JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tutkijakoulun johtoryhmä TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 7/2017. Aika: klo 14:00 16:00

Transkriptio

1 TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 7/2017 Aika: klo 14:00 16:00 Paikka: Agora C133 Läsnä: vararehtori Kaisa Miettinen, pj professori Heikki Karjaluoto professori Jussi Kukkonen professori Anna Maija Poikkeus (poistu kohdassa 3) professori Laura Stark professori Pasi Tyrväinen (poistui kohdassa 7) tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen (saapui kohdassa 2, poistui kohdassa 7) tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen, siht. Poissa: professori Keijo Häkkinen opintopalvelujohtaja Mari Ikonen, vieraileva asiantuntija 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti jäsenet tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo Tohtorikoulutuksen kehittämissuunnitelma: Tohtorikoulujen vastuulla olevat kehittämistoimet Tohtorikoulut ovat toivoneet mahdollisuutta keskustella tohtorikoulutuksen kehittämissuunnitelman sisältyvistä tohtorikoulujen vastuulla olevista kehittämistoimenpiteistä. Tarkennusta on toivottu tohtoriopiskelijoiden rahoitusta koskeviin toimenpiteisiin 5.2 Tohtorikoulut varmistavat, että tiedekunnan tohtorikoulutusrahoitusta koskevat periaatteet ja kriteerit on kuvattu selkeästi, ja kuvaukset ovat helposti opiskelijoiden ja ohjaajien saatavilla. ja 5.4 Tohtorikoulut ja ohjelmat edistävät tohtoriopiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Keskusteltiin tohtorikoulutettavan tehtävien ja tohtorikoulutusapurahojen hakuilmoituksista. Tohtorikouluissa on koettu, ettei kehittämissuunnitelmassa vaadittua läpinäkyvyyttä etenkään rahoituksen myöntämisen kriteereiden osalta pystytä toteuttamaan hakuilmoitusten kautta, koska niiden sisältö on niin tiukasti määritelty. Todettiin, että rahoituskriteereiden tulisi näkyä hakuilmoituksessa tai ainakin sitä täsmentävällä verkkosivulla, mutta kriteereiden esittäminen on toisaalta haasteellista, koska käytännössä päätökset tehdään kulloinkin käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Todettiin, myös että rahoitushakemusten arviointi on muuttunut haasteellisemmaksi, kun rahoituksen painopiste on siirtynyt pidemmälle ehtineistä opiskelijoista aloittavien opiskelijoiden rahoittamiseen. Muista rahoitusmuodoista otettiin esille bio ja ympäristötieteiden tohtoriohjelman tapa varata rahoitusta konferenssiosallistumisiin ja järjestää haku kaksi kertaa vuodessa, jolloin opiskelija pystyy suunnittelemaan konferenssiosallistumisensa ja rahoituksen hakemisen. Toisaalta kauppakorkeakoulussa on todettu hyväksi päätös siirtää konferenssirahoitus oppiaineiden päätettäväksi, jolloin sisäistä hakua ei välttämättä tarvita. 1 / 5

2 Yhteenvetona todettiin, että kehittämissuunnitelman yhteydessä läpinäkyvyys tarkoittaa, että rahoituksen myöntämiskriteerit kuvataan (ainakin hakuilmoitukseen linkitetyllä verkkosivulla) ja mainitaan, että päätökset tehdään kriteereiden mukaan resurssien puitteissa. Päätettiin selvittää henkilöstöpalveluista, minkälaiset ohjeet hakuilmoitusten laatimiseen on annettu ja miten niitä voidaan muokata vastaamaan tohtorikoulutuksen tarpeita. Puheenjohtaja ja sihteeri vievät asiaa eteenpäin. 3. Väitöskirjojen julkaisuprosessin uudistaminen: Nykyisten yliopistosarjojen lakkauttaminen Johtoryhmä käsitteli Avoimen tiedon keskuksen laatimaa ehdotusta (Liite 3a) väitöskirjojen julkaisuprosessin uudistamisesta edellisessä kokouksessaan 6/2017. Johtoryhmä esitti ehdotukseen joitakin muutoksia ja päätti tuolloin ehdotuksen mukaisesti nykyisten painettujen yliopistosarjojen lakkauttamisesta. Uusien sähköisten sarjojen lukumäärään päätettiin palata, kun johtoryhmän jäsenet ovat keskustelleet asiasta tiedekunnissaan. Puheenjohtaja tarkensi, että nyt keskustelun aiheena on, tarvitaanko uuteen väitöskirjoille perustettavaan verkkojulkaisusarjaan alakohtaisia alasarjoja vai riittääkö yksi kaikille yhteinen julkaisusarja. Tarkasteltiin yhteenvetoa tohtorikoulujen kannoista, jotka jakaantuivat tasan kolme yhteisen sarjan ja kolme alakohtaisten sarjojen puolesta. Huomautettiin, että myös Koulutuksen tutkimuslaitoksella on oma julkaisusarjansa, joten suunnitelma väitöskirjojen julkaisuprosessin uudistamisesta on vietävä myös KTL:n tietoon. Otettiin esille tarve julkaista yliopiston omissa sarjoissa myös muita kuin väitöskirjoja esimerkiksi konferenssipapereita ja todettiin ettei muutoksella ole tarkoitus vaikuttaa näihin. Nostettiin esiin tarve julkaista myös muilla kuin perinteisillä tekstinkäsittelyohjelmilla tuotettuja (esim. LaTeX) tekstejä. Avoimen tiedon keskuksen edellytetään tarjoavan mallipohjat myös LaTeX käyttäjille. Tarvetta alakohtaisille sarjoille perusteltiin tarpeella liittää väitöskirja laitokselta tai tiedekunnasta aikaisemmin valmistuneiden väitöskirjojen kokonaisuuteen sekä tarvittaessa hakea listaus halutun yksikön väitöskirjoista. Viestinnästä on pyydetty ehdotusta tiedekuntatunnisteeksi, mutta sellaista ei ole saatu. Jonkinlaisen tunnisteen (esim. JYUn logo + tiedekunnan nimi) lisääminen väitöskirjoihin sisältyy Avoimen tiedon keskuksen ehdotukseen. Tehtiin ehdollinen päätös: Yksi verkkojulkaisusarja riittää, jos siihen saadaan tiedekuntatunnisteet ja mahdollisesti laitostunnisteet. Tarvitaan myös tapa yksilöidä ja tuoda yhteisessä sarjassa julkaistut väitöskirjat oman yksikön verkkosivulle. Sihteeri välittää tutkijakoulun johtoryhmän päätöksen avoimen tiedon keskukselle. Lisäksi hän välittää avoimen tiedon keskuksen ehdotuksen koulutuksen tutkimuslaitokselle. Puheenjohtaja huomautti, että kokousmateriaaleissa ollut liite 3a ei sisällä tutkijakoulun johtoryhmä edellisessä kokouksessa siihen tekemiä muutoksia. Sihteeri huolehtii päivitetyn tiedon välittämisestä asianosaisille tahoille. 4. Tohtorikoulutuksen ohjausosaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen toimintamalli Tohtorikoulutuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyy kehittämistoimenpide 3.6 Tutkijakoulun johtoryhmä laatii tohtorikoulutuksen ohjausosaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen toimintamallin, joka edistää tohtorikoulutuksen laatua sekä: lisää tietämystä tohtoriohjelmien rakenteesta ja tohtorikoulun käytänteistä sekä yliopiston tohtorikoulutukselle asetetuista tavoitteista. tukee pedagogisen ajattelun kehittymistä. vahvistaa taitoja käsitellä palautetta ja toimia monimutkaisissa tilanteissa. 2 / 5

3 Toimintamallin luonnosta on tarkasteltu johtoryhmän kokouksissa 3/2017 ja 4/2017. Toimintamallia on täydennetty ehdotuksella väitöskirjanohjaajan koulutustarjottimeksi, joka perustuu lukuvuoden henkilöstökoulutustarjontaan (Liite 4a). Keskusteltiin koulutusvalikoimasta, johon sisältyy Väitöskirjanohjaus (GSD004), Avoin tiede (LABVATT), Tietosuoja (HJR005), Kirjoittamisen ohjaaminen I ja II (XHNK063 ja XHNK064), Ohjaus monikulttuurisessa kontekstissa (XHNK067), Yliopistopedagogiset opinnot I ja II (YPEHAKU) sekä Teaching Academic Content through