JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tutkijakoulun johtoryhmä TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 4/2016. Aika: klo 10:00 12:00

Transkriptio

1 TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 4/2016 Aika: klo 10:00 12:00 Paikka: Läsnä: Poissa: Agora B301 vararehtori Kaisa Miettinen (puheenjohtaja) professori Keijo Häkkinen professori Jussi Kukkonen professori Laura Stark professori Timo Tiihonen (Pekka Neittaanmäen tilalla, poistui kesken kohdan 5 käsittelyn) professori Aila Virtanen (poistui kesken kohdan 3 käsittelyn) tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen (sihteeri) työelämäasiantuntija Jari Penttilä (vieraana kohdassa 2) professori Pekka Neittaanmäki professori Anna-Maija Poikkeus professori Jaakko Seikkula 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Aarresaari-verkoston tohtoreiden uraseurannan tulokset Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden valtakunnallinen Aarresaari-verkosto toteuttaa joka toinen vuosi kyselyn tohtoreille, joiden valmistumisesta on kulunut aikaa n. 2-3 vuotta. Viimeisimmän tohtoreiden uraseurannan tulokset on julkaistu kesäkuussa Aineisto on kerätty syksyllä 2015 vuosina väitelleiltä tohtoreilta. Mukana oli 12 yliopistoa ja kyselyyn vastasi 49 % tohtorintutkinnon suorittaneista. Jyväskylän yliopiston vastausprosentti oli 50 %. Uraseurannan tavoitteena on seurata valmistuneiden työelämään sijoittumista sekä kerätä palautetta tohtorikoulutuksen kehittämisen tueksi. Työelämäasiantuntija Jari Penttilä opintopalveluiden työelämäpalveluista esitteli uraseurannan tuloksia täydennettynä tilastokeskuksen tietopalveluiden tilastoilla Jyväskylän yliopiston näkökulmasta. Tohtoreiden työttömyys on kasvanut merkittävästi vuoden 2011 jälkeen. Kasvu on voimakasta etenkin prosentteina tarkasteltuna. JY:sta valmistuneiden tohtoreiden työttömyys kyselyhetkellä on lähes kolminkertaistunut edelliseen vuonna 2013 toteutettuun kyselyyn verrattuna. Lukumäärinä tarkasteltuna työttömiä tohtoreita on kuitenkin edelleen vähän ja tohtorintutkinnon suorittaneiden työttömyys on edelleen alhaisempaa kuin alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys. Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työttömyys kyselyhetkellä oli voimakkainta luonnontieteellisellä ja humanistisella alalla. Tarkasteltaessa jossakin vaiheessa valmistumisensa jälkeen työttömänä olleita huonoimmassa asemassa ovat luonnontieteellisen alan tohtorit. Positiivista on, että työllistyneet tohtorit ovat sijoittuneet entistä paremmin koulutustasoaan vastaavasti. Työttömyyden kasvun lisäksi aineistossa 1 / 5

2 herättää huomiota JY:sta valmistuneiden tohtoreiden heikot ansiot. Valmistuneiden keskipalkka ja palkan mediaaniarvo ovat huonommat kuin muissa yliopistoissa. Väitöskirjan ohjaukseen saatavuuden, määrän ja laadun osalta tilanne on hyvä: valtakunnallisesti tarkasteltuna JY:n tulokset ovat hyvää keskitasoa ja koulutusalojen väliset erot varsin pieniä. Kuitenkin monet kokevat saavansa ohjausta vain väitöskirjan tekemiseen, ei jatko-opiskeluun, mihin on kiinnitettävä huomiota. Yleisimmät tohtorikoulutuksen kehittämiseen liittyvien strukturoitujen ja avoimien kysymyksien kautta saadut kehittämisehdotukset koskevat: uraohjauksen liittämistä osaksi jatko-opintojen ohjausta väitöskirjan ohjaajien toiminnan aktiivisempaa valvontaa ja arviointia jatko-opiskelijoiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä jatko-opiskelijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä kokeneempien tutkijoiden kanssa valmistuneiden tohtoreiden vierailuiden ja uratarinoiden hyödyntämistä tohtorikoulutuksessa työnantajien vierailuiden hyödyntämistä tohtorikoulutuksessa Keskusteltiin asiasta. Uraseurantakyselyn koulutusalakohtaiset tulosraportit on toimitettu tiedekuntien opintoasianpäälliköille. Työelämäpalveluissa ei kuitenkaan seurata, miten tiedekunnat hyödyntävät tulosraportteja. n jäsenten mukaan tuloksia ei ole käsitelty tohtoriohjelmissa. Sovittiin, että jatkossa tulosraportit lähetetään myös tutkijakoulun johtoryhmälle. Työelämäpalveluiden asiakkaissa on yhä enemmän vastavalmistuneita tohtoreita. Työelämäpalveluissa on huomattu, että tohtorikoulutuksessa ei aina muisteta tarpeeksi korostaa, että työllistyminen vaatii muitakin kuin akateemisia taitoja ja ansioita. Opiskelijoiden olisi myös tärkeää ymmärtää, että yliopisto kouluttaa tohtoreita koko maan tarpeisiin eikä työllistyminen Jyväskylän seudulle ole kaikille mahdollista. Yksi tohtoreiden työllistymisen ongelmista on kiinnittyminen Jyväskylään, missä tiettyjen alojen työpaikkoja on vähän. Valmistuneet ovat usein elämänvaiheessa, jossa perustetaan perhe. Lapset ja puolison työpaikka rajoittavat mahdollisuutta ottaa vastaan määräaikainen työpaikka kauempaa. Todettiin, että asiaan ei ole selkeää ratkaisua. Tarkennettiin, että tilastokeskuksen sijoittumispalvelusta saadaan tietoa myös valmistuneiden tohtoreiden maantieteellisestä sijoittumisesta. Asiaa on tutkittu tarkemmin maistereiden kohdalla. Tilastoissa on mukana myös monia perustaustamuuttujia, joita vasten tuloksia voidaan tarkastella. Ulkomaisten valmistuneiden työllistymisen tarkastelua rajoittaa se, että heidän vastausprosenttinsa on hyvin alhainen ja he usein muuttavat maasta valmistumisensa jälkeen. Tilastokeskuksen tilastoissa ovat muka Suomessa asuvat valmistuneet. Päätettiin, että Tuula Oksanen ja Jari Penttilä jatkavat tilastojen tutkimista tutkijakoulun johtoryhmän työn tueksi, jotta yhteenvedoista saadaan käytännön toiminnan kehittämistä tukevaa tietoa. Ohjaukseen liittyvää palautetta on syytä tarkastella koulutusaloittain, ja valmistuneiden sijoittumista on tutkittava tarkemmin. Tuula ja Jari miettivät myös, miten tulosten hyödyntämistä voisi edistää. Tulosten tiivistäminen helposti käytettävään muotoon on tärkeää. Aiheeseen palataan myöhemmissä kokouksissa. 3. Tohtorikoulutuksen arviointi kehittämissuunnitelma Tohtorikoulukohtaisille arvioille toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja läpinäkyvyydestä sekä toimintamallin toteuttamiskelpoisuudesta pitkällä aikavälillä on tehty asiatarkastus. Arvioinnin sihteerit ovat tehneet asiavirheiden korjaukset sekä pyydettyjä tarkennuksia. Muutokset on 2 / 5

3 hyväksytetty arviointikeskusteluiden puheenjohtajilla. Arvioinnin keskeisimmät tulokset on koottu taustamuistioon, jonka pohjalta on valmisteltu luonnos tohtorikoulutuksen kehittämissuunnitelmaksi. Puheenjohtaja muistutti, että arvioinnin kehittämissuunnitelma ja loppuraportti on edellisessä kokouksessa päätetty esitellä tiedeneuvoston lisäksi myös rehtorille. Rehtori on luvannut tulla tutkijakoulun johtoryhmän vieraaksi. Todettiin, että taustamuistio on tarkoitettu lähinnä tutkijakoulun johtoryhmän käyttöön, mutta voidaan pyydettäessä antaa nähtäväksi myös muille. Keskusteltiin kehittämissuunnitelmasta. Huomautettiin, että suunnitelmasta puuttuu toimijakohtainen näkökulma. Ehdotettiin, että suunnitelmaan lisätään toimijakohtainen listaus kehittämistoimenpiteistä, joka toimii suunnitelman toimeenpanoasiakirjana. Todettiin, että useat kehittämistoimet on kohdennettu tohtorikouluille, joille on annettava selkeät toimintaohjeet. n jäsenet ovat avainasemassa, kun suunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan tiedekunnissa. Kysyttiin, onko loppuraportissa esitettyjä hyviä käytänteitä käytetty kehittämissuunnitelman luonnostelun tukena? Sihteeri totesi, että näin ei ole systemaattisesti tehty. Todettiin, että hyvät käytänteet on käytävä vielä läpi siitä näkökulmasta, nouseeko niistä jotain kehittämissuunnitelmaan. Keskusteltiin myös suunnitelman valmistumisen aikataulusta. Todettiin, että suunnitelma linjaa tutkijakoulun toimintaa pitkällä aikavälillä ( ), joten sen huolellinen valmistelu on tärkeää. Joitakin suunniteltuja toimenpiteitä voidaan alkaa pohjustaa jo ennen suunnitelman julkaisemista. Tohtorikoulut toivovat, että arvioinnin loppuraportti julkaistaisiin mahdollisimman pian ja kehittämissuunnitelma mahdollisesti vasta sen jälkeen. Lopuksi käytiin vielä koko kehittämissuunnitelma läpi kohta kohdalta, keskusteltiin ja ehdotettiin muutoksia ja tarkennuksia. Yleisenä huomiona todettiin, että toimenpiteiden kuvaukset kaipaavat jämäkämpää ilmaisua. Päätettiin, että sihteeri lisää kehittämissuunnitelmaan toimijakohtaisen listauksen kehittämistoimenpiteistä niiden käytäntöön viemisen tueksi. Päätettiin myös, että sihteeri käy läpi loppuraportissa esitetyt hyvät käytänteet ja tekee niistä nostoja kehittämissuunnitelmaan sekä tekee suunnitelmaan myös muut kokouksessa sovitut muutokset. Puheenjohtaja ja sihteeri käyvät yhdessä läpi suunnitelman parannetun version. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. 4. Tohtorikoulutuksen arviointi loppuraportti Tohtorikoulukohtaisista arvioista, kehittämissuunnitelmasta, arviointimenettelyn kuvauksesta, hyvistä käytänteistä ym. materiaaleista on koottu luonnos tohtorikoulutuksen arvioinnin loppuraportiksi, johon myös tohtorikoulutuksen kehittämissuunnitelma liitetään. Keskustelu raporttiluonnoksesta siirrettiin seuraavaan tai sitä seuraavaan kokoukseen. 5. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin -suositus Suomen yliopistot UNIFI ry ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) ovat laatineet yliopistoille Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin -suosituksen. Suositus ottaa huomioon väitöskirjaprosessin eri toimijoiden oikeudet, vastuut ja velvollisuudet tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se perustuu laajalti eri yliopistojen omiin ohjeistuksiin ja liittyy kiinteästi TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) -ohjeeseen. Yliopistoja ei vaadita sitoutumaan suositukseen samalla tavalla kuin HTK-ohjeeseen, vaan se on tarkoitettu yliopistojen käyttöön työkaluksi tai muistilistaksi. 3 / 5

4 Keskusteltiin suosituksen ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjaprosessia koskevien ohjeistusten välisistä eroista kokousmateriaalina jaetun yhteenvedon pohjalta. Suosituksessa kiinnitetään paljon huomiota hallintolain (434/2004) esteettömyysvaatimukseen tohtorikoulutusprosessin eri vaiheissa. Todettiin, että esteettömyysvaatimusta tulee korostaa myös JY:n sisäisissä ohjeissa. Keskusteltiin tohtoriopiskelijoiden opiskeluoikeuksista (niin jatko-opiskeluoikeuksista kuin muistakin opintooikeuksista) muissa yliopistoissa ja todettiin että tätä koskeva taustakysymys on lisättävä jatkoopiskeluoikeuden hakulomakkeisiin. Päätettiin myöhemmin palata tutkimussuunnitelman plagiaatintunnistukseen. Lisäksi päätettiin, että tiedekuntien verkkosivuille tulee kirjata tiedot siitä, mitkä tahot valmistelevat ja voivat ottaa kantaa opiskelijavalintapäätökseen. Keskusteltiin myös ohjaajaresurssien riittävyydestä ja siitä, pitäisikö rajata sitä montako jatko-opiskelijaa kullakin ohjaajalla saa olla. Todettiin, että koska tohtorikoulutuksen haku- ja valintaprosessien kehittäminen sisältyy tohtorikoulutuksen valmisteilla olevaan kehittämissuunnitelmaan, tähän vaiheeseen liittyvät eettiset ohjeet huomioidaan osana ko. kehittämistavoitetta. Pidettiin hyvänä käytäntönä suosituksessa mainittua asiakirjaa, jonka väittelijä allekirjoittaa ja antaa tiedekunnalle väitöskirjakäsikirjoitusta esitarkastukseen jättäessään. Asiakirjassa väittelijä vakuuttaa a) että väitöskirjakäsikirjoitusta ei ole aikaisemmin jätetty esitarkastukseen toisessa yliopistossa, b) olevansa tietoinen siitä, mitä hyvä tieteellinen käytäntö on, ja noudattaneensa sitä ja c) että on itse kirjoittanut tekstinsä ja yksin vastuussa sen sisällöstä. Hyvänä käytäntönä pidettiin myös HTKlausunnon sisällyttämistä esitarkastusprosessiin. Suosituksen mukaan ohjaajien tulisi laatia lyhyt HTK-lausunto, joka perustuu plagiaatintunnistusjärjestelmän väitöskirjasta antamaan tulokseen sekä laajempaan tutkimuseettiseen arviointiin. Lausunto toimitetaan tiedekunnan tai yksikön asiasta vastaavalle hallintohenkilölle osana esitarkastusprosessia. JY:n nykyisten ohjeiden mukaan plagiaatintunnistusjärjestelmän tuottama raportti jää väitöskirjan ohjaajalle. Todettiin, että raportin pitäisi tulla ohjaajan lisäksi myös tutkinnon myöntävälle tiedekunnalle. Päätettiin palata myöhemmin suositukseen, joka koskee ohjaajan oikeutta päättää, milloin väitöskirjaan kuuluvat artikkelit ovat valmiita lähetettäväksi kustantajalle. Keskusteltiin lyhyesti hyvistä käytänteistä. LTK:n opiskelijaksi ottamisen prosessissa on hyvä käytäntö ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten nimeämiseen ja sitouttamiseen, johon palataan myöhemmin. MLTK:ssa ohjaus oikeisiin viittauskäytäntöihin on osa jo perusopetusta. Asian käsittely jäi kesken ja sitä jatketaan seuraavassa kokouksessa. 6. Ilmoitusasiat Tutkijakoulu on muistuttanut tohtoriohjelmia tohtoriopiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmien huolellisen laatimisen tärkeydestä sekä tohtoriopiskelijoiden välisen yhdenvertaisuuden edistämisestä. Tutkijakoulu on kokouksissaan 1/2012 ja 3/2016 linjannut että tohtoriopiskelijoiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi laitosten tulee tukea kaikkia tohtoriopiskelijoitaan heidän henkilökohtaisten hyväksyttyien jatko-opintosuunnitelmiensa toteuttamisessa opiskelijan rahoituslähteestä riippumatta päivätty ja tiedekuntiin lähetetty asiasta muistuttava kirje löytyy osoitteesta: Turun yliopiston tutkijakoulu järjestää valtakunnallisen tohtorikoulutuspäivän keskiviikkona Ensimmäistä kertaa järjestettävään tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki tohtorikoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneet, erityisesti tohtorikoulutuksen hallinnon parissa 4 / 5

5 työskentelevät, tiedekuntien ja tohtoriohjelmien akateeminen johto sekä tohtorikoulutettavien edustajat. Päivän teema on yhteistyö ja verkostoituminen. Lisäksi tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden jakaa olemassa olevia hyviä ja toimivia tohtorikoulutuksen käytäntöjä ja keskustella muiden tohtorikoulutuksen toimijoiden kanssa. Tiedeneuvosto tukee tohtorikoulutuspäivään osallistumista kattamalla yhden henkilön matkakulut/tiedekunnan tohtorikoulu. Tampereen yliopiston koordinoima TOHTOS-hanke järjestää Tohtorikoulutuksen työelämäyhteydet kohti hyviä käytäntöjä -seminaarin Tampereella (myös online). Seminaarissa tuodaan esille olemassa olevia hyviä käytäntöjä tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittämisessä. Se toimii myös tohtorikoulutuksen kehittäjien ja toimijoiden verkostoitumisen paikkana sekä lähtölaukauksena jatkotyöskentelyyn ja -pohdintoihin. Kohderyhmänä ovat tohtorikoulutuksen toimijat ja kehittäjät kaikissa yliopistoissa. Lisätietoja: 7. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 8. Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohta sovitaan Doodle-kyselyllä lokakuulle Sihteeri tekee kyselyn. Asialistalla ovat ainakin tohtorikoulutuksen arvioinnin loppuraportti ja kehittämissuunnitelma sekä tohtorikoulut ja -ohjelmat alkaen. Lisäksi jatketaan keskustelua TENKin Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin -suosituksen ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjaprosessia koskevien ohjeistusten välisistä eroista. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo Kaisa Miettinen, Vararehtori, pj Tuula Oksanen, Tutkijakoulukoordinaattori, sihteeri 5 / 5