TOIMENPIDESUUNNITELMA AUDITOINNIN KEHITTÄMISSUOSITUSTEN 2008 Raportti toimenpidesuunnitelman toteutumisesta
|
|
- Aimo Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marjo Nykänen TOIMENPIDESUUNNITELMA AUDITOINNIN KEHITTÄMISSUOSITUSTEN TOTEUTTAMISEKSI TEUTTAMISEKSI VUOSINA Raportti toimenpidesuunnitelman toteutumisesta TAUSTAA Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin syksyllä 2005, varsinainen auditointivierailu toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) päätti auditointiryhmän esityksen mukaisesti , että MAMK täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetettavat vaatimukset. Auditointiryhmän mielestä Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä koostuu monipuolisista arviointi- ja palautetyökaluista ja järjestelmää on kehitetty pitkäjänteisesti. Laadunvarmistuksen dokumentointi on kattavaa, selkeää ja hyvin henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla. Opetussuunnitelmaprosessi, palautejärjestelmä ja opintojen ohjauksen järjestelyt ovat kehittyneet ja niitä kehitetään jatkuvasti. Auditointiryhmä piti erinomaisena sisäisenä palveluna tapaa, jolla MAMKissa tehtyjen laatukyselyjen tulokset tiivistetään yhteenvedoiksi ja toimitetaan laitosten johtajille ja laatuvastaaville sekä julkaistaan opiskelijoiden ja henkilöstön sisäisillä verkkosivuilla. Palautteiden käsittely ja hyödyntäminen on ohjeistettu kattavasti, mikä varmentaa tiedon keruun ja käsittelyn luotettavuutta eri laitoksissa ja yksiköissä. Kiitosta saivat liiketalouden laitoksella tehdyt prosessikuvaukset, jotka tukevat mm. opintojen ja opinnäytetyön ohjausta sekä opintojen etenemisen seurantaa. Esille nostettiin myös terveysalan pitkälle edennyt harjoittelun laadunvarmistus. Projektien laadunvarmistuksen apuna koko ammattikorkeakoulussa käytössä oleva projektiohje sai myös kiitosta. Auditointiryhmä suosittelee, että projektiohjeen lisäksi ammattikorkeakoulussa otettaisiin käyttöön myös muita T&K-toiminnan laadunvarmistuksen menetelmiä, joita tällä hetkellä käytetään pääasiassa YTI-tutkimuskeskuksessa. Kehittämissuosituksia auditointiryhmä listasi seuraavasti: EFQM- itsearvioinnin ja johdon katselmusten tehtävää ja käyttöä laatujärjestelmässä tulisi selkeyttää Ylimmän johdon tulisi tehostaa tiedottamista palautteen perusteella käynnistetyistä kehittämistoimista. Erityisen tärkeää tämä on, jotta voidaan turvata laatujärjestelmän kehittyminen organisaatiouudistuksen jälkeen. Laitos- ja yksikkötasolle tulisi luoda yhtenäinen rakenne, ohjeistot ja menettelytavat, joilla ne raportoivat arviointi- ja palautetiedon perusteella tehtävät systemaattiset kehittämistoimet johdolle ja omalle henkilöstölleen.
2 MAMKissa olisi kiinnitettävä huomiota horisontaaliseen tiedonkulkuun, jotta laatujärjestelmän avulla saadun tiedon ja eri laitosten ja yksiköiden välisten hyvien käytänteiden hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Laatujärjestelmän vastuut tulisi dokumentoida selkeämmin erityisesti henkilöstön, opiskelijoiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin osalta. Vastuita määriteltäessä tulisi myös ratkaista, miten henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutumista laatujärjestelmään kehittämiseen ja soveltamiseen vahvistetaan. Laadullisen arviointitiedon keruuta pedagogisen toiminnan ja oppimisen laadusta tulisi tehostaa luomalla esimerkiksi opiskelijapalautekeskusteluille systemaattiset menettelyt. Pedagogista koulutustarjontaa kannattaisi kehittää pedagogisen strategian toteutumista tukien. Sidosryhmä- ja alumnipalautteen keruuta tulisi tehostaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkoinen arviointi kannattaisi suunnitella ja toteuttaa säännöllisesti 5-8 vuoden välein. Ammattikorkeakoulun on jatkossa syytä arvioida laatujärjestelmän volyymiä ja arviointiprosesseista saatua hyötyä erityisesti henkilöstön voimavarojen riittävyyden kannalta. Annetut kehittämissuositukset tulee toteuttaa ennen seuraavaa auditointia, joka on kuuden vuoden kuluttua. MAMKin hallituksen käsittelyssä todettiin, että ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta kehittämissuositukset kannattaa kuitenkin toteuttaa huomattavasti nopeammin. Hallitus velvoittikin ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja laatuorganisaation toteuttamaan kehittämissuositukset jo vuosina Keväällä 2006 laadittiin toimenpidesuunnitelma auditoinnin osoittamien kehittämiskohteiden parantamiseksi. Tässä raportissa arvioidaan edellä mainitun toimenpidesuunnitelman toteutumista. Samalla laaditaan alustavasti uusi toimenpidesuunnitelma vuosille ajoittuvalle kehittämiselle. TOIMENPIDESUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Lehtorit Ulla Keto ja Rauni Väätämöinen laativat Korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutuksen kehittämistyönään toimenpidesuunnitelman (Liite 1) auditoinnin osoittamien kehittämiskohteiden parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteet on suunnitelmassa jaettu kahdeksaan kohtaan: 1. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio 2. Laitosten ja yksiköiden laadunvarmistuksen yhtenäistäminen ja viestinnän tehostaminen 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen ja yhtenäistäminen 4. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen 5. Nykyisten laatukyselyjen ja mittareiden arviointi, priorisointi, karsinta ja täydentäminen 6. Opiskelijoiden ja MAMOKin roolin uudistaminen laadunvarmistuksessa 7. Laadunvarmistusjärjestelmän käytön suunnittelu ja kehittäminen (EFQM, BSC, ISO, johdon katselmus) 8. MAMKin johdon ja koulutustiimin toimenpiteitä vaativat kehittämisaloitteet 2
3 Jokaisen kehittämiskohteen osalta kirjattiin muistiin auditointiraportin kehittämissuositukset. Kaikille kohdille laadittiin tarkempi kolmelle vuodelle ajoittuva suunnitelma, jonka toimenpiteet vastuutettiin. Suunnitelmaan on toiminnan myötä merkitty toimenpiteiden tilanne ja dokumentointi. Toimenpide 1 Kevät 2006 Toimenpide 2 Syksy 2006 kevät 2008 Syksy 2008 Toimenpide 1 Vastuut/ Yhteistyökumppanit Vastuuhenkilö tai -tiimi Tilanne/ Dokumentointi OK!, kun asia on hoidettu Dokumentointitapa Kuvio 1 Toimenpidesuunnitelman rakenne Suunnitelman toteutumista on seurattu laatu- ja arviointitiimissä, johtoryhmässä sekä AMK-hallituksessa laatupäällikön raporttien avulla kaksi kertaa vuodessa. Joulukuussa 2008 laatupäällikkö esittää AMK-hallitukselle loppuraportin toimenpidesuunnitelman toteutumisesta. Toteutumista ovat arvioineet kehitysjohtaja, laatupäällikkö, laatuvastaavat ja johtoryhmä. Laatupäällikkö on laatinut arviointien avulla raportin, jossa kuvataan suoritetut toimenpiteet ja arvioidaan tavoitteiden saavuttamista. Rinnakkain toimenpidesuunnitelman toteutumisen arvioinnin kanssa on laadittu uutta toimenpideohjelmaa vuosille Seuraavassa arvioidaan kehittämiskohteittain toimenpiteiden toteutumista ja lokakuun lopun 2008 tilanteen mukaan. Kaikissa kohdissa on myös ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi vuosille Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio KKA:n auditointiraportin mukaan laatujärjestelmän vastuut tulee dokumentoida selkeämmin erityisesti henkilöstön, opiskelijoiden ja MAMOKin osalta. Tässä kehittämiskohteessa suunnitelma käsitti seitsemän toimenpidettä laatukäsikirjojen päivittämiseksi. Syksyllä 2006 laatujärjestelmän vastuut dokumentoitiin selkeämmin laatukäsikirjaan. Vastuut eriteltiin organisaatiotasoittain (mm. tulosalue ja laitos) ja henkilöstön roolien (mm. koulutusjohtaja ja opiskelijavastaava) mukaan. Laatukäsikirjaan kirjattiin myös, mitä ylin johto tekee havaittuaan puutteita tai kehittämiskohteita ja lisättiin selvitys siitä, miten laitokset ja yksiköt raportoivat johdolle itsearviointien pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä. Myös opiskelijoiden ja opiskelijakunta MAMOK ry:n roolia selvennettiin. Samaan aikaan tarkistettiin laatukäsikirjojen sähköinen dokumentointi: www-sivujen uudistaminen, henkilöstön intranetin staffin päivitys sekä laitosten ja yksikköjen verkkoasemien päivitys yhtenäisen rakenteen mukaiseksi. 3
4 Vuosien 2007 ja 2008 aikana kaikki laatukäsikirjan yhteiset osat on päivitetty. MAM- Kin laatukäsikirja muodostuu kolmesta osasta: yleiset periaatteet, prosessit sekä säännöt, ohjeet ja sopimukset. MAMKin laadunvarmistusjärjestelmä kuvataan tekstiosassa Mikkelin ammattikorkeakoulun laatutyön yleiset periaatteet. Vuonna 2007 tehdyn päivityksen tavoitteena oli selkeämpi, yksinkertaisempi ja loogisempi käsikirja. Kahdeksansivuisessa käsikirjassa on nyt neljä pääkohtaa: laatutyön lähtökohdat, laatujärjestelmän kuvaus, laatujärjestelmä osana johtamista ja laatujärjestelmän dokumentointi. Prosessien kuvausmalli uudistettiin ja kaikki prosessit kuvattiin päivityksen jälkeen tällä mallilla (Ms Visio-ohjelmalla). Prosessien päivittäjiä ohjeistettiin seuraavasti: Prosessit puretaan auki määrittelemällä, mitä osaprosesseja kullakin prosessilla on ja ketkä ovat osaprosessien vastuuhenkilöt ja päivittämisestä vastaavat henkilöt. Tämän jälkeen prosessit kuvataan vaiheittain. Prosessikuvaukseen merkitään prosessin nimi ja omistaja sekä tavoite. Prosessin tausta tai ohjeistus voi olla esimerkiksi laki tai asetus, jokin ammattikorkeakoulujen yhteinen ohjeistus tai Mikkelin ammattikorkeakoulun hyväksytty strategia, toimenpideohjelma tai muu ohje. Suoritukset ja työvaiheet sisältävät prosessin keskeiset vaiheet ja niiden ajankohdan. Toimijalla/vastuutaholla tarkoitetaan henkilöä tai tiimiä, joka on vastuussa työvaiheista. Dokumentteihin merkittään prosessin aikana syntyvät asiakirjat. Jokaiseen prosessikuvauksen merkitään myös käytettävät laatukriteerit, mittarit ja arviointi. Tavoitteena on, että yksi prosessi kuvataan yhdellä sivulla. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio Laatukäsikirjojen yhteisten osien päivitykset on Mittaussuunnitelman päivittäminen. tehty. Laitosten ja yksikköjen prosessikuvausten päivitys on vielä käynnissä ja niiden tulee olla valmiina vuoden 2008 loppuun mennessä. Laatukäsikirjaa yleiset periaatteet päivitetään parhaillaan joiltakin osin: o MAMKin laadunvarmistusjärjestelmää esittelevää kuvaa on muokattu ja täydennetty. o Liitteeksi laatukäsikirjaan lisätään laatupalautteiden keräämistä ohjeistava mittaussuunnitelma ja laatutyön vastuunjakotaulukko. Toiminnanohjausprosessin päivittäminen. Sähköisen laatukäsikirjan kehittäminen. Laatusivujen kehittäminen: o o staff.mikkeliamk.fi o student.mikkeliamk.fi 4
5 2. Laitosten ja yksiköiden laadunvarmistuksen yhtenäistäminen ja viestinnän tehos- taminen Auditointiryhmä suositteli, että ylimmän johdon tulisi tehostaa tiedottamista palautteen perusteella käynnistetyistä kehittämistoimista. Erityisen tärkeäksi tämä nähtiin, jotta voidaan turvata laatujärjestelmän kehittyminen organisaatiouudistuksen jälkeen. Laitos- ja yksikkötasolle tulisi luoda yhtenäinen rakenne, ohjeistot ja menettelytavat, joilla ne raportoivat arviointi- ja palautetiedon perusteella tehtävät systemaattiset kehittämistoimet johdolle ja omalle henkilöstölleen. Keväällä 2006 aloitettiin koulutusohjelmien välinen benchmarkkaus opetussuunnitelmauudistuksen (OPSU 2007) yhteydessä vertailemalla koulutusohjelmien pedagogisia lähtökohtia. Myös muutamia muita teemakohtaisia benchmarking-seminaareja on järjestetty vuosina , mm. syksyllä 2008 koulutusohjelmien markkinointiin ja profilointiin liittyen. Syksyllä 2008 käynnistettiin OPM:n ja KKA:n AMKkoulutuksen laatuyksikkövalintoihin liittyvä benchmarking, jonka tavoitteena on kehittää MAMKin horisontaalisen tiedonkulun käytänteitä eri laitosten ja yksiköiden hyvien käytänteiden hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti, rakentaa MAMKiin sisäistä benchmarking-mallia, pilotoida ja arvioida sisäistä bencmarkkausta koulutuksen laatuyksikköarviointiprosessissa, valmistella esityksiä KKA:n koulutuksen laatuyksikköarviointiin ja pohjustaa MAMKista KKA:lle lähetettävien laatuyksikköesitysten valintaa sekä laatia julkaisu koulutuksen laatuyksikköarvioinnista ja valinnan hyödyntämisestä hyvien käytäntöjen levittämisessä MAMKin yksiköiden välillä. Syksyllä 2006 keskityttiin erityisesti tiedottamisen ja raportoinnin parantamiseen. Silloin suunniteltiin arviointi- ja palautetiedon perusteella tehtävien kehittämistoimenpiteiden raportointi johdolle ja omalle henkilöstölle. Pääasiallinen tiedotuskanava on henkilöstön intranet staff.mikkeliamk.fi, jonka laatusivustoa on jatkuvasti parannettu. Johdon laatupalautteen perusteella suunnittelemista ja toteuttamista toimenpiteistä informointia on lisätty. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa syksyn 2007 Kesu&Laatu Road Show, jolloin rehtori, kehitysjohtaja ja laatupäällikkö kiersivät kaikilla tulosalueilla kertomassa ajankohtaisia laatutyöhön ja uuteen strategiaan liittyviä asioita sekä keväällä 2008 tehty kehitysjohtajan, laatupäällikön ja laatusihteerin Laatukierros kaikkiin yksikköihin tai kevään 2008 itsearvioinnin viestintäsuunnitelma. Tiedotuskanavia ja tiedotuksen sisältöjä on kehitetty paremmin vastaamaan ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeita laatujärjestelmän ja sen tulosten osalta. MAMKin ulkoisilla nettisivuilla osoitteessa on tällä hetkellä otsikon laadunvarmistus alla seuraavat asiat: - laatutyön periaatteet o linkkinä MAMKin laatukäsikirja suomeksi ja englanniksi - laatupalautteet - laatuauditointi o linkkeinä MAMKin auditointitodistus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, MAMKin auditointiraportti ja KKA:n auditointirekisteri 5
6 - muut tunnustukset o esim. Diploma Supplement Label - OPM:n tulospalkkiot - akkreditoidut erikoistumisopinnot - ajankohtaista laatutyössä o tietoa mm. niistä KKA:n rahoittamista projekteista, joissa MAMK on mukana - julkaisuja o listaus MAMKin omista laadunvarmistukseen liittyvistä julkaisuista. Johdon katselmuksiin lisättiin keväällä 2007 osio, jossa arviointi- ja palautetiedon pohjalta tehdyistä kehittämistoimista raportoidaan katselmuksen suorittavalle ylimmälle johdolle. Yksiköiden ja laitosten laatutyötä on kehitetty ja yhtenäistetty yhteisen ohjeistuksen avulla sekä syksyllä 2006 että Yksiköiden ja laitosten laatutyö on esimerkiksi kuvattu samoilla otsikoilla: laatutyön tavoitteet, laatutyön organisointi, laadunvarmistusjärjestelmä, laatukäsikirjat (prosessikuvaukset, ohjeet & säännöt), laatutyön käytänteet (tuloskortti, itsearviointi, johdon katselmukset, kehityskeskustelut, laatupalautteet), dokumentointi, vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä kehittämistoimenpiteet. Syksylle 2008 on ajoitettu yksiköiden ja laitosten laatutyön kehittämisen esittely ja arviointi laatutiimissä, mutta tämä siirrettäneen keväälle 2009 organisaatiouudistuksen takia. Laitosten ja yksiköiden laadunvarmistuksen yhtenäistäminen ja viestinnän nän tehostaminen en Koulutusohjelmien välinen benchmarking on käynnistynyt muutamilla tien tai ristiinarviointien pilotointi ja Sisäisten benchmarkingin, auditoin- teemoitetuilla seminaareilla. AMKkoulutuksen laatuyksikköarviointiin arviointi. liittyen rakennetaan sisäinen benchmarking-malli. Arviointi- ja palautetiedon pohjalta tehtävistä kehittämistoimenpiteistä tiedottamista ja raportointia on parannettu, mutta kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Yksiköiden ja laitosten laatutyön kehittämistä ja yhtenäistämistä on tehty, mutta edelleen on yksikkökohtaisia eroja. Kehittämistoimenpiteistä tiedottaminen erityisesti opiskelijoille (kohta Vastine mittaussuunnitelmaan). Laatuiltapäivä käytännön kehittäminen: työseminaareja laatuvastaavien työn tukemiseksi. Julkaisutoiminnan lisääminen. 6
7 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen ja yhtenäis- täminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkoinen arviointi kannattaisi KKA:n auditointiryhmän mukaan suunnitella ja toteuttaa säännöllisesti 5-8 vuoden välein. T&k-toiminnan ulkoisen arvioinnin toteuttaminen aikataulutettiin toimintasuunnitelmassa seuraavasti: - syksyllä 2006 t&k-toiminnan laadunvarmistuksen nykytilan kartoitus - keväällä 2007 suunnitelma ja toteutus t&k-toiminnan laadunvarmistusjärjestelmän yhtenäistämiseksi - syksyllä 2007 ulkoisen arvioinnin toteutus - keväällä 2008 ulkoisen arvioinnin raportointi ja - syksyllä 2008 kehittämissuunnitelman laatiminen arvioinnista saadun palautteen perusteella. Nykytilan kartoituksen pohjalta päädyttiin toteuttamaan t&k-toiminnan ulkoinen arviointi benchmarking-projektina. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Savoniaammattikorkeakoulu sopivat vuoden 2006 lopulla yhteisestä t&k-työn benchmarking-prosessista. Prosessin arviointialueiksi määriteltiin opetuksen ja t&k-työn integraatio ja t&k-työn tuottavuus. Yhteisen vertailukehittämisen tavoitteiksi asetettiin: 1) oppia toiselta ammattikorkeakoululta hyviä käytänteitä ja tunnistaa omia kehittämiskohteita, 2) tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen sekä tuottaa uusia arviointityökaluja t&k-työn ja opetuksen integraation sekä 3) t&ktyön tuottavuuden arviointiin ja kehittämiseen. Vuoden 2007 aikana toteutettiin vastavuoroinen benchmarking, johon sisältyi yhteisen arviointimatriisin tuottaminen, itsearvioinnit, itsearviointien vertailut, benchmarking-kysymysten laatiminen kumppanille, benchmarking-vierailut, kumppanin hyvien käytäntöjen nimeäminen, yhteenvedon laatiminen omista kehittämiskohteista oman ammattikorkeakoulun käyttöön sekä benchmarking -prosessin arviointi. (Julkaisu: Laatua arvioiden. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön benchmarking. Tekijät: Rauni Väätämöinen, Merja Tolvanen, Pekka Valkola 2008.) Kehittämissuunnitelman laatiminen arvioinnista saadun palautteen perusteella siirtynee vuodelle 2009 organisaatiouudistuksen takia. T&k-toiminnan laadunvarmistus on myös mukana MAMKin vetämän valtakunnallisen AMKTutka-hankkeessa, sen yhtenä kehittämisrenkaana. Hankkeen alkuvaiheen tuloksista on laadittu julkaisu, jonka yhdessä artikkelissa pohditaan ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan laadunvarmistusta ja eettistä perustaa. (Julkaisu: Virtaa verkostosta Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Toimittanut: Anneli Jaroma 2008.) Hankkeen tulosten levittämiseksi elokuussa 2008 järjestettiin MAMKTutka seminaari. 7
8 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen ja yh-y tenäistäminen täminen T&k-toiminnan ulkoinen arviointi on Kehittämissuunnitelman laatiminen totetutettu benchmarking-projektina. ja toteuttaminen. Kehittämissuunnitelma arvioinnista saadun palautteen perusteella on laatimatta. T&k-toiminnan ja opetuksen integroinnin toimenpideohjelman toteutumisen seuranta. AMK-tutkahankkeen tulosten hyödyntäminen (sisäiset seminaarit ym.) 4. Tuki uki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen Auditointiraportin mukaan jokainen MAMKin tuki- ja palveluyksikkö on kehittänyt menettelytapoja toimintansa laadun arviointiin, mutta jatkossa palautteen keruuta ja hyödyntämistä tulisi systematisoida. Tukiprosessien laadunvarmistus tulisi kytkeä selkeämmin yhteiseen laatujärjestelmään lisäämällä niihin liittyviä mittareita ammattikorkeakoulun tuloskorttiin tai lisäämällä niitä koskevia kysymyksiä yhteisiin palautekyselyihin. Hallinto,- henkilöstö- ja talouspalveluiden liittämistä ammattikorkeakoulun yhteiseen laatujärjestelmään tulisi harkita. Tukitoimintojen prosessikuvausten ja laatupalautteiden kehittäminen aloitettiin syksyllä 2006 kartoittamalla niiden nykytila. Kesään 2007 aikana tukitoimintojen laadunvarmistus järjestettiin ja systematisointiin uudistamalla kyselyt ja liitämällä ne osaksi mittaussuunnitelmaa. Vuoden 2008 aikana on suunniteltu palvelutoiminnan laadunvarmistusta mm. kuvaamalla palveluprosessi osaprosesseineen. Myös kaikki muut tukitoimintojen prosessikuvaukset on päivitetty vuoden 2008 aikana. Tämä koskee myös hallinto-, henkilöstö- ja talousprosesseja, jotka on liitetty MAMKin yhteiseen laatujärjestelmään. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen Kaikkien tukipalveluja tuottavien yksiköiden (hallintopalvelut, kansainnen. Tukiprosessien tarkempi kuvaamivälistymispalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opiskelijapalvelut, tietohallintopalvelut) palautekyselyt toteutetaan mittaussuunnitelman mukaan joka toinen vuosi. Palvelutoiminnan prosessit on kuvattu. 8
9 5. Nykyisten laatukyselyjen ja mittareiden arviointi, priorisointi, karsinta ja täyden- täminen Auditointiryhmä suosittelee, että MAMKissa pohditaan laadullisen arviointitiedon keräämistä ja opiskelijapalautekeskustelujen tai vastaavien järjestämistä. Myös laatujärjestelmän volyymiä ja saatuja hyötyjä tulee arvioida henkilöstön voimavarojen riittävyyden kannalta. Sidosryhmä- ja alumnipalautteen keräämistä on tehostettava. Syksyllä 2006 käynnistettiin laatukyselyjen tarkistaminen opiskelijakyselyjen osalta laatimalla tarkistettu keräyssuunnitelma, jossa on otettu huomioon tutkintoon johtava koulutus (myös ylempi amk-tutkinto), erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus sekä avoin AMK-koulutus. Keväällä 2007 käynnistettiin sidosryhmäpalautteen suunnittelu. Opiskelijoiden laadullisen palautteen keräämistä systematisoitiin luomalla opiskelijahallintojärjestelmään palautekanava ja opiskelijoiden intranettiin (student) keskustelupalsta. Tarkistettu palautejärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä Keväällä 2008 kehitysjohtajan, laatupäällikön ja laatusihteerin eri yksiköihin tekemällä laatukierroksella oli kolme keskusteluteemaa: alumni- ja muun sidosryhmäpalautteen kerääminen,opiskelijoiden roolin vahvistaminen laadun-varmistuksessa sekä koulutusohjelmien/laitosten väliset sisäiset auditoinnit/ristiinarvioinnit/ benchmarkingit. Vuonna 2008 on panostettu alumnitoiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeen keskeinen tavoite oli MAMKin alumnitoiminnan aktivoiminen. Keskeisiä toimenpiteitä olivat: - www-sivujen alumniosion päivittäminen (toiminnan kuvaus, yhteydenottolomake, uratarinoiden keruu ) - esitteen päivitys (jaetaan tutkintotodistuksen välissä) - sidosryhmälehti Aktivaattorin suuntaaminen entistä selvemmin alumneille - alumnirekisterin kehittäminen - rekisteröitymisen aktivointikampanja (netti- ja kirjekampanja) - laitosten alumnitoiminnan kehittämissuunnitelmat - yhteinen alumnitilaisuus alumniyhdistyksen perustaminen - alumnikyselyn suunnittelu ja toteutus. Nykyisten laatukyselyjen ja mittareiden arviointi, priorisointi, karsinta ja täydentäminen täminen Tarkistettu palautejärjestelmä on käytössä. Mittaussuunnitelman päivitys. Alumnitoiminnan kehittäminen on käynnistynyt. Sidosryhmäpalautteen systemaattinen kerääminen ei vielä toimi kaikilta osin. Sidosryhmäpalautteen ja ennakointitiedon keruun systematisointi sekä MAMK-tasolla että koulutusala/ ohjelmatasolla. 9
10 6. Opiskelijoiden ja MAMOKin roolin uudistaminen laadunvarmistuksessa Auditointiryhmä kiinnitti huomiota siihen, että laatujärjestelmän vastuut tulisi dokumentoida selkeämmin erityisesti henkilöstön, opiskelijoiden ja MAMOKin osalta. Vastuita määriteltäessä tulisi myös ratkaista, miten henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutumista laatujärjestelmän kehittämiseen ja soveltamiseen vahvistetaan. Laadullisen arviointitiedon keruuta pedagogisen toiminnan ja oppimisen laadusta tulisi tehostaa luomalla esimerkiksi opiskelijapalautekeskusteluille systemaattiset menettelyt. Pedagogista koulutustarjontaa kannattaisi kehittää pedagogisen strategian toteutumista tukien. Laatujärjestelmän vastuut kirjattiin uudistettuun laatukäsikirjaan vuonna Laatukäsikirjan seuraavassa päivityksessä syksyllä 2008 laatukäsikirjan liitteeksi lisättiin vastuunjakotaulukko, josta ilmenevät kaikkien korkeakouluyhteisön toimijoiden vastuut ja roolit laadunvarmistuksessa. Opiskelijoiden roolin vahvistamiseksi suunniteltiin erillistä kehittämisprojektia, joka oli tarkoitus toteuttaa yhteistyössä MAMOK ry:n kanssa. Projekti ei ole kuitenkaan toteutunut, koska MAMOKilla ei ole ollut resursseja lähteä siihen mukaan. Opiskelijoiden ja MAMOKin roolin uudistaminen laadunvarmistuksessa Laatujärjestelmän vastuut on selkeästi kirjattu laatukäsikirjaan. laatutyön opinnollistamisen Opiskelijoiden roolin vahvistaminen avulla. Opiskelijoiden roolin vahvistaminen MAMKin laatujärjestelmässä ei ole merkittävästi edennyt. Laadunvarmistusta koskevaa tiedotusmateriaalia on tuotettu opiskelijaprojektina: esite laadunvarmistuksesta, Power Point esitys ja laatusivut opiskelijoiden intranettiin. 7. Laadunvarmistuksen työkalujen käytön suunnittelu ja kehittäminen (EFQM, BSC, ISO, johdon katselmus) Auditointiraportin mukaan EFQM-itsearvioinnin ja johdon katselmusten tehtävää ja käyttöä laatujärjestelmässä tulisi selkiyttää. Itsearviointi muodostaa olennaisen osan MAMKin laatujärjestelmää. Laatukäsikirjan mukaan MAMKin johto tekee kokonaisarvioinnin EFQM-malliin pohjautuen vähintään joka kolmas vuosi. Arvioinnit johtavat strategisiin kehittämishankkeisiin, jotka vastuutetaan ja aikataulutetaan ja niille varataan erilliset resurssit. Jokaisen yksikön ja koulutuksen laitoksen koko henkilöstö tekee itsearvioinnin vähintään joka kolmas 10
11 vuosi. Itsearvioinnin tuloksena saadaan yksiköiden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tärkeimmiksi valituista kehittämiskohteista laaditaan kehittämissuunnitelmat, hankkeet vastuutetaan ja resurssoidaan. Pienet kehittämistoimet hoidetaan operatiivisen toiminnan yhteydessä. Vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulu osallistui KKA:n rahoittamaan kehittämishankkeeseen Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Hankkeen koordinoinnista vastasi MAMK. MAMKin yhteistyökumppanit hankkeessa olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö. Hankkeen tuloksena syntyi EFQM-malliin pohjautuva, pääosin sähköisesti toteutettava itsearvioinnin menettelytapa, joka pilotoitiin kolmessa ammattikorkeakoulussa. (Julkaisu: Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Tekijät: Heikkilä Johanna, Hytönen Susanna, Janatuinen Tero, Keto Ulla, Kinttula Outi, Lahti Jari, Malinen Heikki., Myllys Hanna & Eerikäinen Marjo Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu. ) Laatusihteeri Susanna Hytönen kehitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönään vastaavan työkalun yksikkötason itsearviointiin. Työkalua pilotoitiin liiketalouden laitoksessa ja Liiketoiminta ja palvelut tulosalueella. Sekä MAMK-tason että laitos/yksikkötason itsearvioinnit on vuodesta 2006 lähtien toteutettu näiden sähköisten työkalujen avulla. Itsearviointien kehittämishankkeiden seuranta on liitetty johdon katselmuksiin. Johdon katselmuksia on kehitetty siten, että nykyisin ne järjestetään toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän mukaisesti toimintavuoden aikana ennakolta valmistellun aineiston pohjalta. Aineisto valmistellaan keskitetysti ja se on henkilöstön intranetissä kaikkien osapuolten käytettävissä jo ennen katselmustilaisuutta. Johdon katselmukset liittyvät MAMKin arviointi- ja seurantajärjestelmään, toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Arviointi ja seuranta antavat ammattikorkeakoulun käyttöön pohjatietoa toiminnan laadusta ja tuloksista. Johdon katselmusten tavoitteena on arvioida sitä, miten toiminta on edistynyt ja käydä siihen liittyvää tiedon vaihtoa. Johdon tavoitteena on myös tukea ja edistää yksiköiden toimintaa. Katselmuksen suorittavat rehtori, kehitysjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja. Koulutuksen tulosalueille on varattu aikaa koko päivä ja muille yksiköille noin kaksi ja puoli tuntia. Koulutuksen tulosalueilla ja muissa yksiköissä katselmuksiin osallistuu johtajien lisäksi eri sektoreiden tai avainalueiden vastuuhenkilöitä, muun henkilöstön edustaja sekä koulutuksen laitoksilla opiskelijoiden edustaja. Katselmuksista tehdään muistiot, johon sovitut kehittämistoimenpiteet kirjataan. Seuraan vuoden katselmus alkaa edellisessä katselmuksessa sovittujen kehittämistoimenpiteiden raportoinnilla. Muistiot ovat intranetissä koko henkilöstön saatavilla. Laadunvarmistuksen työkalujen käytön suunnittelu ja kehittäminen (EFQM, BSC, ISO, johdon katselmus) EFQM-itsearvioinnit toteutetaan sekä Johdon katselmuksen kehittäminen MAMK-tasolla että laitos/yksikkötasolla tähän tarkoitukseen kehitetyn edelleen. sähköisen työkalun avulla. Johdon katselmuksia on kehitetty osana toiminnanohjausjärjestelmää. Laatutyökalujen jatkuva kehittäminen. Laatutyön vaikuttavuuden arviointi. 11
12 8. MAMKin johdon ja koulutustiimin toimenpiteitä vaativat kehittämisaloitteet Auditointiryhmän mukaan ylimmän johdon tulisi tehostaa tiedottamista palautteen perusteella käynnistetyistä kehittämistoimista. Erityisen tärkeäksi tämä nähtiin, jotta voidaan turvata laatujärjestelmän kehittyminen organisaatiouudistuksen jälkeen. Tämän kehittämiskohteen osalta työkaluksi valittiin toimenpidesuunnitelma auditoinnin kehittämissuositusten toteuttamisesta (= tässä arvioitava suunnitelma). Suunnitelmassa kehittämissuositusten toteuttaminen ajoitettiin kolmelle vuodelle. Suunnitelma päättyy loppuvuodesta 2008, jolloin suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan. Rinnakkain päättyneen suunnitelmakauden arvioinnin kanssa laaditaan uutta toimenpidesuunnitelmaa kolmelle seuraavalle vuodelle. Toimenpiteistä tiedottamista on kehitetty erityisesti sisäisen tiedottamisen osalta. Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat henkilöstön ja opiskelijoiden intranetit (staff ja student). Joistakin laajemmista kehittämishankkeista, esim. itsearvioinnista ja alumnitoiminnan kehittämishankkeesta, on laadittu omat viestintäsuunnitelmansa. Ulkoista tiedottamista hoidetaan www-sivujen laatusivustolla. MAMKin johdon ja koulutustiimin toimenpiteitä vaativat kehittämisaloitteet Toimenpidesuunnitelma on pääosin Toimenpidesuunnitelman toteutumisen arviointi. toteutettu, mutta joitakin kehittämishankkeita jatketaan seuraavalla kaudella. Auditoinnin seurantaseminaariin osallistuminen. Seuraavaan auditointiin valmistautuminen. Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuuden laadunvarmistuksen yhtenäistämiseen valmistautuminen. Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen laadunvarmistuksessa. 12
Marjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotHyvät tyypit laadun takeena!
Hyvät tyypit laadun takeena! Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kuvaus Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotLaadukas Mamk. Laatutyö Mamkissa
Laadukas Mamk Laatutyö Mamkissa Laatutyön pitkät perinteet 1990-l. Laatutyön kehittäminen käynnistyi va. ammattikorkeakoulussa 1994 Laatutyön organisaatio: yksiköihin laatupäälliköt, yhteinen laatutiimi,
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotKokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,
Lisätiedotlaadunvarmistusjärjestelmän
Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotLaadunhallinta Xamkissa
Laadunhallinta Xamkissa Sisältö 1. MIKSI laadunhallintaa tarvitaan korkeakouluissa? 2. MITÄ laatujärjestelmän kokonaisuuteen kuuluu? 3. MITEN ja millä työkaluilla toimintaa kehitetään? 4. KETKÄ ovat laadun
LisätiedotAuditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta
Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu
LisätiedotLAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA
LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä
LisätiedotTampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta
3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit
LisätiedotSidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN 2013-2015
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2013 2015 -TOIMINTASUUNNITELMA DYNAAMINEN LAATUJÄRJESTELMÄ 1. LAATUJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDEN JÄSENTÄMINEN JA HALLITTU KEVENTÄMINEN Laatukäsikirjan päivitys, mm. laatujärjestelmäkuvan
LisätiedotItsearviointi ja tulosten hyödyntäminen
Laatuseminaari 7-8.12.2015 Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laadulla tulosta 2 Hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Sastamalan koulutuskuntayhtymä (koordinaattori) Faktia Koulutus Oy
LisätiedotMAMKIN LAATUTYÖN KEHITTYMINEN
MAMKIN LAATUTYÖN KEHITTYMINEN 12.3.2012 2 Laatutyö vuosina 1991-1994 (D = dokumentoitu) Laatutyön kehittäminen alkoi MAMKin aloittaessa toimintansa vuonna 1991 väliaikaisena ammattikorkeakouluna laatutyö
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotTampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen
Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Laatujärjestelmien kehittämisseminaari 14.6.2017 Laatupäällikkö Jukka Mäkinen Kehittämispäällikkö Leena Ahrio Esityksen
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotAuditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotKAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p
KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN
AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan
LisätiedotAuditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus
Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotLaatuvastaavien tapaaminen
Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
LisätiedotLaatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa
LisätiedotKOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO
KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus 10.6.2013 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotLaadunhallinta osana organisaation toimintaa
Laadunhallinta osana organisaation toimintaa TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 1.9.2006 Sari Tervonen Oppimiskeskus Sisältö Laadun käsitteistöä Laatu organisaatiossa Laatutyö Kuopion yliopistossa
LisätiedotLAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET
LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin
LisätiedotAuditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa
Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotTOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA
TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016
LisätiedotMamkin laatutyön kehittyminen. Vuosilta 1991-2015
Mamkin laatutyön kehittyminen Vuosilta 1991-2015 Laatutyö vuosina 1991-1994 Laatutyön kehittäminen alkoi Mamkin aloittaessa toimintansa vuonna 1991 väliaikaisena ammattikorkeakouluna laatutyö osana toiminnan
LisätiedotMiltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?
Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen
LisätiedotMamkin laatutyön kehittyminen. Vuosilta
Mamkin laatutyön kehittyminen Vuosilta 1991-2013 Laatutyö vuosina 1991-1994 Laatutyön kehittäminen alkoi Mamkin aloittaessa toimintansa vuonna 1991 väliaikaisena ammattikorkeakouluna laatutyö osana toiminnan
LisätiedotTilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.
Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.
Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä
Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon
LisätiedotMitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?
Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotOulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät
LisätiedotToisen auditointikierroksen menetelmä
Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotItä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille
Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 1.3.2017, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotLaadun vuoksi II. Mikkelin ammattikorkeakoulu laadunhallinnan kehittäjänä, vuodet 2009 2013. Marjo Nykänen (toim.)
Laadun vuoksi II Mikkelin ammattikorkeakoulu laadunhallinnan kehittäjänä, vuodet 2009 2013 Marjo Nykänen (toim.) Marjo Nykänen (toim.) LAADUN VUOKSI II Mikkelin ammattikorkeakoulu laadunhallinnan kehittäjänä,
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotJOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN
JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET
LisätiedotJyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen
Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotAvoin hallinto Maanmittauslaitoksessa
Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotJärjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke
Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän
Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA
LisätiedotLAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea
LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä
LisätiedotELINVOIMAPALVELUT. 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen ARVIOINTIHUOMIOT 2018
ELINVOIMAPALVELUT 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen
LisätiedotErikoistumisopintolautakunta
Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen
LisätiedotLaatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14
Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14 Hanna Rajala, suunnittelupäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä hanna.rajala@jao.fi 040 341 6175 AMKE
LisätiedotTIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN
TIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN Opetusneuvos Pirjo Väyrynen ARVIOINNISTA ARKEA Oppimistulosten arviointi osaksi ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmiä ja pedagogista johtamista Opetushallitus
LisätiedotRaportti perustuu sisäisen auditoinnin menettelytavan mukaisesti itsearviointiimme, auditointiaineistoon ja auditointihaastatteluihin.
Tiivistelmä auditointiraportista /Tku, 11.10.2011 Raportti perustuu sisäisen auditoinnin menettelytavan mukaisesti itsearviointiimme, auditointiaineistoon ja auditointihaastatteluihin. Julkisuus: raportti
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus
Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus Laatuykkönen teemana työelämätoimikunnat laadunvarmistajina 4.12.2018 Paasitorni Helsinki Seija Katajisto Salpauksen laadunhallinnan
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille
Kysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille Jakelu: Arviointi- ja laadunhallinnan tehtävissä toimivat Kansallinen Laatuhanke on valtiovarainministeriön ja Suomen
LisätiedotSavonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen
LisätiedotAsialista hyväksyttiin esitetyssä muodossa muuten, mutta mikäli aika riittää, päätettiin käsitellä laadunhallinnan vuosikelloa.
MUISTIO 1/2015 Aika: 24.2.015 klo 8:31-10:30 Paikka: Läsnä: Ag C133 Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) Kaisa Miettinen Timo Tiihonen Hannu Salminen Peppi Taalas (poistui kohdassa 6 klo 10:19) Jussi
LisätiedotHenkilöstöjohtaja Leena Kaunisto
16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä
Lisätiedot