Tamma- ja Jalkalansuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemus, Rautavaara

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 67/05/2 Dnro ISY-2003-Y-253 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Tamma- ja Jalkalansuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemus, Rautavaara TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Tammasuon noin 259 ha:n ja Jalkalansuon noin 33 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Tammasuon ja Jalkalansuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Rautavaaran kunnassa. Tammasuo sijaitsee Rautavaaran kirkonkylästä noin 22 km kaakkoon Ylä-Luostan ja Ala-Luostan kylissä. Tammasuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Tammasuon alue sisältää 25,7 ha uutta tuotantoaluetta. Jalkalansuo sijaitsee Ala-Luostan kylässä ja sinne on matkaa Rautavaaralta noin 26 km. Jalkalansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelutyöt aloitettiin vuonna Tuotannossa Jalkalansuo on ollut vuodesta 1995 lähtien. Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevissa ojissa.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt Tammasuon ja Jalkalansuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Tammasuon ja Jalkalansuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Koillis-Savon vahvistetussa seutukaavassa Tammasuo ja Jalkalansuo on merkitty turvetuotantoalueiksi. Jalkalansuon itäpuolella lähimmillään noin 350 metrin päässä tuotantoalueen reunasta kulkee ulkoilureitti. Muutoin alueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta.

3 3 Hakijalla on hallussaan maata Tammasuon alueella yhteensä 320,6 ha, josta omaa maata 215,6 ha ja vuokrattua 105 ha. Jalkalansuon alueella hakijan hallussa on maata yhteensä 38,5 ha, joka on kokonaan vuokra-aluetta. TAMMASUON JA JALKALANSUON YMPÄRISTÖ Tammasuon välitön lähiympäristö on metsätalousaluetta. Suon laajennusosan itäpuolella sijaitsee 8 asuttua kiinteistöä alle 500 metrin sisällä tuotantoalueen rajasta. Lähimpää asuttuun kiinteistöön on matkaa 260 metriä. Jalkalansuon lähiympäristö on metsätalousaluetta. 500 metrin säteellä tuotantoalueesta ei ole asuinkiinteistöjä. Hirvihaaran metsästyskämpälle on matkaa tuotantoalueen reunasta 300 metriä. Tamma- ja Jalkalansuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Tammasuon laajennusosan itäpuolella sijaitsevilla asuinkiinteistöillä on omat kaivot. Tamma- ja Jalkalansuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Kuivatusvesien purkureitit ja vesistöjen tila Tamma- ja Jalkalansuon turvetuotantoalue sijaitsee Nilsiän reitin (04.6) Luostanjoen (04.68) vesistöalueilla. Tarkemmin rajattuna tuotantoalueet ovat Luostanjoen (04.682) valuma-alueella. Luostanjoen valuma-alueen pinta-ala on 166,4 km 2 ja järvisyys 0,8 %. Tamma- ja Jalkalansuon osuus Luostanjoen valuma-alueesta on 1,8 %. Luostanjoen valuma-alueesta noin 46 % on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 46 % kangasmaata. Tammasuon vedet johdetaan laskuojia (4 kpl) pitkin Luostanjokeen ja siitä edelleen Ala- Luostanjärveen. Jalkalansuolta vedet johdetaan laskuojia pitkin Hemminginpuroon ja siitä edelleen Luostanjokeen Tammasuon purkuojien yläpuolella.

4 4 Tuotantoalueiden alapuolista vesistöä on tarkkailtu velvoitetarkkailuna vuodesta 1991 lähtien. Luostanjoen vesi on ollut keskimäärin humuspitoista ja rehevää kaikilla tarkkailupisteillä sekä turvetuotannon ylä- että alapuolella. Veden laadun muutokset asemien välillä ovat olleet yleensä pieniä. Ala-Luostan Koukkelonlahdessa päällysvesi on humuspitoista ja lievästi rehevää. Alusveden happitilanne on kerrostuneisuuskausina heikko, mutta minään tarkkailuvuonna alusvesi ei ole ollut täysin hapeton. Kohtalaisen hyvästä happitilanteesta huolimatta sedimentistä on purkautunut raudan lisäksi jonkin verran fosforia ja typpeä. Ala-Luostan kasviplankton on ollut yleensä monipuolinen, lajisto tasapainoinen ja esiintymät vähäiset. Levätuotantoa rajoittavat viimeisten tarkkailutulosten mukaan mineraaliravinnesuhteen perusteella molemmat pääravinteet typpi ja fosfori. Sinileviä ei ole havaittu. Kalasto ja kalastus Hemminginpuron kalastosta ei ole tehty selvityksiä, mutta todennäköisesti puron kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Ala-Luostan osakaskunnan esimiehen Erkki Toivasen mukaan kalastus Luostanjoessa keskittyy pitkälti joen alaosaan Autiokoskeen, joka sijaitsee lähellä Ala-Luostaa. Rautavaaran kalastusalue istuttaa Autiokoskeen vuosittain noin 100 kappaletta kirjolohia. Kalastajia Autiokoskella on ollut ajoittain kohtalaisesti, mutta osakaskunnan arvion mukaan lupatulot eivät ole riittäneet kattamaan istutuskuluja. Ylempänä Luostanjoessa kalastus on vain satunnaista eikä osakaskunta tai kalastusalue ole istuttanut kalaa joen yläjuoksulle. Luostanjoki laskee Ala-Luostaan, johon on istutettu osakaskunnan toimesta kuhaa ja siikaa. Istutusten tulos on ollut hyvä ja molempia lajeja tavataan saaliissa. Järvessä tavataan myös muikkua, joskin kalastettavan kannan koko vaihtelee voimakkaasti. Kevätkutuisista lajeista haukea kalastetaan eniten ja haukikanta on tällä hetkellä hyvä. Jalkalansuon ja Tammasuon alapuolisten vesialueiden omistus jakautuu Suomen valtion ja Ala-Luostan osakaskunnan kesken. Hallinnollisesti alue kuuluu Rautavaaran kalastusalueeseen.

5 5 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Tammasuon turvetuotanto Tammasuon tuotantopinta-ala on 233,5 ha, josta on ollut tuotannossa noin 209 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä noin 93 ha. Tammasuolla tuotanto laajenee uudelle alueelle Tammasuon pohjoispäässä. Alue on tehokkaan ojituksen vaikutuksesta turvekangasvaiheessa olevaa pääosin puolukka-turvekangasta. Alueen puusto on poistettu edellisen omistajan toimesta. Uuden tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 33,7 ha, josta tuotantokelpoista on 25,7 ha ja tukialuetta 1 ha. Vuonna 2003 Tammasuolla tuotettiin jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vanhojen alueiden osalta 2012 ja uuden alueen osalta vuonna Tuotannossa käytetään mekaanisia kokoojavaunuja. Jalkalansuon turvetuotanto Jalkalansuon tuotantopinta-ala on 33,4 ha, josta tuotannossa on edelleen 32,8 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä 0,6 havuonna 2003 Jalkalansuolla tuotettiin jyrsinpolttoturvetta noin m 3 ja ympäristöturvetta noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotannossa käytetään kahta imuvaunua, joista toinen on vähäpäästöinen pölyerottimilla varustettu vaunu. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Tuotantoalueille on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä.

6 Tammasuon vanha alue 6 Tammasuon kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojiin ja niistä edelleen laskeutusaltaiden kautta neljää eri laskuojaa pitkin Luostanjokeen ja siitä edelleen Ala- Luostaan. Laskuojassa 1 on oja-aluesopimukset. Tällä hetkellä Tammasuon vesienkäsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat, joita alueella on seitsemän. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä noin 200 ha:n alalta. Noin 33,5 ha:n tuotantoalalta vedet ohjataan sarkaojien kautta suoraan laskuojaan. Tammasuon lohkojen 1-4 vesienkäsittelyä tehostetaan asentamalle tuotantoalueelle 3 virtaamaa säätävää patoa. Pato 1 asennetaan laskuojaan, jonka kautta tulevat kuivatusvedet alueelta ilman laskeutusaltaita (31,6 ha). Padot 2 ja 3 asennetaan niin, että ne padottavat lohkojen 1, 2 ja 3 kuivatusvesiä. Tammasuon uusi lohko 7 Tammasuon uusi alue sarkaojitetaan 20 m:n ojavälein. Sarkaojien alapäähän kaivetaan lietesyvennykset, joista vesi johdetaan rumpuina toimivien päisteputkien ja niihin asennettujen päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Päisteputkipidättimillä pidennetään veden viipymää niin, että kiintoaine ehtii laskeutua syvennysten pohjalle. Kokoojaojista vedet ohjataan pumppausaltaaseen, josta ne pumpataan tasaisesti ohjattuina pintavalutuskentälle. Kentällä on kolme vanhaa metsäojaa, jotka padotaan noin 20 metrin välein oikovirtauksien estämiseksi. Jako-ojasto rakennetaan niin, etteivät vedet ohjaudu suoraan vanhoihin metsäojiin. Pintavalutuskentältä vedet kulkeutuvat laskuojaa pitikin Luostanjokeen. Lohkon 7 ympärillä kiertävät metsäojat, jotka toimivat eristysojina tuotantoalueelle. Tammasuon lohkon 7 pintavalutuskentän kautta kulkevat tuotantoalueen ja tukialueen kuivatusvedet. Pintavalutuskentän koko on 1,4 ha, joka on 5,2 % lohkon 7 valumaalueesta. Kentän kaltevuus on 0,6 promillea ja turpeen keskisyvyys 2,2 metriä. Tulvaaikoina vedet voidaan ohjata jakokaivon kautta suoraan laskuojaan. Hakija hakee myös VL 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa olevissa toisten mailla kulkevissa laskuojissa. Luvan tarve koskee Tammasuon laskuojia 2, 3 ja 4 seuraavien kiinteistöjen osalta:

7 7 Kiinteistötunnus Tilan nimi Metriä YHTEINEN VESIALUE RAUTAVAARAN VALTIONMAA AHOLA PORTTIKOSKI KARI 237 Ojia ei tarvitse syventää. Mahdollinen myöhempi suurentamistarve hoidetaan ensisijaisesti maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksin tai ympäristölupakäsittelystä erillisesti ojitustoimituksella. Vesien johtamisesta ei hakijan mukaan aiheudu yllä mainituille kiinteistöille ja niiden eri toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Jalkalansuo Jalkalansuon kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojiin ja niistä edelleen kahden laskeutusaltaan ja kahden laskuojan kautta Hemminginpuroon. Hemminginpuro laskee Luostanjokeen. Jalkalansuon laskuojasta on tarpeellisilta osilta ojasopimus. Lasketusaltaiden kautta johdetaan vesiä 80 ha:n alalta, josta tuotantoalaa on noin 34 ha ja ulkopuolisia alueita 46 ha. Tuotannosta poistuvat alueet Tammasuon ja Jalkalansuon tuotantoalueilla on kauan tuotannossa olleita kenttiä, joiden turvekerros on ohentunut niin, että sarkaojat ja sarkaoja-altaat ulottuvat monin paikoin helposti liettyvään kivennäismaahan, jolloin sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuvat laaja-alaisesti kivennäismaahan. Tällöin vesiensuojelussa tulevat vastaan seuraavat ongelmatilanteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan sarkaoja-altaat pitäisi kaivaa eroosioherkkään kivennäismaahan Kunnossapito sarkaojien kunnossapito on työläämpää ja selvästi kalliimpaa verrattuna turvekerroksessa tapahtuvaan vastaavaan työskentelyvaiheeseen, koska sarkaojaa ei voi puhdistaa yksinomaan turveaineksesta muodostuvasta lietteestä tuotantosaralle yhdellä työkoneella laitteineen (traktori+ojajyrsin), vaan kivennäismaasekainen turveliete on poistettava sarkaojasta kaivinkoneella ja kuormattava vierellä kulke-

8 van traktorin peräkärryyn kuljetettavaksi erityiseen kivennäismaiden sijoituspaikkaan. sarkaoja-altaat ovat eroosioherkkiä ja niiden aukipitäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännönmukainen kunnossapito aiheuttaa kaivutyöstä johtuvaa savisamentumaa kuivatusveteen ja siten lisäkuormitusta 8 Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää mahdollisesti myönnettävään lupaan otettavaksi seuraavat velvoitteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä sekä laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja siten kuin hakemussuunnitelmassa on esitetty tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla Kunnossapito sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan käyttäjille pääasiassa joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Tammasuolta on yhteensä noin 600 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen ja Jalkalansuolta noin 150 rekan ajosuorite. Tammasuolta turvetta ajetaan reittiä: Tammasuontie Siilinjärvi-Nurmes kantatie 75:lle. Jalkalansuolta turvetta ajetaan reittiä: Suotie Hirvivaarantie Siilinjärvi-Nurmes kantatie 75:lle. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana.

9 Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi 9 Tammasuo Turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa 4-6 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 200 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 20 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on Tammasuon tuotantoalueella kahdessa eri säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisissa paikoissa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 15 m 3 :n määrää polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan l:n ja l:n säiliöissä. Tammasuon tuotantoalueella eri paikoissa säilytettävä polttoainemäärä on yhteensä enintään l. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jalkalansuo Turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa 3 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 120 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 12 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on Jalkalansuon tuotantoalueella kahdessa eri säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisissa paikoissa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 15 m 3 :n määrää polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan kahdessa l:n säiliöissä. Jalkalansuon tuotantoalueella eri paikoissa säilytettävä polttoainemäärä on yhteensä enintään 6000 l. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tamma- ja Jalkalansuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 soveltamista.

10 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) 10 Tammasuo Tammasuo on vanha turvetuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueiden valmistelun sekä Tammasuon kuivatus- ja vesiensuojelutöiden yhteydessä. Tammasuon vanhan alueen tuotannossa oleva pinta-ala pienenee vuosi vuodelta. Vesien puhdistus on toteutettu edellä kuvatulla tavalla eli ulkopuoliset vedet on ohjattu mahdollisuuksien mukaan tuotantoalueen ohitse sarkaojissa on lietesyvennykset ja lietteenpidättimet vesienkäsittelyä tehostetaan asettamalla kolme virtaamanrajoitinta kuivatusvedet johdetaan 7 laskeutusaltaan kautta uuden tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen hajallaan olevalla vanhalla tuotantoalueella, jonka tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2012 mennessä, on investoinnin käyttöikä ja tuotantoalueen koko huomioon ottaen kohtuuton kustannus. Suuret muutokset vesien johtamisessa ja käsittelyssä (kaikki vedet tulisi johtaa yhteen paikkaan) ovat vallitsevien korkeuserojen ja pohjamaalajin vuoksi vaikeita ja kohtuuttoman kalliita toteuttaa. Suurista kaivuista aiheutuisi lisäksi veteen myös ylimääräistä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä savisamentumaa, jonka poistaminen olisi mahdotonta. Edellä mainittuun perustuen suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää BATperiaatteen mukaisena kyseisillä tuotantoalueilla. Jalkalansuo Jalkalansuo on vanha turvetuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueiden valmistelun sekä Jalkalansuon kuivatus- ja vesiensuojelutöiden yhteydessä. Vesien puhdistus on toteutettu edellä kuvatulla tavalla eli ulkopuoliset vedet on mahdollisuuksien mukaan ohjattu tuotantoalueen ohitse sarkaojissa on lietesyvennykset ja lietteen pidättimet kuivatusvedet johdetaan 2 laskeutusaltaan kautta laskuojiin

11 11 Suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä voidaan hakijan mukaan pitää BAT-periaatteen mukaisena kyseisellä tuotantoalueella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Tammasuon ja Jalkalansuon kuormitusta voidaan arvioida hakijan muilta vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella tuotantoalueiden keskimääräinen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoainetta 13,8 tonnia vuodessa, fosforia 81 kg vuodessa ja typpeä 3,2 tonnia vuodessa. Kuormitus on laskettu 266 ha tuotantopinta-alan mukaan. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot. Turvetuotannon aiheuttamat fosforin, typen ja kiintoaineen laskennalliset pitoisuuslisäykset Luostanjokeen sen laskiessa Ala-Luostaan ovat eri virtaamatilanteissa seuraavat: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine µg/l µg/l mg/l keskim. ylin virtaama MHQ 1,8 75 1,0 keskim. virtaama MQ 0,5 20 0,1 keskim. alin virtaama MNQ 1,2 28 0,3 Tammasuon uudelta 25,7 ha:n tuotantoalueelta kohdistuva keskimääräinen kuormitus Luostanjokeen on kiintoaineen osalta noin 0,7 tonnia vuodessa, fosforin osalta noin 4 kg vuodessa ja typen osalta noin 100 kg vuodessa. Alueen vedet käsitellään pintavalutuksella. Vedet eivät aiheuta merkittävää kuormituslisäystä Luostanjoessa muualta tuotantoalueilta tulevaan kuormitukseen verrattuna. Hankkeen vaikutusalueella ei hakijan mukaan sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan aiheudu.

12 12 Hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Tammasuon ja Jalkalansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaa-alueesta. Tammasuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) on 8 asuinkiinteistöä tai vapaa-ajan asuntoa. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa 260 m. Jalkalansuon turvetuotannon välittömässä läheisyydessä ei ole asuinkiinteistöjä. Hirvivaaran metsästyskämpälle on matkaa 380 metriä. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10m/s. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhtei-

13 den salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. 13 Tammasuon lohkojen 1-6 tuotantokenttien välittömässä läheisyydessä (500 m) ei ole yhtään asuttua tilaa. Lohkon 6 lähin asuttu tila on noin 600 metrin päässä tuotantoalueesta. Tammasuon turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia melusta. Lohkon 7 uuden tuotantoalueen läheisyydessä on 8 asuinkiinteistöä. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa noin 260 metriä. Tilan ja tuotantoalueen välissä on metsää. Tammasuontien eikä Hirvivaarantien varsilla ole yhtään asuttua kiinteistöä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan Siilinjärvi-Nurmestien varressa sijaitsevissa kiinteistöissä turpeen toimitusten aikana joulu-maaliskuulla. Toisaalta turvetta ajetaan enimmäkseen talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti. Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella laskennallinen keskimääräinen melutaso ei hakijan mukaan missään tilanteessa nouse ohjearvoja suuremmaksi lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille tullaan varaamaan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin nimikylteillä. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan ensin Tammasuon turvetuotantoalueen jätteenkeräyspisteeseen, josta ne toimitetaan Ekokemille. Aumapeittomuovi tullaan varastoimaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimittamaan mahdollisesti uusiomuovin raakaaineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa tullaan vuosittain ilmoittamaan jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaal-

14 la syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Tuotantoalueiden vuosittaiset jätemäärät ovat keskimäärin seuraavat: 14 JÄTELAJI TAMMASUO JALKALANSUO TOIMITUSPAIKKA Jäteöljy n. 350 litraa n. 150 litraa (Tammasuo) EKOKEM Ongelmajätteet n. 200 litraa n. 80 litraa (Tammasuo) EKOKEM Sekajäte (talousjäte) n. 600 litraa n. 250 litraa JäteKukko, Kuopio Muovi n kg n kg Keräys, paalaus > jatkokäyttö Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille. Tammasuolla ja Jalkalansuolla kantoja varastoidaan vuodessa noin 700 i-m 3. Kannot haketetaan myöhemmin polttoaineeksi. Muut ympäristövaikutukset Tammasuon ja Jalkalansuon turvetuotantoalueet ovat jo toiminnassa olevia tuotantoalueita, joten niiden turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, ulkoilu- tai virkistysalueita eikä retkeilyreittejä. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.

15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 15 Tammasuon kuormitusta ja sen vesistövaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1991 lähtien. Jalkalansuolla ei ole ollut tarkkailua. Jatkossa Tammasuon ja Jalkalansuon tarkkailua toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tammasuon ja Jalkalansuon turvetuotantoalueilla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakija ilmoittaa toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY voimaan tulleita YVA-lakia ( /468) ja -asetusta ( /792) ja niihin voimaan tulleita muutoksia ei hakijan mukaan sovelleta tähän hankkeeseen. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhteneväistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä ei saavutettaisi mitään sellaista uutta tai lisäarvoa, jota ei ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaisella hakemuksella ja siihen liittyvällä lupamenettelyllä kuulemisvaiheineen saavuteta.

16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 16 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rautavaaran kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Savon Sanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautavaaran kunnanhallitukselta, Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Rautavaaran kunnan terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan ja vaatimuksinaan seuraavaa: Hakijan tulee tarkemmin selvittää Tammasuon laajennusalueen koillis- ja itäpuolella sijaitsevien asuinkiinteistöjen talousvesikaivot ja turvetuotannon mahdolliset vaikutukset niiden veden laatuun ja antoisuuteen. Jalkalansuolle tulee hakemuksen mukaan paljon ulkopuolisia vesiä. Tammasuon ulkopuolisten vesien määrää ei ole lainkaan esitetty. Hakijan tulee esittää sekä Tamma- että Jalkalansuon kaikista laskeutusaltaista mitoitus. Mitoituksesta nähdään muun muassa, miten ulkopuoliset vedet on huomioitu altaan mitoituksessa. Hakijan tulee esittää selvitys Tammasuon tuotantoalueelle tulevien ulkopuolisten vesien määrästä. Ensisijaisesti tulee kuitenkin pyrkiä ohjaamaan ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ohi. Ympäristökeskus esittääkin, että lupaan asetetaan määräys, jonka mukaan hakijan tulee esittää suunnitelma ulkopuolisten vesien vähentämisestä tuotantoalueilla. Karttatarkastelun perusteella Tammasuon vanhan alueen alapuolella voisi olla pintavalutukseen soveltuvia ojittamattomia suoalueita, mutta ne eivät ole hakijan hallussa. Hakijan esittämä vesienkäsittelyratkaisu on Tammasuon ja Jalkalansuon alueella riittävä ja par-

17 17 haan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen lukuun ottamatta Tammasuon sarkaojarakenteiden ja virtaamansäädön varassa olevaa 31,6 ha:n aluetta. Tältä osin ympäristökeskus esittää, että hakija selvittää tarkemmin mahdollisuudet rakentaa kuivatusvesien käsittelyyn virtaamansäädön lisäksi laskeutusallas tai muu vastaava menetelmä. Hakijan esitys mataloituvien kenttien sarkaojarakenteista on perusteltu eli sortumien estämiseksi sarkaoja-altaita ei tule kaivaa kivennäismaahan. Tällöin on kuitenkin pidettävä erityisen hyvää huolta päisteputken pidättimien ja laskeutusaltaiden sekä mahdollisten muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisamentuma on mahdollisimman vähäinen. Tammasuolla lähimpään asuttuun tilaan on matkaa noin 260 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueilla tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä. Ympäristökeskus toteaa, että turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista käy ilmi keräilypisteen sijainti. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa keräilypisteen sijainti on merkitty. Jätekatoksiin kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa polttoainesäiliöiden sijainti on merkitty. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivis-

18 18 pohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Uuden pintavalutuskentän toimintaa tulee seurata ottamalla näytteitä kentälle tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa toukokuusta syys-/lokakuulle. Analyysit tulee suorittaa yhteistarkkailuohjelman kuormitustarkkailun mukaisesti. Kaikilla analyysikerroilla tulee olla mukana ph tuotantoalueen valumavesien happamuuden selvittämiseksi. Kun pintavalutuskentän toimintatehosta on saatu käsitys muutaman vuoden seurannalla, voidaan näytteenottoa sen jälkeen harventaa. Vanhoille tuotantolohkoille erillistä kuormitustarkkailua ei ole tarpeen järjestää, vaan kuormitus lasketaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti erillisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvon avulla. Ala-Luostan Koukkelonlahdesta ja järven eteläosan syvänteestä tulee tehdä v vastaavat pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset kuin on tehty vuosina 1991 ja Näin saadaan vertailutietoa turvetuotannon vaikutuksesta järven tilaan. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Ympäristökeskus esittää, että kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma. Tammasuon yhteydessä toimii tukikohta, joka toimii koko Rautavaaran alueen tuotantoalueiden keskustukikohtana. Tukikohta ja sen toiminnat liittyvät oleellisesti turvetuotan-

19 19 toon ja sen toiminnat tulisi siten olla mukana lupahakemuksessa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kerrottu hyvin tukikohdan rakennukset sekä muodostuvat jätteet, mutta muutoin tukikohtatoimintaa ei ole kuvattu. Ympäristökeskus esittää, että hakija täydentää hakemusta tukikohtatoimintojen osalta eli muun muassa korjaamon tuotannosta, prosesseista, laitteistoista ja päästöistä, lämpökeskuksen polttoaineista ja päästöistä, jätevesien käsittelymenetelmästä, öljynerotuskaivojen ja maanalaisen jäteöljysäiliön tarkastuksista ja kunnosta ynnä muusta. 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää vaatimuksenaan, että 1. Hakijan tulee maksaa Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle 1000 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä ja vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella. 2. Hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 3. Koko tuotantoalueen valumavesien käsittelyä varten tulee pyrkiä rakentamaan pintavalutuskentät. 4. Vesistötarkkailuohjelmaan tulee lisätä ympärivuotinen valumavesien happamuuden seuranta. 3) Rautavaaran kunnanhallitus esittää, että jätevesien käsittelyssä tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tarkkailu tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Melu- ja pölypäästöjä mitataan tarvittaessa Tammasuon uuden tuotantoalueen lähellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla. 4) Rautavaaran kunnan terveystarkastaja esittää lausuntonaan, että Tammasuon uuden tuotantoalueen toiminnasta läheisille asuinkiinteistöille mahdollisesti aiheutuvat pöly- ja meluhaitat tulee ottaa huomioon hakemusta käsiteltäessä.

20 Muistutukset 20 1) AA (Kankaala RN:o 28:1, Ylä-Luostan kylä) esittää muistutuksessaan, että jo nykyiseltä Tammasuon tuotantoalueelta tulee aika ajoin pölyä pihapiiriin. Tuotantoalueen laajetessa tulevat pölyhaitat todennäköisesti lisääntymään. Muistuttaja tiedustelee onko hakija valmis korvaamaan varmasti muodostuvat haitat. 2) BB ja CC (Kiviranta RN:o 2:21, Ala-Luostan kylä) ilmoittavat omistavansa yhdessä veljensä DD:n kanssa tilan Ala-Luostan rannalla noin 400 metrin päässä Luostanjoen suusta. Kuluneiden 24 vuoden aikana järven veden laatu on heikentynyt merkittävästi. Vedessä on kesäaikaan kiinteitä hiukkasia niin paljon, että veden käyttäminen esimerkiksi pesuvetenä on rajoittunutta, koska iholle peseytymisen jälkeen jää runsaasti vedessä olevia hiukkasia. Lämpimän veden aikana järven vedessä on myös runsaasti levää. Lisäksi järvi on kuluneina parina vuosikymmenenä rehevöitynyt merkittävästi. Ala-Luostan nykytila ei kestä lisäkuormitusta. Muistuttajat esittävät, että ennen toimintaluvan myöntämistä hakijalle, on Ala-Luostan nykyinen kuormitus ja järven nykytila tutkittava puolueettoman viranomaisen toimenpitein. Hakijan tutkimusta ei tule hyväksyä luvan myöntämisperusteeksi. Järven veden laatu tulisi tutkia lämpimän veden aikana heinäkuussa ja näytteet tulisi ottaa Luostanjoen suulta. Lisäksi viranomaisten tulisi ohjeistaa, kuinka Ala-Luostan veden laatua voitaisiin parantaa nykytasoon verrattuna. HAKIJAN SELITYS Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija esittää selvittäneensä Tammasuon laajennusalueen koillis- ja itäpuolella sijaitsevien asuinkiinteistöjen talousvesikaivot. Alueella on viisi kaivoa, joista yksi on käytössä, yksi vähäisessä käytössä ja loput kolme poissa käytöstä. Hakija on selvittänyt tuotantoalueiden laskeutusaltaiden mitoitukset. Tammasuon laskeutusaltaiden kautta ohjataan tuotantoalueiden kuivatusvedet ja tuotannosta poistuneiden

21 21 alueiden kuivatusvedet. Varsinaisia ulkopuolisia vesiä ei johdeta vesiensuojelurakenteiden kautta. Jalkalansuon altaisiin 1 ja 2 johdetaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä noin 47 ha:n alueelta, joita ei voi ohjata altaiden ohi. Tammasuon lohkon 1 länsipuolella olevan 31,6 ha:n alueen kuivatusvesille ei kaivuvaikeuksien takia voi rakentaa laskeutusallasta. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Alue on tuotannossa enää noin viisi vuotta. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten Tammasuolla on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Hakija pitää näitä varusteita riittävinä Melun ohjearvot eivät tule ylittymään, joten raja-arvojen asettaminen ei ole tarpeen tässä hankkeessa. Hakija on täydentänyt suunnitelmaa jätteiden keräilypaikat ja polttonesteiden varastopaikat esittävillä kartoilla. Tarkkailun ja raportoinnin osalta hakija hyväksyy ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyn. Omien alueiden osalta hakija hyväksyy ympäristökeskuksen esitykset koskien alueiden jälkikäyttöä. Vuokra-alueiden osalta tarkkojen jälkikäyttösuunnitelmien teko ei ole aina mahdollista. Tammasuon korjaamohallissa tehdään pienimuotoista turvekoneiden huoltoa ja korjausta. Laitevalmistusta ei ole. Lämpökeskuksen energialähteenä on sähkö, joten päästöjä ei ole. Alueen saniteettijätevedet johdetaan sakokaivojen kautta imeytykseen. Korjaamohallissa on öljynerotuskaivo, jonka huollosta on tehty sopimus ulkopuolisen yrityksen kanssa. Maanalainen öljysäiliö on poistettu käytöstä, kaivettu ylös maasta ja kaivanto peitetty hiekalla. 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen esitystä (1000 euroa/v) kalatalousmaksun määräksi hakija paljoksuu. Hakija pitää 520 euroa/v suuruista kalatalousmaksua oikeana kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan korvaamiseksi. Kalataloudellisen tarkkailun suhteen hakijalla ei ole huomauttamista. Happamuuden määrittäminen voidaan ottaa mukaan kuormitustarkkailun analyysivalikoimaan.