English (TACEHAKU). Todettiin, että tarjottimen sisältö on tarkoitukseen sopiva, mutta kaikkia sille otettuja koulutuksia ei ole tarjolla englanninkielellä. Englanninkielisen tarjonnan kattavuuden edistämiseksi tarvitaan arvio englanninkielisten väitöskirjanohjaajien lukumäärästä. Pohdittiin keinoja kartoittaa tätä esim. työsuunnitelmien avulla. Todettiin myös, että tarjottimelta puuttuu hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttävä tutkijoille suunnattu koulutus, jollaista ei tällä hetkellä ole henkilöstökoulutuksen tarjonnassa. Otettiin esille valtakunnallinen tutkimusetiikan verkkokurssimateriaali, joka on mahdollista lisätä paletille itseopiskelumateriaalina. Keskusteltiin yliopistopedagogisista opinnoista ja todettiin, että väitöskirjanohjaajia ja tohtoriopiskelijoita palvelisi paremmin nykyistä tarjontaa tiiviimpi pedagogiseen ajatteluun perehdyttävä moduuli. Otettiin esille myös tarve tutkijakoulun organisoimalle englanninkieliselle väitöskirjanohjaajien vertaistukiryhmälle. Tarkasteltiin tutkijakoulun verkkosivuilla olevia ohjeita väitöskirjanohjaajille. Todettiin, että linkki väitöskirjanohjaajan tarkastuslistaan on laitettava paremmin esille ja sivulla on tuotava selkeämmin esille, mitkä sisällöistä ovat jokaiselle väitöskirjanohjaajalle välttämättömiä perustietoja. Päätettiin, että toimintamalli ja koulutustarjotin voidaan julkaista tutkijakoulun verkkosivulla. Johtoryhmä tukee koulutustarjonnan kehittämistä kokouksessa käydyn keskustelun viitoittamaan suuntaan ja esittää täydennyksiä henkilöstökoulutusvalikoimaan: Tärkeimpänä lisätarpeena pidettiin tutkijoille suunnattuja tietosuojakoulutuksia myös englanniksi Tutkijoille suunnattu tutkimusetiikan koulutus sekä suomeksi että englanniksi Nykyistä huomattavasti tiiviimpi yliopistopedagoginen koulutusmoduuli, joka on räätälöity väitöskirjanohjaajille (ja tohtoriopiskelijoille) Sihteeri julkaisee materiaalit ja tiedottaa niistä sekä vie koulutustarjonnan kehittämistoiveet eteenpäin henkilöstökoulutuksen toimijoille ja muille sisäisille koulutustoimijoille. Sihteeri myös tekee tutkijakoulun verkkosivuille ehdotetut muutokset ja selvittää tapoja arvioida englanninkielisten väitöskirjanohjaajien lukumäärää sekä valmistelee väitöskirjaohjaajien englannin kielellä toimivan vertaistukiryhmän fasilitointia (tähän sopii esim. akateeminen kahvila). 5. Tohtoreiden uraseurannan kehittäminen Opetus ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin (Liite 5b). Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen esitetään lisättäväksi yliopistojen rahoitusmalliin 1 % osuudella kokonaisrahoituksesta. Työryhmä esittää korkeakoulujen uraseurantakyselyjen tuottamien tietojen käyttämistä rahoituksen laskennassa. Uraseurantakyselyn toteuttaa yliopistojen ura ja rekrytointipalveluiden Aarresaari verkosto. Verkostossa valmistaudutaan työryhmän ehdottamiin muutoksiin uraseurantaa kehittämällä. Verkosto on pyytänyt yliopistojen 3 / 5

4 tutkijakouluilta ja ura ja rekrytointipalveluilta kommentteja tohtoreiden uraseurannassa käytettävään kyselylomakkeeseen. Sihteeri tarkensi, että kysely on tehty joka toinen vuosi kohderyhmänä 2 3 vuotta aiemmin tohtorintutkinnon suorittaneet. Seuraavan kerran kysely tehdään syksyllä Kokousmateriaalina jaetussa lomakkeessa (Liite 5a) on jo huomioitu OKM:n työryhmän esitykset sekä jätetty pois ohjausta koskevat kysymykset kyselyn tiivistämiseksi. Esityksen mukaan yliopistojen osuudet kyselyn perusteella jaettavasta rahoituksesta määritetään vastausten summapistemäärän mukaan eli rahoitukseen vaikuttavat sekä vastaukset että niiden lukumäärä. Jotta vastauksia voidaan käyttää indikaattorina rahoitusmallissa, kysely on jatkossa tehtävä joka vuosi. Nyt kerätään ehdotuksia lomakkeen kehittämiseksi vuodesta 2018 eteenpäin. Keskusteltiin asiasta. Todettiin, että kysely on edelleen aivan liian pitkä ja kyselyn lyhentäminen on tehokkain tapa parantaa vastausprosenttia. Vastausprosentin merkitys kasvaa entisestään, jos laadullisen työllistymisen osuus rahoitusmallissa tulevaisuudessa kasvaa. Otettiin esille, että kandipalautteen kohdalla rahoitusmalliin ottaminen on pakottanut yliopistot etsimään erilaisia keinoja vastausprosentin parantamiseksi. JYUssa mm. soitetaan jokaiselle valmistuneelle kandille. Pohdittiin myös kyselyn alkuperäistä tarkoitusta ja miten se palvelee nykyistä tarkoitustaan. Ehdotettiin kyselyn pilkkomista pienempiin osiin ja mm. ensimmäisen osan poistamista (siinä kysytyt tiedot on kysytty jo tohtoriopintojen aikana). Kauppakorkeakoululla on paljon kokemusta kyselytutkimuksista ja senkin perusteella kyselyssä on aivan liikaa kysymyksiä. Päätettiin ehdottaa verkostolle kyselyn lyhentämistä sillä perusteella, että kyselyn pituus vaikuttaa vastausprosenttiin. ehdottaa, että kyselyä lyhennetään jättämällä pois kysymykset 1 7 (tohtoriopintojen rahoittaminen, motivaatio aloittaa tohtoriopinnot ja tohtorikoulutuksen valintaperusteet), koska ne eivät suoranaisesti liity työmarkkinatilanteeseen ja työllistymiseen 2 3 vuotta valmistumisen jälkeen. Sihteeri toimittaa tutkijakoulun johtoryhmän kommentit tiedoksi työelämäpalveluille ja huolehtii, että tutkijakoulun ja työelämäpalveluiden kommentit kootaan yhteen ja toimitetaan verkostolle marraskuun 2017 loppuun mennessä. Sihteeri myös sopii työelämäpalveluiden kanssa järjestettävään Uraseurantafoorumin osallistumisesta. Tapahtumassa on työpaja tohtoriseurannoista. 6. Ilmoitusasiat Rehtorin on tehnyt päätöksen ORCID tutkijatunnisteen käytöstä Sihteeri jakaa tiedeneuvoston käyttöön valmistellun tunnisteen käyttöönottoon kannustavan sähköpostimallin tohtorikouluille. n jäseniä pyydetään välittämään tieto väitöskirjaohjaajille. Kauppakorkeakoulussa tunnisteen käyttöönottoa vauhditetaan tuomalla tukea profiilin laatimiseen tutkijoiden työpisteisiin. Myös kirjaston Tunnista tutkimusansiosi koulutuksessa neuvotaan tunnisteen käyttöönotossa. Tarkennettiin, että tunnisteet viedään Converis järjestelmään. Jatkossa niitä voidaan käyttää työkaluna mm. tutkimuksen arvioinnissa. 7. Muut asiat Keskusteltiin tutkijakoulun järjestämästä Elements of Successful Supervision tilaisuudesta. Tilaisuutta koskeva palautekysely on vielä kesken, mutta epävirallinen palaute on ollut myönteistä ja voitiin jo todeta, että osallistujia oli mukavasti ja vastaavia tilaisuuksia kannattaa järjestää myös tulevaisuudessa. Tilaisuudessa käydyissä keskusteluissa toivottiin mm. 4 / 5

5 tohtoriopiskelijoiden vertaistukitapaamisia tutkijakoulun organisoimana. Todettiin, että tätä voidaan kokeilla. Tilaksi sopii akateeminen kahvila. Sihteeri jakaa tilaisuuden materiaalin johtoryhmälle. 8. Seuraava kokous Vuoden viimeinen kokous pidetään uuden tutkimusvararehtorin johdolla tiistaina klo salissa Ag C Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo todeten, että tämä oli hänen viimeinen kokouksensa tutkijakoulun johtajana ja kiittäen johtoryhmää lämpimästi yhteistyöstä. Kaisa Miettinen, Vararehtori, pj Tuula Oksanen, Tutkijakoulukoordinaattori, sihteeri 5 / 5