Sivistysosaston palveluverkko / Bildningsavdelningens servicenät

Transkriptio

1 Valtuusto Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Sivistysosaston palveluverkko / Bildningsavdelningens servicenät 1009/ /2010 SIVVLK 30 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi Vuoden 2009 Sipoon kunnan talousarviossa oli sekä varhaiskasvatus- että koulutuspalvelut tulosyksiköillä sitovana tavoitteena tehdä yhteistyönä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Suunnitelman luonnos valmistui marraskuussa 2009 ja esiteltiin luottamushenkilöille Suunnitelmaluonnoksessa linjattiin alustavasti periaatteita, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkotyöskentelyssä. Valtuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, että se teettää selvityksen Sipoon kouluverkosta. Valtuusto asetti Koulutuspalveluille sitovan tavoitteen vuodelle 2010 seuraavasti: Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun 2010 loppuun mennessä Edellämainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi val tuusto asetti: Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpiteistä ja linjauksista huomioiden myös väestönkasvuennusteet ja synergiat muihin sivistystoimen vastuualueiden kehitystarpeisiin (kuten päiväkodit, esikoulut ja koulujen iltapäivätoiminta) Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet. Audiator Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtävää ja samalla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus koulurakennusten kunnosta sekä kunnostustarpeesta. Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamusmiehiä. Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia

2 edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yhdistys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Selvitystyö valmistui , jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjausryhmä otti vastaan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukaisesti. Kouluverkkoselvitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistystoimen eri luottamushenkilöt käsittelevät valmisteltuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmistelee kokouksessaan asiaa valtuustolle, joka päättää kouluverkon linjauksista kokouksessaan. Sivistysvaliokunnan neljä eri jaostoa käsittelevät kouluverkkoselvitystä kokouksissaan ja antavat lausuntonsa. Sivistysvaliokunnan kunnanhallitukselle antama lausunto perustuu näihin jaostojen lausuntoihin. Koska kouluverkkoselvityksen käsittely- ja valmisteluaikataulu on ollut tiukka, on jaostojen esittelijät kutsuttu kokoukseen kertomaan jaostojen antamista lausunnoista. Kaikkien jaostojen antamat lausunnot lähetetään valiokunnan varsinaisille jäsenille sähköpostitse niiden valmistuttua. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kouluverkkoselvityksestä kunnanhallitukselle kaikkien neljän jaoston lausunnot sekä omana lausuntonaan seuraavaa: Jo vuonna 1869 perustettiin Sipooseen ensimmäinen koulu, jossa opiskeli 38 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 1877 aloitti Kyrkoby skola aluksi poikien kouluna. Sipoo on ollut 1900-luvun vaihteeseen saakka täysin ruotsinkielinen, mutta Martinkylässä oli pieni suomenkielinen vähemmistö, ja jo vuonna 1906 tarvittiin sinne ensimmäinen suomenkielinen koulu. Reilun sadan vuoden aikana on tilanne muuttunut väestön osalta niin, että nyt enemmistönä on suomenkielinen väestö, joka on pystynyt vuosien aikana keskittämään koulunsa kasvualueille ja tekemään ne riittävän suuriksi. Monet ruotsinkieliset kyläkoulut ovat pieniä ja toimitilakartoituksen mukaan myös huonokuntoisia. Niiden korjaaminen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi rakennuksiksi on arvioitava hyvin tarkkaan. Kouluverkkoselvitys on laaja ja siinä tuodaan esille monia tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon päätettäessä kouluverkkokysymyksistä. Sivistysosastolla on valmisteltu v.2008 strategisia painopistealueita, joista yksi on päivähoito-, koulutus- ja muiden sivistyspalveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti niin, että kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina. Koulurakennusten tulisi olla monikäyttöisiä, tehokkaita, viihtyisiä, esteettisiä ja pedagogisesti järkeviä. Kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppilaiden käytettävissä. Kouluissa tulisi olla liikuntasalit ja myös muut

3 tarvittavat erityistilat. Päivähoito-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden järjestäminen kouluissa lisää tehokuutta, monikäyttöisyyttä ja palvelutason paranemista asiakkaan näkökulmasta. Kansalaisopisto voisi toimia kouluilla iltaisin ja viikonloppuisin. Isoilla kouluilla toimisi koulukirjastot. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mahdollistuu yhteisten tilojen myötä. Samoin päivähoidon yhteistyö koulutoimen kanssa (esim. esiopetus) olisi helppo toteuttaa, jos toimittaisiin samoissa tiloissa tai fyysisesti lähellä toisia. Pienissä ja suurissa kouluissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille, joista raportti toi esille m.m. seuraavia huonoja puolia: Pienessä koulussa voi joutua muodostamaan hankalia yhdysluokkia, koska eri luokka-asteilla on niin erilaiset oppilasmäärät. Pienet koulut ovat tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen selvästi kalliimpia isoihin kouluihin verrattuna (raportti sivu 27). Kuljetusoppilaita on jo nyt Sipoossa 40 %. Kouluverkkokysymyksessä perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Nykyinen kouluverkon hajanaisuus asettaa haasteita erityispalveluiden ja oppilashuollon järjestämiselle. Opetuksen laatu rakentuu resursseista, henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteisöstä. Koulukiinteistöjen korjauskustannukset ja uusinvestointien kustannukset tulisi olla selvillä kouluverkosta päätettäessä. Uusissa rakennuksissa on korkeat tilakustannukset aluksi, joka on hyvä muistaa uusinvestointeja tehtäessä. Kaksikielisyys on käännettävä positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi ja kasvustrategiaan tulee sitoutua. Samassa koulukiinteistössä voi toimia sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, joista Sipoossa on jo hyviä kokemuksia. Luokkakoosta on puhuttu paljon myös Sipoossa. Tutkimusten mukaan luokkakoon vaikutus oppimistulosten paranemiseen on todella pieni (raportti sivu 27). Tämä on hyvä muistaa rakennettaessa uusia kouluja. Perusluokkatilojen tulee olla riittävän suuria ja muunneltavissa olevia esim. siirrettävin väliseinin, jotta ryhmäkokoja voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan. Kouluverkkoselvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia A, B ja C. Mallien C ja B:n yhdistelmä on toteuttamiskelpoisin. Parhain malli olisi sellainen, jossa uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4 -sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. korttelikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-4 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös pieniä toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin tai

4 laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä Lisäksi valiokunta esittää vastauksena valtuuston perjantaina pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin seuraavaa: -Valtuusto voi päättää koulujen lakkauttamisesta ja päätös voidaan panna toimeen. -Kuntaliiton suositusten mukaan kuntalaisten kuulemistilaisuus tulisi järjestää ennen päätöstä. Tällaisessa asiassa annetaan hyvin harvoin toimenpidekieltoa. -Kamreeri Sture Lindqvistin antaman selvityksen mukaan tämän vuoden valtio-osuuspäätöksen mukaan kunta saa, kun laskennalliset kustannukset lasketaan, yksikköhinnan korotukseksi 261,89 jokaista kunnassa 6-15 v. kirjoilla olevaa "lasta" kohti sen takia että Sipoo on kaksikielinen kunta (=kaksikielisyyskorotus). Lisäys tästä on (=2 705 lasta x yksikköhinta). Sen lisäksi saamme yksikköhinnan korotukseksi 277,96 samalla periaatteella koska meillä on ruotsinkielistä perusopetusta (=ruotsinkielisyyskorotus). Tämä lisäys on Eli yhteensä Kunta saa myös vieraskielisyyskorotuksena Laskentatapa on sama ja yksikköhinnan korotus 15,01. Bo Melander ehdotti, että teksti "Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä" muutetaan seuraavalla tavalla: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä." Johan Isaksson kannatti Melanderin ehdotusta Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bo Melanderin kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Melanderin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Menettely hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 4 "jaa"-ääntä (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) ja 5 "ei"-ääntä (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo). Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta äänestyksen jälkeen, äänin 4-5 päätti, että Bo Melanderin ehdottama teksti: Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä on osana sivistysvaliokunnan lausuntoa (toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause). Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen kuitenkin niin, että toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause kuuluu: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä".

5 KH 119 Kunnanhallitus Valmistelija: Kehitysjohtaja Mikko Aho, mikko.aho (at) sipoo.fi Kehitysjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään. Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun. Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä Heikki Vestman ehdotti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään syksystä 2010 kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella siten, että kouluverkon rakennemalliksi valitaan C (korttelikoulumalli) opetuksen laadun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä joustavan tilankäytön mahdollistamiseksi. Alle 150 oppilaan kouluista luovutaan asteittain. Oppilaat ovat sijoitettavissa uusiin tai olemassa oleviin tiloihin ja opetusryhmiin, kun ne ovat nykyisiä tiloja laadukkaammat. Tämän laatukriteerin perusteella syksyllä 2010 kouluverkkoon valmistellaan valtuuston sitovan tavoitteen mukaisesti muutoksia: Gesterby skolan oppilaat sijoitetaan Söderkulla skolaan Södra Paipis skolan oppilaat sijoitetaan Kyrkoby skolaan ja Norra Paipis skolaan. Jatkotoimenpiteitä varten Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman syyskuun 2010 loppuun mennessä. Juhani Rantala kannatti Vestmanin ehdotusta. Kehitysjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus merkitsee kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu selvityksen mukaisen B- ja C-mallin yhdistelmään. Valtuusto käy asiasta lähetekeskustelun. Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään keväällä 2011.

6 Valmistellaan mahdollisuutta sulkea Gesterby skola syksystä 2010 kuulemalla asianomaisia osapuolia ennen valtuustokäsittelyä. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: kehitysjohtajan muutettua ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Heikki Vestmanin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 6 "jaa"-ääntä (Seppänen, Lindqvist C., Blomberg, Wiik, Sundbäck ja Lindqvist K.) ja 5 "ei"-ääntä (Vestman, Rintala, Rantala, Kuntsi ja Saarnio). Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6-5 päättänyt hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen. Päätös Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 hyväksyä kehitysjohtajan muutetun ehdotuksen. Heikki Vestman ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. KV 38 Valtuusto Puheenjohtajan ehdotuksesta valtuusto päätti hyväksyä asian käsittelyn osalta seuraavan menettelyn: Sivistysosasto esittelee yleistä taustaa ja selostaa asian valmistelua ja Gesterby skolan lakkauttamista käsitelleen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden kulkua valtuustoryhmien puheenvuorot yksityiskohtainen käsittely. Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka esitteli yleistä taustaa ja selosti asian valmistelua. Vs. opetusjohtaja Hannu Ollikainen selosti Gesterby skolan lakkauttamista käsitelleen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden kulkua. Valtuustoryhmien puheenvuorot: RKP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Bengt Wiik, liite 2 Kokoomuksen valtuustoryhmä, puheenjohtaja Pekka Säynätjoki, liite 3 Yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä, puheenjohtaja Caspar Berntzen, liite 4 SDP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Hanne Aho, liite 5 Vihreiden valtuustoryhmä, puheenjohtaja Sini-Pilvi Saarnio, liite 6 Perussuomalaisten valtuustoryhmä, puheenjohtaja Jari Hursti, liite 7 Keskustan valtuustoryhmä, puheenjohtaja Eva Autio, liite 8. Yksityiskohtainen käsittely Valtuusto kävi asiasta keskustelua.

7 Monika Zakowski (r.) vastusti ehdotusta Gesterby skolan lakkauttamisesta ja esitti tahdonilmaisunaan seuraavaa, liite 9. Camilla Weckström, (r.) vastusti ehdotusta Gesterby skolan lakkauttamisesta ja esitti tahdonilmaisunaan seuraavaa, liite 10. Bengt Wiik ehdotti RKP:n valtuustoryhmän puolesta, että valtuusto päättää merkitä kouluverkkoselvityksen ja siitä annetut lausunnot tiedoksi että kouluverkkoa kehitetään kouluverkkoselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että jatkotyö perustuu B- ja C-mallin yhdistelmään. että Sivistysosasto valmistelee aikataulutetun toimenpideohjelman siten, että valtuusto voi sen hyväksyä viimeistään lokakuun 2010 loppuun mennessä. Caspar Berntzen esitti seuraavan ehdotuksen Yhteisen Sipoomme puolesta: "Kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun 2010 loppuun mennessä. Valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä. Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4-sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä. Ohjausryhmä tukee normaalia sivistysosaston valmistelua. Nyt päätetään, että Gesterby skola lakkautetaan ja vanhemmat saavat päättää siirretäänkö oppilaat Kyrkoby skolaan tai Söderkulla skolaan." Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty kaksi kannatettua ehdotusta, ts. Bengt Wiikin ehdotus ja Caspar Berntzenin ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti, että ensin asetetaan vastakkain Wiikin ehdotus ja Berntzenin ehdotus, jonka jälkeen voittanut ehdotus asetetaan vastakkain kunnanhallituksen ehdotuksen kanssa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Äänestys 1 Puheenjohtaja ehdotti, että Wiikin ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Berntzenin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 16 "jaa"-ääntä ja 27 "ei"-ääntä, liite 11. Äänestys 2 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Berntzenin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 16 "jaa"-ääntä ja 27 "ei"-ääntä, liite 12. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli yllä mainittujen äänestysten jälkeen päättänyt hyväksyä Caspar Berntzenin ehdotuksen. Päätös Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen seuraavaa: Kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun 2010 loppuun mennessä. Valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä. Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4-sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä. Ohjausryhmä tukee normaalia Sivistysosaston valmistelua. Päätettiin, että Gesterby skola lakkautetaan ja vanhemmat saavat päättää, siirretäänkö oppilaat Kyrkoby skolaan vai Söderkulla skolaan. Kaj Lindqvist ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Hän katsoo, että ruotsinkieliseltä koulutusjaostolta tulisi pyytää lausunto ennen kuin päätetään Gesterby skolan lakkauttamisesta. Camilla Weckström ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä viitaten aikaisemmin esittämäänsä tahdonilmaisuun, liite 10.

9 Liitteet 1-12/38. SIVVLK 96SIVVLK Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi ja liikuntatoimenjohtaja/och idrottsdirektör Tom Sundbäck, tom.sundback(at)sipoo.fi Sivistysosaston johtoryhmä on valmistellut palveluverkkosuunnitelman valtuuston tekemän päätöksen pohjalta. Sivistysvaliokunnalla ja sen jaostoilla oli palveluverkosta seminaari Luottamushenkilöille järjestettiin palveluverkkoinfo Palveluverkkosuunnitelma on ollut viikolla 40 käsiteltävänä kaikissa sivistysvaliokunnan neljässä jaostossa. Jaostojen lausunnot annetaan sivistysvaliokunnalle tiedoksi niiden kokousten jälkeen ja käsitellään tämän asian liitteenä. Sivistysvaliokunta antaa palveluverkosta oman lausuntonsa. Sipoon kunnan kasvustrategia asettaa Sivistysosaston palveluverkon suuren investointipaineen alle. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on kasvun turvaaminen. Se vastaa kysymykseen, miten Sipoon Sivistysosasto varautuu Sipoo strategian mukaisesti voimakkaaseen väestökasvuun. Sipoon strategian mukaisesti on varauduttava noin asukkaaseen vuoteen mennessä. Kasvuun liittyvät luvut ovat tämänhetkisiä arvioita siitä, miten kasvu voisi toteutua. Luvut tarkentuvat ja muuttuvat vuosien varrella, mutta ne pitävät paikkansa jollakin aikavälillä. Palveluverkkossuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa, ja tuodaan sivistysvaliokunnalle tiedoksi. Palveluverkkosuunnitelma sisältää mm. seuraavia asioita: - Sivistysosaston palveluiden nykytilakuvaukset - sivistyspalveluiden kehittämislinjaukset - tulevien vuosien investointien suunnittelua ja yhteyttä kasvuun uusien asuinalueiden avaamisen myötä seuraavien 20 vuoden aikana - Sipoon kunnan tulevaisuuden palvelurakenteet: konkreettiset palveluverkkosuunnitelmat vuosille Palveluverkkosuunnitelma antaa suuntaviivoja, miten kasvun haasteisiin voidaan vastata. Palveluverkossa esitetyt linjaukset ja kehityksen kärjet sekä konkreettiset palveluverkkoesitykset ovat tulevaisuudessa jatkovalmistelun pohjana. Itse konkreettisista palveluverkkokysymyksistä päätetään vuosittain valtuuston talousarviokäsittelyssä. Palveluverkkosuunnitelma sisältää joitakin henkilöstöpoliittisia linjauksia, mutta niihin ei oteta tässä käsittelyssä kantaa, vaan niitä käsitellään Sipoon kunnassa kokonaisuutena erikseen.

10 Päivähoitojaoston lausunnossa todetaan, ettei se ole ehdottanut suunnitelmaan mitään linjamuutoksia. Ainoat lisäykset olisivat: Yhdeksi kehittämisen kärjeksi esitetään varhaiskasvatuspalveluiden oikea-aikaisuus. Palveluverkon kehityslinjoihin kohtaan 5 tulisi tarkennus, jonka mukaan yksityisen palvelun ja kunnan oman toiminnan suhde linjataan vuoden 2011 aikana. Uutena kohtana 7 "Kansainvälisyys huomioidaan esimerkiksi yhteistyössä yksityisten päivähoidon palveluntuottajien kanssa". Lisäksi jaosto toivoo, että pitkällä aikavälillä toteutetaan lisää erikokoisia yksiköitä eri painotuksilla ympäri kuntaa työmatkaliikenteen läheisyyteen ja koulujen yhteyteen, asuinalueiden suulle. Vapaa-ajanjaoston lausunnossa todetaan, että vuosien suunnitelma koulujen ja päiväkotien uusista tiloista on liian raskas suhteessa tarkastelujakson väestönkasvuun. Lisäksi sivun 37 listassa ei tarvitsisi esittää vuosilukuja välttämättä muille hankkeille kuin jo aikataulutetuille Leppätien koulun ja Päiväkoti Miilin hankkeille. Lisäksi jaosto pitää hyvin tärkeänä osaamiskeskusten suunnittelua vapaa-ajankäyttö vahvasti huomioiden, mutta haluaa muistuttaa, että kaikilta osin toimintaa ei ole mielekästä sijoittaa osaamiskeskuksiin. Näin ollen Kulttuuripalvelut ja Liikunta- ja nuorisopalvelut tarvitsevat myös tulevaisuudessa erillisiä uusia tiloja. Esimerkkinä voidaan mainita Söderkullaan tulevat pysyvät nuorisotilat yhteistyössä Kulttuuripalveluiden kanssa. Lisäksi jaosto esittää sivulle 32 seuraavaa lisäystä: Söderkullaan keskeiselle paikalle tulee rakentaa tai vuokrata monipuoliset, tarkoituksenmukaiset ja riittävän tilavat (noin 700 m²) pysyvät nuorisotilat mahdollisesti kulttuuri- ja kansalaisopistotilojen yhteyteen vuoteen 2015 mennessä. Nikkilässä tulee varautua Nuorkan laajennukseen tai vaihtoehtoisesti nuorisotilojen siirtämiseen Kuntalaan Kulttuurikäytävä-hankkeen toteuttamisen yhteydessä. Lisäksi jaosto katsoo, että sivulla 35 kappaleeseen Etelä-Sipoon kulttuuripalvelut tulisi virkkeen "Siihen mennessä tulee ratkaista.." jälkeen lisätä seuraava virke: Osa kansalaisopiston ja taidekoulun toiminnasta voisi toimia Söderkullan kartanossa. Suomenkielinen koulutusjaosto on hyväksynyt opetusjohtajan ehdotuksen, joka oli yhdenmukainen palveluverkkosuunnitelman kanssa, ja päättänyt antaa sivistysvaliokunnalle ja valtuustolle tiedoksi ehdotuksen mukaisen, suomenkielisen koulutusjaoston hyväksymän Koulutuspalveluiden vision sekä perusarvot ja toimintatavat toiminnan suuntaa-antaviksi lähtökohdiksi sekä kehittämistyön strategisiksi suuntaviivoiksi palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt kehittämisen "kärjet", koulujen kehittämistoiminnan painopistealueet ja palveluverkon kehityslinjat. Lisäksi koulutusjaosto huomauttaa, että se on kokouksessaan ottanut kantaa palveluverkkosuunnitelmaan vain suomenkielisiä lapsia koskevilta osin. Vaihtoehtoisista investointisuunnitelmista suomenkielinen koulutusjaosto lausuu seuraavaa: Sipoon koulukeskusta koskevista vaihtoehdoista jaosto näkee vaihtoehdon 1 erinomaisena, mutta haluaa odottaa vaihtoehtojen kustannusselvitystä ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään. Salpar skolaa koskevista

11 vaihtoehdoista koulutusjaosto huomauttaa vaihtoehdon 2 olevan suomenkielisille lapsille epäedullinen. Huoltajille suunnatun kyselyn tulokset viittaavat siihen, ettei suomenkielisillä huoltajilla ole halukkuutta sijoittaa lapsiaan kyläkouluun, mikäli tarjolla on ajanmukainen ja pedagogisesti toimiva vaihtoehto, eli tässä tapauksessa Sipoonlahden koulu. Muilta osin jaosto hyväksyi opetusjohtajan ehdotuksen kouluverkkosuunnitelmaksi. Svenska utbildningssektionens utlåtande om planen för servicenätet för bildningsavdelningen i Sibbo kommun är följande: 1.Linjedragningarna som vi önskar fullmäktige godkänner: Svenska utbildningssektionen kan omfatta grundvärdena och verksamhetskulturen som riktlinjer för verksamheten med följande preciseringar och tillägg: Vi ser att förskolan administrativt eller helt fysiskt finns i samma lokaliteter. En barn/elevers enhet är kostnadseffektiv och pedagogiskt fungerande. 2. Svenska utbildningssektionen ger följande utlåtande gällande Norra området och det svenska skolnätet: Det nuvarande svenska skolnätet utvecklas så att befintliga åk 1-6-skolor blir skolor med åk 0-4 och nuvarande Kungsvägens skola grundrenoveras och utvidgas till att bli en skola med åk 5-9. Samtidigt vidhåller vi att det krävs en satsning på skolfastigheterna. Denna modell betyder att en utvidgning av Kyrkoby skola kan skjutas på framtiden. 3. Svenska utbildningssektionen ger följande utlåtande gällande Södra området och det svenska skolnätet: Det nuvarande svenska skolnätet utvecklas så att befintliga åk 1-6-skolor blir skolor med åk 0-4 och nuvarande Söderkulla skolcentrum grundrenoveras och utvidgas till att bli en skola med åk 0-9. Samtidigt vidhåller vi att det krävs en satsning på skolfastigheterna. Med denna struktur kan vi även erbjuda språkbadsundervisning i Södra Sibbo. Liikuntatoimenjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee palveluverkkosuunnitelman ja siitä annetut neljän jaostonsa lausunnot tiedoksi. Valiokunta päättää omalta osaltaan hyväksyä ja esittää kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt yksikköjen kehittämisen "kärjet", kehittämistoiminnan painopistealueet ja palveluverkkojen kehityslinjat. Investointien osalta valiokunta päättää esittää, että Leppätien koulun uuden osan rakentaminen puretun osan tilalle ja päiväkoti Miilin uudisrakentaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Kasvuennusteet huomioiden valiokunta pitää tärkeänä, että Söderkullan koulukeskus peruskorjataan ensisijaisesti ottamaan lähivuosina vastaan suomenkielisten vuosiluokkien 0-2 tai 0-3 tai jopa 0-4 kasvavan oppilasmäärän. Samoin valiokunta pitää

12 tärkeänä, että Hansaksen päiväkodin laajennus tapahtuisi vuonna 2012, jotta Länsi-Taasjärven alueella olevista Sudenhännän vuokratiloista voidaan luopua. Sipoon koulukeskuksen vaatimista toimenpiteistä päätetään selvityksen valmistuttua. Valiokunta pitää myös mahdollisena ehdotusta, että Söderkullaan perustetaan ruotsinkielisiä Etelä-Sipoon oppilaita varten yhtenäiskoulu. Viime vuosien oppilasmäärien muutokset ja kahden seuraavan vuoden asukasmäärän ennustettu kasvu osoittavat, että seuraavan kolmen vuoden aikana ei edellä mainittujen hankkeiden lisäksi tarvita muita lisätiloja opetustoimintaa varten. Täten ei myöskään vastaavana aikana voida osoittaa kyläkoululaisille ajanmukaisempia uusia tiloja. Poikkeuksena tietenkin Mårtensby skolan toiminta, joka vaikeutuu sen johdosta, että Keravan kaupunki alkaa antaa ruotsinkielisille alakoulun oppilailleen opetusta oman kuntansa alueella ensi lukuvuoden alusta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että valtuusto tekee pitkän aikavälin päätöksen niistä linjauksista, joiden perusteella vuosittain suunnitellaan koulu- ja palveluverkkoa kasvun mukaan. Idrottsdirektörens förslag Bildningsutskottet antecknar planen för servicenätet och sina fyra sektioners utlåtanden om den för kännedom. Utskottet beslutar för sin del att godkänna och föreslår att kommunstyrelsen godkänner "spjutspetsarna" för enheternas utveckling, tyngdpunkterna i utvecklingsverksamheten och utvecklingslinjerna för servicenätet som föreslås i planen för servicenätet. För investeringarnas del beslutar utskottet föreslå att en ny del i stället för den rivna delen av Leppätien koulu och Daghemmet Miili byggs i enlighet med planen före utgången av år Med beaktande av tillväxtprognoserna anser utskottet det viktigt att Söderkulla skolcentrum saneras för att i första hand ta emot det ökade antalet finskspråkiga elever i årskurserna 0-2 eller 0-3 eller till och med 0-4 under de närmaste åren. Utskottet anser det också viktigt att Hansaksen päiväkoti utvidgas år 2012 så att man kan avstå från Daghemmet Vargsvansens hyreslokaler i Västra Tasträsk. Då utredningen blir färdig besluts om de åtgärder som krävs för Sibbo skolcentrum. Enligt utskottet är förslaget att inrätta en enhetsskola i Söderkulla för svenskspråkiga elever i södra Sibbo möjligt. Det förändrade elevantalet under de senaste åren och den uppskattade befolkningstillväxten under de två kommande åren visar att det under de tre kommande åren inte behövs andra nya lokaler för undervisningsverksamheten än de ovan nämnda projekten. Sålunda kan det inte heller under motsvarande period anvisas ändamålsenligare nya lokaler för byskoleeleverna. Ett undantag utgör dock verksamheten vid Mårtensby skola som försvåras på grund av att Kervo stad börjar undervisa sina

13 svenskspråkiga elever i årskurs 1-6 i den egna kommunen i början av nästa läsår. Bildningsutskottet anser det nödvändigt att fullmäktige fattar ett långsiktigt beslut om de riktlinjer på basis av vilka skol- och servicenätet årligen planeras enligt tillväxten. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes ändrade förslag godkändes enhälligt.