Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen

Transkriptio

1 6LSRRQNXQQDQVHOYLW\NVHWNRXOXWXVSDOYHOXLGHQSDOYHOXYHUNRVWDVHNlNRXOXWLORMHQ WHNQLVHVWlNXQQRVWD6LEERNRPPXQVXWUHGQLQJDURPVHUYLFHQlWHWI U XWELOGQLQJVWMlQVWHUVDPWVNROORNDOHUQDVWHNQLVNDVNLFN VAPJAOS 47 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Valmistelija/Beredare: opetusjohtaja Jari Alasmäki jari.alasmäki (at) sipoo.fi LÄHTÖKOHTA Sipoon kunnanvaltuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, että se teettää selvityksen Sipoon kouluverkosta. Valtuusto asetti Koulutuspalveluille sitovan tavoitteen vuodelle 2010 seuraavasti: Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun 2010 loppuun mennessä Edellä mainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi valtuusto asetti: Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpiteistä ja linjauksista huomioiden myös väestönkasvuennusteet ja synergiat muihin sivistystoimen vastuualueiden kehitystarpeisiin (kuten päiväkodit, esikoulut ja koulujen iltapäivätoiminta) Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet. Audiator -Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtävää ja samalla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus koulurakennusten kunnosta sekä kunnostustarpeesta. Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamusmiehiä. Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yhdistys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Selvitystyö valmistui , jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjausryhmä otti vastaan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukaisesti. Kouluverkkoselvitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistystoimen eri

2 luottamushenkilöt käsittelevät valmisteltuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmistelee kokouksessaan asiaa valtuustolle, joka päättää kouluverkon linjauksista kokouksessaan. TAVOITTEET Liittyen nyt valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseen Kunnanvaltuusto on asettanut Koulutuspalveluille seuraavan sitovan tavoitteen vuodelle 2010: Kouluverkkoa kehitetään keväällä 2010 valmistuvan kouluverkkoselvityksen pohjalta Edellä mainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi valtuusto asetti: Kouluverkon rakenteita uudistamalla saadaan säästöjä ja parannetaan opetuksen laatua AIEMMAT LINJAUKSET Marraskuussa 2009 virkamiestyönä valmistuneessa päiväkoti- ja kouluverkkoluonnoksessa linjattiin mm. seuraavat periaatteet: Laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa Ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille Pätevät opettajat sekä muu henkilökunta Oppilashuoltopalveluiden turvaaminen kouluissa Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito siirretään kokonaisuudessaan koulun toiminnaksi Koulutilojen kunnostus arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella Uusista kouluista tehdään pääosin 0-9 vuosiluokkien yhtenäiskouluja sekä muutamia 0-6 vuosiluokkien kouluja. Uusien koulujen myötä koulujen oppilaaksiottoalueet tulee määritellä uudelleen Koulurakentamisessa tulee huomioida erityisopetuksen järjestäminen ja varautua siihen, että tulevaisuudessa myös EHA1, EHA 2, ja MAMU-opetusta järjestetään Sipoossa. Uudet rakennettavat päiväkodit 6-osastoisia 126-paikkaisia päivähoitoyksiköitä Perusopetus ja päivähoito samaan kiinteistöön tai lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset) Suunnittelussa huomioitava toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys Sivistysvaliokunta pyysi mennessä alaisiltaan jaostoilta linjausehdotuksia vastuualueidensa palveluiden kehittämisestä kasvustrategian mukaisesti. Sivistysvaliokunta tulee käsittelemään

3 linjauksia kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun kouluverkkoselvitys on valmis. Opetusryhmäkokojen määrälliset ohjearvot, kuten tavoitekoko sekä maksimikoko, on määritelty vuonna 2009 suomen- ja ruotsinkielisten jaostojen yhteistyössä. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto saivat käsittelyynsä hyvin samanlaiset esitykset tilanteesta. Esitysteksti linjasi laajasti tämänhetkistä tilannetta ja kehittämistoimintaa, joka keskittyy vahvasti pitkäjänteisen laatutyön linjaamiseen Sipoon kunnassa. Lisäksi erillisselvitys on menossa erityisopetuksen järjestämisestä kunnassa. Jatkoehdotuksena suomenkielinen jaosto esitti, että myös lukioiden tulevaisuudesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta tulisi tehdä erilliset selvitykset. Nykyisin kunta ei rahoita aamu- ja iltapäivätoimintaa yli valtion rahoituksen ja toimintaa järjestävät useat tahot, joten rahoitus ja laatutaso vaihtelevat toimintayksiköittäin. Ruotsinkielinen jaosto ei halunnut kouluverkkoselvityksen ollessa kesken ottaa kantaa tilanteeseen muilta osin kuin lukiokoulutusselvitykseen ja aamu/iltapäivähoitoon liittyen. Suomenkielisen koulutusjaoston sivistysvaliokunnalle esittämiä linjauksia : Koulujen koko tulisi olla sellainen, että yhdysluokkia voitaisiin välttää, laadukasta erityisopetusta voisi järjestää kouluilla ja sitä kautta myös muita oppilashuollon tukitoimia asianmukaisessa laajuudessa. Tässä kohden jaostossa viitattiin valmisteilla oleviin lainmuutoksiin, jotka koskevat erityisopetusta. Oppilaita olisi silloin noin 200 tai enemmän. Kaikissa kouluissa pitäisi olla omat teknisen työn tilat sekä liikuntasalit. Yläkoulujen pitää olla kolmesarjaisia, muuten aineenopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen asettaisi liian suuria haasteita. Vähintään 3-sarjainen yläkoulu mahdollistaa myös oppilaille laajemman valinnaisainemahdollisuuden. Koulutusjaoston mielestä nykyiset oppilaaksiottoalueet ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi laajoja. Toisaalta kysymys on sidoksissa juuri kokonaisuuteen. Jaostolla on periaatteessa myönteinen kanta kaksikielisiin kouluratkaisuihin, erityisesti kasvukeskuksissa ne voisivat toimia hyvin. Tilojen tehokkaan käytön suhteen ne mitä ilmeisimmin toisivat etuja. Jaosto on sitä mieltä, että Sipoon lukiot voisivat keskenään tehdä enemmän yhteistyöstä, jotta kurssitarjonta saataisiin laajennettua. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi myös kehittää. Aamu- ja iltapäivätoiminta on erinomaisen tärkeää ja sitä pitää

4 järjestää vastaisuudessakin. Kielikylpy on yksi Sipoon valttikortti. Koulutusjaosto kokee, että sitä tulisi laajentaa kunnan asukasmäärän noustessa. Kielikylvyn vaihtoehdot ovat: Leppätien koulu jatkaa 1-sarjaisena, laajentuu 2-sarjaiseksi tai kielikylpyä laajennetaan siten, että Leppätien koulu pysyy 1-sarjaisena ja Etelä-Sipooseen perustetaan oma kielikylpykoulu. Kielikylvyn laajentaminen kahteen eri yksikköön on kuitenkin kustannuksiltaan hieman korkeampi. Koulukuljetuksissa ei nykyisellä tavalla toteudu edes tyydyttävä palvelu. Kun kouluverkkoa tarkastellaan, sitä pitää tarkastella niin, että samassa yhteydessä mietitään myös koulukuljetuksia. Päivähoitojaosto linjasi kokouksessa omalta osaltaan päiväkoti- ja kouluverkkoon liittyen seuraavaa: Uudet päiväkodit suunnitellaan ja rakennetaan neljä tai kuusiosastoisiksi yksiköiksi, joissa on oma päiväkodinjohtaja, riittävästi jakotiloja pienryhmätoimintaan, sali, omat sisäänkäynnit jokaiselle lapsiryhmälle sekä piha-alueiden suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennetaan prosessiorganisaation mukaisia toimintakeskuksia, joissa voidaan hyödyntää synergiaetuja tilojen optimaalisella yhteiskäytöllä ja toimia yhteistyössä moniammatillisesti. Päivähoitoyksiköt rakennetaan tarpeen mukaan kaksikielisiksi, joissa on puhtaat omat kieliryhmät ja vähintään kaksi samankielistä osastoa. Suomenkielisen koulutusjaoston ja päivähoitojaoston lausunnot mukailevat viime syksyistä selvitystä päiväkoti- ja kouluverkosta. Molemmissa lausunnoissa painotetaan monipuolista laatukäsitystä sekä varautumista huomattavaan väkiluvun kasvuun. Konsulttien valmistama selvitys Koulutuspalveluiden palveluverkosta sekä koulutilojen teknisestä kunnosta toimitetaan sähköpostitse kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan sekä sen alaisten jaostojen jäsenille UTGÅNGSPUNKT Sibbo kommunfullmäktige beslöt i december 2009 i sin budget att låta göra en utredning om skolnätet i Sibbo. Fullmäktige ställde följande bindande mål för Utbildningstjänster för år 2010: En grundlig och omfattande skolnätsutredning görs så att fullmäktige kan fatta beslut om riktlinjerna före utgången av april 2010 Som målnivå/uppföljningssätt för det ovan nämnda bindande målet ställde fullmäktige: På basis av skolnätsutredningen beslutar fullmäktige om

5 behövliga åtgärder och riktlinjer också med beaktande av prognoserna för befolkningstillväxten och synergismen med andra utvecklingsbehov inom ansvarsområdena i bildningsväsendet (t.ex. daghemmen, förskolorna och eftermiddagsverksamheten i skolorna) Kommunstyrelsen tillsatte en styrgrupp för skolnätsutredningen som bestod av representanter från alla fullmäktigegrupper. Dessutom var ledande tjänstemän i undervisningsväsendet närvarande vid arbetsgruppens möten. Audiator-Utveckling valdes att göra utredningen om servicenätet och samtidigt fattades också beslut om att beställa en kartläggning av skolbyggnadernas skick och renoveringsbehov från bolaget Tilakonsultit Oy. I samband med utredningen har man intervjuat kommunens tjänstemän, ordförandena för kommunstyrelsen, bildningsutskottet och sektionerna samt arbetstagarorganisationernas förtroendemän. Dessutom presenterades utredningsarbetet och förtroendevalda hördes vid fullmäktiges aftonskola samt i information från sektionerna och bildningsutskottet. På grund av den snäva tidtabellen hördes föräldrarna och personalen så att en representant/förening kallades från föräldraföreningarna till diskussion och hörande. Utredningsarbetet blev klart , då styrgruppen för skolnätsutredningen tog emot det material som konsulterna sammanställt. Utredningen innehåller alternativa modeller för utvecklandet av skolnätet i enlighet med Sibbos tillväxtstrategi. Styrgruppen för skolnätsutredningen har ansvarat för själva utredningen och därefter behandlas de beredda förslagen av olika förtroendevalda inom bildningsväsendet. I enlighet med kommunstyrelsens beslut bereder kommunstyrelsen vid sitt möte ärendet för fullmäktige, som beslutar om riktlinjerna för skolnätet vid sitt möte MÅL I anslutning till den färska skolnätsutredningen har kommunfullmäktige ställt följande bindande mål för Utbildningstjänster för år 2010: Skolnätet utvecklas utifrån den skolnätsutredning som blir klar våren 2010 Som målnivå/uppföljningssätt för det ovan nämnda bindande målet ställde fullmäktige: Genom att strukturerna i skolnätet förnyas uppnås besparingar och förbättras undervisningens kvalitet.

6 TIDIGARE RIKTLINJER I det av tjänstemän beredda utkast till daghems- och skolnät som blev klart i november 2009 stakades ut bl.a. följande principer: En högklassig morgon- och eftermiddagsverksamhet för skoleleverna ordnas i alla skolor Moderna och pedagogiskt fungerande lokaler för alla elever Behöriga lärare och annan personal Elevvårdstjänster tryggas i skolorna Förskoleundervisningen och den anslutande dagvården överförs i sin helhet till skolans verksamhet Renoveringen av skolorna utvärderas ur ekonomisk och funktionell synvinkel Nya skolor görs i huvudsak till enhetsskolor för årskurserna 0-9 samt några skolor för årskurserna 0-6 På grund av de nya skolorna måste elevupptagningsområdena för skolorna omdefinieras Vid byggandet av skolor ska hänsyn tas till anordnandet av specialundervisning och förberedelser vidtas för att även EHA 1- och EHA 2-undervisning och invandrarundervisning kommer att ordnas i Sibbo i framtiden. Nya daghem byggs som dagvårdsenheter med 6 avdelningar och 126 platser Den grundläggande utbildningen och dagvården placeras i samma fastighet eller närbelägna lokaliteter (allaktivitetscenter) I planeringen ska beaktas att trafikförbindelserna är fungerande och säkra, att tomterna är tillräckligt stora, att läget är bra och vikten av att lokaliteterna planeras Bildningsutskottet begärde att de underlydande sektionerna före kommer in med förslag till riktlinjer för hur tjänsterna inom deras ansvarsområden ska utvecklas i enlighet med tillväxtstrategin. Bildningsutskottet kommer att behandla riktlinjerna i enlighet med kommunstyrelsens beslut efter det att skolnätsutredningen blivit klar. De kvantitativa riktvärdena för storleken på undervisningsgrupperna, såsom målstorlek och maximistorlek, definierades år 2009 i samarbete mellan den finska och den svenska sektionen. Den finska och den svenska sektionen fick in mycket liknande beskrivningar av situationen för behandling. De beskrev ingående den aktuella situationen och utvecklingsverksamheten, som är starkt fokuserad på att dra upp linjerna för ett långsiktigt kvalitetsarbete i Sibbo kommun. Dessutom görs en separat utredning om anordnandet av specialundervisningen i kommunen. Som ett fortsättningsförslag föreslog den finska sektionen att separata utredningar görs också om gymnasiernas framtid samt om morgonoch eftermiddagsverksamheten. För närvarande finansierar kommunen inte morgon- och eftermiddagsverksamheten utöver

7 statens finansiering och verksamheten ordnas av flera aktörer, vilket gör att finansieringen och kvaliteten varierar mellan de olika verksamhetsenheterna. Eftersom skolnätsutredningen inte var klar ville den svenska sektionen inte ta ställning till situationen i övrigt annat än i fråga om en utredning om gymnasieutbildningen och morgon- och eftermiddagsverksamheten. De riktlinjer som den finska utbildningssektionen föreslog för bildningsutskottet : Storleken på skolorna bör vara sådan att sammansatta klasser kan undvikas, högklassig specialundervisning kan ordnas vid skolorna och därmed också andra stödåtgärder inom elevvården i ändamålsenlig omfattning. Här hänvisade sektionen till de lagändringar gällande specialundervisningen som är under beredning. Antalet elever skulle då vara ca 200 eller fler. I alla skolor borde finnas särskilda utrymmen för tekniskt arbete och gymnastiksalar. 7-9-skolorna ska ha tre basgrupper per årskurs, annars blir det en alltför stor utmaning att fullgöra ämneslärarnas undervisningsskyldighet. En 7-9-skola med minst tre basgrupper per årskurs ger också eleverna större valmöjligheter när det gäller tillvalsämnen. Utbildningssektionen anser att de nuvarande elevupptagningsområdena är ändamålsenliga och tillräckligt vidsträckta. Frågan har emellertid anknytning just till helheten. Sektionen ställer sig i princip positivt till tvåspråkiga skollösningar, i synnerhet i tillväxtcentrum kan de fungera bra. När det gäller en effektiv användning av lokalerna skulle de sannolikt medföra fördelar. Sektionen anser att gymnasierna i Sibbo kunde samarbeta mera för att kursutbudet ska bli större. Samarbetet med andra kommuner bör också utvecklas. Morgon- och eftermiddagsverksamheten är ytterst viktig och ska ordnas även i fortsättningen. Språkbad är ett av Sibbos trumfkort. Utbildningssektionen anser att det bör utvidgas när kommunens invånarantal ökar. Språkbadsalternativen är: Leppätien koulu fortsätter med en basgrupp per årskurs, blir en skola med två basgrupper per årskurs eller så utvidgas språkbadet så att Leppätien koulu fortsättningsvis har en basgrupp per årskurs och att en annan språkbadsskola inrättas i södra Sibbo. Kostnaderna för att utvidga språkbadet till två olika enheter är dock något högre. I nuläget är skolskjutsservicen inte ens på en tillfredsställande nivå. Då skolnätet granskas måste det göras så att man samtidigt också funderar över skolskjutsarna.

8 Dagvårdssektionen stakade för egen del upp följande riktlinjer angående daghems- och skolnätet vid sitt möte : Nya daghem planeras och byggs som enheter med fyra eller sex avdelningar med en egen daghemsföreståndare, tillräckligt med rum för smågruppsverksamhet, en sal, egna ingångar för varje barngrupp samt så att man ägnar särskild uppmärksamhet åt planeringen av gårdarna. Det byggs allaktivitetshus som överensstämmer med processorganisationen där man kan dra nytta av synergifördelar genom en optimal samanvändning av lokaliteterna och bedriva ett multiprofessionellt samarbete. Dagvårdsenheterna görs enligt behov tvåspråkiga med särskilda enspråkiga grupper och minst två avdelningar som har samma språk. Utlåtandena från den finska utbildningssektionen och dagvårdssektionen följer utredningen om daghems- och skolnätet från förra hösten. I båda utlåtandena betonas en mångsidig kvalitetsuppfattning samt förberedelser för en betydlig ökning av folkmängden. Konsulternas utredning om servicenätet för Utbildningstjänster och skollokalernas tekniska skick sänds per e-post till medlemmarna i kommunfullmäktige, kommunstyrelsen, bildningsutskottet och de underlydande sektionerna. /LLNWRLPMRKWQHKGRWXV Oy Audiator Ab:n tekemästä tulevaisuuden kouluverkkovaihtoehtoja koskevasta selvityksestä vapaa-ajanjaosto toteaa mm. seuraavaa: Kouluverkon kehittämisen vaihtoehtoisia malleja on kolme. Uusrakentamisen osalta vaihtoehdot ovat kustannuksiltaan suunnilleen tasaveroiset. Mallin A (yhtenäiskoulumalli) osalta sivulla 49 mainitaan, että alle 100 oppilaan kouluista luovutaan, kun taas sivulla 54 vaihtoehtojen vertailussa lakkautettavien koulujen oppilasmääräksi määritellään 150. Malli B (kyläkoulumalli) lähtee taas siitä, että kaikki kyläkoulut säilyvät. Malli C (korttelikoulumalli) lähtee myös siitä, että alle 150 oppilaan kouluista luovutaan. Vuonna 2009 alakoulujen oppilaskohtaisissa kustannuksissa kuusi kalleinta koulua olivat: Södra Paipis skola ¼ Söderkulla skola ¼-RNLSXLVWRQNRXOX¼%R[E\ skola ¼1RUUD3DLSLVVNROD¼MD7DOPDQNRXOX 134 ¼.ROPHKDOYLQWDkoulua olivat Mårtensby skola ¼ Salpar skola ¼MD.\UNRE\VNROD¼(WHOl-Sipoon koulu, eli nykyisin Sipoonlahden koulu, ei ole vertailukelpoinen. Kaikilla suomenkielisillä kouluilla on (Leppätien koulu on saamassa) oppilasmääriinkin nähden riittävän tilavat ja hyvin varustetut sisäliikuntatilat. Ruotsinkielisistä kouluista

9 kävelyetäisyyden päässä olevat sisäliikuntatilat puuttuvat seuraavilta kouluilta: Gesterby skola, Gumbostrands skola, Mårtensby skola ja Södra Paipis skola. Gumbostrands skolan viereen on suunniteltu monitoimitilaa, jonka rakentamista varten on anottu valtion avustusta tämän vuoden määrärahoista. Lisäksi todetaan, että Kyrkoby skolan liikuntasali on oppilasmäärään nähden aivan liian pieni. 148 m2:n sali palvelee rajoitetusti viides- ja kuudesluokkalaisia. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että sisäilmatyöryhmä tutkii Mårtensby skolan terveysvaikutteita. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden vapaa-ajanjaosto päättää antaa valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseen liittyen seuraavanlaisen lausunnon: Sipoon Sivistysosastolla on valmisteltu vuonna 2008 virkamiesten ja silloisen sivistyslautakunnan toimesta sivistysosaston strategisia painopistealueita, joita ei kuitenkaan ole poliittisesti vielä vahvistettu. Yhdeksi Sivistysosaston strategiseksi painopisteeksi on esitetty, että päivähoito-, koulutus- ja muut sivistyspalvelut järjestetään kasvualueilla keskitetysti ja että kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina. Nykyisinkin useat kyläkoulut toimivat pienimuotoisina toimintakeskuksina, tosin usein ilman päivähoitopalveluja. Kouluja käytetään ahkerasti liikunta-, laulu-, tanssi-, yhdistys- ja kerhotoimintaan sekä kursseihin yms. Ihmiset ovat sitoutuneita lähiyhteisöön ja tekevät talkootyötä koulun pihalla, järjestävät juhlia ja myyjäisiä koulun ja koulun yhteydessä olevan päiväkerhon, yksityisen päiväkodin tms. hyväksi. Vapaa-ajanjaosto katsoo, että sekä vanhoissa että uusissa rakennettavissa kouluissa (myös korttelikoulumallissa) tulisi olla osaamiskeskuksia, joiden yhteydessä on varhaiskasvatus-, liikunta-, nuorisotyö-, kulttuuri-, kirjasto- ja kansalaisopistotoimintaa täydennettynä yhdistystoiminnalla. Vaikkakin muutaman vuoden ajan on puhuttu rakentamisesta siten, että koulut, päiväkodit ja muu toiminta voi käyttää yhteisiä tiloja ja tiettyjä peruspalveluita, suurten koulujen kohdalla (Enter, Sipoonlahden koulu) ei kuitenkaan ole vielä käytännössä päästy tähän. Vapaa-ajanjaostonkin mielestä kaksikielisyys on Sipoon etu tulevaisuudessakin ja molempien kieliryhmien kulttuurien erityispiirteiden huomioiminen ja palveluiden tasapuolinen turvaaminen on pystyttävä takaamaan myös tulevaisuudessa.

10 ,GUGLUVI UVODJ Fritidssektionen konstaterar bl.a. följande angående Oy Audiator Ab:s utredning om skolnätets olika alternativ i framtiden: Det finns tre alternativa modeller för utvecklandet av skolnätet. Med tanke på nybyggnader är kostnaderna för de olika alternativen ungefär likvärdiga. I modell A (enhetsskolmodellen) på sidan 49 nämns att skolor med färre än 100 elever tas ur bruk, medan i jämförelsen av modellerna på sidan 54 fastställs att skolor med färre än 150 elever tas ur bruk. Modell B (byskolemodellen) utgår ifrån att alla byskolor bibehålls. Modell C (kvartersskolemodellen) utgår också ifrån att skolor med färre än 150 elever tas ur bruk. Med hänvisning till kostnaderna per elev i åk 1-6 år 2009 var de sex dyraste skolorna följande: Södra Paipis skola ¼ Söderkulla skola ¼-RNLSXLVWRQNRXOX ¼%R[E\ skola ¼1RUUD3DLSLVVNROD¼RFK7DOPDQNRXOX 134 ¼'HWUHELOOLJDVWHVNRORUQDYDU0årtensby skola ¼ Salpar skola ¼RFK.\UNRE\VNROD¼(WHOl-Sipoon koulu, dvs. nuvarande Sipoonlahden koulu, är inte jämförbar. Alla finska skolor (Leppätien koulu kommer att få) hade tillräckligt rymliga och välutrustade lokaler för inomhusidrott i förhållande till elevantalet. Följande svenska skolor saknar lokaler för inomhusidrott på gångavstånd: Gesterby skola, Gumbostrands skola, Mårtensby skola och Södra Paipis skola. En allaktivitetslokal har planerats i anslutning till Gumbostrands skola och för dess byggande har statsunderstöd ansökts ur årets anslag. Därutöver konstateras att gymnastiksalen i Kyrkoby skola är alldeles för liten i förhållande av elevantalet. Salen som är 148 m2 betjänar eleverna i årskurs fem och sex i begränsad utsträckning. I detta sammanhang är det skäl att konstatera att en inomhusluftsarbetsgrupp utreder hälsoeffekterna av Mårtensby skola. Med beaktande bl.a. av det ovan anförda beslutar fritidssektionen ge följande utlåtande om skolnätsutredningen som blev klar : År 2008 beredde tjänsteinnehavare och den dåvarande bildningsnämnden Bildningsavdelningens strategiska fokusområden, som dock inte ännu har fastställts på politisk nivå. Ett av de föreslagna strategiska fokusområdena är att dagvårds-, utbildnings-, och de övriga bildningstjänsterna ordnas centraliserat inom tillväxtområdena och att fastigheterna i fråga fungerar som regionala aktivitetscentrum. Flera byskolor fungerar också i dag som småskaliga aktivitetscentrum, dock ofta utan dagvårdstjänster. Skolorna utnyttjas flitigt för gymnastik, sång, dans, kurser, förenings-

11 och klubbverksamhet mm. Människorna är engagerade i närsamhället och gör talkoarbete på skolgården, ordnar fester och basarer för skolan, dagklubben och det privata daghemmet, som ofta finns i anslutning till skolan. Fritidssektionen anser att både i de gamla skolor och de nya skolor som byggs (också beträffande kvartersskolmodellen) borde vara s.k. kompetenscentrum i anslutning till vilka även dagvårds-, idrotts-, ungdoms-, kultur-, biblioteks- och medborgarinstitutverksamhet samt föreningsverksamhet erbjuds. Även om man i ett par års tid talat om att bygga så att skolor, daghem och annan verksamhet kan utnyttja lokaler och viss grundservice, så är man inte alls där ännu i praktiken i de stora skolorna (Enter, Sipoonlahden koulu). Fritidssektionen anser att tvåspråkigheten är en fördel för Sibbo även i framtiden och särdragen hos de båda språkgruppernas kulturer bör kunna beaktas och en jämlik service garanteras även i framtiden. Päätös Vapaa-ajanjaosto ehdottaa kouluverkkostrategiaksi annettujen vaihtoehtojen B:n ja C:n kombinaatiota. Jaosto toivoo, että kaikkia kyliä/kyläkouluja tarkastellaan kaavoituksessa kylien kasvun ja kehittymisen kautta siten, että tavoitteena on mahdollisimman hyvä palvelutaso kaikissa kylissä. Beslut Fritidssektionen föreslår som skolnätsstrategi en kombination av de givna alternativen B och C. Sektionen önskar att alla byar/byskolor granskas i samband med planläggningen vad gäller byarnas tillväxt och utveckling så att målet är en så god servicenivå som möjligt i alla byar. Pöytäkirja nähtävänä xxx Protokollet framlagt till påseende xxx Otteen oikeaksi todistaa/utdragets riktighet intygar Sipoossa/Sibbo xxxx

12 xxxx Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare