Kehyskuntien elinvoimaanalyysi. Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Väestö ja työpaikat Jaana Halonen

Transkriptio

1 Kehyskuntien elinvoimaanalyysi Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Väestö ja työpaikat Jaana Halonen

2 Tarkastelussa on mukana kehyskuntaverkostoon kuuluvat 28 kehyskuntaa ja niiden 7 keskuskaupunkia n kehyskunnat:,,,, n kehyskunnat:, n kehyskunnat:, en kehyskunnat:,,,,,, Turun kehyskunnat:,,,,, Lahden kehyskunnat:,,, n kehyskunnat: ja Kehyskunnissa asuu yhteensä asukasta (keskuskuntineen yli 1,5 miljoonaa) yritystoimipaikkaa työntekijää yrityksissä M liikevaihtoa/vuosi Aluerajat MML 2017

3 Kehyskunnat väkiluvun mukaan ryhmiteltynä yli ,,, alle ,,,,,, 7,,,,,, 7,,,,,,,

4 Kehyskuntien elinvoima-analyysi - Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Analyysin aineiston muodostivat ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastot ja tietokannat. Analyysiin on valittu keskeisiä elinvoimaan liittyviä väestöä ja työpaikkoja kuvaavia muuttujia. Analyysissa on mukana sekä absoluuttisia että suhteellisia tarkasteluja. Absoluuttiset luvut perustuvat viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ja suhteelliset muutokset pääosin kehitykseen viimeisen 10 tai 5 vuoden ajalta. Analyysin kohteena ovat kehyskuntaverkostoon kuuluvat 28 kehyskuntaa ja niiden keskuskaupungit 7 kaupunkiseudulta. Verkostoon kuuluvat n kehyskunnat:,,,, n kehyskunnat:, n kehyskunnat:, en kehyskunnat:,,,,,, Turun kehyskunnat:,,,,, Lahden kehyskunnat:,,, n kehyskunnat: ja Koska kaupunkiseudut ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, on tarkasteluihin otettu mukaan myös kaupunkiseutujen keskuskaupungit. Kunnat esitetään graafeissa aina samassa järjestyksessä kaupunkiseuduittain. Absoluuttisia vertailuja esitettäessä kunkin kaupunkiseudun kehyskunnat on merkattu samalla värillä. Absoluuttisia lukuja esitettäessä keskuskaupungit on erotettu omaan vertailugraafiinsa suurten mittakaavaerojen vuoksi. Suhteellisia osuuksia esitettäessä kehyskunnat ja keskuskaupungit on sen sijaan esitetty samassa kuviossa, kehyskunnat sinisellä värillä ja keskuskaupungit keltaisella. Mukana olevissa taulukoissa tuodaan esille kehyskuntien merkitystä tarkasteltavaan ilmiöön koko kaupunkiseudulla. Karttakuvissa on kuvattu tilannetta koko maan osalta.

5 Sisältää tarkasteluja seuraavista aiheista: 1. Väkiluku 2017, 2 diaa 2. Väestönmuutos , 3 diaa 3. Väestöennuste 2035, 2 diaa 4. Muuttovetovoima, 3 diaa 5. Väestön keski-ikä, 2 diaa 6. Syntyneet, 2 diaa 7. Vieraskieliset, 2 diaa 8. Taloudellinen huoltosuhde 9. Työpaikkakehitys , 3 diaa 10. Informaatiosektorin työpaikat, 2 diaa 11. Työllisyysaste Yrityskanta, 3 diaa 13.Työpaikkaomavaraisuusaste Koulutustaso/Tutkinnon suorittaneet 15. Sairastavuusindeksi

6 Väkiluku 2017 kehyskunnissa Väkiluku 2017 vuoden lopussa Kehyskunnat yhteensä 8,5 % koko maan väestöstä. Kaupunkiseudut yhteensä 28 % koko maan väestöstä. Väkiluku 2017 keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat

7 Väkiluku 2017 Kaupunkiseutukehyskunnat vertailu Kaupunkiseudun väestö yhteensä Seudun kehyskuntien väestö yht. Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestöstä Turun kaupunkiseutu ,9 en kaupunkiseutu ,8 n kaupunkiseutu ,9 Lahden kaupunkiseutu ,0 n kaupunkiseutu ,0 n kaupunkiseutu ,2 n kaupunkiseutu ,2 Yhteensä Koko maa ,5

8 Väkiluvun muutos %:na kehyskunnissa KOKO MAA Väestönmuutos ,3-3,5-1,0-0,5-1,3-5,6-3,6-0,8 2,6 3,8 3,1 2,6 1,8 2,6 2,0 1,9 4,6 5,2 4,9 5,9 5,3 6,2 7,2 8,1 7,8 7,0 7,1 7,6 7,7 9,1 8,8 8,7 10,5 12,1 10,9 11,6-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Kehyskuntien osuus 13,5 % koko maan väestömuutoksesta. Kaupunkiseutujen osuus koko maan väestömuutoksesta 63 %. Väkiluvun muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat

9 Väkiluvun muutos Seutu-kehys vertailu Kaupunkiseudun väestömuutos yhteensä Seudun kehyskuntien väestömuutos yht. Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestömuutoksesta Turun kaupunkiseutu ,7 en kaupunkiseutu ,6 n kaupunkiseutu ,9 Lahden kaupunkiseutu ,2 n kaupunkiseutu ,2 n kaupunkiseutu ,2 n kaupunkiseutu ,3 Yhteensä Koko maa ,5

10 Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun muutos %:na kunnittain Koko maan väkiluku kasvoi aikavälillä yhteensä henkilöllä eli 3,5 %. Kaikkiaan 218 kuntaa menetti väestöään ja vain 89 kunnassa väkimäärä lisääntyi jakson aikana. Kartalle on merkitty punaisella voittajat ja sinisellä häviäjät. Suurin voitto %:na Suurin tappio %:na Jomala 24,0 Sottunga -20,0 19,1 Hyrynsalmi -19,2 18,2 Posio -17,7 15,6 Isojoki -17,3 Espoo 15,5 Parikkala -17,3 14,5 Salla -17,0 Vantaa 14,1 Kivijärvi -16,9 Sipoo 13,8 Hartola -16,8 Lemland 13,7 Savukoski -16,8 Luoto 13,2 Puumala -16,5 Uurainen 12,8 Juuka -16,4 Kauniainen 12,6 Multia -16,2 12,2 Puolanka -16,1 Helsinki 11,6 Rääkkylä -16,1 Seinäjoki 11,5 Rautjärvi -16,1 Järvenpää 11,2 Karijoki -15,6 10,6 Ilomantsi -15,3 10,6 Vaala -15,2 Ylivieska 10,5 Ylitornio -15,0 10,5 Heinävesi -15,0 Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH

11 Väkiluvun muutos %:na kehyskunnissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan KOKO MAA -17,0-0,2-0,5-7,7-3,4-1,7 2,0 3,3 2,1 3,0 5,7 5,9 2,8 8,4 5,8 7,6 9,1 6,2 4,5 4,0 8,5 11,1 9,2 7,7 9,5 8,0 7,7 8,2 16,3 11,6 14,6 17,1 14,9 16,2 20,4 31,4-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Väestöennuste 2035 Kehyskuntien osuus 11 % koko maan ennakoidusta väestönkasvusta. Kaupunkiseutujen osuus yhteensä 46 %. Väkiluvun muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat -321 Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat

12 Väestöennuste Väestönkasvu kaupunkiseuduilla yht. Väestönkasvu kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestönkasvusta Turun kaupunkiseutu ,9 en kaupunkiseutu ,6 n kaupunkiseutu ,7 Lahden kaupunkiseutu ,4 n kaupunkiseutu ,1 n kaupunkiseutu ,6 n kaupunkiseutu ,1 Yhteensä Koko maa ,2

13 Kokonaisnettomuutto (henkilöitä) Muuttovetovoima ihmistä vaihtoi kotikuntaa Suomessa v Ulkomailta Suomeen muutti yhteensä ja Suomesta ulkomaille henkilöä. Kokonaisnettomuutto (henkilöitä) keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat

14 Yhteensä Nettomuutto Nettomuutto kaupunkiseuduilla yht. Nettomuutto kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun nettomuutosta Turun kaupunkiseutu ,7 en kaupunkiseutu ,3 n kaupunkiseutu ,9 Lahden kaupunkiseutu ,3 n kaupunkiseutu ,3 n kaupunkiseutu ,2 n kaupunkiseutu ,7

15 Lähde: Tilastokeskus Kokonaismuuttovoitto/-tappio kunnittain kuntaa sai muuttovoittoa ja 203 kuntaa kärsi muuttotappiota. Eniten voittoa: Eniten tappiota: Helsinki Äänekoski -184 Vantaa Raahe -158 Espoo Raasepori Saarijärvi Hanko Kouvola Pieksämäki Salo Janakkala -123 Sipoo 477 Pedersören Järvenpää 421 Kurikka Kuusamo -115 Rovaniemi 355 Rauma -114 Seinäjoki 288 Kauhava -112 Kirkkonummi 221 salmi -111 Porvoo 198 Alavus -109 Lappeenranta 195 Kankaanpää -108 Eurajoki 150 Haapajärvi Hamina Imatra Maarianhamina 119 Tornio Vaasa -103 Hyvinkää 110 Lohja -101 * Maahan- ja maastamuutto sekä maassamuutto yhteensä. Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH

16 Väestön keski-ikä kehyskunnissa vuonna 2017 Vuonna 2017 Suomen väestön keski-ikä oli 42,7 vuotta (mediaani 46,2 v.). Maailman väestön keski-ikä on 30 (YK). Väestö vanhenee, kymmenen vuotta sitten keski-ikä Suomessa oli 41,1. Useimmissa kehyskunnissa keski-ikä on maan keskiarvoa alhaisempi samoin kuin keskuskaupungeissa. Kehyskuntien (ja koko maan) alhaisin (31,6) ja korkein (49,6). Koko maan korkein Sottunga 58,3. KOKO MAA 42,7 42,2 39,0 42,6 39,7 40,1 39,4 42,0 48,2 41,0 43,6 44,3 43,7 49,6 48,6 38,2 40,2 37,3 31,6 38,7 33,8 40,8 41,3 38,3 41,6 46,9 39,7 40,7 39,6 41,8 40,5 41,8 40,9 45,2 43,6 40,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

17 Lähde: Tilastokeskus Väestön keski-ikä kunnittain v Vuonna 2017 Suomen väestön keski-ikä oli 42,7 vuotta (mediaani 46,2 v.). Väestö vanhenee, kymmenen vuotta sitten keski-ikä oli 41,1. Alhaisimmat: Korkeimmat: 31,6 Sottunga 58,3 33,8 Kuhmoinen 55,5 Luoto 33,9 Puumala 55,0 Lumijoki 36,5 Luhanka 54,7 37,3 Sysmä 54,1 Sievi 37,5 Hyrynsalmi 54,0 Pedersören kunta 37,9 Ristijärvi 53,9 38,2 Rääkkylä 53,9 38,3 Ilomantsi 53,8 Espoo 38,3 Salla 53,8 38,7 Kustavi 53,7 Jomala 38,7 Posio 53,6 Uurainen 38,7 Tervo 53,6 39,0 Vesanto 53,5 Pornainen 39,1 Pello 53,4 Vantaa 39,2 Puolanka 53,4 Ylivieska 39,2 Rautavaara 53,4 Perho 39,3 Parikkala 53,3 39,4 Rautjärvi 53,2 Nurmijärvi 39,4 Kemijärvi 53,1 Kirkkonummi 39,5 Heinävesi 52,9 39,6 Padasjoki 52,9 39,7 Sulkava 52,9 39,7 Hartola 52,8 Nivala 39,8 Juuka 52,6 Kuntarajat MML Lähde: Tilastokeskus Karttakuva Kuntaliitto JAH

18 Vuonna 2017 syntyneet 2017 Suomeen syntyi lasta. Syntyneitä koko maassa Kuolleita koko maassa Kehyskuntien maximit ja minimit: Eniten: Vähiten: Syntyneiden määrä (abs.) kaupunkiseuduittain 2017, keskuskaupunki ja kehysalue erikseen Syntyneitä / 1000 asukasta v KOKO MAA 6,1 5,6 6,4 7,9 7,7 7,8 8,1 9,1 8,5 8,9 8,8 8,7 9,0 8,7 8,3 9,2 9,2 9,8 9,9 9,8 9,4 10,1 10,0 9,7 10,9 10,7 10,6 10,7 10,1 11,5 11,9 11,3 11,0 12,9 14,3 15,2 Keskuskaupunki Kehyskunnat 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

19 Lähde: Tilastokeskus Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna Suomeen syntyi lasta. Eniten: Vähiten: Helsinki 6566 Kökar 0 Espoo 3089 Sottunga 0 Vantaa 2513 Lumparland Sund Brändö Föglö Geta Kumlinge Luhanka 2 Pori 709 Puumala 4 Seinäjoki 673 Savukoski Vårdö 4 Vaasa 622 Kannonkoski 5 Lappeenranta 613 Pelkosenniemi 5 Rovaniemi 606 Pertunmaa 5 Kouvola 605 Hailuoto 6 Hämeenlinna 589 Kivijärvi 6 Kokkola 519 Kuhmoinen 6 Mikkeli 433 Kustavi 6 Porvoo 429 Lestijärvi 6 Hyvinkää 410 Utsjoki 6 Järvenpää 410 Vesanto 6 Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH

20 Vieraskielisten määrän muutos Koko maassa vieraskielisten määrä lisääntynyt 10 vuodessa :lla. Kehyskuntien osuus 3 % koko maan muutoksesta. Kaupunkiseutujen osuus koko maan muutoksesta 20 % Vieraskielisten määrän muutos viimeisten 10 vuoden aikana kaupunkiseuduittain n seutu n seutu n seutu Lahden seutu n seutu en seutu Turun seutu Keskuskaupunki Kehyskunnat yht Vieraskielisten määrän muutos viimeisten 10 vuoden aikana kehyskunnissa

21 Vieraskielisten muutos Vieraskieliste n kasvu kaupunkiseuduilla yht. Vieraskielisten kasvu kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun vieraskielisten kasvusta Turun kaupunkiseutu ,3 en kaupunkiseutu ,5 n kaupunkiseutu ,2 Lahden kaupunkiseutu ,1 n kaupunkiseutu ,7 n kaupunkiseutu ,3 n kaupunkiseutu ,9 Yhteensä Koko maa ,9

22 Taloudellinen huoltosuhde vuosina Taloudellinen huoltosuhde -muuttuja kuvaa eityöllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Taloudellisen huoltosuhteen arvoon vaikuttaa alueen väestörakenne, mutta lisäksi siihen vaikuttavat taloustilanne ja paikallisesti myös alueen työllisyystilanne. Jos esim. jokin yritys lopettaa toimintansa tai siirtää tuotannon toiseen kuntaan, maakuntaan tai jopa ulkomaille, heijastuu se välittömästi taloudelliseen huoltosuhteeseen. Useinkaan korvaavia työpaikkoja ei heti ole tarjolla, jolloin työttömien osuus kasvaa. Väestöllisessä huoltosuhteessa tällainen suhdannevaihtelu ei näy. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Vuonna 2016 koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143 eli sataa työllistä kohden oli 143 ei-työllistä henkilöä. Kunnittaiset arvot vaihtelevat koko maassa 85:stä (Sottunga) 256:een (Rautavaara). KOKO MAA Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa vertailujoukon kunnissa vuosien aikana. 120,5 Taloudellinen huoltosuhde 2016 Huoltosuhteen muutos ,8 164,4 133,9 152,5 144,4 156,4 131,3 143, ,8 156,5 153,1 146,2 184,6 172,9 146,6 191,7 142,1 162,2 171,6 171,3 139,3 137,2 135,6 144, ,5 142,4 135, ,6 123,5 138,4 135, KOKO MAA 2,4 8,9 5,6 3,1 6 7,4 14,3 13,7 13,1 17,2 19,7 14,7 18,3 24,4 15,8 9,6 19 7,5 13,8 5,5 21,2 21,1 21,1 25,7 14,5 14,7 6,4 16,2 15,9 14,2 20,6 10,7 26,3 23,7 13,3 40,

23 Työpaikkakehitys vuosina Luvut pitävät sisällään kaikkien työnantajasektoreiden työpaikat - kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osake-yhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Työpaikkojen määrä väheni koko maassa vuosina lähes :lla. Muutama kehyskunta onnistui kuitenkin lisäämään työpaikkoja myös tällä jaksolla, jopa poikkeuksellisen paljon. Työpaikkojen kehitys (abs.) keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat Kaikkien työpaikkojen kehitys (muutos %) KOKO MAA -4,4-6,7-12,3-10,3-7,8-14,3-3,0-0,2-9,7-2,8-1,0-5,3 0,0-10,6-3,8-3,2-0,4-4,6-7,0-5,5-3,2-3,7-2,0-1,5 0,4 0,4 4,7 1,5 1,3 1,8 1,8 4,0 4,4 12,4 12,0 22,9-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0

24 Avoimen sektorin työpaikkakehitys vuosina Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Koko maassa avoimen sektorin työpaikat vähenivät tarkastelujaksolla yhteensä reilulla :lla. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) KOKO MAA -17,4-10,2-4,2-9,0-13,2-12,0-9,0-11,6-7,2-7,9-5,4-4,5-4,5-2,3-4,7-6,4-5,5-2,6-0,2-2,3-1,8 0,0-0,5 1,1 2,1 1,7 2,6 1,7 1,6 3,9 7,5 9,9 14,0 20,5 16,0 27,9-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0

25 Avoimen sektorin osuus työpaikoista Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Koko maassa avoimen sektorin työpaikkoja oli v yhteensä eli 69 % kaikista työpaikoista. Avoimen sektorin osuus 0n pysynyt ennallaan tämän 5 vuoden tarkastelujakson aikana. Avoimen sektorin työpaikkaosuuden (%-yks.) muutos keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat -1,2 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -0,2-0,2 0,0 0,2 0,7 0,8-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 1,1 1,1 1,3 1,5 1,6 2,2 2,9 Avoimen sektorin osuus työpaikoista 2015 KOKO MAA 68,9 62,6 63,6 64,5 65,3 71,2 73,0 59,9 74,2 65,1 69,8 76,3 74,2 75,7 73,5 66,3 61,9 75,6 60,0 66,7 65,0 71,3 71,3 74,5 67,5 71,6 70,2 68,2 71,4 67,2 75,7 74,4 74,2 66,5 78,5 85,5 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

26 Informaatiosektorin työpaikat 2015 Informaatiosektorin työpaikkoja oli koko maassa yhteensä eli 7 % kaikista työpaikoista. Kehyskunnissa informaatiosektorin työpakkaosuudet ovat tyypillisesti pienempiä kuin koko maassa tai keskuskaupungeissa. Informaatiosektorin työpaikat keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä 2015 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat Informaatiosektorin työpaikat kehyskunnissa v Informaatiosektorin työpaikkojen osuus työpaikoista v KOKO MAA 0,7 1,5 0,6 1,0 1,6 1,2 1,4 1,6 1,2 1,0 1,5 1,7 1,0 2,1 3,0 2,0 1,2 2,1 2,9 2,2 0,9 3,2 2,9 2,3 1,9 2,3 4,6 5,3 6,9 6,1 6,2 7,2 7,1 7,9 11,1 12,3 0,0 5,0 10,0 15,0

27 Informaatiosektorin työpaikkojen muutos Informaatiosektorin työpaikkoja oli koko maassa yhteensä eli 7 % kaikista työpaikoista. Vuosina ko. sektorin työpaikat vähenivät koko maassa noin :lla. Muutos on koskettanut voimakkaasti etenkin tta, a ja ä. Kehyskunnissa kehitys ei ole ollut yhtä radikaalia, monissa ko. sektorin työpaikat jopa lisääntyneet ajanjaksolla. Informaatiosektorin työpaikkojen muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat Informaatiosektorin työpaikkojen muutos

28 Työllisyysaste v. työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Nykyisen hallitusohjelman tavoite 72 %:n työllisyysaste. Työllisyysaste 2016 KOKO MAA 68,6 60,3 73,0 68,4 63,9 70,5 75,0 65,9 66,6 73,4 65,2 70,9 72,7 64,0 69,2 64,4 64,2 72,6 74,8 67,6 71,9 63,9 73,3 73,9 70,8 68,2 75,4 73,4 73,9 64,0 76,4 74,8 77,6 72,6 70,7 78,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Työllisyysasteen muutos KOKO MAA -1,5-1,5-1,3-1,3-1,3-1,0-0,3-0,7-0,4-0,1-0,1 0,0 0,2 0,2 0,0 0,5 0,3 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,8 1,0 1,3 1,0 1,3-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 0,9 0,9 1,4 1,6 1,5 1,9 2,6

29 Yrityskanta Yrityksiä oli vuoden 2017 alkupuolella koko maassa yhteensä Näistä oli 7 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kehyskunnissa oli yhteensä yritystä eli 8 % koko maan yrityksistä. Yrityskanta kaupunkiseuduittain 2017Q1 n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu Lahden kaupunkiseutu n kaupunkiseutu en kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu keskuskaupunki kehysalue Yrityskanta kehyskunnissa 2017Q

30 Yrityskannan muutos Yrityksiä oli vuoden 2017 alkupuolella koko maassa yhteensä Viiden vuoden aikana yrityskanta kasvoi koko maassa vajaalla :lla. Yritysten määrä väheni tai pysyi ennallaan 136 kunnassa ja lisäntyi 175 kunnassa. Useimmissa kehyskunnissa yritysten määrä lisääntyi. Yrityskannan (abs.) muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä 2013Q1-2017Q1 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat -12 Lahden kehyskunnat -48 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat Yrityskannan muutos %:na 2013Q1-2017Q1 KOKO MAA -6,0-5,6-2,4-2,5-2,2-0,2-0,7-1,9-0,6 0,6 0,4 1,5 2,8 4,7 4,8 4,7 6,5 4,3 2,4 3,3 3,7 3,5 4,4 5,0 5,1 6,4 5,9 4,0 5,5 3,8 2,5 6,5 3,4 10,0 12,6 12,3-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0

31 Yrityskannan muutos 2013Q1-2017Q1 Muutos kaupunkiseuduilla yht. Muutos kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun muutoksesta Turun kaupunkiseutu ,0 en kaupunkiseutu ,3 n kaupunkiseutu ,9 Lahden kaupunkiseutu ,7 n kaupunkiseutu ,5 n kaupunkiseutu ,0 n kaupunkiseutu ,6 Yhteensä

32 Työpaikkaomavaraisuusaste 2015 Kuntakohtaiset työpaikkaomavaraisuusasteet vaihtelivat vuonna 2015 Taipalsaaren 41,5:stä Pyhännän 145:een. Koko maan kaikkien kuntien työpaikkaomavaraisuuden mediaaniarvo oli 89. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2015 noin joka kolmas työllinen kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Pendelöinti oli yleisempää valtionhallinnossa kuin yrityssektorilla. Keskimääräinen työmatka oli myös pidempi valtionhallinnon työntekijöillä kuin yrityssektorin työntekijöillä. Keskimääräinen työmatka linnuntietä mitaten vuonna 2015 oli 14,1 kilometriä. Yrityksissä työskentelevillä keskimääräinen työmatka oli 15,7 kilometriä. Työpaikkaomavaraisuus kehyskunnissa ja keskuskaupungeissa ,1 68,5 73,2 65,2 76,6 76,9 69,7 62,3 73,8 72,0 75,7 58,7 73,3 57,8 46,8 65,0 70,2 80,1 83,2 77,2 64,7 63,4 64,0 69,6 72,1 93,5 60,8 114,7 107,6 105,2 108,1 95,6 104,8 122,8 124,2 0,0 50,0 100,0 150,0

33 Väestön koulutustaso 2016 Tutkinnon suorittaneita, % Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos Ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus yht. KOKO MAA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkinnon suorittaneita yht., % KOKO MAA 2,2 2,9 2,8 2,8 2,7 3,6 3,4 3,3 3,5 3,5 3,7 3,8 3,7 3,5 3,5 3,7 3,8 4,0 4,3 4,2 3,9 4,0 4,2 3,1 4,1 3,8 3,2 3,2 3,2 4,1 3,9 3,6 3,6 4,5 4,4 4,6 KOKO MAA 4,9 8,1 7,2 4,0 6,6 4,5 5,8 4,9 6,1 6,0 5,7 5,6 5,5 7,1 8,2 7,6 8,3 10,0 9,7 8,6 10,0 10,8 10,3 12,4 12,7 13,3 13,7 11,3 13,5 10,6 8,9 12,7 13,0 11,2 10,0 15,5 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, % 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

34 Sairastavuusindeksi Indeksin arvo vaihtelee koko maassa 44 ja 162 välillä Kehyskunnissa indeksin arvot välillä Koko maan pienimmät arvot Ahvenanmaan kunnissa Manner-Suomen alhaisimmat arvot Kauniaisissa (69), Espoossa (76) ja Sipoossa (77) Isoja eroja kuntien kesken muutoksessa Lähde: KELA, Kelasto tietokanta Indeksi 2017 Muutos ,8 86,1 83,4 92,4 90,5 93,4 89,5 96,5 96,0 96,4 92,0 99,2 97,4 97,9 98,6 94,7 100,6 101,1 103,3 100,1 100,4 103,7 103,9 100,7 102,5 100,1 108,1 113,3 111,0 107,3 115,4 118,2 118,1 113,9 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0-2,1-0,8-3,3-0,6-6,1-3,2-3,0-0,4-0,1-1,6-12,7-1,7-1,0-9,6-0,3-6,6-2,4-3,2 1,2 1,8 1,1 1,3 1,0 4,9 0,8 3,9 1,3 1,5 1,5 0,9 3,9 3,3 9,2 7,0 8,2-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0

35 Elinvoima-analyysin jatko-osa (-t?) Mahdollisia lisävertailuja Talous ja kustannukset? Kaupunkiseutukohtaiset yhteenvedot Kaupunkiseutukohtaiset analyysit peilaten ilmiöitä tulevaisuuden kunnan tehtäviin. Esim. mitä esitetyt väestömuutokset tarkoittavat perusopetuksen näkökulmasta.