JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tutkijakoulun johtoryhmä TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 3/2016. Aika: klo 9:00 12:00

Transkriptio

1 TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 3/2016 Aika: klo 9:00 12:00 Paikka: Läsnä: Poissa: Agora B301 vararehtori Kaisa Miettinen (puheenjohtaja) professori Jussi Kukkonen professori Anna Maija Poikkeus (poistui kesken kohdan 5 käsittelyn) professori Jaakko Seikkula (poistui kesken kohdan 3 käsittelyn) professori Laura Stark professori Timo Tiihonen (Pekka Neittaanmäen tilalla, saapui kohdassa 2) professori Aila Virtanen tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen (sihteeri) laatupäällikkö Pirjo Halonen (vieraana kohdassa 2) professori Keijo Häkkinen professori Pekka Neittaanmäki tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.02 ja totesi läsnäolijat. 2. Tohtorikoulutuksen arviointi Tohtorikoulukohtaiset arviointikeskustelut on käyty Arviointikeskusteluiden puheenjohtajat ja sihteerit ovat laatineet käydyistä keskusteluista sekä tohtorikoulujen itsearviointiraportteihin perustuen tohtorikoulukohtaiset arviot toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja läpinäkyvyydestä sekä toimintamallin toteuttamiskelpoisuudesta pitkällä aikavälillä. Arviot eivät ole vielä julkisia vaan niitä käytetään kesän aikana varsinaisen loppuraportin laatimiseen, jossa mm. esitetään kehittämiskohteet ja kehittämissuunnitelma sekä hyvät käytänteet yhdenmukaisella tavalla. Tohtorikoulujen välinen tulevaisuuskeskustelu käytiin Tilaisuudessa esiteltiin arviointiprosessi ja arvioinnin alustavat tulokset sekä esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Työpajoissa kerättiin palautetta arviointiprosessista sekä pohdittiin mahdollisuuksia jatkuvan dialogin ylläpitämiseen tutkijakoulun eri tasojen välillä ja keinoja tohtorikoulutuksen työelämärelevanssin vahvistamiseen. Keskusteltiin ensin tulevaisuuskeskustelun annista. Todettiin, että yleiskeskustelu ei ollut kovin vilkasta ja osallistujat kokivat palautteen antamisen vaikeaksi, koska kaikki tulokset eivät ole vielä tiedossa eikä arvioinnin vaikutuksia pystytä vielä arvioimaan. Esiteltyjä hyviä käytänteitä pidettiin hyvinä. Keskustelussa oli esillä mm. tiedonkulku tutkijakoulusta ja tohtorikoulusta ohjaajille. Todettiin, että ongelmat asioiden jalkautumisessa viittaavat puutteisiin tavoissa jakaa informaatiota. Keskusteltiin ohjaajatapaamisista ja pidettiin niitä hyvänä käytäntönä. 1 / 6

2 Käytiin lyhyt keskustelu siitä, millaiset käytännöt eri tiedekunnissa on säännöllisten ohjaajatapaamisten järjestämisessä. Humanistisessa tdk:ssa on tapaaminen kahdesti vuodessa, mutta kaikki ohjaajat eivät osallistu niihin. IT tkd:ssa tapaamisia ei ole. MLTK:ssa ei ole tapaamisia tiedekuntatasolla, mutta bio ja ympäristötieteiden senioritutkijat tapaavat noin kolmesti vuodessa. Kauppakorkeakoululla ei ole ohjaajatapaamisia, mutta tulossa on erillinen tilaisuus julkaisemisesta. Kasvatustieteissä on tapaaminen kolmesti vuodessa ja osallistujia houkuttelevaksi on todettu pitää kutsuttuja asiantuntijapuheenvuoroja eri teemoista. YTK:ssa on laitoskohtaiset tapaamiset 1 2 kertaa lukukaudessa ja niihin on osallistuttu hyvin. Liikuntatieteellisestä tdk:sta ei ollut edustajaa läsnä. Lisäksi humanistisessa tiedekunnassa oli havaittu, että ohjaajat jotka eivät puhu suomea tulivat tilaisuuteen, kun se ensimmäisen kerran järjestettiin englanniksi. Tutkijakoululta kaivattiin ohjaajakoulutusta. Pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja ohjausosaamisen