Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

Transkriptio

1 Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

2 Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat (policy & politics) 1960-luku: tutkimuspolitiikka (Linkomies), korkeakoulutuspolitiikka, aluepolitiikka 1970-luku: yhteiskuntapolitiikka, tiedepolitiikka 1980-luku: teknologiapolitiikka, strateginen (perus) tutkimuspolitiikka luvut: yhdessä innovaatiopolitiikan sateenvarjon alla: korkeakoulutus, tiede, teknologia, EU, alue, sektori politiikat Ja uusi rakennepolitiikka (2005-), jossa yliopistot ja koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ovat muutosprosessien kohteena (yliopistolaki, rahoitus, shokit, sektoritutkimus) Yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistunut moninaisia, lisääntyviä odotuksia ja vaatimuksia Liittyneet yhteiskunnan ja talouden kehitykseen ja kasvaneeseen kysyntään (kehityksen syklisyys ja vaihtuvat veturit?)

3 Politiikat.. Eri politiikoilla omat instituutiot, tavoitteet, rahoitusmuodot sekä arviointikäytännöt & mittarit Politiikat vaikuttavat ja kohtaavat yliopistojen perustasolla kun noin 600 laitosta ja tutkimusyksikköä kilpailee rahoituksesta ja toimii eri resursseja yhdistäen (pienyritysten tavoin..) Tutkimus palvelee samanaikaisesti monia tavoitteita ja yleisöjä (diversiteetin kasvu, hybridisaatio ) Keskustelussa kaksi tasoa: poliittinen sfääri (kansallinen & yliopistojen johto) ja tutkimuksen tekijät (perustason yksiköt & arki) Puhutaan kovin erilaista kieltä ja osin eri asioista; myös arviot muutoksesta eroavat Kohtaavatko, integroituvatko politiikat jossakin? Välittyykö kokonaiskuvan kompleksisuus, ja perustason tieteen tekemisen todellisuus (vrt. arvioinnit)?

4 Yliopistotutkimuksen kehityksestä Tutkimuksen pitkä kasvukausi (1995-) perustunut pääosin kilpaillulle ulkopuoliselle rahoitukselle monista eri lähteistä kuten SA, Tekes, EU, yritykset, ministeriöt, kunnat, säätiöt - näiden osuus yliopistojen tutkimustyövuosista on n. 65 % Vuonna 2007 kk-sektorilla työvuosia n ja tutkimusta tekeviä henkilöitä n Yliopistotutkimus kasvanut sektoritutkimusta voimakkaammin ja noin 2 kertaa suuremmaksi vuosina Osuudet: yliopistot 19% - sektoritutkimus 9% - yritykset 72% (Nokia 30-35%) Yliopistoissa tehty projektitutkimusta halvemmalla, myös jatkoopiskelijoiden määrän voimakas kasvu lisännyt tutkimusta Ulkopuolisen rahoituksen kasvu lisännyt tutkimuksen diversiteettiä ja monitavoitteisuutta (perus- ja soveltava tutkimus, kehittämistyö) sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta (oheiset taulukot; Lyytinen ym. Rakenteet muuttuvat muuttuuko tutkimus? Teoksessa Aittola ym. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen. OPM: 2010:5, s )

5

6 Luonnehtikaa yksikkönne ja siellä toimivien tutkijoiden tutkimusyhteistyön tiiviyttä seuraavien tahojen kanssa ("Erittäin tiivistä" tai "Tiivistä" yhteistyötä -vastausten % -osuudet)

7 Uusia tutkimusrakenteita Kasvu luonut myös uusia dynaamisia tutkimusrakenteita (tutkimusryhmiä, verkostoja, yksiköitä) jotka ovat monitieteisempiä ja yhteiskunnallisesti suuntautuneempia kuin perinteiset ainelaitokset. Tutkimuksen kaksoisrakenteen kehitys ollut pitkäaikainen kansainvälinen trendi kun on kehitetty tutkimusyliopistoja (koulutuksen ja tutkimuksen eri logiikat). Suomessa uusien tutkimusrakenteiden kehitys on ollut varsin spontaania, tutkijoiden ja tutkimusryhmien aloitteellisuuteen perustuvaa, ilman ylempien tahojen ja politiikan vahvaa tukea. Poikkeuksena SA:n rahoittamat huippuyksiköt. Uudet tutkimusrakenteet ovat yleensä kevyesti ja lyhyesti rahoitettuja ja epävarmuus tulevasta kehityksestä on yleistä. Ainelaitoksilla ongelmana on rahoituksen lisäksi opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon yhdistäminen. Myös hallinnollisten tehtävien lisääntyminen ja ajankäytön ongelmat (kiire, tutkimusrauhan puute) on koettu eniten tutkimustyötä vaikeuttavia tekijöitä (laitosjohtajat 2009). Nämä tekijät vaikuttaneet mm. tutkimuksen julkaisutuottavuuteen ( jalostusaste ). (Ks. OKM 2011:2 Kaukonen ym. (toim.) Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa)

