Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus VN periaatepäätös Alivaltiosihteeri Timo Lankinen

Transkriptio

1 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus VN periaatepäätös Alivaltiosihteeri Timo Lankinen

2 Hallitusohjelman tavoitteet

3 Valtion tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus 2012

4 Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus 2011

5 Ongelmat ja kehittämistarpeet Tutkimuksen hyödyntäminen näyttöön perustuva toimintapolitiikka Strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistamisen tarve Vakavimmat haasteet eivät ratkaistavissa yhden politiikka-alueen keinoin Laitosten yhteys strategiseen ohjaukseen heikko koordinoitu ohjaaminen kehittymätöntä laitosten polkuriippuvuus Tutkimuksen katvealueet uudelleen kohdentaminen vaikeaa Voimavarat laitosrakenteissa Tutkimuslaitoskenttä kokonaisuutena heterogeeninen ja hajanainen Päällekkäisyydet yliopistojen kanssa työnjaon epäselvyys Tutkimusyhteenliittymät eivät riitä ratkaisemaan toiminnallis- rakenteellisen uudistamisen tarvetta VN/ministeriöissä ei riittävää tilaamisen osaamista eikä sitomattomia voimavaroja

6 Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama selvitysryhmä Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi Syyskuu 2012 Timo Lankinen (pj.) Christine Hagström-Näsi Sixten Korkman

7 Selvitysryhmän ehdotukset syyskuu 2012 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus vaiheittain vuosina Sektoritutkimusjärjestelmän tulee ennakoida yhteiskunnan muuttuvia tietotarpeita kyettävä joustavasti muuttamaan tutkimuksen painopisteitä ja tuottamaan tarvittavaa tietoa päätöksentekoon ja ohjaukseen Tavoitteena on, että tutkimus toimii yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina Kokonaisuudistus: 1) Tutkimuslaitosten rakenteen uudistaminen: kokoaminen ja yliopistosiirrot 2) Kilpaillun tutkimusrahoituksen merkittävä laajennus: a) strategisen tutkimuksen rahoitusväline b) VN:n päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoitus 3) Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen: sopimusperusteiset yhteenliittymät

8 Hallituksen iltakoulun linjaukset Tutkimuksen tulee toimia yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Valtion tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskeva kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa asteittain vuosina seuraavasti: Monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta relevanttia tutkimusta vahvistetaan. Tutkimuslaitoksia kootaan aihepiireittäin nykyistä suuremmiksi ja vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon toiminnan laadun kehittämisedellytykset. Tutkimustoimintaa tehostetaan ja tutkimuksen relevanssia parannetaan vapauttamalla resursseja kiinteistä rakenteista ja tutkimuksen tukipalveluista. Tutkimusrahoituksesta osa kootaan osoitettavaksi avoimen tutkimusrahoituksen välityksellä tutkimuksen relevanssin, kysyntälähtöisyyden ja monitieteisyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, jolla etsitään ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Kansallinen vastinrahoitus EU-hankkeisiin sisällytetään samaan kokonaisuuteen. Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla tutkimusrahoitusta käytettäväksi valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Syvennetään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä. Vahvemmat ja suuremmat tutkimuslaitokset ja strategisesti suunnattavan tutkimusrahoituksen kokoaminen mahdollistavat voimavarojen suuntaamisen uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Turvataan ja vahvistetaan tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla.

9 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen ministerityöryhmä Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen opetusministeri Krista Kiuru puolustusministeri Carl Haglund liikenneministeri Merja Kyllönen ympäristöministeri Ville Niinistö sisäministeri Päivi Räsänen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen alivaltiosihteeri Timo Lankinen erityisasiantuntija Sari Löytökorpi

10 Tilaajaperusteisen tutkimuksen laajentaminen Tutkimuksen tulee olla poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnan kehittämisen strateginen resurssi Tutkimuslaitosten suoran rahoituksen ongelmat Omaehtoisuus ja polkuriippuvuus Voimavarojen jakautumisessa ei juuri muutoksia heijastaa historiaa Tutkimuksen politiikkarelevanssin terävöittäminen: kysyntälähtöisyys ja monitieteisyys

11 Tilaajaperusteisen tutkimuksen laajentaminen Osa varoista haettavaksi ja osoitettavaksi avoimen tutkimusrahoituksen välityksellä Voimavarojen aikaisempaa määrätietoisempi ja koordinoidumpi kohdentaminen Kysyntälähtöisyys suuntaamaan tutkimusta politiikkarelevanssi Vähentää siiloutumista ja auttaa kattamaan nykyisiä tutkimuksen katvealueita Monitieteisyyden vahvistaminen Laatu ja tuottavuus vahvistuvat, toiminnan tehostuminen Enemmän ja luotettavampaa tutkimustietoa Myötävaikuttaa toivottavaan toimintapolitiikan valmistelukulttuuriin Tutkimusrahoitukseen institutionaalinen järjestely joka minimoi kannustinongelmia ja eturistiriitoja sekä vahvistaa tutkimuksellista kompetenssia Toiminnan vastuullisuus: rahoitus- ja päätösvalta samoissa käsissä Riippumattomilla asiantuntijoilla vahva rooli tutkimusongelmia muotoiltaessa

12 Kokonaisuudistuksen tavoitteet Kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan sekä muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia - uudistuksen tavoitteena on synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita, jotka pystyvät kilpailemaan rahoituksesta muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten välillä lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä.

13 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistaminen VNp Kokonaisuudistus asteittain vuosina ) Tutkimuslaitosten rakenteen uudistaminen: kokoaminen ja yliopistosiirrot 2) Kilpaillun tutkimusrahoituksen merkittävä laajennus: strategisen tutkimuksen rahoitusväline ja VN:n päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoitus 3) Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen: sopimusperusteiset yhteenliittymät

14 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistaminen VNp : toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta

15 Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen Toimet: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitoksen Inspire-asiat ja paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen ja kehittämiseen liittyvä toiminta, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimialariippuvat tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen yhdistetään Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus yhdistetään Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, jonka muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi käynnistetään valmistelu. Vaikutukset: Toiminnallinen ja taloudellinen perusta vahvistuu. Lisää tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Vahvistaa tutkimuksen infrastruktuurien kokoamis-, investointi- ja hallintaedellytyksiä. Synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita, jotka pystyvät kilpailemaan rahoituksesta menestyksellisesti muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimukseen ja havaintoihin perustuvia palveluja voidaan tuottaa integroituina viranomaisille ja muille palvelujen käyttäjille.

16 Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon Toimet: Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos yhdistetään Helsingin yliopistoon valtakunnalliseen erityistehtävään perustuvina instituutteina tai yksikköinä. Vaikutukset: Yliopisto tarjoaa laajemman tutkijayhteisön ja mahdollistaa tutkimuksen vahvistumisen. Tutkimuksen monitieteisyys saa yliopistolla laaja-alaisemman ja vahvemman pohjan. Tutkimuksen riippumaton asema vahvistuu, kun tutkimus siirretään yliopistolle. Vahvistaa tutkimuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteyttä.

17 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta arvioidaan mennessä. Arvioinnissa selvitetään laitosten strategisten tutkimusalueiden ja keskeisten kehittämis- ja viranomaistehtävien tarkoituksenmukaisuus ja yhteensopivuus ottaen huomioon ohjauksen ja päätöksenteon tarpeet valtioneuvoston piirissä. Arvioinnissa selvitetään myös mahdollisten päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä tarkoituksenmukainen työnjako ja tutkimustehtävien jakautuminen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken. Arvioinnissa tehdään kehittämisehdotukset laitosten strategisesta ohjauksesta ja niissä hoidettavista tutkimus-, kehittämis- ja viranomaistehtävistä sekä yliopistoihin siirrettävästä tutkimustoiminnasta.

18 Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Vaikutukset: Yhteenliittymät edistävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Edistää henkilöstön liikkuvuutta laitosten välillä. Tutkimuksen infrastruktuurit ja seurantajärjestelmät saadaan laajempaan yhteiseen käyttöön.

19 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Strategisen tutkimuksen neuvosto Vaikutukset: Strateginen tutkimus palvelee yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä tuottamalla ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen mm. elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä palvelevaan tutkimukseen, julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti. Mahdollista tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa.

20 Strategisesti suunnattu tutkimus Yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevan kilpaillun rahoituksen laajentaminen Perustetaan tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineen rinnalle kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnattu tutkimus Neuvosto rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ohjelmamuotoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin Rahoitus 70 M kootaan asteittain vuosina Tutkimuslaitokset 52,5 M Suomen Akatemia 7,5 M Tekes 10 M

21 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Tämä mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa.

22 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Strategisen tutkimuksen ohjaus Valtioneuvosto ohjaa strategisesti suunnattua tutkimusta määrittäen tutkimuksen tutkimuksen keskeisimmät teema-alueet ja painopisteet - VN vahvistaa strategisen tutkimuksen päätöksen Ohjelmaan ei sisällytetä eikä tutkimusneuvosto rahoita lyhytkestoisia selvitys-, seuranta- ja arviointitarpeita Ohjelma valmistellaan valtioneuvoston kanslian koordinoimana yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa - valmistelussa kuullaan tutkimusasiantuntijoita ja tutkimus- ja innovaationeuvostoa VN ja sen ministeriöt eivät osallistu suoraan rahoituksen osoittamiseen tutkimushankkeille tai ohjelmille. Strategisen tutkimuksen neuvosto Perustetaan strategisen tutkimuksen neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen VN asettaa neuvoston (pj + 8 jäsentä, 4+2 vuotta) jäsenet tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä ja joilla on kokemusta laajoista hallinnon, elinkeino- ja muun työelämän ja tutkimuksen muutosten johtamisesta Neuvosto vastaa itsenäisesti strategisen tutkimustoiminnan järjestämisestä, hallinnosta ja rahoittamisesta Neuvosto päättää itsenäisesti tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien rahoituksesta, tutkimushankkeiden valinnasta sekä tarvittavien päätöksentekorakenteiden asettaminen (tutkimusohjelmatoimikunnat: ohjelmavalmistelu, hankkeiden valinta ja ohjelmien koordinaatio)

23 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Strategisen tutkimuksen toiminta ja hankkeiden valinta Hankkeiden valinta avoimen kilpailun kautta Valinnassa painotetaan yhteiskunnallista relevanssia, vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua Ulkopuoliset asiantuntijapaneelit Monitieteisyys ja tieteiden välisyys Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusyhteenliittymien vahvistuminen Rahoitus tutkimushankkeille täysimääräistä ja monivuotista hallinnollisen taakan minimoimiseksi ja osaamisen kumuloimiseksi Kansallinen vastinrahoitus EU-hankkeisiin, jotka tukevat strategisen tutkimusohjelman tavoitteita Ohjelmien ja tutkimushankkeiden arviointi Strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnan käynnistäminen ja sijoitus Toiminta käynnistetään 2015 ja neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen Suomen Akatemian hallinto ja tutkimuksen rahoitusmenettelyt uudistetaan vastaamaan kummankin (tieteellisen tutkimuksen neuvosto ja strategisen tutkimuksen neuvosto) tutkimusneuvoston erityisiä tarpeita

24 Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen Vaikutukset: Tietoon perustuvan toimintapolitiikan ja strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen. Tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystiedon systemaattinen ja laaja-alainen käyttö päätöksenteossa, ohjauksessa ja toimintakäytännössä (tiedolla johtaminen). Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käyttöön päätöksentekoa tukevaa tutkimusta ja selvityksiä. Horisontaalisten ja ministeriöiden toimialoille kuuluvien ratkaisujen tukeminen yhteisellä tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnalla. Selkeys, avoimuus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus valtioneuvoston tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnassa lisääntyy. Lisää valtioneuvoston yhteistä päätöksentekoa.

25 Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Vaikutukset: Ministeriöiden tutkimus-, seuranta-, ennakointi- ja arviointitoiminnan selkeys, suunnitelmallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä ohjattavuus paranevat.

26 Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen Valtioneuvoston tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan ohjaus Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla VN ja sen ministeriöiden käytettäväksi tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaan 12,5 M Määrärahat VN yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Tutkimus- ja selvitystoiminnan aikajänne yleensä 1 3 vuotta Pääsääntöisesti selvityksiä, ennakointeja, tutkimuskatsauksia, seurantatutkimuksia ja arviointeja VNK:aan sijoitettu VN:n yhteinen tutkimuksen tilaajaryhmä päättää VNK:n johdolla tutkimushankkeiden suuntaamisesta Tutkimushankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan VN:n päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen suunnitelmalla, josta päätetään VN:n yleisistunnossa Suunnitelma sisältää vuosittain rahoitettavan ja toteutettavan tutkimuksen painopisteet, valmistelu- ja ohjausvastuut VN:n sisällä ja toteutusaikataulun Kunkin ministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjataan ministeriökohtaisella suunnitelmalla VN:n yhteisesti rahoitettu tutkimus ja ministeriöiden pääluokkiin osoitetun tutkimusrahoituksen keskeiset hankkeet yhteensovitetaan VN:n tutkimussuunnitelmassa

27 Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen Vaikutukset: Tarjoaa sekä korkeakouluille että tutkimuslaitoksille synergisiä etuja ja vahvistaa suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvuutta kokonaisuutena. Tuottaa merkittäviä etuja suomalaisen osaamisen kilpailukyvylle ja yhteiskuntaa palvelevalle tutkimukselle.

28 Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyo n syventa miseksi synnyteta a n prosessi, jossa tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat asteittain aitoja osaamisen keskittymia (sopimusperusteiset yhteenliittyma t) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sopimusperusteisilla yhteenliittymilla tulee olla yhteisia tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja (mm. seuranta- aineistot, na yteaineistot, tilasto- ja rekisteriaineistot), ja tiivis yhteistyo tutkimuksessa ja opetuksessa (mm. toisiaan ta ydenta vien osaamisten yhdista minen, yhteiset professuurit, tehta va t ja yhteista henkilo kuntaa), Yhteenliittymissa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat alueellisesti yhteisia kampusalueita, joilla on yhteisia toimintoja (mm. fyysisten voimavarojen ja tutkimusinfrastruktuurin yhteiska ytto ).

29 Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä Rakenteellinen uudistaminen: Uudistuksesta aiheutuvat vaikutukset henkilöstön asemaan ovat riippuvaisia kunkin tutkimuslaitoksen kulu- ja henkilöstörakenteesta, tutkimustehtävien ja muiden viranomaistehtävien suhteellisesta osuudesta sekä tutkimuslaitoksen toiminnan strategisesta suuntaamisesta. Uudistaminen antaa mahdollisuuden strategiseen muutokseen ja voimavarojen uudelleen järjestämiseen. Laitosten toiminnan ja talouden vahvistaminen edellyttää organisaatioiden yhtenäistämistä ja painopisteiden valintaa. Lyhyellä aikavälillä fuusioiden toteuttamisessa palkkausjärjestelmien ja toimitila- ja muiden infrastruktuuriratkaisujen yhtenäistäminen saattaa aiheuttaa kustannusten nousua, joka joudutaan kattamaan toiminnan sopeuttamisella. Alueelliset vaikutukset: Muutokset eivät merkitse toimintojen valtakunnallista keskittämistä. Aluevaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Pääosa tutkimuslaitosten henkilöstöstä toimii nykyisellään pääkaupunkiseudulla. Enimmäkseen riippuvaisia tutkimuslaitosten omista toimintapoliittisista ja toimipisteverkostoa koskevista ratkaisuista. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämistavoitteeseen sisältyy toimipisteiden kokoaminen alueellisesti yhteisille kampusalueille. Tämä voi edellyttää toimipisteiden siirtämistä ja investointeja, jotka voivat edellyttää tutkimuslaitosten toiminnan sopeuttamistoimia.

30 Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä Kilpaillun tutkimusrahoituksen lisääminen: Tutkimusrahoituksen kokoaminen mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä niille alueille, joilla nykyisin on tutkimuksen katvealueita tai, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa. Tutkimusrahoituksen uudistaminen ei vähennä tutkimuksen kokonaisrahoitusta, mutta voi muuttaa tutkimusalojen painotusta ja tutkimuksen toteuttajien toimijakenttää. Tutkimusrahoituksen uudistamiseen liittyvät rahoitussiirrot toteutetaan asteittain vuosina ja suurimmat rahoitussiirrot ajoittuvat vuosille Tämä mahdollistaa tutkimuslaitoksissa ennakoinnin ja asteittaisen sopeutumisen tuleviin muutoksiin. Vuodesta 2015 alkaen valtion tutkimuslaitoksilla on mahdollisuus hankkia kompensoivaa, kilpailtua rahoitusta strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä, johon alkuvaiheessa kootaan strategisen tutkimuksen rahoitusta Suomen Akatemiasta ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä. Strategisen tutkimusohjelman teema-alueet ja painopisteet sekä tutkimuslaitoksen kilpailukyky vaikuttavat avoimen ja kilpaillun rahoituksen kohdentumiseen tutkimuslaitoksille.