Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Transkriptio

1 Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila

2 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot, tutkimusosuus Ammattikorkeakoulut Valtion tutkimuslaitokset Suomen Akatemia Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) Tutkimus- ja innovaatiorahoitus on kokonaisuus 2

3 Julkisen rahoituksen rahavirrat 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt Suomen Akatemia Yliopistot Tutkimuslaitokset Tekes Yritykset 3

4 Profiloitumiseen vaikuttavaa Suomen Akatemian toimintaa Profiloitumisrahoitus Tietoa yliopistoille tiedepoliittisia toimia varten: Tieteen tila Tutkimusrahoitus 4

5 Profiloitumisrahoitus Yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella, 50 miljoonaa euroa Yliopistot laativat omien strategioidensa pohjalta profiloitumisen konkreettiset suunnitelmat Ne valinnat ja poisvalinnat jotka tehdään Kuvaus työnjaosta ja yhteistyöstä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Resurssisuunnitelma, aikataulu ja kustannusarvio 5

6 Profiloitumisrahoitus (2) Yliopistojen rahoitushakemukset arvioi kansainvälinen arviointipaneeli Yliopistokentän tunnettuja vaikuttajia, joilla on kokemusta sekä tieteestä ja koulutuksesta että yliopistojen kehittämisestä. Arviointipaneeli saa hakemusten lisäksi käytettäväkseen yksityiskohtaiset tiedot yliopistojen resursoinnista sekä julkaisuja tutkintotiedoista (mm. Tieteen tila materiaali). Paneeli voi haastatella yliopistojen johtoa. Arviointipaneelin lausunnon pohjalta päätökset rahoituksen myöntämisestä tekee Akatemian hallituksen asettama jaosto 6

7 Julkisen rahoituksen rahavirrat 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt Suomen Akatemia Yliopistot Tutkimuslaitokset Tekes Yritykset 7

8 Aikataulu Hakemukset mennessä Arviointipaneeli kokoontuu huhtikuun puolivälissä Päätökset toukokuun loppupuolella 8

9 Tietoa yliopistoille tiedepoliittisia toimia varten: tieteen tila Tieteen tila Henkilöstö- ja rahoitustietoja Tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus viittausindeksejä Tieteenala- ja organisaatiokohtainen tarkastelu Tavoite: käyttökelpoista tietoa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille Kansallinen ja kansainvälinen vertailu Ei välttämättä kovin paljon tulkintaa 9

10 Tieteenalojen määrä, joilla yliopistossa tehtiin vähintään 3 % ja vähintään 20 % tieteenalan IV portaan henkilötyövuosista vuonna 2012 sekä julkaisuista (ositettu julkaisumäärä WoS:in mukaan) vuosina

11 Tieteenalan julkaisuosuus yliopistoittain vuosina Julkaisutiedot perustuvat ositettuun julkaisumäärään WoS:in mukaan. 11

12 Yliopistojen määrä ja IV portaan henkilötyövuosien mediaani tieteenaloittain vuonna Tieteenalan top 10 -indeksiä vuosina on kuvattu väreillä: pinkki selkeästi maailman keskitason yläpuolella ja sininen maailman keskitasoa omalla alallaan. 12 Tieteenalojen värikoodit on määritelty vuosien top 10 -indeksin mukaisesti: 1,15; 1,14 0,95; 0,94. Mustalla on merkitty myös ne alat, joille top 10 -indeksiä ei voida laskea luotettavasti Web of Science -tietokannan pienen julkaisumäärän takia.

13 Esimerkki 13

14 Esimerkki 14

15 Tietoa yliopistoille tiedepoliittisia toimia varten: tieteen tila ja muu tiedonkeruu Aineiston päivitys vuosittain Tieteen tila 2016 laajempi läpikäynti, erityisteemoja? Tiedepoliittisen datan tuotantoa lisätään Yhteistyö yliopistojen kanssa minkälaista tietoa tarvitaan? 15

16 Akatemian tutkimusrahoitus Suomen Akatemian kilpailullinen tutkimusrahoitus Noin 270 miljoonaa euroa vuosittain Tutkijat hakevat, suorituspaikan sitoumus ja omarahoitusosuus Kansainvälinen arviointi Toimikunnat päättävät 16

17 Akatemian tutkimusrahoitus ja profiloituminen Arviointikriteerit: Tutkimussuunnitelman laatu, innovatiivisuus, kv. yhteistyö, Tutkijoiden aikaisemmat näytöt Tutkimusympäristö: onko käytettävissä tarvittavat laitteet jne. Akatemian päätöksenteossa yliopiston strategialla tai painopisteillä ei ole suoraa vaikutusta 17

18 Akatemian tutkimusrahoitus ja profiloituminen Vaikuttavatko Akatemian rahoituspäätökset yliopistojen profiloitumiseen? Erilaisia rahoitusmuotoja: Yksittäiset hankkeet; akatemiatutkijat; tutkijatohtorit Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit, tutkimusinfrastruktuurit Vahvojen alojen muodostuminen, osaavat henkilöt 18

19 Kiitos! 19

20 Liite: Profiloitumisrahoituksen yksityiskohtia 20

21 Budjettitekniikkaa Akatemian myöntövaltuuteen (oikeus tehdä monivuotisia rahoituspäätöksiä) 50 miljoonan erä Yliopistojen määrärahasta tämä poistuu asteittain: vuonna 2015 vähennystä 5 miljoonaa 21

22 Toimintasuunnitelma Kuvaus yliopiston strategiasta ja sen toimeenpanon tilanne ml. yleinen kuvaus siitä missä vaiheessa profiloituminen on Kuvaus profiloitumistoimista, joihin rahoitusta haetaan (profiloitumistoimien kuvauksen ohjeet erikseen alla) Kuvaus siitä kuinka suurta osaa yliopiston tutkimusalueista ja volyymista esitetyt profiloitumistoimet koskettavat Kuvaus siitä, miten yliopisto seuraa profiloitumistoimien toteutumista ja vaikuttavuutta. 22

23 Profiloitumistoimien kuvaus Soveltuvien osin seuraavat: Kuvaus profiloitumistoimesta ja sen sisältämistä valinnoista ja poisvalinnoista sekä kytkeytymisestä yliopiston strategiaan. Toteuttamisen aikataulu. Profiloitumistoimen kannalta oleellisen työnjaon ja yhteistyön konkreettinen toteutus muiden suomalaisten ja ulkomaisten organisaatioiden kanssa ml. infrastruktuuriyhteistyö. 23

24 Profiloitumistoimien kuvaus Profiloitumistoimen kohteena olevan alan tämän hetkinen tutkimuksen taso ja tavoiteltava taso suhteessa alan kansainväliseen tasoon tai miten tämä taso saavutetaan. Yliopisto voi kuvata alan tutkimuksen tasoa suhteessa alan kansainväliseen tasoon esimerkiksi äskettäin toteutetun yliopiston tutkimuksen arvioinnin avulla. Valintojen merkitys kansallisen osaamispohjaisen kasvun ja muiden yhteiskunnan tarpeiden kannalta. Kustannusarvio, resurssisuunnitelma sekä arvio pitkäaikaisista kustannusvaikutuksista; miten kustannukset katetaan määräaikaisen rahoituksen vuonna 2019 päättyessä. 24

25 Liite: Tieteen tila -yksityiskohtia 25

26 Aineistot Rahoitustiedot: Tilastokeskuksen tiedonkeruu Henkilöstötiedot: opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu Rekrytointitiedot, tutkimusinfrastruktuurit: Suomen Akatemian tiedonkeruu yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta Bibliometriset analyysit: Web of Science -pohjainen aineisto 26

27 OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan. Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina (1) 27

30 Suomessa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi tieteenaloittain kaikille julkaisuille ja kansainvälisille yhteisjulkaisuille vuosina WoS:in mukaan. Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Vuosien ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen ja top 10 -indeksin arvo kuvassa Suomen kaikille julkaisuille. 30

31 Keskeiset tulokset (1) Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella, mutta monet maat menevät ohi Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä ei systemaattisia eroja Kansainväliset yhteisjulkaisut selvästi vaikuttavampia 31

32 Keskeiset tulokset (2) Professorien rekrytointi ollut aktiivista Rekrytointimenettelyitä voidaan kehittää Paljon tutkimusinfrastruktuureja Paljon pieniä tieteenalayksiköitä 32

33 Aineistoja ja analyyseja koskevia huomautuksia Tieteenalaluokitus voi tietyissä tilanteissa olla ongelmallinen: Monitieteinen tutkimus Henkilötyövuodet tai rahoitus yhdellä alalla, julkaisut toisella Alojen koko vaihtelee Monia tieteenaloja kattavat laitokset: Henkilöstö ja rahoitus tietyissä tapauksissa kohdistettu lähtöaineistossa yhdelle alalle 33

34 Huomautuksia Bibliometriset analyysit Aineistot kattavat eri tieteenaloja eri tavoin Viittaukset kertyvät viiveellä, joka hyvin erilainen eri aloilla Viittausindikaattorit suuntaa-antavia Pienehköt muutokset julkaisutoiminnassa saattavat aiheuttaa suuria muutoksia indikaattoreiden arvoissa, jos julkaisumäärä on pieni Indikaattorin arvo laskettu vain, jos ositettu julkaisumäärä vähintään 50 34

35 Top 10 -indeksi Kuinka paljon maan tieteenalan julkaisuista kuuluu eniten viitattuun 10 prosenttiin ko. tieteenalalla. Suomessa tehtyjä julkaisuja verrataan kansainväliseen tasoon samalla tieteenalalla, samassa julkaisutyypissä ja samana julkaisuvuonna. Julkaisut ositetaan maiden, organisaatioiden ja tieteenalojen kesken. Viittausindikaattori skaalataan siten, että maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on aina yksi. Lisätietoja: > Menetelmät ja luokitukset 35

36 Huomautuksia Professorien rekrytointi: määräaikaiset tehtävät avoimien hakujen hakijamäärät ilmoitettu vain osassa tapauksista erilaiset urajärjestelmät Tutkimusinfrastruktuurit: käyttäjämäärän arvioiminen 36

37 Professorihenkilötyövuodet ja Akatemian rahoituksen käyttö

38 Professorihenkilötyövuodet ja Akatemian rahoituksen käyttö / prof.htv

39 Suomessa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksi kaikille julkaisuille, kansainvälisille yhteisjulkaisuille sekä Suomen ja Yhdysvaltojen tutkijoiden yhteisjulkaisuille vuosina WoS:in mukaan. Lähde: Thomson Reuters WoS-pohjainen aineisto, Bibliometrinen laskenta CSC, Eläinlääke1ede (135) Maatalous1eteet (605) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (108) Farmasia (612) Ekologia, evoluu1obiologia (1340) Kliiniset lääke1eteet (5505) Materiaalitekniikka (891) Gene1ikka, kehitysbiologia, fysiologia (412) Matema1ikka ja 1lasto1ede (698) Hammaslääke1eteet (254) Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia (985) Fysiikka (2362) Terveys1eteet (1444) Geo1eteet (942) Metsä1ede (536) Kone- ja valmistustekniikka (421) Kemia (1634) Biokemia, solu- ja molekyylibiologia (1186) Biolääke1eteet (779) Sähkötekniikka ( ), elektroniikka (880) Neuro1eteet (546) Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka (294) Talous1eteet (880) TietojenkäsiJely ja informaa1o1eteet (570) Psykologia (523) Ympäristötekniikka (314) Liikunta1ede (151) Ympäristö1ede (612) Avaruus1eteet ja täh11ede (311) Lääke1eteen tekniikka (99) 0,99 0,92 0,91 0,89 0,88 0,84 0,83 0,82 0,82 0,79 0,74 0,69 0,63 0,52 0,49 1,2 1,17 1,15 1,14 1,13 1,12 1,11 1,06 1,04 1,03 1,01 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Top 10 - indeksi Suomen kaikki julkaisut (Arvot esitejy kuvassa) Kansainväliset yhteisjulkaisut Suomen ja Yhdysvaltojen tutkijoiden yhteisjulkaisut 1,42 1,38 1,59 1,98 39 Vuosien ositettu julkaisumäärä on ilmoitettu suluissa tieteenalan nimen jälkeen.

40 40

41 Tieteenaloittain yliopistojen professorirekrytointien lukumäärä vuosina suhteutettuna IV portaan henkilötyövuosiin vuonna 2012 ja IV portaan henkilötyövuodet vuonna

42 Yliopistoihin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät, tohtorintutkinnon suorittamispaikat, ulkomaalaisten lukumäärät organisaatioittain sekä IV portaan henkilötyövuodet. 42

43 Hakijamäärät rekrytointia kohti yliopistoittain vuosina

44 Tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät ja professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 organisaatioittain. 44

45 Keskeinen suositus: valintojen, poisvalintojen ja yhteistyön avulla kohti laadukkaampaa tutkimusta Yliopistojen tulee nopeasti profiloitua tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen ja niistä kumpuaviin uusiin avauksiin. Tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, poisvalintoja ja pitkäjänteisiä panostuksia kunkin organisaation kannalta strategisiin alueisiin. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää nykyistä enemmän. 45