Sivistysvaliokunnan lausunto kouluverkkoselvityksestä / Bildningsutskottets utlåtande angående skolnätsutredningen

Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Sivistysvaliokunnan lausunto kouluverkkoselvityksestä / Bildningsutskottets utlåtande angående skolnätsutredningen 1009/04.00/2010 SIVVLK 30 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi Vuoden 2009 Sipoon kunnan talousarviossa oli sekä var hais kas vatus- että koulutuspalvelut tulosyksiköillä sitovana ta voit teena teh dä yhteistyönä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Suunnitelman luonnos valmistui marraskuussa 2009 ja esiteltiin luotta mus henkilöille Suunnitelmaluonnoksessa linjattiin alustavasti periaatteita, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkotyös ken te lys sä. Valtuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, et tä se teet tää sel vi tyksen Si poon kouluverkosta. Valtuusto asetti Koulu tus palveluille sitovan tavoit teen vuodelle 2010 seuraavas ti: Perusteellinen ja laajamittainen koulu verkkoselvitys tehdään siten, että val tuusto voi päät tää linjauk sista huhtikuun 2010 loppuun men nessä Edellämainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seuran tatavaksi val tuusto asetti: Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpi teistä ja linjauk sista huomioiden myös väestönkasvuennus teet ja synergiat muihin sivistystoi men vastuu alueiden kehitystarpei siin (kuten päiväkodit, esi koulut ja koulujen iltapäi vätoiminta) Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet. Audiator Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtä vää ja sa malla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus kouluraken nusten kunnosta sekä kunnos tustarpeesta. Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistys valiokun nan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luotta musmiehiä. Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulus sa sekä jaosto jen ja sivistysvaliokunnan infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan ai kataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyk sistä kutsuttiin 1 edusta ja/yh-

2 distys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Selvitystyö valmistui , jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjaus ryhmä otti vas taan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja koulu verkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukai sesti. Kouluverkkosel vitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistys toimen eri luottamushenkilöt käsittelevät valmistel tuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmis telee kokouksessaan asiaa val tuustolle, joka päättää kouluverkon lin jauksista kokouksessaan. Sivistysvaliokunnan neljä eri jaostoa käsittelevät kou lu verk ko sel vitystä kokouksissaan ja antavat lausuntonsa. Sivistysvaliokunnan kunnanhallitukselle antama lau sun to pe rus tuu näihin jaostojen lausuntoihin. Kos ka kou lu verk ko selvi tyksen käsittely- ja val misteluai ka taulu on ol lut tiuk ka, on jaosto jen esittelijät kutsuttu ko koukseen ker to maan jaos tojen an ta mista lau sunnoista. Kaikkien jaostojen antamat lausunnot lähetetään valiokunnan varsinaisille jäsenille sähköpostitse niiden valmistuttua. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kouluverkkoselvityksestä kunnanhallitukselle kaikkien neljän jaoston lausunnot sekä omana lausuntonaan seuraavaa: Jo vuonna 1869 perustettiin Sipooseen ensimmäinen koulu, jossa opiskeli 38 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 1877 aloitti Kyrkoby skola aluksi poikien kouluna. Sipoo on ollut 1900-luvun vaihteeseen saakka täysin ruot sinkielinen, mutta Martinkylässä oli pieni suomenkielinen vä hemmistö, ja jo vuonna 1906 tarvittiin sinne en simmäinen suomenkielinen koulu. Reilun sa dan vuoden aikana on tilanne muuttunut väestön osalta niin, että nyt enemmistönä on suo menkielinen väestö, joka on pystynyt vuo sien aikana keskittämään koulunsa kasvu alueille ja tekemään ne riittävän suuriksi. Monet ruotsinkie liset kyläkoulut ovat pieniä ja toimitilakartoi tuksen mukaan myös huonokuntoisia. Niiden korjaaminen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi rakennuksiksi on arvioi tava hyvin tarkkaan. Kouluverkkoselvitys on laaja ja siinä tuodaan esille monia tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon päätet täessä kouluverkkokysymyksistä. Sivistysosastolla on valmisteltu v.2008 strategisia painopistealueita, joista yksi on päivähoi to-, koulu tus- ja muiden sivistyspalveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti niin, että kyseiset kiinteistöt toimisivat alu eellisina toimintakeskuksina. Koulurakennusten tulisi olla monikäyttöisiä, tehokkaita, viihtyisiä, esteettisiä ja pedagogisesti järkeviä. Kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppi laiden käytettävissä. Kouluissa tulisi olla liikuntasalit ja myös muut tarvittavat erityistilat. Päivähoito-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelui den järjes täminen kouluissa lisää tehokuutta, monikäyttöisyyttä ja palve-

3 lutason paranemista asiakkaan näkö kulmasta. Kansalaisopisto voisi toimia kouluilla iltaisin ja vii konloppuisin. Isoilla kouluilla toimisi koulukirjastot. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteis työssä kaikkien toimi joiden kanssa mahdollistuu yhteisten ti lojen myötä. Samoin päivähoidon yhteis työ koulutoi men kanssa (esim. esiopetus) olisi helppo toteuttaa, jos toimittaisiin samoissa tiloissa tai fyy sisesti lähellä toisia. Pienissä ja suurissa kouluissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pätevien opettajien rekry tointi on ollut on gelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille, joista raportti toi esille m.m. seuraavia huonoja puolia: Pie nes sä kou lus sa voi jou tua muo dos ta maan hankalia yhdys luokkia, koska eri luok ka-as teilla on niin eri lai set oppi lasmää rät. Pienet kou lut ovat tutkimuksen mukaan ylei sesti ot taen sel västi kalliim pia isoi hin kou lui hin verrattuna (raportti sivu 27). Kulje tusoppilaita on jo nyt Si poossa 40 %. Kouluverkkokysymyksessä perusteena tu lee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeu denmukai suus kaik kia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasa puoli set mahdollisuudet laadukkaaseen pe rusopetukseen. Nykyinen kouluverkon hajanaisuus asettaa haasteita erityispalveluiden ja oppilashuollon järjestämiselle. Ope tuk sen laatu ra ken tuu re surs seis ta, hen ki lös töstä ja ympä röiväs tä yhtei söstä. Koulukiinteistöjen korjauskustannukset ja uusinvestointien kustannukset tulisi olla selvillä kouluver kosta pää tettäessä. Uusissa rakennuksissa on korkeat tilakustannukset aluksi, joka on hyvä muistaa uusinvestointeja tehtäessä. Kaksikielisyys on käännettävä positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi ja kasvustrategi aan tulee sitoutua. Samassa koulukiinteistössä voi toimia sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, joista Sipoossa on jo hyviä kokemuksia. Luokkakoosta on puhuttu paljon myös Sipoossa. Tutkimusten mukaan luokkakoon vaikutus oppimis tulosten paranemiseen on todella pieni (raportti sivu 27). Tämä on hyvä muistaa rakennettaessa uu sia kou lu ja. Pe rus luokkatilojen tulee olla riittävän suuria ja muunneltavissa olevia esim. siir rettävin väliseinin, jotta ryhmäkokoja voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan. Kouluverkkoselvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia A, B ja C. Mallien C ja B:n yhdistelmä on toteuttamiskelpoisin. Parhain malli olisi sellainen, jossa uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4 -sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. korttelikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-4 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös pieniä toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin tai laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasa-