8 Tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen kysymyksiä 1 Yleinen kysymys: mikä on yliopistojen uuden aseman, rakenteellisen kehittämisen, profiloinnin ja uusien rahoitusmallien (perusrahoitus, kkm) vaikutus tutkimustoiminnan edellytyksiin, rakenteisiin ja laatuun/vaikuttavuuteen (pl. yleinen myllerrys)? Onko tutkimuspolitiikka jäänyt tai jäämässä muun rakennepolitiikan (lähtökohtana koulutus, hallinto, johtajuus) varjoon? Rakenteiden vahvistamiseen ja suurempien yksiköiden luomiseen voi hyvin liittyä samanaikainen tutkimustyön supistuminen (syinä talouden kehitys, koveneva kilpailu, kkm-vaikutukset, tutkijoiden senioriteetti) Seurauksena yliopistojen voimakkaammin eriytyvä kehitys? Jatkokoulutuksen ja tutkimustyön voimakas kysyntä vs. nuorten tutkijoiden rahoitusmahdollisuudet? Onko perusrakenteiden vahvistaminen (koulutus ja academic drift ) uusi kehityssuunta (vrt. Ruotsi)? Vaikutukset uusiin tutkimusrakenteisiin ja tutkimuksen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen?

9 Tutkimuksen rake-kysymyksiä 2 Miten profiloituminen ja työnjako toteutuvat? Sekä poliittinen (strategiset valinnat, rahoitus) että evolutiivinen (kompetenssit, kilpailu) prosessi - yliopistojen sisällä ja valtakunnallisesti Rahoituksen eri roolit tutkimuksen profiloinnissa perusrahoitus tutkimuksen laatu ja strateginen rahoitus kohdennettu rahoitus (Aalto), harkinnanvaraiset finanssisijoitukset? kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta, ja tässä eri rahoittajien politiikat (etenkin SA, Tekes, EU), mitä priorisoidaan, muuttuvatko rahoitusperiaatteet.. Uusi työnjako kehittymässä? tutkimusyliopistot - vähemmän tutkivat yliopistot opetukseen painottuvat yliopistot (vrt. Ruotsi, Britannia) Vaikuttaa tutkimuksen ja opetuksen asemaan ja keskinäissuhteeseen erilaista tutkimusta tekevät yliopistot, esim. painotuksin: Perustutkimus, soveltava tutkimus, kehittämistyö Koulutustehtäviin liittyvä tutkimus (oppiaineet, disipliinit) vs. temaattinen, monitieteinen, ongelmasuuntautunut tutkimus Eri hyödyntäjille (yleisöille) suunnattu tutkimus: akateeminen, teolliskaupallinen, poliittis-hallinnollinen, ammatillinen, kolmas sektori, kansalaiset Kansainvälisyys, kansallisuus, alueellisuus

10 Mitä olisi hyvä tehdä.. Edistää monitahoista tutkimuspolitiikkaa sekä yliopistojen että valtakunnan tasolla: lähtökohtana - tarkastellaan tutkimusta ja siihen vaikuttavia politiikkoja kokonaisuutena ja perehdytään tutkimuksen tilaan ja muutoksiin myös perustasolla (ne 600 yksikköä ja tutkimusta tekevää) Uusi tiedestrategia? Ajatus hyvä, mutta syytä nähdä em. laajemmissa puitteissa. Voisi jopa ottaa oppia Linkomiehen komiteasta 50 vuoden takaa. Raken ja rahoitusmallien konkreettisia ja yhteisvaikutuksia olisi hyvä seurata ja tutkia (esim. tilastojen viive) Hyvä avata ja konkretisoida joitakin politiikan avainkäsitteitä, kuten laatu, huippu, vaikuttavuus, relevanssi Hallinnollisten tehtävien saneeraus byrokratiatalkoot ettei tukitehtävistä tulisi päätehtäviä