Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli kävijää.

Transkriptio

1 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä. Akatemian tulee kuitenkin edelleen vahvistaa toimenpiteitä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä tieteen näkyvyyden lisäämiseksi. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on osoituksena mm. Akatemian toteuttama Suomen tieteen tila arviointi, jonka yksi keskeinen johtopäätös oli, että suomalaisen tieteen kilpailukyvyn turvaamisessa avainkysymys on opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointi korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi Akatemia toteutti kaksi tieteenalaarviointia: fysiikan sekä ekologian ja evoluutiobiologian arvioinnit. Akatemialla oli käynnissä 12 tutkimusohjelmaa ja rahoituspäätöksiä tehtiin seuraaviin yhteiskunnallisesti tärkeisiin aihealueisiin: Ohjelmoitavat materiaalit, Ihmisen mieli, Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta, Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, Ilmastonmuutos -vaikutukset ja hallinta sekä Kestävä energia. Tutkimusohjelmissa tehdään kansallista ja kansainvälistä rahoitusyhteistyötä ja kaikki ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistettiin 15 milj.euron erityisrahoituksella. Akatemia perusti temaattisen Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin tehtävän, jonka toimialaksi määriteltiin kansainvälinen konfliktien hallinta. Akatemia rahoitti innovaatioiden edistämistä tutkimuksen keinoin avaamalla 8 milj.euron suunnatun haun kahdella teemalla strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) aloille. SHOK aihealueille liittyvää tutkimusta Akatemia tuki yhteensä noin 52 miljoonalla eurolla. Akatemia seuraa naisten tutkijanuraa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli kävijää. Tässä tilinpäätöskannanotossa ministeriö kiinnittää huomiota lähinnä niihin tavoitteisiin, joita Akatemia ei ole saavuttanut tai saavutti erityisen hyvin. Toiminnallinen tehokkuus ja voimavarat Valtuutta ja määrärahoja tavoitteiden toteuttamiseksi on Akatemialle osoitettu seuraavasti: Voimavarat Talous- ja lisätalousarviot (milj.euroa) Akatemian myöntövaltuus 369, , ,419 Akatemian toimintamenot (mom ) 9,420 13,038 12,958 Akatemian tutkimusmäärärahat (mom ) 209, , ,659 Akatemian veikkausvoittovarat (mom ) 61,880 64,443 69,443 Tutkimusinfrastruktuurit (mom ) 4,000 Rahoitusosuudet kansainvälisille 15,821 15,733 17,196 järjestöille (mom ) Toimintamenojen (momentti ) siirtomäärärahat kasvoivat hieman eli vuodelle 2013 siirtyi 7,301 miljoonaa euroa, kun vuodelle 2012 siirtyi 7,143 miljoonaa euroa. Akatemia sopeutti siirtomäärärahojen osalta hallintoviraston menot talousarvion toimintamenomomentin mukaiselle määrärahatasolle. Suomen Akatemia Sivu 1(6)

2 Monivuotisiin tutkimushankkeisiin tarkoitettujen tutkimusmäärärahojen siirtomäärärahakanta kasvoi entisestään, vuodelle 2013 siirtyi 227,5 miljoonaa euroa, kun vuodelle 2012 siirtyi 218,8 miljoonaa euroa. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön toimet kohdassa 3. Akatemian rahoitusvolyymi laski noin 11 miljoonaa euroa. Akatemiahankkeiden läpimeno vaikeutui hieman. Akatemiahankehakijoista 17 % (2011: 19%) sai myönteisen päätöksen ja haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 % (2011: 17%), mikä oli myös vuoden 2010 taso. Akatemiahankkeisiin myönnetyssä rahoituksessa ei saavutettu euron tavoitetta keskimääräisestä hankekoosta, vaan myönnöt pienenivät edelleen (2012: euroa, 2011: euroa), mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Tuotokset ja laadunhallinta Akatemia on useilla toimillaan edistänyt tutkimuksen laadun vahvistamista, tutkijanuran kehittymistä, tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistumista sekä strategisten kumppanuuksien vahvistumista. Tavoitteita mittaavien indikaattoreiden lukuarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rahoitustoiminnan kokonaiskäsittelykustannuksissa (yksikkökustannukset euroa/hakemus) on tapahtunut vähäistä kustannusten laskua, mutta asetettuja alenevia kustannustavoitteita ei saavutettu. Ministeriö pitää positiivisena sitä, että Akatemia on pyrkinyt kehittämään toimikuntien ja hallintoviraston toimintatapoja ja arviointikäytäntöjä. Hallintoviraston tuottavuutta kuvaava tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä laski 3,0 prosentista 2,9 prosenttiin, mitä voidaan pitää kustannustehokkaana tasona. Akatemia on merkittävä toimija Suomen innovaatio- ja tutkimusrahoitusjärjestelmässä. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta vuonna 2012 Suomen Akatemian osuus oli 16 % (vuonna 2011: 16,9%). Akatemia raportoi tehneensä tutkimusrahoituspäätöksiä 327 miljoonan euron edestä (2011: 340 milj.euroa, 2010: 324 milj.euroa). Akatemian vuosikertomuksen mukaan vuoden 2012 rahoituspäätökset kohdennettiin seuraavasti: akatemiahankkeisiin 36% (2011: 33%), tutkimusinfrastruktuureihin 3% (2011: 4%), tutkijalähtöisiin rahoitusmuotoihin 36% ja 5% (2011: 6%) tutkimusohjelmiin ja strategisiin huippuosaamisen keskittymiin. Akatemian rahoituksesta 81% (2011: 82%) kohdentui yliopistoille ja yliopistosairaaloille, 8% sektoritutkimuslaitoksille ja 7% ulkomaisille organisaatioille. Akatemia on merkittävä yliopistoissa tehtävän tutkimuksen rahoittaja, sen rahoitus muodosti 8,9% (2011: 8,8%) yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Akatemian tutkimusrahoituksen työllistävyys on édelleen merkittävää. Akatemian tutkimusrahoituksella työskenteli vuonna 2012 alustavien tietojen mukaan henkilöä tehden henkilötyövuotta (2010: henkilöä ja htv:tä). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hallintoviraston henkilötyövuosimäärä oli vuoden 2012 lopussa142,5 htv:tä vähentyen 5 htv:tä (4,7 %) vuodesta Henkilöstön sairauspoissaoloissa ei ollut merkittäviä muutoksia. Sairauspoissaolojen määrä oli 7,9 pv/htv ollen lähes sama kuin edellisvuonna (2011: 7,8), mutta ollen kuitenkin alle valtion keskimääräisen tason 9,3 pv/htv vuonna 2012 ja ollen alle tavoitetason (<8). Vuonna 2012 ei toteutettu VMBaro-työtyytyväisyyskyselyä. Vuonna 2012 henkilöstökoulutuksen kustannukset ja koulutukseen käytetty työaika laskivat, mutta syitä ei oltu analysoitu tilinpäätösasiakirjassa. 2. TULOKSELLISUUDEN RAPORTOINNIN ASIANMUKAISUUS Suomen Akatemia Sivu 2(6)

3 Kokonaisuutena tilinpäätösraportointi yhdessä vuosikertomuksen kanssa antaa kokonaiskuvan Akatemian vuoden 2012 toiminnasta. Edelleen ministeriö toteaa, että tilinpäätösasiakirjan informaatioarvoa olisi kasvattanut tulosten ja taustalla olevien tekijöiden perusteellisempi analysointi sekä erityisesti raportointi toteutettujen tutkimusohjelma- ja tietenalaarviointien aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa vuodelta 2012 kiinnitettiin edelleen huomiota Akatemian 1-vuotisten hankkeiden maksamiseen valtuudesta, mihin liittyvät budjetointimuutokset on tehty ministeriön vuoden 2014 talousarvioehdotukseen. Lisäksi tilintarkastaja raportoi mm. valtuuslaskelmien epätarkkuuksista, tase erien ajantasaisuudesta sekä tietojärjestelmien rahoituspäätöksestä ja matkakustannusten korvausten menettelytapoihin liittyvistä ongelmista. Lisäksi VTV:n tarkastuksen perusteella muodostui käsitys, ettei ulkoasiainministeriön (UM) kehitysyhteistyöhön liittyvä edelleen myönnettävä rahoitus ole Akatemian yhteisrahoitteista toimintaa. 3. SUOMEN AKATEMIAN HAASTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Akatemia toteuttaa osaltaan hallitusohjelmaa siten, että Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä sekä kansainvälisessä tiedepolitiikassa. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän valmistuneissa ja käynnissä olevissa arviointiprosesseissa Akatemian toimintaan kohdistuu kasvavia odotuksia. Akatemian tulee varmistaa ydintoimintonsa ja samanaikaisesti kehittää reagointivalmiuttaan ohjauksen kautta tuleviin uusiin tehtäviin. Akatemian tulee kehittää omaa toimintaansa siten, että se pystyy tarjoamaan nykyistä vahvempaa tukea tiedepoliittiseen keskusteluun. Tämä toteutuu mm. kehittämällä tieteen tila ja taso -raportointia sekä tukemalla yliopistojen strategioiden toteuttamista ja yliopistojen profiloitumista. Tiedepoliittisen toimintaohjelman toteuttamisessa Akatemialla on rooli erityisesti laatuun perustuvan ja pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen rahoittajana. Akatemian tulee varautua syksyllä 2013 julkistettavan Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin jatkotoimenpiteden valmisteluun ja toimeenpanoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tarkoituksenmukaisena Akatemian ja Tekesin yhteistyön vahvistamista yhtenäisten asiointi- ja raportointikäytäntöjen aikaansaamiseksi sekä ICT2015 -toimien ja Horisontti ohjelman edistämiseksi. Akatemialle on annettu tehtäväksi kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi. Akatemian tulee informoida opetus- ja kulttuuriministeriötä kansallisen tutkimusinfrastruktuuriasiantuntijaryhmän linjauksista ja Akatemian rahoituksen kohdistumisesta tutkimusinfrasruktuureihin. Infrastruktuurien asiantuntijaryhmä kehittää kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa ja julkistaa vuoden 2014 alussa kansallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan. Ministeriö pitää tärkeänä, että Akatemia aktiivisesti edistää kansallisen tutkimusinfrapolitiikan toimeenpanoa osana korkeatasoisten tutkimusympäristöjen kehittämistä. Akatemian tulee edistää julkisin varoin tuotetun tiedon vapaata saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaan. Akatemia on uudelleen organisoinut kansainvälisten tehtäviensä hoidon. Vaikuttavuuden lisäämiseksi Akatemian tulisi harkita nykyisten resurssien keskittämistä kv-toimissa erityisesti ministeriön kanssa sovittujen kohdemaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ensisijaisena toimintatapana eurooppalaiset verkostot. Akatemian tulee jatkaa yhteistyössä yliopistojen kanssa aktivointitoimiaan suomalaisten ERC- ja Horisontti 2020 rahoituksen hankkimiseksi. Suomen Akatemia Sivu 3(6)

