Learning by Collaborative Designing

Transkriptio

1 Jorma Enkenberg Professori (Emer.) Learning by Collaborative Designing (Design-suuntaunut pedagogiikka) The way forward is not to look ahead but look around (Brown&Duduid, 2000) 1

2 2 Riippumatta siitä, mistä maasta tai maanosasta oli kysymys, kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat: Monisteiden täyttäminen Samatahtinen ja samassa toimintojen seuraannosa tapahtuva työskentely Osallistuminen lopussa kokeeseen (Law, Pilgrum & Plomp, 2008)

3 3 Englannissa (v. 2008) 15-vuotiaita pyydettiin nimeämään kolme heidän toiveitaan parhaiten vastaavaa oppimistapaa. Tulos: Ryhmissä opiskelu (55 %) Käytännön asioiden tekeminen (39 %) Ystävien kanssa opiskelu (35 %) Tietokoneen käyttö (31 %) Yksin työskentely (21 %). Opettajan opettaminen (20 %)

4 4 Vastaavasti kouluissa yleisimmin esiintyviä oppimisen muotoja olivat: Kirjasta ja taululta kopiointi (52 %) Opettajan puheen kuuntelu (35 %) Luokkakeskustelu (29 %) Muistiinpanojen tekeminen opettajan selittämisen pohjalta (25 %) Työskentely tietokoneympäristössä (16 %)

5 5 Koulut näyttävän jakavan samat kasvatus- ja opetuskulttuurille ominaiset peruskäytännöt Käytännöt eivät muutu, vaikka maailma ympärillä muuttuu Kouluja leimaa konservatiivisuus, reaktiivisuus ja pyrkimys ongelmien eteen tullessa paluu normaaliin

6 6 Mitä sitten lastemme ja nuorten tulisi tietää ja kyetä tekemään tulevaisuudessa? Miten oppilaitokset saadaan kehittämään toimintaansa esim. suuntaan, johon oppimistutkimus viestittää? Mitä oppimisympäristöistä ja vastaavasti opetussuunnitelmasta tulisi ajatella?

7 7 Koulun määrittelyä Koulu on oppilaan ikään sidottu, opettaja-keskeinen prosessi, joka edellyttää oppilaan kokoaikaista läsnäoloa pakollisen opetussuunnitelman viitekehyksessä. (Ivan Illich, 1971)

8 8 Ainoa pysyvä asia kehittymässä olevassa yhteiskunnassa on muutos. (Thomas%Brown, 2011)

9 9 Jos/kun näin näyttää olevan, koulun ongelmiksi näyttää muodostuvan (Thomas&Brown, 2011): Opetuksen organisointi, oppilaiden ryhmittely, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, samat sisällöt kaikille, samatahtisuus Oppilaiden oppimistavat Haluttomuus rahoittaa oppilaitoksia (kouluja) Neljä/viisi erilaista työuraa elämän aikana Työhön/arkeen liittyvien ongelmien monimutkaisuus ja niiden systeeminen luonne

10 10 Schank (2011) Poliitikot tekevät koulua koskevia ratkaisuja tutkimukseen perustumattomien uskomusten pohjalta Näitä ovat mm.: kaikille samat oppiaineet, oppilaiden ryhmittely iän perusteella, pitäminen joitakin oppiaineita muita tärkeämpänä (erityisesti matematiikka luonnontieteet), siihen uskominen, että kaikilla oppilailla on samat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet

11 11 Design-suuntautunut pedagogiikka Pyrkii - vastaamaan em. kritiikkiin (vrt. Thomas&Brown ja Schank erityisesti) - sijoittamaan oppimisen ympäristöön, joka haastaa osaamis- ja innovaatiokeskeisille yhteisöille ominaisia taitoja (vrt. Scardamalia & Bereiter, ATCS21-projekti) - korostamaan poikkitieteellistä näkökulmaa ilmiöihin/oppimisen kohteisiin (vrt. Fischer) - tavoittamaan oppimisessa hiljaista, piilossa olevaa, asiantuntijayhteisöille ominaista tietoa - edistämään oppilaiden osallistumista paikallisille kulttuureille ominaisia käytänteisiin (Banks ja muut, 2006)

12 12 Seurauksia oppilaitosten/koulujen toimintaan On olemassa selkeä tarve kehittää innovaatio- ja design-suuntautunut pedagogiikka Systeemisyys -> hyvien oppimistehtävien uudelleen arviointi-> kokonaiset ilmiöt, kollaboraatio, erilaisten osaamisten ja kykyjen hyödyntäminen Oppimisprosessien rakentaminen tieto- ja viestintätekniikan sovellusten ympärille -> tekee mahdolliseksi laajentaa nykyisiä oppimisympäristöjä Osallistuminen keskeiseksi tulkinnaksi elinvoimaisesta oppimisesta -> syvälliseen oppimiseen

13 Design-suuntautuneen pedagogiikan (ennen Case Forest pedagogiikka) olemuksesta 13 Kokonainen ilmiö kaiken toiminnan lähtökohtana Oppimisympäristön rakenne perustuu toiminnan teoriaan ja systeemiseen ajatteluun (tavoite, kohde, toimija (t), väline -> tulos) Oppimisprosessi rakentuu oppilaiden ideoitten, käsitysten ja tulkintojen perustalle Oppiminen sijoittuu oppilaasta, opettajasta, muista oppilaista, vanhemmista sekä muista aikuisista/asiantuntijoista muodostuvaan yhteisöön Opettajan toimijuudessa painottuvat oppimiseen kiinnittävän ja vangitsevan tehtävän valinta, oppimisresurssien tarjoaminen, viipyilevä tuki sekä toimintojen rajaus

14 Design-suuntautunut pedagogiikka käsitteellisenä viitekehyksenä (Case Forest pedagogy) Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan 14 Oppimiskäsitys Omat välineet Medioivat välineet Oppimisen konteksti Yhteiskehittely Oppilas suunnittelijana Socsiaalinen media Oppilas tutkijana

15

16 OPPIMISTA OHJAAVIA (driven) KYSYMYKSIA ESIMERKKEJA (Case Forest pedagogy; ilmiönä metsä) 1. How could we fight against illegal felling? 2. How could forest certification protect forests? 3. What advantages and disadvantages has wood as a building material in comparison with concrete and steel? 4. How could the general public contribute to improvement of forest health? 5. Is it good to use wood as fuel? 6. How could the state influence afforestation in order to increase forest land? 7. Is it a long way from the pine seed to the tree? (Object - cone shelter, nursery, forest) 8. Why the forest needs many different plant species? (Object - the variety of organisms in the for- ests, for example, old, trees, dry trees,??nectarine bushes etc.). 9. What is the forest? What does it look like? 10. What kinds of organisms live in the forest?

17

18 Kehittelytyössä ja opettajien kursseilla mukana olleet opettajat ovat kokeneet lähestymistavan kiinnostavana, mielekkäänä ja nähneet siinä uusia mahdollisuuksia kehittää luutuneita käytäntöjään. Jotkut opettajat ovat jatkaneet edelleen menetelmän muokkaamista tai laajentaneet sen soveltamista uusille alueille. Oppilaat ovat poikkeuksetta toteuttaneet innolla oppimisprojekteja ja lopussa myös monesti ylpeillen esitelleet lopputuloksia sekä oppilastovereilleen että muille oppimisyhteisön jäsenille. DOP-oppimisprojekteissa on tullut toistuvasti eteen tilanteita, missä kaoottisuus on järjestynyt itsestään. Yllättävää on myös ollut se, miten toimivia yhteistoiminnallista tiimeistä on lopulta tullut, vaikka niiden jäsenet ovat edustaneet niin erilaisia osaamisia sekä valmiuksia. Erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on monesti ollut usein vaikea erottaa ryhmän muista jäsenistä. Kokemus osoittaa, että design-suuntautunut pedagogiikka voi tehokkaasti haastaa niitä uskomuksia, joita meillä jokaisella tapaa olla siitä, miten oppimista ja opetusta tulee organisoida.

19 Koulu epäonnistuu usein koska se ei luota lasten mahdollisuuksiin tai heidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisista tilanteista. Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid. (Albert Einstein)

20 Kirjallisuutta Banks, J. Au, K. Ball, P. Gordon, E. Gutierrez, K. Heath, S. Lee, C. Lee, Y. Mahiri, J. Nasir, N. Valdes, G. Zhou, M. (2007). Learning in and out of school in diverse environments. Life - long, Life -wide, Life -deep. The LIFECenter (The Learning in Informal and Formal Environments Center), Universityof Washington, StanfordUniversity, and SRI International. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. In E.DeCorte, L. Verschaffel, N. Enstwistle & J van Merrienboer (Toim.) Powerful learning environments: Unravelling basic components and dimensions. Oxford: Elsevier Science. Brown, J.S., Adler, R. (2008). Minds on Fire. EDUCAUSE Review. January Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008). Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Conbstribution to HCIC Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. (Deschooling society, 1971.) Suomentanut Aarne Valpola. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava,. Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T. (Eds.). (2008). Pedagogy and ICT use in schools around the world: Findings from the SITES 2006 Study. Hong Kong: CERC, University of Hong Kong and Springer) Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2012). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education.(DOI) /s National Education Technology Plan (2010).Transforming American Education. U.S. Department of Education. Office of Educational Technology.

21 Schank, R. (2011). Teaching minds. How cognitive science can save our schools. NY: Teachers College Press. Thomas, D.&Brown, J.S. (2011). A New Culture of Learning: Cultivating the Imagination for a World of Constant Change Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in Education 25. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (arvioitavana). Emerging Learning Systems in Design-Oriented Education with Museum Learning Objects. Jätetty julkaistavaksi Educational Technology Research & Development-lehdessä. Vartiainen, H.; Liljestro m, A. & Enkenberg, J. (painossa).introducing a design-oriented pedagogy to educate learners to meet the future needs. Journal of Universal Computer Science. Vartiainen, H.; Liljestro m, A. & Enkenberg, J. (2011). A Model for Design-Oriented Pedagogy to Educate Learners to Meet the Future Needs. Proceedings of the AcrossSpacess workshop in conjuction with the EC- TEL Palermo, Italy, Sebtember Case Forest-pedagogiikkaan liittyvää verkkomateriaalia: