. 1 ), joten epäorgaanisen fosforin suhteellinen osuus kokonaisfosforin määrästä jäi melko pieneksi kaikilla näytteenottokerroilla (Kuva 9). Myös epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N) pitoisuudet jäivät suhteellisen pieniksi Lokassa lähes kaikilla näytteenottokerroilla. Pääosa epäorgaanisesta typestä oli ammoniumtyppeä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin alhaisia, mutta kertaluonteinen pitoisuusnousu (23 ) havaittiin elokuun näytekerralla havaintopaikalla L1c, kun alusveden happitilanne oli huono. Syksyllä Lokan padon edustalta otettiin vesinäytteitä lokakuussa. Vedenlaatu ei merkittävästi eronnut aiemmasta, paisti vesi oli edeltäviä näytekertoja keskimäärin hieman väriltään tummempaa ja typpipitoisempaa. Vesi oli Lokassa lokakuun näytekerralla lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan asti. 12

16 Vesistötarkkailu vuonna 213 Taulukko 5. Päällysveden (1 m) sekä pohjan läheisen veden laatu Lokassa ja Porttipahdassa keskimäärin sekä vedenlaatu Vuotson kanavassa vuonna 213. Aika n Vesi- O₂ O₂ ph Alk. Väri COD Mn Kok.P PO₄-P Kok.N NO 23-N NH₄-N Chl-a Fe kpl kerros mg/l kyll% mmol/l mgpt/l mg/l Lokka pinta ,4, pinta ,7, pinta 9 9 6,3, pinta ,9, pohja ,3, pohja ,6, pohja 7 7 6,1, pohja ,8, Vuotson kanava pinta ,3, pinta ,4, pinta ,3, Porttipahta pinta ,5, pinta 1 1 6,9, pinta 9 9 6,6, pinta ,2, pohja ,7, pohja ,9, pohja ,2, pohja ,2,

17 Vesistötarkkailu vuonna L1: Kok-P ja PO4-P L1: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P NO2+3-N NH4-N Kok-N L27: Kok-P ja PO4-P L27: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P L24: Kok-P ja PO4-P NO2+3-N NH4-N Kok-N L24: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P NO2+3-N NH4-N Kok-N Kuva 9. Ravinnepitoisuudet Lokan päällysvedessä näytekerroittain vuonna 213. Epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N ja NH 4 -N) ja fosforin (PO 4 -P) osuudet kokonaisravinnemäärästä on esitetty eri väreillä. 14

18 Vesistötarkkailu vuonna P1: Kok-P ja PO4-P P1: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P NO2+3-N NH4-N Kok-N P4: Kok-P ja PO4-P P4: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P P8: Kok-P ja PO4-P NO2+3-N NH4-N Kok-N P8: Kok-N, NH4-N ja NO2+3-N PO4-P Kok-P NO2+3-N NH4-N Kok-N Kuva 1. Ravinnepitoisuudet Porttipahdan päällysvedessä näytekerroittain vuonna 213. Epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N ja NH 4 -N) ja fosforin (PO 4 -P) osuudet kokonaisravinnemäärästä on esitetty eri väreillä. Huhtikuussa Porttipahdassa alusveden heikko happitilanne nostatti raudan pitoisuutta pohjalla, mikä vaikutti nostattavasti myös veden väriarvoon. Porttipahdassa alusveden rautapitoisuus oli keskimäärin lähes puolta Lokan alusveden pitoisuutta korkeampi, mikä johtui lähinnä pisteen P1c alusvedessä huhtikuussa havaitusta huonon happitilanteen aiheuttamasta pitoisuusnoususta (8 2 ). Vesi oli hieman tummempaa väriltään kuin Lokassa, mutta keskimääräiset humuspitoisuudet olivat samaa tasoa. Porttipahdassa vesi voitiin kyseisten pinta- ja alusveden pitoisuuksien perusteella luokitella lähinnä ruskeavetiseksi ja keskihumuksiseksi. Porttipahdassa vesi oli Lokan tavoin hieman hapanta ja alkaliniteetti oli eri syvyyksillä joko hyvää tai erinomaista tasoa. Ravinnepitoisuudet olivat tekojärvessä kevättalvella melko matalia, mutta ravinteiden määrä oli Lokan pintavedessä keskimäärin hieman suurempia kuin Porttipahdassa. 15

19 Vesistötarkkailu vuonna 213 Kesällä Porttipahdan vedessä havaittiin kesällä lievää lämpötilakerrostuneisuutta lähinnä elokuussa. Veden ph-arvot olivat heinäkuussa lähellä neutraalia ja elokuussa vesi oli lievästi hapanta. Havaintopaikkojen alkaliniteettiarvot ilmensivät pääosin hyvää tai erinomaista puskurikykyä happamoitumista vastaan. Väriarvot olivat huhtikuuta alhaisempia ja rautapitoisuudet olivat humusvesille tyypillistä tasoa. Porttipahdan pintavedessä oli keskimäärin hieman enemmän rautaa kuin Lokan vedessä, mutta Porttipahdan pintavedessä oli hieman vähemmän humusta kuin Lokan vedessä. Porttipahdan pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat heinäkuussa 15 21, kokonaistyppipitoisuudet olivat ja klorofylli-a-pitoisuudet 8 2 (Kuva 1). Porttipahdan pintaveden fosforipitoisuudet olivat kesällä lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, kun taas typpipitoisuudet indikoivat karua vedenlaatua. Keskimääräiset klorofylli-a- pitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun. Vuoden 213 kesän vedenlaatutietojen perusteella Lokka oli Porttipahtaa hieman rehevämpi vesistö. Kesäaikaan pintaveden epäorgaanisen fosfaattifosforin liukoiset pitoisuudet olivat Porttipahdassa alhaisia (ka.1-2 ) (kuva 1). Nitriitti- ja nitraattitypen (NO 2 +NO 3 -N) ja ammoniumtypen (NH 4 -N) pintavesien pitoisuudet olivat Porttipahdassa myös suhteellisen alhaisia (ka. 2-1 ). Suurimmillaan epäorgaanisen typen suhteellinen osuus kokonaistypestä oli kevään näytekerralla. Syksyllä näytteitä otettiin Porttipahdan padon edustalta lokakuussa. Syksyn näytteenottokerralla pintaveden vedenlaatu ei merkittävästi eronnut edellisestä näytekerroista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Syksyllä pintavesi oli Porttipahdassa hieman rautapitoisempaa ja alusvesi typpipitoisempaa. Sekä pinta- että alusvesi olivat myös hieman aiempaa emäksisempää. Vuonna 213 Vuotson kanavan pintavedenlaatu ei merkittävästi eronnut Lokan tai Porttipahdan yleisestä vedenlaadusta, paitsi Vuotson kanavan vesi oli keskimäärin keväällä ja kesällä hieman väriltään tummempaa ja rautapitoisempaa. Kesällä myös Vuotson pintavesi sisälsi hieman keskimäärin enemmän fosforia. Keskimääräisen kesän pintaveden fosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesi oli Vuotson kanavassa rehevää, kun taas keskimääräinen typpipitoisuus kuvasti karua vedenlatua. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaadussa ei ollut vuonna 213 havaittavissa merkittäviä eroja tekojärvien kesken. 6. ALAPUOLISET JOET 6.1 Veden laatu vuonna 213 Näytteenotto tapahtui vuonna 213 pääsääntöisesti ohjelman mukaisesti tekojärvien alapuolisista joista eli Luiron, Kitisen ja Kemijoen tarkkailupaikoilta. Pisteeltä LU1 otettiin epähuomiossa myös syyskuussa näyte. Näytteitä kertyi jokaiselta tarkkailupaikalta 5 17 kappaletta (Taulukko 1). Lapin ELYkeskus otti näytteitä lisäksi Luiron Kotakoskesta (LUIROJOKI YL.KOTAKOSK.11) noin 4 kilometriä Lokan padolta alavirtaan maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa. Koska näytteitä otettiin hyvin erilainen määrä näytepisteiltä, heikentää se hieman tulosten vertailtavuutta. 16

20 Vesistötarkkailu vuonna 213 Vuonna 213 Porttipahdasta ei juoksutettu vettä juuri lainkaan välillä Ajoittain kyseisenä aika juoksutusta tapahtui kuitenkin jonkin verran muutaman päivän ajan. Lisäksi juoksutus oli pääosin vähäistä välillä Heinäkuun näytteenotot ajoittuivat ajankohtaan, jolloin Porttipahdasta ei juoksutettu vettä, mikä voi vaikuttaa veden laatuun. Luiro Luirosta otettiin näytteitä vuonna 213 Lokan alakanavalta, Luiron keskiosalta Tanhuasta ja alaosalta Luiron kylältä. Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. Lisäksi vedenlaadun tarkastelussa käytettiin Lapin ELY-keskuksen tarkkailutuloksia ylemmästä Kotakoskesta. Luiron veden mitatut ph-arvot olivat 6,1-7,4. Matalimmillaan ph-arvot olivat pääosin kaikilla näytteenottopaikoilla maalis-toukokuussa. Korkeimmillaan ph-arvot puolestaan olivat elo- ja lokakuussa. Korkein ph-arvo mitattiin Tanhuasta (Lu68) lokakuun näytekerralla. Ylemmän Kotakosken ph-arvot eivät juuri eronneet kyseisten tarkkailtavien Luiron havaintopaikkojen arvoista. Alkaliniteetin arvot olivat pääosin tarkkailuvuonna erinomaista tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla. Toukokuussa puskurikyky laski lähes kaikilla näytteenottopaikoilla, myös ylemmässä Kotakoskessa, hyvälle tasolle. Luiron veden happipitoisuudet, myös ylemmässä Kotakoskessa, olivat vuonna 213 pääosin hyvää tasoa (> 8 mg/l). Ainoastaan toukokuun näytteenottokerralla Lokan padon alapuolella (Lu146) veden happipitoisuus oli hiukan alentunut (pitoisuus 3,9 mg/l) (kuva 11). Veden väriarvo vaihteli Luirossa vuonna 213 jonkin verran (34-11 mg Pt/l). Väriarvot olivat pääosin alimmillaan elokuussa ja ylimmillään toukokuussa. Tumminta Luiron vesi oli Tanhuassa (Lu68) ja Luiron alajuoksulla (Lu1) toukokuussa. Väriarvoihin vaikuttavat COD Mn - arvot ja kiintoainepitoisuudet, jotka myös olivat pääosin korkeimmillaan toukokuussa sulamisvesistä johtuen (kuva 11). Luiron veden kiintoainepitoisuudet olivat joen keski- ja alaosalla sekä Kotakoskella melko pieniä (1-5 mg/l). Rautapitoisuudet olivat pääosin korkeimmillaan tammi- ja toukokuun näytekerroilla. Toukokuussa rautapitoisuuksia kohottivat myös sulamisvedet. Rautapitoisuudet vaihtelivat pisteillä välillä Ylemmästä Kotakoskesta rautapitoisuuksia ei määritetty. Luiron keskimääräiset rautapitoisuudet eivät merkittävästi eronneet (ka ), mutta eniten rautaa havaittiin keskimäärin Luiron alajuoksulla. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat Luirossa välillä Suurin pitoisuus mitattiin toukokuussa Lokan padon alapuolella. Mangaanipitoisuudet olivat myös keskimäärin korkeimmat Lokan padon alapuolella, jossa vesi oli myös hieman muita pisteitä sameampaa. Sameinta vesi oli Lokan padon alapuolella toukokuussa (4, FTU). Vesi oli keskimäärin ravinteikkaampaa Lokan padon alapuolella (Lu146) kuin Luiron keski- tai alaosalla (kuva 11) viitaten Lokasta huuhtoutuneisiin ainemääriin ja Luiroon laskevien jokien niukkaravinteisuuteen. Lokan alakanavassa kokonaisfosforipitoisuudet olivat (ka 28 ), kun Luiron keski- ja alaosalla fosforia oli 8 19 (ka ). Luiron keski- ja alaosan näytteenottopaikkojen välillä ero fosforipitoisuuksissa oli vähäinen (kuva 11). 17

OSA II VESISTÖTARKKAILU

OSA II VESISTÖTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 OSA II VESISTÖTARKKAILU ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 28.5.2014 Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. TARKKAILUN TOTEUTUS... 1 2. VEDEN

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 211 Julkaisu 67/212 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirs Lah Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 211 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 212 Julkaisu 7/213 Heli Vahtera, Jari Männysalo ja Kirs Lah Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 212 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti

Lisätiedot

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota esiintyy eri tahoilla ns. ei asiantuntijoiden keskuudessa velvoitetarkkailuraportteja

Lisätiedot

YHTEENVETO Päästötarkkailu Vesipäästöjen tarkkailu

YHTEENVETO Päästötarkkailu Vesipäästöjen tarkkailu YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2013 tarkkailusuunnitelmien ja valvovan viranomaisen esittämien täydennysten mukaisesti. Tarkkailu koostui vuosittain tehtävästä vesi- ja

Lisätiedot

MUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Anna Hakala (toim.)

MUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Anna Hakala (toim.) MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 19 ISBN:

Lisätiedot

Lahden pienten järvien veden laadun tutkimuksia 30 vuotta

Lahden pienten järvien veden laadun tutkimuksia 30 vuotta Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Valvonta ja ympäristökeskus Lahden pienten järvien veden laadun tutkimuksia 3 vuotta Juha Keto (toim.) Lahden kaupungin valvonta ja ympäristökeskus Päijät

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen.

Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen. Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen Antti Kangas Lokakuu 2005 Ohjaaja: Timo Huttula Tarkastajat: Timo Huttula

Lisätiedot

Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma

Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma Uusimaa Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma 20/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN

Lisätiedot

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 83 / 2014 Arja Palomäki, Heikki Alaja, Irene Kuhmonen ja Pekka

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Hiidenveden kunnostus 2012-2015 -hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Ympäristöteknologia Hämeenlinna, 12.12.2011 Ville Tanskanen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Lisätiedot

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 5.10.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2003-Y-594-121 ASIA No YS 1409 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Nummi-Pusulan kunnan

Lisätiedot

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma PIRKANMAAN ELY-KESKUS Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25791 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 1 (30) Sisällysluettelo 1 Hankkeen

Lisätiedot

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen LIEKSANJOEN ALUEEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA SUUNNITELMA 2007 Suu Etukannen kuvat on otettu Naarajoen Käpykoskesta. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 6 2. Valuma-alueet ja jokien

Lisätiedot

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015. Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta. Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015. Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta. Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015 Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta Martti Vuollekoski,

Lisätiedot

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön 11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.....2 1. SELVITYSOSA... 3 1.1 Kuvailulehti... 3 1.2 Yleiskuvaus alueesta... 4 1.3 Kalavedet... 4 1.3.1 Veden laatu...

Lisätiedot

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Heli Jutila & Outi Kesäniemi Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 4 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen kuva:

Lisätiedot

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Kuva: Rantatunnelin allianssi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

Vesistöjen ja juomaveden 137. Cs, 90 Sr ja 3 H sekä pitoisuuksien arviointi valmiustilanteessa

Vesistöjen ja juomaveden 137. Cs, 90 Sr ja 3 H sekä pitoisuuksien arviointi valmiustilanteessa / JOULUKUU 2009 A Vesistöjen ja juomaveden Cs, 90 Sr ja 3 H sekä pitoisuuksien arviointi valmiustilanteessa Ritva Saxén, Iisa Outola Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä Helmikuu 2014 Projekti 1510007770 HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA HÄPESUON KAATOPAIKAN KUNNOSTUS

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna

Lisätiedot

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja

Lisätiedot

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Forssan seutu 2/2010 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 2 2010 Monivaikutteisten

Lisätiedot

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Mika Pälve Opinnäytetyö Toukokuu 13 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista Airi Karvonen, Tuire Taina, Juhani Gustafsson,

Lisätiedot

11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön 11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot