Elinkeinoneuvonnan järjestäminen Sipoon kunnassa / Ordnande av näringslivsrådgivning i Sibbo kommun

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeinoneuvonnan järjestäminen Sipoon kunnassa / Ordnande av näringslivsrådgivning i Sibbo kommun"

Tuomo Pertti Haapasalo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Elinkeinoneuvonnan järjestäminen Sipoon kunnassa / Ordnande av näringslivsrådgivning i Sibbo kommun 1378/ /2010 KH 277 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija/Beredare:elinkeinopäällikkö/näringschef Rauno Tiainen, rauno.tiainen (at) sipoo.fi KUUMA-komissio päätti kokouksessaan pyytää Keski-Uudenmaan KOKO-ohjelmassa mukana olevia kuntia ilmoittamaan halukkuudesta järjestää elinkeinoneuvonnan palvelut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n kautta. Elinkeinopäällikkö on laatinut neuvontapalveluiden järjestämisen vaihtoehdoista selvityksen, joka on esityslistan liitteenä, liite 1. Tausta Yritysten neuvonta on nykyisellään järjestetty alkavien yritysten osalta Porvoon Seudun Uusyrityskeskuksen kautta. Kokonaisvaltaista ns. elinkaarineuvontaa ei ole järjestetty, mutta yrittäjät ovat käyttäneet tiettävästi mm. Posintra Oy:n palveluja, joista kunta ei ole maksanut osallistumismaksua. Mahdollisia kuntaosuuksia kunta ei myöskään ole maksanut esim. EU-kehityshankkeista. Ainoa yritysneuvonnallinen maksu on Uusyrityskeskuksen vuotuinen jäsenmaksu euroa. Tarve Voidakseen palvella yrityksiä koko elinkaaren ajalla kunnan tulisi taata ostopalveluina tarvittavat neuvonta- ja kehittämispalvelut. Näitä peruspalveluja ovat: - alkavan yrityksen neuvontapalvelut - toimivan yrittäjän kehittämispalvelut. Kunnan elinkeinokehittäminen vaatii kuitenkin erilaisia elinkeinojen kehittämiseen liittyviä osaamistasoja. Näitä osaamistasoja voi tuottaa vain riittävän suuri osaamiskeskittymä tai alueellinen elinkeino-organisaatio. Kunnan yritysten tehokas kehittäminen edellyttää onnistuakseen - kehittämispalveluja - seudullista tai alueellista vetovoimaisuusmarkkinointia - koulutuspalveluja - ylikunnallista yhteistyötä - kansainvälistymispalveluja. Yksittäinen kunta ei kykene toteuttamaan näitä yksin omalla alueellaan. Tärkeää

2 Sipoon tulee toimia kolmella tasolla - uusyrittäjyyden lisääminen - olemassa olevien yritysten kehittäminen - uusien rekrytointi. Näissä tehtävissä onnistuminen edellyttää vahvaa allianssia sellaiseen organisaatioon, joka hallitsee tai toimii kaikilla näillä osa-alueilla. Vaihtoehdot Perusneuvonnan osalta neuvontaa voidaan hankkia joko Itä-Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan taholta. Sekä Posintra Oy että Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy (Keuke) täyttävät perusneuvonnalle asetetut kriteerit. Molemmilla on lisäksi laajaa projektointia. Posintra Oy toimii enemmän Porvoo-keskeisesti, Keuke enemmän seudullisena kehittämisorganisaationa. Posintra Oy Hinnallisesti Posintra Oy on edullisempi, mutta silloin on kyseessä vain peruspalveluiden hankinta. Laajempi yhteistyö edellyttää erillisneuvotteluja Posintran hallituksen kanssa. Yhteistyön laajentaminen luonnollisesti maksaisi enemmän. Posintra toteuttaa palvelujaan täysin kaksikielisesti (kolmella kielellä käytännössä). Posintran puutteena on riittävän vahvan seudullisuuden puuttuminen. Osaamistaso on riittävä ja monipuolinen. Sipoolaisten pendelöinti Porvoon suuntaan on huomattavasti vähäisempää kuin pääkaupunkiseudulle. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy (Keuke) Keuke on kalliimpi vaihtoehto kuin Posintra neuvontapalvelujen osalta, mutta hinta sisältää laajemmat palvelut. Lisäksi toiminta on seutukunnallista eli alueeltaan laajempaa. Keuke toteuttaa KUUMAkuntien elinkeinostrategiaa. Sipoo on lisäksi sitoutunut KUUMA-kuntien KOKO-ohjelmaan täysipainoisesti ensi vuodesta lähtien. Seudullisten yrityspalveluiden toimijaverkosto vaikuttaa kattavammalta kuin Posintralla. Tämä mahdollistaa, myös KUUMAn kautta, vahvemman allianssin syntymisen ja sen seurauksena myös Sipoon elinkeinojen kehittämiselle saadaan laajemmat raamit. Keuken kautta ei saatane yhtä täydellisiä ruotsinkielisiä palveluja kuin Posintralta, joskin perusneuvonnan osalta Keuke tarjoaa suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen lisäksi palveluja kolmella ylimääräisellä kielellä. Muuta Asiakkailla on mahdollisuus liittyä kumman tahansa elinkeinoyhtiön hankkeisiin. Kuntaosuus on esim. EU-hankkeissa n. 30 %. Keuken mahdollinen valinta ei poista mahdollisuutta tältä osin liittyä Posintran hankkeisiin. Valinta on enemminkin luonteeltaan strateginen allianssivalinta. Perusteluina ehdotukselle on Sipoon suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudulle, Keuken seutukunnallinen

3 luonne, yhteismarkkinointi sekä yhteinen projektointi. Tämän lisäksi Keuke toteuttaa KUUMA-kuntien elinkeinopoliittisia strategioita. Sipoo liittyy ensi vuonna täysipainoisesti KUUMAn KOKO-ohjelmaan, jossa fokuksena on elinkeino- ja kilpailukykyasiat. Siirtyminen elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön on näin ollen luontevaa. Uusyrityskeskusten osalta voimme liittyä joko Keski-Uudenmaan tai Itä-Uudenmaan organisaatioon. Molempien palvelut ovat erinomaisia. Vt. talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta muodostaessaan uutta elinkeinoneuvonnan mallia liittyy Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:hyn (Keuke). Tf. ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun, då den gör upp en ny modell för näringslivsrådgivning, ansluter sig till Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy (Keuke). Bengt Wiik totesi, ettei vertailusta käy ilmi, pystyykö Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy palvelemaan asiakkaita myös ruotsiksi. Yhtiöllä ei esimerkiksi ole ruotsinkielisiä verkkosivuja. Hän ehdotti, että asia palautetaan jatkovalmisteluun. Kaj Lindqvist kannatti Wiikin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta, on kunnanhallituksen otettava kantaa siihen, jatketaanko asian käsittelyä. Hän ehdotti, että asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät "jaa" ja asian palauttamista kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 5 "jaa"-ääntä (Seppänen, Rantala, Ahti-Hallberg, Vestman ja Kuntsi) ja 5 "ei"-ääntä (Wiik, Lindqvist K., Sundbäck, Blomberg ja Möller). Yksi jäsen, Clara Lindqvist, pidättyi äänestämästä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Bengt Wiik ehdotti, että kunta liittyy Posintra Oy:hyn. Kaj Lindqvist kannatti Wiikin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bengt Wiikin ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Bengt Wiikin ehdotusta kannattavat

4 äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 6 "jaa"-ääntä (Seppänen, Lindqvist C., Rantala, Ahti-Hallberg, Vestman ja Kuntsi) ja 4 "ei"-ääntä (Wiik, Lindqvist K., Sundbäck ja Möller). Yksi jäsen, Hans Blomberg, pidättyi äänestämästä. Bengt Wiik konstaterade att det inte av jämförelsen framgår om Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy också kan betjäna på svenska. Bland annat finns bolagets nätsidor inte på svenska. Han föreslog att ärendet återremitteras för fortsatt beredning. Kaj Lindqvist understödde Wiiks förslag. Ordföranden konstaterade att eftersom ett understött förslag om återremittering förelåg, bör kommunstyrelsen ta ställning till om behandlingen av ärendet ska fortsätta. Han föreslog att de som stöder en fortsatt behandling röstar "ja" och de som stöder en återremitttering röstar "nej". Förslaget godkändes enhälligt. Vid omrösting genom handuppräckning gavs 5 "ja"-röster (Seppänen, Rantala, Ahti-Hallberg, Vestman, Kuntsi) och 5 "nej"-röster (Wiik, Lindqvist K., Sundbäck, Blomberg, Möller). En ledamot, Clara Lindqvist, nedlade sin röst. Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 5-5, varvid ordförandens röst avgjorde, beslutat fortsätta behandlingen av ärendet. Bengt Wiik föreslog att kommunen ansluter sig till Posintra Ab. Kaj Lindqvist understödde Wiiks förslag. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg, dvs. föredragandens förslag och Bengt Wiiks förslag, och att omröstning därför var påkallad. Han föreslog följande omröstningsförfarande: "ja" röstar de som understöder föredragandens förslag och "nej" de som understöder Bengt Wiiks förslag. Förslaget godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 6 "ja"-röster (Seppänen, Lindqvist C., Rantala, Ahti-Hallberg, Vestman, Kuntsi) och 4 "nej"-röster (Wiik, Lindqvist K., Sundbäck, Möller). En ledamot, Hans Blomberg, nedlade sin röst. Päätös Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6-4 yhden äänestäessä tyhjää päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen kunnan liittymisestä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:hyn. Lisäksi kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että liittymisen

5 edellytyksenä on, että yhtiö voi taata asiakkaille ruotsinkieliset palvelut, mikä merkitsee mm. sitä, että yhtiöllä tulee olla myös ruotsinkieliset verkkosivut. Beslut Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 6 mot 4, en nedlagd röst, beslutat godkänna föredragandens förslag om att kommunen ansluter sig till Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy. Därtill beslöt kommunstyrelsen enhälligt att en förutsättning för anslutningen är att bolaget kan garantera kunderna service på svenska, vilket bl.a. innebär att bolagets nätsidor också bör finnas på svenska. Liite/Bilaga 1/

Samankaltaiset tiedostot

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuosina 2011-2012/Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä jätetyn valituksen johdosta / Sättet