Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan
|
|
- Eija Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Frej Fyhrquist ja Outi Saijonmaa Endoteliinit (ET-1, ET-2, ET-3) ovat peptidejä, joilla on voimakas ja pitkäaikainen verisuonia supistava vaikutus. Ne edistävät myös verisuonten ja sydämen seinämän kasvua. Varsinkin ET-1, jota endoteelisolut tuottavat, näyttää osallistuvan ateroskleroosin, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan sekä keuhkovaltimon hypertension patofysiologiaan. Uudet endoteliinin estäjät ovat jo antaneet rohkaisevia lupauksia mahdollisina lääkkeinä näiden sairauksien hoidossa. Lähivuosina näemme, ovatko nämä lupaukset perusteltuja. Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan endoteelisoluviljelmästä v (Yanagisawa ym. 1988). Endoteliini on voimakkain verenpainetta kohottava aine, noin kymmenen kertaa angiotensiini II:ta ja sata kertaa noradrenaliinia tehokkaampi. Tämä havainto herätti laajaa huomiota (Tikkanen ja Fyhrquist 1989). Huolimatta kiivaasta tutkimuksesta endoteliinin fysiologinen ja patofysiologinen merkitys on vasta osittain hahmottumassa (Levin 1995). Iso-muodot ja niiden esiintyminen elimistössä Endoteliineja on kolme muotoa, ET-1, 2 ja 3, jotka kaikki koostuvat 21 aminohaposta. Endoteliini syntyy preproendoteliinista, jota subtilisiinit pilkkovat entsymaattisesti ensin»big»-endoteliiniksi (kuva 1). Tämän jälkeen endoteliinia konvertoiva entsyymi pilkkoo siitä endoteliinin. Endoteliineja esiintyy laajasti eläinkunnassa selkärangattomista nisäkkäisiin. ET-1:tä ja ET-3:a on useissa kudoksissa, ET-1:tä yleensä enemmän, paitsi aivolisäkkeen etulohkossa, jossa ET-3:a on enemmän. Erityisen runsaasti ET-1:tä esiintyy keuhkoissa ja munuaisissa. Endoteelisolut tuottavat vain ET-1-peptidiä. Verestä löytyy yleensä vain ET-1:tä, mutta erikoistilanteissa, kuten suoliston ja munuaisten iskemiassa, verenkiertoon ilmestyy myös ET-3:a. ET-2-muotoa on löytynyt sydämestä, munuaisista, suolistosta, haimasta sekä munuaistubuluksista. Ei tiedetä varmasti, esiintyykö ET-2:ta ihmisen veressä. Säätely Endoteliini on paikallisesti vaikuttava autakoidi, jonka vaikutustapa on auto- ja parakriininen. Endoteliinin säätelyssä tärkeitä kiihokkeita (kuva 1) ovat suonen seinämän venytys (shear stress) ja hypoksia, trombiini sekä eräät sytokiinit (Levin 1995). Endoteliinin eritystä vähentävät typpioksidi, typpioksididonorit sekä natriureettinen peptidi (Saijonmaa ym. 1990). Vaikutukset ja reseptorit Endoteliinit vaikuttavat molekyylirakenteeltaan tunnettujen -reseptorien välityksellä (Hiley 1995). Reseptoreiden jakautuma ja määrä vaihtelevat suuresti eri kudoksissa. -reseptori välittää esimerkiksi verisuonten sileälihassoluissa 2 3 tuntia kestävän supistumisen ja sen seurauksena verenpaineen nousun. Solun sisäinen viesti kulkee fosfolipaasi C:n aktivoitumisen ja lisääntyneen vapaan kalsiumin kautta. ET B -reseptori välittää mm. verisuonten laajenemista typpioksidin vapautumisen kautta. Verisuonten endoteelin toi- Duodecim 113: ,
2 ENDOTEELI-SOLU ERITYSTÄ LISÄÄVÄT: Hypoksia Suonen seinämän venytys Kasvutekijät Trombiini Angiotensiini II TNF-α IL-1β ERITYSTÄ VÄHENTÄVÄT: ANP, BNP, CNP Nitroprussidi Typpioksidi Bradykiniini R Signaali Tuma Preproendoteliini ah "Big"-endoteliini 1 38 ah Endoteliini 1 21 ah VERISUONET Vasokonstriktio Sileälihassolujen hypertrofia SYDÄN Vasemman kammion hypertrofia MUNUAISET Suolan eritys vähenee Glomerulussuodatus vähenee LISÄMUNUAISET Aldosteronin eritys kasvaa K u v a 1. Kaavio endoteliini 1:n säätelystä ja vaikutuksista. Kardiovaskulaarisia seurauksia on korostettu. Tässä esitettyjen vaikutusten seurauksena nestettä ja suolaa retentoituu ja sydämen esi- ja jälkikuormitus kasvavat. TNF = tuumorinekroositekijä, IL 1ß = interleukiini 1ß, ANP = sydämen eteisen natriureettinen peptidi, BNP = aivojen natriureettinen peptidi, CNP = endoteelin natriureettinen peptidi, R = reseptori, ah = aminohappoa. minnan säätelyssä näyttää verisuonia laajentavan typpioksidin ja supistavan endoteliinin välinen vuorovaikutus olevan tärkeä (Fyhrquist 1994, Levin 1995). Endoteliini näyttää myös osallistuvan sydämen natriureettisen peptidin säätelyyn (Fyhrquist ym. 1993), ilmeisesti -reseptorin välityksellä (Leskinen ym. 1997). Supistumisen lisäksi -reseptori välittää sileälihassolujen kasvua, proteiinisynteesiä ja mitoosia. Fibroblasteissa endoteliini indusoi mitoosia ja kollageenin synteesiä edistäen fibroosia. Endoteliini muistuttaa siis angiotensiini II:ta, koska se on sekä verisuonten supistaja että kasvutekijä. Veren endoteliini Veressä kiertävän endoteliinin pitoisuudet ovat pieniä, eikä niillä liene biologista merkitystä. Lukuisissa kliinisissä tiloissa on kuvattu plasman endoteliinipitoisuuden suurentuneen. Näihin tiloihin liittyy usein hypoksia, kuten akuutissa sydäninfarktissa ja sydämen vajaatoiminnassa (Levin 1995). Suurentuneita plasman endoteliiniarvoja on todettu myös vasokonstriktiivisissa tiloissa, kuten subaraknoidaalivuodossa ja migreenissä. Glomerulonefriittiin, epideemiseen nefriittiin ja uremiaan liittyy myös suuria veren endoteliinipitoisuuksia. On kiistanalaista, liittyykö hypertensioon lievästi suurentunut plasman endoteliinipitoisuus vai ei. Vaskuliiteissa on niin ikään todettu suurentuneita plasman endoteliiniarvoja (Yamane 1994). Veren endoteliinin mittaustuloksista ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä endoteliinin merkityksestä, koska endoteliini ei ole verenkierrossa kiertävä hormoni vaan paikallisesti vaikuttava autakoidi. Keuhkot poistavat yli 90 % veren endoteliinista ja kykenevät myös pilkkomaan sitä (Sirviö ym. 1995). Osa endoteliinista erittyy virtsaan. ET-antagonistit -reseptoreille on kehitetty useita suun kautta annettavia salpaajia (Hiley 1995). Näillä salpaajilla tehdyistä eläinkokeista on saatu melko runsasti tietoa (taulukko 1). Ihmisillä on tehty vain alustavia tutkimuksia endoteliinireseptorien salpaajilla. Endoteliinia konvertoivalle entsyymille ei ole löydetty spesifisiä estäjiä. Terveillä koehenkilöillä laskimoon annettu -reseptoreiden salpaaja vähensi ääreisvastusta, laski keskiverenpainetta ja suurensi lievästi syketaajuutta (Haynes ym. 1996). Tämä osoitti, että endoteliinilla saattaa olla keskeinen osuus ääreisvastuksen ja verenpaineen säätelyssä. Ateroskleroosissa ja sepelvaltimotaudissa (Lerman ym. 1995) on todettu suurentuneita veren endoteliinipitoisuuksia, ja arterioskleroottisista 716 F. Fyhrquist ja O. Saijonmaa
3 T a u l u k k o 1. Endoteliinireseptorin salpaajilla saatuja tuloksia. Endoteliinin estäjä Reseptori Tutkimuksissa todetut vaikutukset Bosentaani + ET B Terveiden koehenkilöiden verenpaine laski ja ääreisvastus ja syketaajuus suurenivat (Haynes ym. 1996) Sydämen vajaatoiminnassa keuhkovaltimon paine laski ja minuuttitilavuus kasvoi (Kiowski ym. 1995) Rotan kokeellisessa subaraknoidaalivuodossa kuolleisuus väheni (Clozel ym. 1993) BQ-123 Rotan kohonnutta keuhkovaltimon painetta hoidettiin menestyksellisesti (Warner ym. 1996) Rottien kuolleisuus sydämen vajaatoimintaan sydäninfarktin jälkeen väheni (Sakai ym. 1996b) Rotan koarktaatiossa vasemman kammion hypertrofia estyi (Ito ym. 1994) Suojavaikutus kudosvaurioita vastaan rotan munuaisiskemiassa (Espinosa ym. 1996) verisuonileesioista on mitattu kasvaneita endoteliinipitoisuuksia. Sepelvaltimoon ruiskutettu asetyylikoliini aiheutti terveillä koehenkilöillä normaalin verisuonen laajenemisen, mutta sepelvaltimotautia sairastavilla vasokonstriktion ja sepelvaltimoveren endoteliinipitoisuuden kasvun (Lerman ym. 1995). Runsaslipidistä ruokaa syöneille hamstereille kehittyi 12 kuukaudessa verisuonten ateroskleroottisia plakkeja. Samalla - reseptoreiden määrä suonen seinämässä kasvoi. -spesifinen salpaaja vähensi plakkien pintaalaa 84 % (Warner ym. 1996). Sydäninfarktiin liittyy veren endoteliinipitoisuuden selvä kasvu (Salminen ym. 1989). Vaikka tällaisten tutkimusten perusteella endoteliinilla lieneekin oma patofysiologinen osuutensa ateroskleroosissa, sepelvaltimotaudissa ja sydäninfarktissa, reseptoreiden salpaajilla saavutettua kliinistä näyttöä ei vielä ole. Sydämen vajaatoiminnassa useat endoteliinin salpaajilla tehdyt eläinkokeet ovat osoittaneet edullisia vaikutuksia. Sakai ym. (1996a) tutkivat rottia, joille oli aiheutettu sydämen vajaatoiminta sepelvaltimon ligeerauksella. Vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion endoteliinipitoisuus sekä endoteliinireseptoreiden tiheys olivat kasvaneet. Tutkijat katsoivat, että vajaatoiminta indusoi sydämen endoteliinijärjestelmää, mikä viittaa siihen, että endoteliinin salpaajista voi olla hyötyä sydämen vajaatoiminnassa. Samaan tulokseen päätyivät Teerlink ym. (1996), jotka samanlaisessa eläinkokeessa käyttivät bosentaania, - ja ET B -reseptoreiden salpaajaa. Äskettäin raportoitiin, että -spesifinen salpaaja BQ-123 vähensi rottien kuolleisuutta sydäninfarktin jälkeiseen sydämen vajaatoimintaan 60 % (Sakai ym. 1996b). Hoidolla oli edullinen vaikutus myös systoliseen toimintaan ja kammion»remodeling»-ilmiöön. Jos nämä havainnot ovat sovellettavissa ihmisen sydämen vajaatoimintaan, ne ovat todella lupaavia. Ihmisen sydämen vajaatoiminnassa on havaittu esiintyvän suurempia plasman endoteliinipitoisuuksia kuin terveillä verrokeilla (Kaddoura ja Poole-Wilson 1996). Plasman endoteliinipitoisuuden kasvu korreloi vajaatoiminnan vaikeusasteeseen. Pacherin ym. (1996) tutkimuksen mukaan plasman suuri endoteliinipitoisuus korreloi paremmin huonoon ennusteeseen kuin hemodynaamiset muuttujat ja veren natriureettisen peptidin pitoisuus. Kun 24:lle sydämen vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle annettiin bosentaania laskimoon, tulokset olivat yllättävän hyvät. Keuhkovaltimopaine ja ääreisvastus pienenivät selvästi ja minuuttitilavuus kasvoi (Kiowski ym. 1995). Tästä edullisesta vaikutuksesta akuutissa tilanteessa on kuitenkin pitkä matka osoittamaan, että endoteliinin estäjällä on edullinen vaikutus sydämen krooniseen vajaatoimintaan. Eräät alan auktoriteetit (Colucci 1996, Kaddoura ja Poole- Wilson 1996) ovat kuitenkin ehtineet povata endoteliinin estäjille valoisaa tulevaisuutta sydämen vajaatoiminnan hoidossa, vaikka kliiniset tutkimukset ovat vasta lähtöviivalla. Endoteliinin merkityksestä hypertensiossa ei 717
4 ole yksimielisyyttä. Eräissä eläinkokeissa on saatu aikaan verenpaineen laskua endoteliinin estäjillä, toisissa tutkimuksissa ei (Schiffrin 1995), eikä ihmisen essentiaalisessa hypertensiossa ole näyttöä endoteliinijärjestelmän aktivoitumisesta. Hypoksian aiheuttamaa rotan keuhkovaltimon hypertensiota on hoidettu menestyksellisesti -spesifisellä salpaajalla (ks. Warner ym. 1996). Vastaavat kliiniset näytöt ihmisen keuhkovaltimon hypertensiosta puuttuvat. Endoteliinilla saattaa olla tärkeä merkitys iskeemisessä munuaisvauriossa. Koe-eläinten munuaisiskemiassa on saatu lupaavia tuloksia spesifisillä -salpaajilla ja bosentaanilla (Clavell ja Burnett 1994, Espinosa ym. 1996). Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole saaneet yhtä edullisia tuloksia. Syklosporiinin aiheuttamissa munuaisvaurioissa endoteliinilla arvellaan myös olevan merkitystä. Munuaisten varjoainekuvauksen aiheuttamissa vaurioissa endoteliinin osuus saattaa olla merkittävä. Vaskuliittiin, Raynaud n ilmiöön ja systeemiseen skleroosiin liittyy usein plasman suurentunut endoteliinipitoisuus (Yamane 1995), mutta raportteja hoitokokeiluista endoteliinireseptorin salpaajilla ei ole julkaistu. Subaraknoidaaliverenvuodon yhteydessä esiintyvään verisuonispasmiin liittyy plasman endoteliinipitoisuuden kasvu, mutta käsitykset endoteliinin merkityksestä aivoverisuonten spasmissa ovat ristiriitaisia (Cardell ym. 1994). ET-poistogeeniset eläimet Geneettisesti manipuloidut koe-eläimet ovat avanneet uusia näkymiä endoteliinin fysiologiaan ja patofysiologiaan. Kun ET-1:n tai -reseptorin geeni poistetaan, syntyy vaikeita kraniofasiaalisia sekä isojen verisuonten, kateenkorvan ja kilpirauhasen epämuodostumia (Kurihara ym. 1994). Tämä viittaa siihen, että ET-1 on tärkeä sydämen, suurten verisuonten ja kitakaarielinten kehitykselle. Toisaalta ET-3 tai ET B -reseptorigeenien poistaminen johtaa pigmenttihäiriöihin ja Hirschsprungin taudin tapaan megakooloniin (Warner ym. 1996). Hirschsprungin tautiin liittyy juuri ET B -reseptorin mutaatioita (Warner ym. 1996). Päätelmät Tiedot endoteliinista ovat vuoden 1988 jälkeen kasvaneet huikeasti. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että tämän peptidiperheen biologinen ja patofysiologinen merkitys on ilmeinen. Vielä tarvitaan kuitenkin runsaasti perustutkimusta ja kliinisiä hoitokokeiluja, ennen kuin endoteliinin merkitys lopullisesti selviää. Lääketeollisuuden raju kilpailu uusien endoteliinireseptorien salpaajien ja muiden endoteliinijärjestelmän estäjien etsinnässä luo hyvät edellytykset tämän kysymyksen selvittämiselle. Kirjallisuutta Cardell L O, Uddman R, Edvinsson L: Endothelins: a role in cerebrovascular disease? Cephalalgia 14: , 1994 Clavell A L, Burnett Jr J C: Physiologic and pathophysiologic roles of endothelin in the kidney. Curr Opin Nephrol Hypertension 3: 66 72, 1994 Clozel M, Breu V, Burri K, ym.: Pathophysiological role of endothelin revealed by the first orally active endothelin receptor antagonist. Nature 365: , 1993 Colucci W S: Myocardial endothelin. Does it play a role in myocardial failure? Circulation 93: , 1996 Espinosa G, Farré A L, Cernadas M S, ym.: Role of endothelin in the pathophysiology of renal ischemia-reperfusion in normal rabbits. Kidney Int 50: , 1996 Fyhrquist F, Sirviö M-L, Helin K, ym.: Endothelin antiserum decreases volume-stimulated and basal plasma concentation of atrial natriuretic peptide. Circulation 88: , 1993 Fyhrquist F: Voidaanko endoteelia hoitaa lääkkeillä? Duodecim 109: , 1993 Haynes W G, Ferro C J O, Kane K P J, ym: Systemic endothelin receptor blockade decreases peripheral vascular resistance and blood pressure in humans. Circulation 93: , 1996 Hiley C R: Endothelin receptor ligands. Neurotransmissions 11: 1 6, 1995 Ito H, Hiroe M, Hirata Y: Endtohelin ETA receptor antagonist blocks cardiac hypertrophy provoked by hemodynamic overload. Circulation 89: , 1994 Kaddoura S, Poole-Wilson P A: Endothelin-1 in heart failure: a new therapeutic target? Lancet 348: , 1996 Kiowski W, Sutsch G, Hunziker P, ym.: Evidence for endothelin-1- mediated vasoconstriction in chronic heart failure. Lancet 75: , 1995 Kurihara Y, Kurihara H, Suzuki H, ym.: Elevated blood pressure and craniofacial abnormalities in mice deficient in endothelin-1. Nature 368: , 1994 Lerman A, Holmes D R, Bell M R, ym.: Endothelin in coronary endothelial dysfunction and early atherosclerosis in humans. Circulation 92: , 1995 Leskinen H, Vuolteenaho O, Ruskoaho H: Combined inhibition of endothelin and angiotensin II receptor blocks volume loadinduced cardiac hormone release. Circ Res 80: , 1997 Levin E R: Mechanism of disease: endothelins. N Engl J Med 333: , F. Fyhrquist ja O. Saijonmaa
5 Opgenorth T J: Endothelin receptor antagonism. Adv Pharmacol 33: 1 65, 1995 Pacher R, Stanek B, Hulsmann M, ym.: Prognostic impact of big endothelin-1 plasma concentrations compared with invasive hemodynamic evaluation in severe heart failure. J Am Coll Cardiol 27: , 1996 Saijonmaa O, Ristimäki A, Fyhrquist F: Atrial natriuretic peptide, nitroglycerine, and nitroprusside reduce basal and stimulated endothelin-1 production from cultured endothelial cells. Biochem Biophys Res Commun 173: , 1990 Sakai S, Miuauchi T, Sakurai T, ym.: Endogenous endothelin-1 participates in the maintenance of cardiac function in rats with congestive heart failure. Marked increase in endothelin-1 production in the failing heart. Circulation 93: , 1996(a) Sakai S, Miyauchi T, Kobayashi M, ym.: Inhibition of myocardial endothelin pathway improves long-term survival in heart failure. Nature 384: , 1996(b) Salminen K, Tikkanen I, Saijonmaa O, ym.: Modulation of coronary tone in acute myocardial infarction by endothelin. Lancet 2: 747, 1989 Schiffrin E L: Endothelin: potential role in hypertension and vascular hypertrophy. Hypertension 25: , 1995 Sirviö M-L, Saijonmaa O, Metsärinne K, Fyhrquist F: Degradation of endothelin-1 by rat lung, kidney, and liver. Regulatory Peptides 55: , 1995 Teerlink J R, Löffler B M, Hess P, ym.: Role of endothelin in the maintenance of blood pressure in conscious rats with chronic heart failure. Acute effects of the endothelin receptor antagonist Ro (Bosentan). Circulation 90: , 1994 Tikkanen I, Fyhrquist F: Endoteliini. Duodecim 105: , 1989 Warner T D, Elliot J D, Ohlstein E H: California dreamin bout endothelin: emerging new therapeutics. Trends Pharmacol Sci 17: , 1996 Yamane K: Endothelin and collagen vascular disease: a review with special reference to Raynaud s phenomenon and systemic sclerosis. Intern Med 33: , 1994 Yanagisawa M, Kurihara H, Kimura S, ym.: A novel vasoconstrictor peptide produced by vascular endothelial cells. Nature 332: , 1988 FREJ FYHRQUIST, professori HYKS:n sisätautien klinikka Kasarmikatu Helsinki OUTI SAIJONMAA, FT, tutkija Minervan Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Tukholmankatu Helsinki 719
KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri
KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotSydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa
Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006, Helsinki Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto, Farmakologian
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVal+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet
19-11- 2012/ Verenkiertotaudit: syitä ja mekanismeja ja taudinkuvia Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotSydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto
Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotOptimal blockade of RAA in Heart Failure
Optimal blockade of RAA in Heart Failure Contents RAA system in heart failure RAA block trials in heart failure Conundrum Heart Failure Problem Better survival of of patients with with coronary disease
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotKATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen
KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO
SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011
Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus
LisätiedotT riptaanit ovat lääkkeitä, joita käytetään
Kaj Ekström, Annika Lönnberg ja Olli Anttonen Tervesydämisen migreenipotilaan sydäninfarkti Migreenikohtausten hoitoon tarkoitettujen triptaanien vaikutusmekanismi perustuu aivoverisuonten supistumiseen.
LisätiedotENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA
ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotVerenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat Jouko Remes Fyysisen rasituksen sieto on sydämen vajaatoimintaa potevilla heikentynyt hengenahdistuksen ja lihasten poikkeavan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKardiorenaalinen oireyhtymä
Johan Lassus ja Mikko Haapio KATSAUS Kardiorenaalisella oireyhtymällä on kirjallisuudessa yleensä tarkoitettu sydämen vajaatoiminnan myötä syntyvää samanaikaista munuaisten vajaatomintaa, jossa toisen
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotIstukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotProteiinilääkkeet luento
Proteiinilääkkeet luento 9.10.2017 DNA Bioteknologisen lääketuotannon periaate proteiini RNA RNA DNA proteiini Solu voi olla bakteeri, eläinsolu, tai tuotantoeläimen solu Ø Geneettisesti muokattu solulinja
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotPulmonaalihypertensio- patologiaa. Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB
Pulmonaalihypertensio- patologiaa Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB Klassifikaatio Patologinen klassifikaatio Patogeneesistä Tapauksia 1. Pulmonary Arterial Hypertension 1.1 Idiopathic (IPAH)
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotSydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka
Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotOrisild 20 mg tabletit , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Orisild 20 mg tabletit 8.7.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Tätä lääkevalmistetta käytetään aikuisten,
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotPTH -määrityksen ongelmat
PTH -määrityksen ongelmat Helene Markkanen, kliin.kemian erik.lääk. 9.2.2012 Parathormonin määrityksen ongelma Menetelmien välillä: - korrelaatiot hyvät - tasoerot Kirjallisuudessa esitettyjen viitearvojen
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotPurutabletti. Pitkulainen tabletti, jossa jakoura toisella puolella, väri vaihtelee beigestä vaaleanruskeaan. Tabletit voidaan puolittaa.
1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vivelin vet 1,25 mg purutabletti kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää Vaikuttava aine: amlodipiini 1,25 mg (vastaa 1,73 mg:aa amlodipiinibesilaattia)
LisätiedotSydänlääkkeet ja liikunta
Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)
LisätiedotOHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia
OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
Lisätiedot