Tutkimuslaitosuudistus: toteutuksesta vaikuttavuuteen? Tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arviointi. Hakuinfo Säätytalo

Transkriptio

1 Tutkimuslaitosuudistus: toteutuksesta vaikuttavuuteen? Tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arviointi Hakuinfo Säätytalo

2 Periaatteet (VN periaatepäätös 2013) Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan Kootaan tutkimusrahoitusta käytettäväksi valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti

3 Haun perusasiat Hakemukset klo mennessä, osoitteeseen ensisijaisesti sähköisesti Hakemusten arviointi: joulukuussa 2016 Toteutus: 2/ /2018 Volyymi: euroa Poikkihallinnollinen yhteistyö: VNK:n johdolla toimivassa ohjausryhmässa mm. PLM, VM, OKM, MMM, TEM, STM, YM Hakuohjeet ja lisätiedot:

4 Arviointitoiminnan muutos - Tilivelvollisuudesta oppimiseen? Arvioinnin ydinkysymykset: Onko tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistus saavuttanut tavoitteensa? Miten uudistus on edesauttanut sitä, että tutkimus toimii yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina? Miten uudistus on vaikuttanut tutkimuksen tuloksellisuuteen, laatuun, relevanssiin ja näiden edellytyksiin?

5 Arviointiulottuvuudet ja kysymykset 1/2 TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS Onko saatu aikaan tuotoksia ja tuloksia, joihin pyritty? (uudistuksen toteutusaste), mikäli ei mitkä tekijät tähän vaikuttaneet? Ovatko tulokset kohdistuneet tarkoitetulla tavalla? Ovatko tulokset johtaneet (aiottuihin ja ennakoimattomiin) (yhteiskuntapoliittisiin) vaikutuksiin? (entä tarkoittamattomat sivuvaikutukset)? Onko odotettavissa, että tulokset kantavat tulevaisuuteen? (ovat kestäviä/pysyviä/kumuloituvia) Saadaanko vaikutuksilla aikaan (haluttua, tarkoitetunkaltaista) muutosta? OPERATIIVINEN TEHOKKUUS Onko toimenpiteet toteutettu tarkoituksenmukaisesti ja resurssiviisaasti? Onko investointi kustannustehokas? SELKEYS JA YHTENÄISYYS Ovatko tavoitteet selkeitä ja ymmärrettäviä? Ovatko tavoitteet samansuuntaisia ja toisiaan tukevia? Vastaavatko toimet tavoitteisiin? Onko ristiriitaisuuksia ja miten niihin vastattu? Miten muutos / uudistus on johdettu? RELEVANSSI Onko uudistuksessa huomioitu olennaisimmat ja kriittisimmät kysymykset ja tarpeet? Onko vastattu tietotarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin? Onko uudistus yhdenmukainen muiden toimintaympäristöön ja kohderyhmiin vaikuttavien muutosprosessien kanssa? (kohderyhminä erityisesti tutkimustiedon tuottajat, käyttäjät ja välittäjät - tutkimuslaitokset, tutkijat, virkamiehet ja poliittiset päätöksentekijät) Onko muutosteoria olennainen ja oikein muodostettu? 5

6 Arviointiulottuvuudet ja kysymykset 2/2 TUTKIMUKSEN TULOKSELLISUUS JA tehdä? VAIKUTTAVUUS Mitä voidaan tässä vaiheessa sanoa TUTKIMUKSEN RELEVANSSI vaikutuksista tutkimuksen Miten tutkimus kohdistuu suomalaisen tuloksellisuuteen? yhteiskunnan kannalta olennaisimpiin Entä vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan, tutkimuksen kysymyksiin? poliittiseen päätöksentekoon ja Miten tutkimus on saavutettavissa ja eri palveluihin? tiedon tarvitsijoiden kannalta Millä tavoin uudistus on muokannut käytettävissä? tutkimuskenttää? TUTKIMUKSEN LAATU JA LAADUKKAAN TUTKIMUKSEN EDELLYTYKSET Mitä voidaan tässä vaiheessa sanoa tutkimuksen laadusta ja sen kehityksestä ja uudistuksen vaikutuksista tähän? Miten tutkimuslaadun muutoksia mahdollisesti indikoivat tieteelliset artikkelit kv. tiedejulkaisuissa, viittaukset, kansainvälinen yhteistyö jne. perinteiset laatumittarit? Mitä muita huomioita suhteessa laadukkaan tutkimuksen tekemisen edellytyksiin voidaan tässä vaiheessa Kaikessa analyysissa tulee huomioida moninäkökulmaisuus, monimenetelmällisyys ja kansainvälinen viitekehys. Arvioinnin ja sen lopputulemien toivotaan vahvistavan suomalaisen tutkimusjärjestelmän ja tutkimuslaitoskentän kannalta olennaista näkemystä ja kokonaiskuvaa myös tulevaisuuden kehittämistarpeista. 6

7 Muutosteoria Keskittämällä voimavaroja monitieteiseen, korkeatasoiseen ja yhteiskunnan kannalta merkitykselliseen tutkimukseen vapautetaan resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan, muodostamalla tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia ja lisäämällä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä synnytetään yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa tutkimustoimintaa, joka on soveltuvampaa päätöksenteon tueksi. 7

8 Arviointiulottuvuudet ja näkökulmat rakenteelliset uudistukset 1. Tutkimuslaitosten yhteen sulauttaminen, Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon (ennen muuta oikeudellishallinnollisena kokonaisuutena, ml. VTT:n fuusio) 2. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen (toimintatapojen ja sisältöjen kannalta) 3. Uudet rahoitusinstrumentit (ml. Ministeriö- TEAS kalvon 9 kolmen rahoituslähteen profilointi ja organisointi) Läpileikkaavana kaikissa: henkilöstön asema toimintojen uudelleen organisoinnissa (vrt. VN TEAS-selvitys ) ja tiedon käyttö päätöksenteossa Esimerkkikysymyksiä: Millaisia rakenteellisia muutoksia uudistus on toteuttanut? Miten niiden vaikutus on arvioitavissa ja erotettavissa muista muutoksista? Miten voimavarat kehittyneet ja miten niiden riittävyys turvattu? 8 Muut yhteiskunnalliset toimijat / sidosryhmät Poliittiset päätöksentekijät (mm. ministerit, valtiosihteerit, erityisavustajat) Virkamiehet Tutkijat ja muu henkilöstö

9 Arviointiulottuvuudet ja näkökulmat tutkimusrahoituksen uudistaminen Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Esimerkkikysymyksiä: Eri toimijoiden kannalta tarkasteltuna, onko uudistus tuonut tutkimustietoa paremmin päätöksentekoon ja jos on, miten? Onko lisännyt tietoisuutta tutkimuksen tuottamasta tiedosta ja kysymyksistä, joihin sillä vastataan? Onko lisännyt ymmärrystä tutkimuksen ja päätöksenteon välisestä vuoropuhelusta ja sen reunaehdoista? (mm. tieteenaloista, joiden tuottamaa tietoa erityisesti tarvitaan, tavoista, joilla tutkimusta pitäisi tuotteistaa ja viestiä ) Parantaako tutkijan mahdollisuuksia tuottaa päätöksenteossa tarvittavaa tietoa? Miten? 9 Muut yhteiskunnalliset toimijat / sidosryhmät Poliittiset päätöksentekijät (mm. ministerit, valtiosihteerit, erityisavustajat) Virkamiehet Tutkijat

10

11 11 Käytössä olevista aineistoista

12 Olemassa olevia aineistoja (mm.) Lähtökohtana periaatepäätös: tutkimuslaitosten-ja-tutkimusrahoituksen-kokonaisuudistukseksi pdf/ae74f7b d45-a6c9-009d33426f93 Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventämisen prosessi (arviointi meneillään parhaillaan) TULA-uudistuksen seuranta-aineistot (ml. hankearvioinnin toimintamallin aineistot, valmistuvat helmikuussa 2017) VN TEAS-itsearviointi- ja palautekyselyn aineistot (2015 ja 2016) Netra-ainestot (tuloksellisuus, talous ja henkilöstö) OECD-maa-arviointi innovaatiojärjestelmästä JNE

13 Itsearviointi- ja palauteaineistot

14 Itsearviointikyselyn toteutus (2016) TAVOITTEET Palautteen saaminen suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tietopohjan kokoaminen jatkossa toteutettavalle arvioinnille. TOTEUTUS Testaus vko 16 (TULAarviointiryhmän kokous klo ) Toteutus: (muistutus 4.5.) Raportointi: TEA KOHDERYHMÄT Rahoitusta hakeneet ja hankkeiden toteuttajat Virkamiehet (TEA-työryhmä, BITAPURA-ja muut kärkihankeryhmät, minryt, vastuuvirkamiehet, ohryt) Päätöksentekijät (Ministerit, KP:t, erityisavustajat, valtiosihteerit)

15 Kyselyn ulottuvuudet RELEVANSSI JA TUNNETTUUS: Toiminnan tavoitteet ja sisällöt VN TEAS, Ministeriö-TEAS, strateginen tutkimus OHJAUKSEN JA JOHTAMISEN TOIMINTAMALLI: TEA ja TEAS VN TEAS VALMISTELUPROSESSIN TOIMIVUUS: Suunnitelman laadinta, haku, arviointi, toteutus, hyödyntäminen TIEDON HYÖDYNTÄMINEN Tulosten välittäminen päätöksenteon tueksi, käytännön esimerkit ja toimivat käytännöt hyödyntämisvuoropuhelusta (+TEAS-kartan tms. digitaalisen alustan koettu hyödyllisyys) 15

16 16 Käytännön askeleet: vuosikello

17 Kehittävän arvioinnin vuosikello Kokonaisarvioinnin raportointi 1/ /2016 Arviointisuunnitelma ja strategia (TEA- ja STN yhteistyö) TULA-toimeenpanon tilanne / toteutusaste, arviointistrategiasta sopiminen (ml. vaikutusarviointiulottuvuudet ja indikaattorit) 3-5/2016 Ulkoisen arviointitutkimuksen raportointi 11/ Väliarviointi-vaihe Itsearvio sähköisen palautekyselyn pohjalta VN TEAS- ja STN-toiminnan lähtötilannetiedon kokoaminen (ml. itsearviointi) Arviointitutkimuksen tietotarpeen muodostaminen (ml. sparraus-/ohjausryhmä, TEAS-haku) 8-12/ VN TEAS-hankearvioinnin suunnittelu ja liikkeellelähtö Tietotarpeen tarkennukset VN TEAS-haku

18 Lisätietoja VN TEAS ja #tietokäyttöön

19 Kiitos!