Suomen Akatemian strateginen kehittäminen Akatemian kansainvälinen arviointi ja sen jatkotoimet

Transkriptio

1 Suomen Akatemian strateginen kehittäminen Akatemian kansainvälinen arviointi ja sen jatkotoimet Heikki Mannila 1

2 Aiheita Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi Suositusten ryhmittelyä Joitakin kysymyksiä 2

3 Suomen Akatemian arviointi OKM tilaajana, toteuttajana Technopolis ja Etla Julkistus syyskuussa 2013 Asiantunteva arviointi Laaja aineisto, yksityiskohtaista työtä Arvioinnin ajoitus on erittäin hyvä: 3 Toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtumassa paljon muutoksia Muut arvioinnit, mm. Tekes arvioitu äsken Valintojen tarve Hyvä vaihe saada ulkopuolinen näkemys Akatemian toiminnasta ja ajatuksia toiminnan kehittämisestä

4 Tulokset Akatemian toiminnan laatu ja tehokkuus arvioidaan erittäin hyväksi, mm. Rahoituksen haku- ja arviointiprosessi on laadukas Toiminta on kustannustehokasta muiden maiden vastaaviin organisaatioihin verrattuna Hyvä rahoitusmuotojen kokonaisuus Korkeatasoinen henkilöstö 4

5 Suositukset Arvokkaita suosituksia Suuri osa koskettaa Akatemian lisäksi myös muuta tiede- ja innovaatiojärjestelmää Myös sisäiseen toimintaan liittyviä selkeitä suosituksia 5

6 Suositukset (1) 1. Academy s role should be extended into strategic research funding outside the traditional responsive mode. 2. The Academy should play a more active role in science policy, focusing on policy for science (as opposed to science for policy ) 3. The MEC should strengthen its efforts to foster an independent science academy function outside the Academy of Finland. 4. The Board should be strengthened by adding others knowledgeable about research and innovation. The Research Council heads should become observers. 5. The Academy should formulate a new strategy that is specific about what goals and verifiable objectives it intends to reach, as well as the means. 6

7 Suositukset (2) 6. The Academy should make a clear statement about why it programmes and establish clear procedures and criteria for doing so. 7. The Academy should be more explicit about what is believes high risk /groundbreaking research is, why it should fund it and what specific processes it will use for that purpose. 8. The FEC system should be revisited and clarified so that it becomes easier to operate, e.g. to implement standardised percentages (for each domain). MEC should consider transferring budget from university core funding to the Academy in order to restore the volume of research funded to its previous level. 9. The Academy should develop a new internationalisation strategy that sets geographic and thematic priorities and criteria for changing them over time. Such a strategy should be developed hand in hand with MEC, TEM, Tekes and 10. MEC and the Academy should jointly explore whether they have sufficient capacity in place to play the needed coordination role in relation to international (especially European) research and innovation policy. 7

8 Usean suosituksen perustana kysymys rahoituksessa tehtävistä valinnoista Miten tutkimusalojen väliset rahoituksen painotukset muodostuvat? Alhaalta ylös (bottom up, responsive) Tutkijakunnan temaattiset valinnat Ylhäältä alas (top down, strategic) Rahoittajien valinnat Historialliset syyt Mikä on oikea tasapaino? 8

9 Suositusten ryhmittelyä Suomen Akatemialle laveampi ja aktiivisempi tiedepoliittinen rooli (ulkoisia ja sisäisiä toimia): Suositukset 1, 4, 5, 6, 7: laajempi rooli ohjauksessa rahoituksen kautta 2: laajempi rooli tiedepolitiikassa informaation kautta 9, 10 : kansainvälistymislinjaukset yhdessä muiden kanssa Rahoituksen menettelyt: 8: kokonaiskustannusmalli; 7: riskitutkimus; 6: ohjelmatoiminta Tutkimuksen hyödyntäminen päätöksenteossa: 3: tarvittaisiin organisaatio tätä tekemään 9

10 Keskeisiä kysymyksiä Temaattiset valinnat Tiedepoliittinen rooli Akatemian instrumenttivalikoima Riskirahoitus Kokonaiskustannusmalli Ohjelmatoiminta Tutkimuslaitosuudistukseen liittyvä strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen 10

11 Temaattiset valinnat Kuinka paljon mitäkin alaa rahoitetaan? Kohdistetaanko erityistä huomiota johonkin osa-alueeseen? Kysymys ei kohdistu pelkästään Akatemian rahoitukseen (eikä pelkästään Akatemian tutkimusohjelmarahoitukseen) Koskee koko tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmää 11

12 Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Ministeriöt Suomen Akatemia Hyvin erilaisia toimijoita Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) Tiedejärjestelmä on kokonaisuus

13 Suomen Akatemian rahoitus (M ) 40 Professoritason henkilötyövuodet vs. Akatemian rahoitus 2011 Biotiete Fysiikka 20 Tiet.käs Kliinise Peruslää Kemia Sähköt., Sosiaali Kielitie Matemati Historia Kasvatus Maantied Terveyst Liiketal Kone- ja Oikeusti Taiteide Vipunen IV porras htv Vuosittainen vaihtelu suurta. Aineisto ei ole täydellinen.

14 Esimerkki Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet 159 htv professoritasolla 16,6 miljoonaa euroa Suomen Akatemian rahoitusta Onko professorimäärä oikea? Liian suuri? Liian pieni? Onko Akatemian rahoitus tälle alalle oikea? Absoluuttisesti tai professorimäärään verrattuna? 14

15 Temaattiset valinnat Miten alojen kokoihin on päädytty? Temaattisia valintoja on aina tehty Sekin on valinta että tehdään niin kuin ennenkin Yliopistojen temaattiset valinnat ja Akatemian temaattiset valinnat Alojen välillä ja alojen sisällä Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen 15

16 Suomen Akatemian tiedepoliittinen rooli: joitakin komponentteja Alojen sisällä: laadukkaimpien hakemusten rahoittaminen Alojen välillä: temaattiset painotukset, uudet avaukset Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Tiedepoliittinen informaatio: tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus Tieteen puolesta puhuminen 16

17 Instrumenttivalikoima Minkälaisia rahoitusinstrumentteja Suomen Akatemian pitäisi käyttää? Hankkeita vai henkilöitä? Missä uravaiheessa? Rahoituksen määrä ja kesto? Mitä tieteenaloja? Missä rahoitusmuodossa ulkopuolisesta arvioinnista on suurin lisäarvo? Missä uravaiheessa, minkä kokoisissa ja pituisissa rahoituksissa? 17

18 Instrumenttivalikoima uravaiheen mukaan Missä uravaiheessa ulkopuolisesta paneeliarvioinnista on kaikkein eniten hyötyä? Jatko-opiskelija Post doc? Akatemiatutkija? Professori? Akatemiaprofessori? 18

19 Uudet urajärjestelmät ja Akatemian instrumentit Erilaiset tenure track järjestelmät Akatemiatutkija professori Assistant professor vs. akatemiatutkija NSF:n early career development award tyyppinen rahoitus? 19

20 Riskirahoitus Korkean riskin tutkimus mitä se on ja miten sitä pitäisi rahoittaa? Uudet alat ja uudet alojen yhdistelmät Kv. benchmarking päivitetään Keskustelu yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa siitä, minkälaisia aukkoja rahoitusjärjestelmässä on 20

21 Akatemian (nykymuotoisen) ohjelmatoiminnan rooli Noin 10 % kokonaisvolyymista Tutkimuslaitosuudistukseen sisältyvä strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen luominen vaikuttaa voimakkaasti ohjelmatoimintaan Eri tyyppiset ohjelmat 21

22 Kokonaiskustannusmalli Kokonaiskustannusmalli vs. lisäkustannusmalli Keskustelutilaisuus Akatemia ja OKM arvioivat mallien vaikutukset, valmista vuoden 2014 alkupuolella 22

23 Yhteenveto: lisäkustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen ja selkeä Ei näytä kaikkia kustannuksia voi johtaa kokonaisuuden kannalta huonoihin päätöksiin Osa yleiskuluista katetaan yliopiston tai tutkimuslaitoksen omista rahoista yleiskulujen vähentäminen kannattaa aina Tarjoaa tutkimusrahoittajalle suuren vipuvaikutuksen 23

24 Yhteenveto: kokonaiskustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen periaate: kaikki kustannukset näytetään päätöksenteon kannalta enemmän tietoa käytössä Toteutukset usein tutkijoiden kannalta läpinäkymättömiä ja monimutkaisia mallin käyttö huonosti motivoitua Yleiskulut toteutuman mukaan Kannattaako yksittäisen yliopiston pienentää yleiskulujaan? Rahoittajalla pienempi vipuvaikutus 24

25 Jatko OKM ja Akatemia arvioivat yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kokonaiskustannusmallin ja sen toteutusten ominaisuudet eri osapuolten kannalta Eri näkökulmat: Tutkija, laitos, yliopisto/tutk.laitos, koko järjestelmä Läpinäkyvyys, selkeys, ohjausvaikutukset Menetelmät: rahoitusanalyysi, sidosryhmäkeskustelut, kv. benchmarking Aikataulu: valmistelu 10-12/2013, toteutus 1-4/

26 Keskeisiä kysymyksiä (1) Ohjelmatoiminta Kokonaiskustannusmalli Riskirahoitus Akatemian instrumenttivalikoima Tiedepoliittinen rooli Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus 26

27 Keskeisiä kysymyksiä (2) Temaattiset valinnat Ovatko alojen koot korkeakoulujärjestelmässä oikein? Onko SA:n rahoitus kullekin alalle oikein mitoitettu? Kenen pitää tehdä strategisia valintoja? Yliopistojen valinnat ja Akatemian valinnat Laveata keskustelua tarvitaan 27

28