4 lit. Alle 150 oppilaan huonokun toi sista kouluista luovutaan, kun hyvä kuntoisia korvaavia tiloja on käytettä vissä Lisäksi valiokunta esittää vastauksena valtuuston perjantaina pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin seuraavaa: -Valtuusto voi päättää koulujen lakkauttamisesta ja päätös voi daan panna toimeen. -Kuntaliiton suositusten mukaan kuntalaisten kuulemistilaisuus tulisi järjestää ennen päätöstä. Tällaisessa asiassa annetaan hyvin harvoin toimenpidekieltoa. -Kamreeri Sture Lindqvistin antaman selvityksen mukaan tämän vuo den valtio-osuuspäätöksen mukaan kunta saa, kun lasken nalliset kustannukset lasketaan, yksikköhinnan korotukseksi 261,89 jokaista kunnassa 6-15 v. kirjoilla olevaa "lasta" kohti sen takia että Sipoo on kaksikielinen kunta (=kaksikielisyysko rotus). Lisäys tästä on (=2 705 lasta x yksikköhinta). Sen lisäksi saamme yksikköhinnan korotukseksi 277,96 sa malla periaatteella koska meillä on ruotsinkielistä perusopetusta (=ruotsinkielisyyskorotus). Tämä li säys on Eli yh teensä Kunta saa myös vieraskielisyyskorotuksena Laskentatapa on sama ja yksikköhinnan korotus 15,01. Bo Melander ehdotti, että teksti "Alle 150 oppilaan huonokun toi sista kouluista luovutaan, kun hyvä kuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä" muutetaan seuraavalla tavalla: "Huonokuntoisista kouluista luo vutaan, kun hyväkuntoisia korvaa via tiloja on käytettävissä." Johan Isaksson kannatti Melanderin ehdotusta Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bo Melanderin kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Melanderin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Menettely hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennos toäänestyksessä annettiin 4 "jaa"-ääntä (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) ja 5 "ei"-ääntä (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo). Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta äänestyksen jälkeen, äänin 4-5 päätti, että Bo Melanderin ehdottama teksti: Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaa via tiloja on käytettävissä on osana sivistysvaliokunnan lausuntoa (toiseksi viimeisen kap paleen viimeinen lause). Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet ger kommunstyrelsen som sitt utlåtande om skolnätsutredningen de fyra sektionernas utlåtanden och som sitt eget utlåtande följande: Redan år 1869 grundades den första skolan i Sibbo, som hade 38 svenska flickelever. År 1877 grundades Kyrkoby skola, inledningsvis

5 som en skola för pojkar. Ända fram till år 1900 var Sibbo helt svenskt, men i Mårtensby fanns en liten finsk minoritet som år 1906 behövde en egen finsk skola. Under drygt hundra år har befolkningssituationen förändrats så att majoriteten av befolkningen nu är finsk och de finska skolorna har koncentrerats till tillväxtområdena och är tillräckligt stora. Många svenska byskolor är små och enligt en lokalitetsutredning också i dåligt skick. Att renovera byskolorna så att de uppfyller dagens krav bör övervägas mycket noggrant. Skolnätsutredningen är omfattande och lyfter fram många viktiga saker som bör beaktas då beslut fattas i skolnätsfrågor. År 2008 bereddes strategiska fokusområden vid Bildningsavdelningen. Ett av fokusområdena är att dagvårds-, utbildnings- och övriga bildningstjänster ska ordnas centraliserat inom tillväxtområdena och att de aktuella fastigheterna ska fungera som regionala aktivitetscentrum. Skolbyggnaderna bör vara mångsidigt användbara, effektiva, trivsamma, estetiska och pedagogiskt meningsfulla. Eleverna bör ha tillgång till biblioteks-, kultur- och medietjänster. Det bör finnas gymnastiksalar och andra behövliga speciallokaler i skolorna. Om dagvårds-, idrotts-, ungdoms- och kulturtjänster ordnas i skolorna ökar detta effektiviteten, användbarheten och erbjuder kunderna en bättre servicenivå. Medborgarinstitutet kunde utnyttja skolorna på kvällarna och veckosluten. I de stora skolorna skulle det finnas skolbibliotek. Tack vare gemensamma lokaler skulle morgon- och eftermiddagsverksamhet kunna ordnas i samarbete med alla aktörer. Om dagvården och skolväsendet (t.ex. förskoleundervisningen) skulle finnas i samma lokaler eller fysiskt nära varandra skulle det också vara enkelt att samarbeta. Små och stora skolor har både sina goda och dåliga sidor. Det har varit problematiskt att rekrytera behöriga lärare till specialundervisningen och byskolorna och av rapporten framgick bl.a. följande dåliga sidor: I små skolor kan det vara nödvändigt att skapa ohanterliga sammansatta klasser eftersom elevantalet på de olika klasstadierna är så varierande. En undersökning visar att små skolor i allmänhet är klart dyrare än stora skolor (rapporten sid 27). Antalet skolskjutselever i Sibbo är redan nu uppe i 40 %. Motiveringen i skolnätsfrågan bör vara likvärdighet, jämlikhet och rättvisa gentemot alla elever. Alla elever bör garanteras jämlika möjligheter till en högklassig grundläggande utbildning. Det nuvarande oenhetliga skolnätet medför utmaningar på ordnandet av specialtjänster och elevvården. Undervisningens kvalitet bygger på resurser, personal och det omgivande samhället. Då beslutet om skolnätet fattas är det viktigt att känna till hur mycket reparationerna av skolfastigheterna och nyinvesteringarna kommer att kosta. Nya byggnader har till en början höga lokalkostnader, vilket är bra att komma ihåg vid nyinvesteringar. Tvåspråkigheten bör vändas till en positiv resurs och konkurrensfördel och det gäller att binda sig till tillväxtstrategin. I samma skolfas-

6 tighet kan det finnas både en finsk och svensk skola, av vilket vi redan har goda erfarenheter i Sibbo. Även i Sibbo har det talats mycket om klasstorleken. Enligt undersökningar är klasstorlekens inverkan på förbättring av inlärningsresultatet verkligen liten (rapporten sid 26). Detta är bra att komma ihåg då nya skolor byggs. Basklassrummen bör vara tillräckligt stora och kunna omformas t.ex. med flyttbara mellanväggar så att gruppstorlekarna smidigt kan ändras enligt behov. I skolnätsutredningen presenteras de tre alternativa modellerna A, B och C. En kombination av modellerna B och C är den mest genomförbara. Den bästa modellen skulle vara en sådan där nya skolor antingen skulle vara skolor med klasserna 0-6 eller enhetliga grundskolor med klasserna 0-9, i vilka det även skulle finnas andra lokaler som bildningen behöver. Den vanligaste enhetliga grundskolan skulle ha 2-4 klasserier. I en del av kommunen skulle det kunna finnas s.k. kvartersskolor med klasserna 0-4 och ett daghem. I dessa kvartersskolor skulle det också kunna finnas små skolenheter med undervisning på det andra inhemska språket. De nuvarande skolorna skulle i mån av möjlighet repareras eller utvidgas till skolor för cirka 150 elever, förutsatt att elevantalet är tillräckligt. Samtidigt skulle eventuella behövliga speciallokaler, t.ex. gymnastiksalar, byggas i dem. Skolor i dåligt skick med färre än 150 elever dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande. Därutöver framför utskottet följande som svar på frågorna som ställdes vid fullmäktiges diskussionsmöte fredag : - Fullmäktige kan besluta om skolindragningar och beslutet kan verkställas. - Enligt Finlands Kommunförbunds rekommendationer bör kommuninvånarna höras innan beslutet fattas. I sådana här fall utfärdas mycket sällan åtgärdsförbud. - Enligt kamrer Sture Lindqvists redogörelse får kommunen på basis av årets statsandelsbeslut, då de kalkylerade kostnaderna räknas ut, en förhöjning på 261,89 euro till grundpriset för alla kommuninvånare i åldersklassen 6-15 år eftersom Sibbo är en tvåspråkig kommun (= förhöjning för tvåspråkighet). Denna förhöjning uppgår till euro (= åringar x grundpriset). Därutöver får Sibbo enligt samma princip en förhöjning på 277,96 euro till grundpriset eftersom vi har grundläggande utbildning på svenska (= förhöjning för svenskspråkighet). Denna förhöjning uppgår till euro. Sammanlagt uppgår dessa förhöjningar till euro. Kommunen får också en förhöjning på euro för främmande språk. Uträkningssättet är det samma och förhöjningen är 15,01 euro. Bo Melander föreslog att texten "Skolor i dåligt skick med färre än 150 elever dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande" ändras på följande sätt: "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande". Johan Isaksson understödde Melanders förslag. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg, dvs. föredragan-

7 dens förslag och Bo Melanders understödda förslag, varför omröstning var påkallad. Han föreslog följande röstningsförfarande: de som understödjer föredragandens förslag röstar "ja" och de som understödjer Melanders förslag röstar "nej". Förfarandet godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 4 "ja"-röster (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) och 5 "nej"-röster (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo). Ordföranden konstaterade att bildningsutskottet efter omröstning med rösterna 4-5 beslutat att Bo Melanders text "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande" är en del av bildningsutskottets utlåtande (sista meningen i nästsista stycket). Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen kuitenkin niin, että toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause kuuluu: "Huonokun toi sista kou luis ta luo vutaan, kun hyväkuntoisia korvaa via tiloja on käy tettä vissä". Beslut Föredragandens förslag godkändes efter omröstning dock så att den sista meningen i nästsista stycket lyder: "Skolor i dåligt skick dras in när ersättande lokaler i gott skick står till förfogande."