Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen

Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Selvitykset koulutuspalveluiden palveluverkosta sekä koulutilojen teknisestä kunnosta / Utredningar om servicenätet för utbildningstjänster samt skollokalernas tekniska skick 1009/04.00/2010 SIVVLK 30 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi Vuoden 2009 Sipoon kunnan talousarviossa oli sekä varhaiskasvatus- että koulutuspalvelut tulosyksiköillä sitovana tavoitteena tehdä yhteistyönä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Suunnitelman luonnos valmistui marraskuussa 2009 ja esiteltiin luottamushenkilöille Suunnitelmaluonnoksessa linjattiin alustavasti periaatteita, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkotyöskentelyssä. Valtuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, että se teettää selvityksen Sipoon kouluverkosta. Valtuusto asetti Koulutuspalveluille sitovan tavoitteen vuodelle 2010 seuraavasti: Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun 2010 loppuun mennessä Edellämainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi val tuusto asetti: Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpiteistä ja linjauksista huomioiden myös väestönkasvuennusteet ja synergiat muihin sivistystoimen vastuualueiden kehitystarpeisiin (kuten päiväkodit, esikoulut ja koulujen iltapäivätoiminta) Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet. Audiator Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtävää ja samalla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus koulurakennusten kunnosta sekä kunnostustarpeesta. Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamusmiehiä. Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan

2 infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yhdistys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Selvitystyö valmistui , jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjausryhmä otti vastaan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukaisesti. Kouluverkkoselvitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistystoimen eri luottamushenkilöt käsittelevät valmisteltuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmistelee kokouksessaan asiaa valtuustolle, joka päättää kouluverkon linjauksista kokouksessaan. Sivistysvaliokunnan neljä eri jaostoa käsittelevät kouluverkkoselvitystä kokouksissaan ja antavat lausuntonsa. Sivistysvaliokunnan kunnanhallitukselle antama lausunto perustuu näihin jaostojen lausuntoihin. Koska kouluverkkoselvityksen käsittely- ja valmisteluaikataulu on ollut tiukka, on jaostojen esittelijät kutsuttu kokoukseen kertomaan jaostojen antamista lausunnoista. Kaikkien jaostojen antamat lausunnot lähetetään valiokunnan varsinaisille jäsenille sähköpostitse niiden valmistuttua. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kouluverkkoselvityksestä kunnanhallitukselle kaikkien neljän jaoston lausunnot sekä omana lausuntonaan seuraavaa: Jo vuonna 1869 perustettiin Sipooseen ensimmäinen koulu, jossa opiskeli 38 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 1877 aloitti Kyrkoby skola aluksi poikien kouluna. Sipoo on ollut 1900-luvun vaihteeseen saakka täysin ruotsinkielinen, mutta Martinkylässä oli pieni suomenkielinen vähemmistö, ja jo vuonna 1906 tarvittiin sinne ensimmäinen suomenkielinen koulu. Reilun sadan vuoden aikana on tilanne muuttunut väestön osalta niin, että nyt enemmistönä on suomenkielinen väestö, joka on pystynyt vuosien aikana keskittämään koulunsa kasvualueille ja tekemään ne riittävän suuriksi. Monet ruotsinkieliset kyläkoulut ovat pieniä ja toimitilakartoituksen mukaan myös huonokuntoisia. Niiden korjaaminen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi rakennuksiksi on arvioitava hyvin tarkkaan. Kouluverkkoselvitys on laaja ja siinä tuodaan esille monia tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon päätettäessä kouluverkkokysymyksistä. Sivistysosastolla on valmisteltu v.2008 strategisia painopistealueita, joista yksi on päivähoito-, koulutus- ja muiden sivistyspalveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti niin, että kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina. Koulurakennusten tulisi

3 olla monikäyttöisiä, tehokkaita, viihtyisiä, esteettisiä ja pedagogisesti järkeviä. Kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppilaiden käytettävissä. Kouluissa tulisi olla liikuntasalit ja myös muut tarvittavat erityistilat. Päivähoito-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden järjestäminen kouluissa lisää tehokuutta, monikäyttöisyyttä ja palvelutason paranemista asiakkaan näkökulmasta. Kansalaisopisto voisi toimia kouluilla iltaisin ja viikonloppuisin. Isoilla kouluilla toimisi koulukirjastot. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mahdollistuu yhteisten tilojen myötä. Samoin päivähoidon yhteistyö koulutoimen kanssa (esim. esiopetus) olisi helppo toteuttaa, jos toimittaisiin samoissa tiloissa tai fyysisesti lähellä toisia. Pienissä ja suurissa kouluissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille, joista raportti toi esille m.m. seuraavia huonoja puolia: Pienessä koulussa voi joutua muodostamaan hankalia yhdysluokkia, koska eri luokka-asteilla on niin erilaiset oppilasmäärät. Pienet koulut ovat tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen selvästi kalliimpia isoihin kouluihin verrattuna (raportti sivu 27). Kuljetusoppilaita on jo nyt Sipoossa 40 %. Kouluverkkokysymyksessä perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Nykyinen kouluverkon hajanaisuus asettaa haasteita erityispalveluiden ja oppilashuollon järjestämiselle. Opetuksen laatu rakentuu resursseista, henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteisöstä. Koulukiinteistöjen korjauskustannukset ja uusinvestointien kustannukset tulisi olla selvillä kouluverkosta päätettäessä. Uusissa rakennuksissa on korkeat tilakustannukset aluksi, joka on hyvä muistaa uusinvestointeja tehtäessä. Kaksikielisyys on käännettävä positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi ja kasvustrategiaan tulee sitoutua. Samassa koulukiinteistössä voi toimia sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, joista Sipoossa on jo hyviä kokemuksia. Luokkakoosta on puhuttu paljon myös Sipoossa. Tutkimusten mukaan luokkakoon vaikutus oppimistulosten paranemiseen on todella pieni (raportti sivu 27). Tämä on hyvä muistaa rakennettaessa uusia kouluja. Perusluokkatilojen tulee olla riittävän suuria ja muunneltavissa olevia esim. siirrettävin väliseinin, jotta ryhmäkokoja voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan. Kouluverkkoselvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia A, B ja C. Mallien C ja B:n yhdistelmä on toteuttamiskelpoisin. Parhain malli olisi sellainen, jossa uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen

4 peruskoulu olisi 2-4 -sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. korttelikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-4 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös pieniä toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin tai laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä Lisäksi valiokunta esittää vastauksena valtuuston perjantaina pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin seuraavaa: -Valtuusto voi päättää koulujen lakkauttamisesta ja päätös voidaan panna toimeen. -Kuntaliiton suositusten mukaan kuntalaisten kuulemistilaisuus tulisi järjestää ennen päätöstä. Tällaisessa asiassa annetaan hyvin harvoin toimenpidekieltoa. -Kamreeri Sture Lindqvistin antaman selvityksen mukaan tämän vuoden valtio-osuuspäätöksen mukaan kunta saa, kun laskennalliset kustannukset lasketaan, yksikköhinnan korotukseksi 261,89 jokaista kunnassa 6-15 v. kirjoilla olevaa "lasta" kohti sen takia että Sipoo on kaksikielinen kunta (=kaksikielisyyskorotus). Lisäys tästä on (=2 705 lasta x yksikköhinta). Sen lisäksi saamme yksikköhinnan korotukseksi 277,96 samalla periaatteella koska meillä on ruotsinkielistä perusopetusta (=ruotsinkielisyyskorotus). Tämä lisäys on Eli yhteensä Kunta saa myös vieraskielisyyskorotuksena Laskentatapa on sama ja yksikköhinnan korotus 15,01. Bo Melander ehdotti, että teksti "Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä" muutetaan seuraavalla tavalla: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä." Johan Isaksson kannatti Melanderin ehdotusta Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bo Melanderin kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Melanderin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Menettely hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 4 "jaa"-ääntä (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) ja 5 "ei"-ääntä (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo). Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta äänestyksen jälkeen, äänin 4-5 päätti, että Bo Melanderin ehdottama teksti: Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä on osana sivistysvaliokunnan lausuntoa (toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause).

5 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen kuitenkin niin, että toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause kuuluu: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä". Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet ger kommunstyrelsen som sitt utlåtande om skolnätsutredningen de fyra sektionernas utlåtanden och som sitt eget utlåtande följande: Redan år 1869 grundades den första skolan i Sibbo, som hade 38 svenska flickelever. År 1877 grundades Kyrkoby skola, inledningsvis som en skola för pojkar. Ända fram till år 1900 var Sibbo helt svenskt, men i Mårtensby fanns en liten finsk minoritet som år 1906 behövde en egen finsk skola. Under drygt hundra år har befolkningssituationen förändrats så att majoriteten av befolkningen nu är finsk och de finska skolorna har koncentrerats till tillväxtområdena och är tillräckligt stora. Många svenska byskolor är små och enligt en lokalitetsutredning också i dåligt skick. Att renovera byskolorna så att de uppfyller dagens krav bör övervägas mycket noggrant. Skolnätsutredningen är omfattande och lyfter fram många viktiga saker som bör beaktas då beslut fattas i skolnätsfrågor. År 2008 bereddes strategiska fokusområden vid Bildningsavdelningen. Ett av fokusområdena är att dagvårds-, utbildnings- och övriga bildningstjänster ska ordnas centraliserat inom tillväxtområdena och att de aktuella fastigheterna ska fungera som regionala aktivitetscentrum. Skolbyggnaderna bör vara mångsidigt användbara, effektiva, trivsamma, estetiska och pedagogiskt meningsfulla. Eleverna bör ha tillgång till biblioteks-, kultur- och medietjänster. Det bör finnas gymnastiksalar och andra behövliga speciallokaler i skolorna. Om dagvårds-, idrotts-, ungdoms- och kulturtjänster ordnas i skolorna ökar detta effektiviteten, användbarheten och erbjuder kunderna en bättre servicenivå. Medborgarinstitutet kunde utnyttja skolorna på kvällarna och veckosluten. I de stora skolorna skulle det finnas skolbibliotek. Tack vare gemensamma lokaler skulle morgon- och eftermiddagsverksamhet kunna ordnas i samarbete med alla aktörer. Om dagvården och skolväsendet (t.ex. förskoleundervisningen) skulle finnas i samma lokaler eller fysiskt nära varandra skulle det också vara enkelt att samarbeta. Små och stora skolor har både sina goda och dåliga sidor. Det har varit problematiskt att rekrytera behöriga lärare till specialundervisningen och byskolorna och av rapporten framgick bl.a. följande dåliga sidor: I små skolor kan det vara nödvändigt att skapa ohanterliga sammansatta klasser eftersom elevantalet på de olika klasstadierna är så varierande. En undersökning visar att små skolor i allmänhet är klart dyrare än stora skolor (rapporten sid 27).

6 Antalet skolskjutselever i Sibbo är redan nu uppe i 40 %. Motiveringen i skolnätsfrågan bör vara likvärdighet, jämlikhet och rättvisa gentemot alla elever. Alla elever bör garanteras jämlika möjligheter till en högklassig grundläggande utbildning. Det nuvarande oenhetliga skolnätet medför utmaningar på ordnandet av specialtjänster och elevvården. Undervisningens kvalitet bygger på resurser, personal och det omgivande samhället. Då beslutet om skolnätet fattas är det viktigt att känna till hur mycket reparationerna av skolfastigheterna och nyinvesteringarna kommer att kosta. Nya byggnader har till en början höga lokalkostnader, vilket är bra att komma ihåg vid nyinvesteringar. Tvåspråkigheten bör vändas till en positiv resurs och konkurrensfördel och det gäller att binda sig till tillväxtstrategin. I samma skolfastighet kan det finnas både en finsk och svensk skola, av vilket vi redan har goda erfarenheter i Sibbo. Även i Sibbo har det talats mycket om klasstorleken. Enligt undersökningar är klasstorlekens inverkan på förbättring av inlärningsresultatet verkligen liten (rapporten sid 26). Detta är bra att komma ihåg då nya skolor byggs. Basklassrummen bör vara tillräckligt stora och kunna omformas t.ex. med flyttbara mellanväggar så att gruppstorlekarna smidigt kan ändras enligt behov. I skolnätsutredningen presenteras de tre alternativa modellerna A, B och C. En kombination av modellerna B och C är den mest genomförbara. Den bästa modellen skulle vara en sådan där nya skolor antingen skulle vara skolor med klasserna 0-6 eller enhetliga grundskolor med klasserna 0-9, i vilka det även skulle finnas andra lokaler som bildningen behöver. Den vanligaste enhetliga grundskolan skulle ha 2-4 klasserier. I en del av kommunen skulle det kunna finnas s.k. kvartersskolor med klasserna 0-4 och ett daghem. I dessa kvartersskolor skulle det också kunna finnas små skolenheter med undervisning på det andra inhemska språket. De nuvarande skolorna skulle i mån av möjlighet repareras eller utvidgas till skolor för cirka 150 elever, förutsatt att elevantalet är tillräckligt. Samtidigt skulle eventuella behövliga speciallokaler, t.ex. gymnastiksalar, byggas i dem. Skolor i dåligt skick med färre än 150 elever dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande. Därutöver framför utskottet följande som svar på frågorna som ställdes vid fullmäktiges diskussionsmöte fredag : - Fullmäktige kan besluta om skolindragningar och beslutet kan verkställas. - Enligt Finlands Kommunförbunds rekommendationer bör kommuninvånarna höras innan beslutet fattas. I sådana här fall utfärdas mycket sällan åtgärdsförbud. - Enligt kamrer Sture Lindqvists redogörelse får kommunen på basis av årets statsandelsbeslut, då de kalkylerade kostnaderna räknas ut, en förhöjning på 261,89 euro till grundpriset för alla

7 kommuninvånare i åldersklassen 6-15 år eftersom Sibbo är en tvåspråkig kommun (= förhöjning för tvåspråkighet). Denna förhöjning uppgår till euro (= åringar x grundpriset). Därutöver får Sibbo enligt samma princip en förhöjning på 277,96 euro till grundpriset eftersom vi har grundläggande utbildning på svenska (= förhöjning för svenskspråkighet). Denna förhöjning uppgår till euro. Sammanlagt uppgår dessa förhöjningar till euro. Kommunen får också en förhöjning på euro för främmande språk. Uträkningssättet är det samma och förhöjningen är 15,01 euro. Bo Melander föreslog att texten "Skolor i dåligt skick med färre än 150 elever dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande" ändras på följande sätt: "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande". Johan Isaksson understödde Melanders förslag. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg, dvs. föredragandens förslag och Bo Melanders understödda förslag, varför omröstning var påkallad. Han föreslog följande röstningsförfarande: de som understödjer föredragandens förslag röstar "ja" och de som understödjer Melanders förslag röstar "nej". Förfarandet godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 4 "ja"-röster (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) och 5 "nej"-röster (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo). Ordföranden konstaterade att bildningsutskottet efter omröstning med rösterna 4-5 beslutat att Bo Melanders text "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande" är en del av bildningsutskottets utlåtande (sista meningen i nästsista stycket). Beslut Föredragandens förslag godkändes efter omröstning dock så att den sista meningen i nästsista stycket lyder: "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande." KH 119 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija/Beredare: Utvecklingsdirektör/Kehitysjohtaja Mikko Aho, mikko.aho (at) sipoo.fi Kehitysjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi.

8 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään. Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun. Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä Utvecklingsdirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar skolnätsutredningen och de givna utlåtandena för kännedom. Kommunstyrelsen föreslår för fullmäktige att skolnätet utvecklas utgående från skolnätsutredningen och de givna utlåtandena så att det fortsatta arbetet grundar sig på en kombination av modellerna B och C. Fullmäktige för en remissdebatt i ärendet. Bildningsavdelningen bereder ett åtgärdsprogram och en tidtabell som kan godkännas i fullmäktige senast våren Heikki Vestman ehdotti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään syksystä 2010 kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella siten, että kouluverkon rakennemalliksi valitaan C (korttelikoulumalli) opetuksen laadun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä joustavan tilankäytön mahdollistamiseksi. Alle 150 oppilaan kouluista luovutaan asteittain. Oppilaat ovat sijoitettavissa uusiin tai olemassa oleviin tiloihin ja opetusryhmiin, kun ne ovat nykyisiä tiloja laadukkaammat. Tämän laatukriteerin perusteella syksyllä 2010 kouluverkkoon valmistellaan valtuuston sitovan tavoitteen mukaisesti muutoksia: Gesterby skolan oppilaat sijoitetaan Söderkulla skolaan Södra Paipis skolan oppilaat sijoitetaan Kyrkoby skolaan ja Norra Paipis skolaan. Jatkotoimenpiteitä varten Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman syyskuun 2010 loppuun mennessä. Juhani Rantala kannatti Vestmanin ehdotusta. Heikki Vestman föreslog att kommunstyrelsen föreslår för fullmäktige att skolnätet hösten 2010 utvecklas utgående från skolnätsutredningen och de givna utlåtandena så att modell C (kvartersskolemodellen) väljs som strukturmodell för skolnätet för att säkra undervisningens kvalitet och konkurrenskraft samt för att möjliggöra en smidig användning av lokalerna. Skolor med färre än 150 elever dras in stegvis. Eleverna kan placeras i nya eller befintliga lokaler och undervisningsgrupper då de är högklassigare än de nuvarande lokalerna. På basis av detta kvalitetskriterium bereds förändringar i skolnä-

9 tet hösten 2010 i enlighet med fullmäktiges bindande mål: Eleverna i Gesterby skola placeras i Söderkulla skola Eleverna i Södra Paipis skola placeras i Kyrkoby skola och Norra Paipis skola. Med tanke på de fortsatta åtgärderna bereder Bildningsavdelningen ett åtgärdsprogram och en tidtabell före utgången av september Juhani Rantala understödde Vestmans förslag. Kehitysjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään. Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun. Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä Valmistellaan mahdollisuutta sulkea Gesterby skola syksystä 2010 kuulemalla asianomaisia osapuolia ennen valtuustokäsittelyä. Utvecklingsdirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen antecknar skolnätsutredningen och de givna utlåtandena för kännedom. Kommunstyrelsen föreslår för fullmäktige att skolnätet utvecklas utgående från skolnätsutredningen och de givna utlåtandena så att det fortsatta arbetet grundar sig på en kombination av modellerna B och C. Fullmäktige för en remissdebatt i ärendet. Bildningsavdelningen bereder ett åtgärdsprogram och en tidtabell som kan godkännas i fullmäktige senast våren Möjligheten att stänga Gesterby skola hösten 2010 bereds så att de berörda parterna hörs före fullmäktigebehandlingen. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: kehitysjohtajan muutettua ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Heikki Vestmanin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 6 "jaa"-ääntä (Seppänen, Lind-

10 qvist C., Blomberg, Wiik, Sundbäck ja Lindqvist K.) ja 5 "ei"-ääntä (Vestman, Rintala, Rantala, Kuntsi ja Saarnio). Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6-5 päättänyt hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg och att omröstning därför var påkallad. Han föreslog följande omröstningsförfarande: "ja" röstar de som understöder utvecklingsdirektörens ändrade förslag och "nej" de som understöder Heikki Vestmans förslag. Förslaget godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 6 "ja"-röster (Seppänen, Lindqvist C., Blomberg, Wiik, Sundbäck, Lindqvist K.) och 5 "nej"-röster (Vestman, Rintala, Rantala, Kuntsi, Saarnio). Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 6 mot 5 beslutat godkänna utvecklingsdirektörens ändrade förslag. Päätös Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen. Heikki Vestman ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Beslut Kommunstyrelsen beslöt efter omröstning med rösterna 6 mot 5 godkänna utvecklingsdirektörens ändrade förslag. Heikki Vestman anmälde avvikande mening till protokollet. Liitteet/Bilaga 1-2/ 119