kehittämiseen ja tiedon välittämiseen: ohjaajakoulutus, ohjaajatutkinto, tiedotustilaisuudet, temaattiset tilaisuudet ohjaajille, tietoiskut, check list tyyppiset ratkaisut, tutkijakoulun vierailut yksiköiden omiin tilaisuuksiin jne. Todettiin, että koulutus voidaan tarvittaessa tehdä pakolliseksikin (laitosjohtaja tms. velvoittaa) tai voidaan edetä keskustelun kautta ja ottaa esim. osaksi kehityskeskusteluja. Puheenjohtaja totesi että esim. U5 yliopistot näyttävät olevan edellä ohjaajakoulutuksessa ja antoi kaikille yhteisesti tehtäväksi miettiä tapoja ohjaajatapaamisten järjestämiseen ja informaation jakamiseen ohjaajille. Lisäksi tulee miettiä, miten ohjaajat velvoitetaan käymään ohjaajatapaamisissa. Esitettiin esim. puolen päivän tietoiskuja erilaisista ohjaamiseen liittyvistä teemoista niin että näistä moduuleista syntyisi kokonaisuus esim. henkilöstökoulutuksen osana. Aiheeseen palataan tutkijakoulun johtoryhmän tulevissa kokouksissa. Tulevaisuuskeskustelussa oli vahvasti esillä myös opiskelijoiden huoli yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Kaikilla opiskelijoilla ei ole esimerkiksi samoja mahdollisuuksia osallistua yliopiston yhteisille kursseille. Todettiin, että tutkijakoulun johtoryhmä on jo aiemmin linjannut, että laitoksen tulee sitoutua tukemaan opiskelijaa jatko opintosuunnitelmaan sisällytettyjen kurssien suorittamisessa. Tämä koskee erityisesti apurahalla työskentelevien osallistumista henkilöstökoulutuksen kursseille. Johtoryhmässä tulevaisuuskeskustelu herätti huolen siitä, kokevatko opiskelijat, että he voivat tuoda oman näkökulmansa rehellisesti esille. Todettiin, että jatkossa kyselyiden ja arviointien yhteydessä on tuotava selkeämmin esille, ketkä vastaukset näkevät, ja miten niitä käsitellään. Luottamuksellisuus on keskeistä myös seurantaryhmien toiminnassa. Keskusteltiin myös arviointikeskustelujen jälkeen tehdyistä arviointiraporteista, jotka ovat rakenteeltaan ja painotuksiltaan keskenään hieman erilaisia. Todettiin, että raportit saavat kuvastaa käytyä keskustelua eikä täydelliseen yhteismitallisuuteen ole tarpeen pyrkiä. Itsearviointiraportit täydentävät keskusteluista esiin nostettuja asioita. Puheenjohtajat ovat tarkistaneet raportit, mutta niiden asiatarkastusta pidettiin tarpeellisena. Keskusteltiin etenkin siitä, miten erilaiset ohjauksen laatuun liittyvät asiat nousivat esiin arvioinnissa. Keskeisiä asioita ovat ohjausosaaminen ja tiedon välittyminen ohjaajille. Ohjaajilla tulee olla tietoa tutkijakoulun ja tohtorikoulun käytänteistä, mutta myös vankkaa tutkimusosaamista ja pedagogista osaamista sekä taitoja käsitellä palautetta ja toimia monimutkaisissa tilanteissa. Todettiin, että ohjaajien velvollisuudet ovat laajentuneet ja aikaa ohjaukselle on entistä vähemmän, jolloin on syntynyt selkeä tarve ohjausosaamisen kehittämistä tukevalle toiminnalle. On koostettava asioita, jotka ohjaajan tulee tietää ja tutkittava vaihtoehtoja sopivan toimintamallin löytämiseksi. Toimintamalli on pystyttävä myös niveltämään osaksi tohtorikoulutusta, jolloin se tukee siirtymää opiskelijasta ohjaajaksi. 2 / 6

3 Lopuksi keskusteltiin arvioinnin pohjalta valmisteltavasta loppuraportista ja siihen tulevasta kehittämissuunnitelmasta. Loppuraporttiin kootaan yhdenmukaisella tyylillä vahvuudet ja heikkoudet. Todettiin, että tarvitaan konkreettisia kehittämistoimia, joita voidaan vastuuttaa, ja joiden toteutumista pystytään seuraamaan. Kaikille on oltava selvää, mitä odotetaan. Sihteeri ehdotti, että kehittämissuunnitelman valmistelu aloitetaan laatimalla taustamuistio, jossa käydään systemaattisesti läpi arvioinnin osa alueet sekä johtopäätökset niiden kehittämistarpeesta. Taustamuistion perusteella muodostetaan kehittämissuunnitelma, jossa on määritelty kehittämistavoitteet sekä niiden alle kootut konkreettiset aikataulutetut ja vastuutetut kehittämistoimenpiteet. Todettiin, että esille on noussut useita asioita, joiden eteenpäin viemiseen tarvitaan yliopiston johdon tuki ja resurssointia. Arvioinnin aikana ei kuitenkaan kuultu yliopiston johtoa. Ehdotettiin, että kutsutaan rehtori tutkijakoulun johtoryhmän kokoukseen ja esitellään arvioinnin loppuraportti hänelle. Otettiin esille tarve käydä arvokeskustelua tohtorikoulutuksen yleisistä tavoitteista. Tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja asiantuntijoita yhteiskunnan tarpeisiin, mutta yliopistolla on myös sivistystehtävä. Opiskelijoilla on erilaisia tavoitteita ja erilaisia opintopolkuja. Tarvitaan tietoinen päätös siitä, miten erilaisia polkuja tuetaan ja miten ne tehdään näkyviksi myös yliopiston ulkopuolelle esimerkiksi tohtoreiden tuleville työnantajille. Korostettiin, että polkuajattelu ei tarkoita opintojen sisältöjen tai opiskelijaryhmien eriyttämistä vaan erilaisia painotuksia tohtoriopintojen ohjauksessa. Erilaisten polkujen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistaisi siten myös ohjaajille erikoistumisen tietyn polun ohjaajaksi, mikä edistäisi tohtorikoulutuksen laatua. Todettiin että jos näin toimitaan, on oltava erityisen varovainen, ettei synny A ja B luokan tutkintoja vaan kriteerit ja vaatimukset ovat kaikille samat. Laatupäälliköltä tiedusteltiin näkemystä valitun arviointimenettelyn vaikutuksesta arvioinnin kokonaisuuteen. Todettiin, että aina kun arvioinnissa on useita haastattelijoita, haastatteluista ja raporteista tulee keskenään erilaisia. Tässä arvioinnissa myös sihteerit kirjoittivat raportteja vähän eri tyylillä. Yleisesti materiaali on kuitenkin suhteellisen yhdenmukaista. Arviointikeskusteluissa käytetty kysymysrunko auttoi säilyttämään yhdenmukaisuutta ohjaamalla keskusteluja ennalta sovittuihin aiheisiin. Laatupäällikkö totesi, että arviointikeskusteluissa kaivattiin enemmän tohtoritason kursseja ja erityisesti ulkomaalaiset tohtoriopiskelijat kaipaavat opintoihin selkeämpää rakennetta ja systemaattista tietoa aloitusvaiheessa tiedemaailman käytännöistä, julkaisemisesta ym. Todettiin että yleistä tietoa voitaisiin antaa yliopistotasolla. Päätettiin, että arviointiraporteille tehdään asiatarkastus mennessä. Raportit lähetetään asiatarkastettavaksi tohtorikoulujen johtajille, jotka voivat jakaa ne tarkastusta varten tohtorikoulun johtoryhmälle tms. ryhmälle. Raportteja ei kuitenkaan saa vielä jakaa eteenpäin, mistä tulee muistuttaa. Arvioinnin sihteerit tekevät asiavirheiden korjaukset ja pyydetyt tarkennukset sekä tarvittaessa hyväksyttävät muutokset arviointikeskusteluiden puheenjohtajilla. Raportit julkaistaan syksyllä 2016 osana arvioinnin loppuraporttia, joka esitellään myös rehtorille. Päätettiin myös, että arvioinnin loppuraporttiin lisätään kehittämiskohteiden ja suositusten lisäksi koostettu kappale hyvistä käytänteistä. Tohtorikouluja pyydetään raporttien asiatarkastuksen yhteydessä toimittamaan tutkijakoululle lyhyet kuvaukset niistä hyvistä käytänteistä, jotka ne haluavat jakaa muille tohtorikouluille. Sihteeri lähettää tohtorikouluille asiatarkastuspyynnön ja ryhtyy valmistelemaan kehittämissuunnitelmaa ja arvioinnin loppuraporttia. 3. Yliopiston tohtorikoulutusrahoituksen jakokriteerit vuodelle / 6

4 Tutkijakoulun johtajan ja tutkijakoulun johtoryhmän tehtäviin kuuluu yliopiston tohtorikoulutusrahoituksen jakokriteereiden valmisteleminen rehtorin päätettäväksi sekä esityksen tekeminen rehtorille tutkijakoulun rahoituksesta, jonka rehtori jakaa vuosittain tiedekuntien tohtorikouluille. Johtoryhmä on valmistellut keväällä 2015 jakomallin, jossa indikaattoreina ovat suoritetut tohtorintutkinnot, tohtorikoulutettavien henkilötyövuodet ja kilpailtu tutkimusrahoitus kolmen vuoden keskiarvoilla laskettuina. Jakomallilla on pyritty varmistamaan, ettei entisten OKM/SA tohtorinkoulutuspaikkojen poistuminen vuoden 2015 lopussa aiheuta kohtuuttoman suuria heilahduksia tiedekuntien rahoitukseen. Puheenjohtaja totesi, että vuoden 2017 tohtorikoulutusrahoitus on 6 milj. euroa, josta eur varataan profilointialoille. Kutakin profilointialaa tuetaan eurolla kuitenkin niin, että matemaattis luonnontieteelliselle tiedekunnalla profilointirahoitus jaetaan vain yhteen kertaan. Tutkimus, innovaatio ja infrastruktuuriohjelman mukaisiin neljännen vuoden paikkoihin varattava summa on vuonna 2017 pieni. Uutena elementtinä rahoitusesityksessä huomioidaan tohtorikoulutuksen arviointi, joka mahdollistaa rahoituksen käyttämisen toimintaa ohjaavalla tavalla. Sihteeri esitteli kokousmateriaalina jaetun laskelman, josta keskusteltiin. Tulevat rakenteelliset muutokset on otettu huomioon laskemalla indikaattorit yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan osalta laitoksittain ja huomioimalla ne osana humanistisen tiedekunnan ( alkaen humanistisyhteiskuntatieteellinen tiedekunta) ja kasvatustieteiden tiedekunnan ( alkaen kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta) tulosta. Todettiin, että OKM/SA paikkojen poistumisen vaikutusta rahoituksen jakaantumiseen on edelleen tarpeen tasata. Todettiin, myös että tohtorikoulutuksen arvioinnin perusteella jaettava osuus on samasta syystä pidettävä maltillisena. Päätettiin tehdä rehtorille esitys, jossa profilointialoille on varattu yhteensä eur ja arvioinnissa laadukkaimmiksi tunnistetuille tohtorikouluille esitetään jaettavaksi eur suhteessa tiedekunnan (yliopiston sisäiseen) tohtoritavoitteeseen ( ). Näiden erien sekä tutkimus, innovaatio ja infrastruktuuriohjelman mukaisiin neljännen vuoden paikkoihin varattavan summan jälkeen jäljelle jäävä osa rahoituksesta esitetään jaettavaksi käyttämällä vuonna 2015 valmisteltua jakomallia. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tohtorikoulutukseen ei esitetä erillistä rahoitusta. Tohtorikoulutuksen arvioinnin perustella päätettiin siis tukea vain arvioinnissa keskimääräistä paremmin menestyneitä tohtorikouluja. Todettiin, että tohtorikoulutuksen kehittämistarpeita esimerkillisesti tunnistaneille tohtorikouluille voidaan esittää rahoitusta ensi vuonna, kun loppuraportti arvioineen on käytettävissä. Puheenjohtaja välittää esityksen rehtorille. 4. Jatko opiskeluoikeuden passivoinnin menettelyohjeen tarkentaminen on kokouksessaan 6/2015 laatinut jatko opiskeluoikeuden passivointia koskevan menettelyohjeen. Ohjeeseen on tiedekuntien aloitteesta ehdotettu tarkennusta koskien tilanteita, joissa opiskelija pyytää opiskeluoikeutensa passivointia. Keskusteltiin ehdotetusta lisäyksestä ja todettiin se perustelluksi. Päätettiin tarkentaa ohjetta seuraavasti: Jatko opiskeluoikeus voidaan passivoida dekaanin päätöksellä myös tohtoriopiskelijan kirjallisesta pyynnöstä (vähintään sähköposti). Pyyntö osoitetaan jatko opiskeluoikeuden myöntäneelle tiedekunnalle ja se toimitetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Opiskelijan pyynnöstä tehtävä päätös jatko opiskeluoikeuden passivoinnista voidaan tehdä ilman vastuullisen ohjaajan esitystä ja tohtoriopiskelijan 4 / 6

5 ja seurantaryhmän kuulemista.. Sihteeri tekee täydennyksen menettelyohjeeseen ja tiedottaa siitä tohtorikouluille. 5. Syventävien opintojen tutkielman hyväksilukeminen aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 51 mukaan: Syventävien opintojen tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla.. Pykälän tulkinta on herättänyt keskustelua. Lisensiaatintutkimukseen sisältyvien artikkeleiden sisällyttäminen väitöskirjaan on tavallinen käytäntö useassa tiedekunnassa. Harvinaisempiin tilanteisiin, kuten ylempään tutkintoon sisältyvän opinnäytteen hyödyntämiseen alemman tutkinnon opinnäytteessä, sen sijaan ei ole vakiintuneita käytäntöjä. Keskusteltiin asiasta. Todettiin, että nykyiset käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain jonkin verran, mutta noudattavat samoja periaatteita. esittää kantanaan tutkintosäännön 51 :n tulkintaan, että opinnäyte ei voi koostua kokonaan toisesta jo hyväksytystä opinnäytteestä. Esimerkiksi lisensiaatintutkimusta ei voi sellaisenaan hyväksilukea väitöskirjaksi tai päinvastoin. Väitöskirja tai lisensiaatintutkimus ei voi myöskään sisältään pelkästään toiseen opinnäytteeseen sisällytettyjä artikkeleita. Tutkijakoulun johtoryhmä pitää kuitenkin hyväksyttävänä yksittäisten opinnäytteeseen sisältyvien artikkeleiden käyttämistä osana toista korkeampiarvoista tutkintoa silloin kun opinnäytteet käsittelevät samaa aihetta ja artikkelit täydentävät toisiaan. Lisäksi korostetaan, että Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimusten mukaan väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa, ja myös opinnäytteisiin sisältyvien tutkimustulosten julkaisemisessa tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. 6. Ilmoitusasiat Jyväskylän yliopiston ja Opetus ja kulttuuriministeriön välillä on sovittu yliopiston tohtorin tutkintotavoitteen säilyttämisestä ennallaan (138) kaudella Myös yliopiston sisäisten tavoitteiden esitetään säilyvän ennallaan (164). Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu on antanut vastauksensa U5 yliopistojen tutkimus ja innovaatiotyöryhmän selvityspyyntöön tohtorikoulutuksen osalta sekä kommentoinut Tampereen yliopiston laatimaa koostetta yliopistokohtaisista selvityksistä. Keskeiseksi välineeksi yhteistyölle tohtoreiden valmiustaitokoulutuksessa on tunnistettu verkkokurssien ja resurssien kehittäminen, metodifestivaalien kehittäminen metodikoulutuksen laajemmaksi resurssiksi ja Tampereen yliopiston koordinoima TOHTOS hanke. European University Association Council for Doctoral Education (EUA CDE) on julkaissut uuden politiikkapaperin: Doctoral Education Taking Salzburg Forward. Implementation and New Challenges (2016) Muut asiat Muita asioita ei ollut 8. Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohta sovitaan Sumpli kyselyn avulla elokuun 2016 lopulle. Asialistalla ovat ainakin tohtorikoulutuksen arvioinnin perusteella esitettävät kehittämistoimet sekä arvioinnin 5 / 6

6 loppuraportti. Jos mahdollista, asialistalle otetaan myös Aarresaari verkoston uusimman tohtoreiden uraseurantakyselyn tulokset ja kutsutaan vieraaksi työelämäasiantuntija Jari Penttilä. Tohtorikoulutuksen arvioinnin loppuraporttia käsitellään tarvittaessa vielä syyskuun kokouksessakin. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia, toivotti hyvää kesää ja päätti kokouksen klo Kaisa Miettinen, Vararehtori, pj Tuula Oksanen, Tutkijakoulukoordinaattori, sihteeri 6 / 6