4 Akatemian on otettava huomioon VTV:n esiin nostamat puutteet ja suositukset ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Akatemian tulee huolehtia edelleen siitä, että erityisesti maksatusprosesseihin ja näihin kytkeytyviin valtuuden ja määrärahojen suunnittelu- ja seurantamenettelyihin kohdennetaan riittävästi henkilöstöä. Akatemian tulee keskustella UM:n kanssa tarkoituksenmukaisemmasta kirjanpidollisesta menettelystä koskien kehitysyhteistyörahoituksesta. Hallitusohjelman mukainen tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma (VATU) edellyttää resurssisäästöjä, lisäksi hallituskaudella toteutetaan muita mahdollisia säästöjä, mitkä tulee toteuttaa siten, että Akatemian rahoitustoiminnot eivät vaarannu. Akatemian tulee huolehtia, että hallintoviraston toiminnan kustannukset ovat tasapainossa valtion talousarviossa myönnettäviin hallintoviraston resursseihin. Akatemian on edelleen kiinnitettävä huomiota rahoitustoimintansa kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen erityisesti ohjeistuksen ja viestinnän osalta, kokonaiskustannusmallin toimivuuteen, valtuuden ja määrärahojen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan. Akatemian tulee vuorovaikutuksessa rahoituksen saajien kanssa varmistaa, että Akatemian myöntämä rahoitus tulee määräajassa ja osoitettuun tarkoitukseen käytetyksi sekä ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Akatemian rahoitustoiminnan prosessien tulee olla laadukkaita, prosessien tuottaa riittävät ja oikeat tiedot sekä vastuiden olla selkeitä erityisesti kokonaiskustannusmalliprosessissa. Akatemian tulee kasvattaa hankekohtaisen myöntöpäätöksen keskimääräistä euromäärää hankkeiden vaikuttavuuden ja rahoitusprosessin tuottavuuden lisäämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian välinen tulossopimus kaudelle sisältää rajatun määrän indikaattoreita, mutta Akatemian tulee jatkossakin sisällyttää tilinpäätösraportointiin laaja indikaattoripatteristo, jotta Akatemian toiminnan kokonaisuudesta ja sen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta saadaan kattava kuva. 4. MINISTERIÖN TOIMENPITEET TULOKSELLISUUDEN PARANTAMISEKSI Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tarvittaviin jatkotoimiin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevien arviointien ja linjausten johdosta, erityisesti koskien Akatemian kansainvälistä arviointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut talousarviovalmisteluissaan huomioon VTV:n aiemmat huomiot ja tarkentanut jo vuoden 2013 talousarvioon valtuuden käyttötarkoitusta. Ministeriö on yhteistyössä Akatemian kanssa valmistellut vuoden 2014 valtion talousarvioesitykseen ehdotuksen Akatemian budjetointitavan muuttamisesta nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi siten, että tutkimusmäärärahamomentti esitetään muutettavaksi arviomäärärahaperusteiseksi. Lisäksi ehdotetaan budjetoitavaksi veikkausvoittovaramomentille vuodesta 2014 Akatemian 1-vuotisten hankkeiden määrärahatarpeet. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää Akatemian, korkeakoulujen, TEM:n, Tekesin ja muiden tutkimusrahoittajien keskinäistä yhteistyötä tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu aktiivisesti tutkimustulosten laaja-alaisen hyödyntämisen edistämiseen ja siihen liittyvän tietopohjan rakentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti kertomusvuonna eduskunnan sivistysvaliokunnalle sen edellyttämän selvityksen vuonna 2010 voimaan astuneen akatemialain vaikutuksista. Selvitys ei johtanut lisätoimenpiteisiin. Ministeriössä valmisteltiin valtioneuvostolle päätettävksi Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien kokoonpano vuosille Suomen Akatemia Sivu 4(6)

5 LIITE 1 Tunnuslukujen toteumia Tavoite: Tutkimuksen laatu vahvistuu Käsiteltyjen hakemusten lkm Akatemiahankkeet, hakupaine myönnöt hakemusten lukumäärästä myönnöt hakemusten rahamäärästä Tavoite: Tutkijanura kehittyy Akatemiaprofessorit (lkm) Akatemiatutkijat (lkm) Tutkijatohtoripaikat (lkm) Tavoite: Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu, osallistujien lkm Tavoite: Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Käynnissä olevat tutkimusohjelmat, joissa kv.yhteistyötä Tavoite: Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi Henkilöstö (htv) * ,5 142,5 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 6,8 7,8 7,9 Henkilöstökoulutus (työpäivää/htv) 4,2 7,5 5,5 Kokonaistyövoimakustannukset (1000e/htv) Toiminnallinen tehokkuus Käsitellyt hakemukset kpl/htv 26,1 22,8 26,1 Rahoitustoiminnan palvelut ** e / hakemus e /hakemus e /hakemus Tutkimusohjelmat AP ja AT tutkijantehtävät Akatemiahankkeet Huippuyksikköohjelmat Tutkimuksen infrastruktuurit Tutkimusrahoitushakemusten käsittelykustannusten (e) osuus rahoituspäätösen euromäärästä Tutkimusohjelmat 5,4-5,0 AP ja AT tutkijantehtävät 0,8 2,0 1,8 Akatemiahankkeet 2,3 2,4 1,7 Huippuyksikköohjelmat 2,4 1,4 - Suomen Akatemia Sivu 5(6)

6 * 2010: Sis. 6,4 htv henk. eläkeiän ylittäneitä, korkeakouluharjoittelijoita ja ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net varoilla palkattuja henkilöitä, 2011: Sis. 4,2 htv henk. eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita ** 2010: luvussa lomapalkkavelan muutos, 2011: uutena seurantakohteena tutkimuksen infrastruktuurit, tutkimusohjelmien luvut eivät vertailukelpoisia johtuen teknisistä ongelmista, 2012: ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä, tutkimuksen infrastruktuurien tiekarttapäivitys aloitettiin. Suomen Akatemia Sivu 6(6)