22 22 3) Rautavaaran kunnanhallituksen ja 4) Rautavaaran terveystarkastajan lausuntojen johdosta hakija toteaa, että esitetty vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä on tullut huomioiduksi hakemuksessa. Tarkkailut tehdään valvovien viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Hakijan mielestä toiminnasta aiheutuvaa melua ja pölyä ympäristössä ei ole tarpeen tarkkailla. Muistutukset 1) AA:n muistutuksen johdosta hakija lausuu, että muistuttajan tilan talouskeskus sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle laajennuksen reunasta sen koillispuolelle. Välissä on ensiksi metsävaltaista aluetta ja sen jälkeen peltoa. Hakijan mielestä muistuttajan kiinteistölle ei aiheudu kohtuutonta pölyrasitusta. 2) BB:n ja CC:n muistutuksen johdosta hakija lausuu, että hakemus sisältää asian ratkaisemisen kannalta riittävät selvitykset ja niiden mukaan myös luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Lupamenettelyn seurauksena on tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen pienentyminen, koska annettavassa päätöksessä asetetaan kuivatusvesien puhdistamiselle tehostamisvelvoitteita. Hakemusasiassa ei kuitenkaan ratkota kysymyksiä, jotka liittyvät jonkin vesistön kokonaiskuormituksen vähentämisen tarpeellisuuteen ja sen edellyttämiin toimiin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO HAKIJAN SELITYKSESTÄ Hakijan tulee ottaa ennen laajennusalueen kuntoonpanon aloittamista sekä toiminnan päättymisen jälkeen kaikista tuotantoalueen reunasta 500 m:n säteellä sijaitsevista talousvesikäytössä olevista kaivoista kaivovesinäytteet veden laadun määrittämiseksi. Kaivot sijaitsevat varsin lähellä tulevaa tuotantoaluetta eikä toiminnasta saa aiheutua talousveden saannin vaikeutumista. Hakija toteaa, ettei Tammasuon varsinaisia ulkopuolisia vesiä johdeta vesiensuojelurakenteiden kautta. Eristysojia ei kuitenkaan ole esitetty. Koska alueen alkuperäinen valuma-alue on selvästi tuotantoaluetta suurempi, hakijan tulee esittää selitys siitä, miten ulkopuoliset vedet on johdettu tuotantoalueen ohi.

23 23 Tammasuon 31,6 ha:n osalta hakija toteaa, ettei sinne maaperän kaivuvaikeuksien takia voi rakentaa laskeutusallasta. Kun alue on tuotannossa enää noin 5 vuotta, alueen kuivatusvesien käsittelyyn riittää virtaamansäätö. Jalkalansuon laskeutusaltaisiin tulee selvityksen mukaan paljon ulkopuolisia vesiä, eikä niitä hakijan mukaan voi ohjata altaiden ohi. Perusteluja tälle ei ole esitetty. Altaiden mitoitustietojen perusteella Jalkalansuon laskeutusaltaiden viipymä, virtausnopeus ja pintakuorma eivät täytä suosituksia. Syynä tähän lienevät juuri ulkopuoliset vedet. Tästä syystä lupaan tulee asettaa määräys, jonka mukaan hakijan tulee esittää määräaikaan mennessä tarkempi selvitys mahdollisuuksista vähentää ulkopuolisten vesien pääsyä Jalkalansuon tuotantoalueelle. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Tukikohdan toiminnoista on ympäristövaikutuksiltaan hakijan selvityksen perusteella merkittävin talousjätevesien käsittely. Käsittelyn tulee täyttää jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset, jotka on esitetty valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003), vaikka asetus ei sinällään koske jätevesien käsittelyä, jos siitä on määrätty ympäristöluvassa. Käsittelyvaatimuksia voitaneen kuitenkin soveltaa myös ympäristöluvassa määrättyyn talousjätevesien käsittelyyn. Hakijan tulee esittää tukikohdan talousjätevesien käsittelystä suunnitelma, joka täyttää asetuksen käsittelyvaatimukset. HAKIJAN VASTINE YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNOSTA Hakija on selvittänyt riittävästi Tammasuon laajennusalueen koillis- ja itäpuolella sijaitsevia asuinkiinteistöjen talousvesikaivoja. Laajennusalueelta ei ole pinta- tai pohja-

24 vesivirtauksia kaivojen suuntaan, joten turvetuotannosta ei voi aiheutua vaikutuksia kaivovesien laatuun. 24 Tammasuon lohkon 3 ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ohi lohkon itäpuolella olevaa metsäojaa pitkin eristysojaan, joka laskee Näätipuroon. Lohkon 3 ja 2 pohjoispäässä olevaan reunaojaan laskee metsäojia. Vedet johdetaan lohkojen 2, 1 ja 4 reunaojaa pitkin altaiden ohi. Lohkojen 5 ja 6 ulkopuoliset vedet ohjataan reunaojia pitkin laskeutusaltaiden ohi. Lohkojen 5 ja 6 reunasarat ovat pääosin poistuneet jo tuotannosta. Lohkon 7 ulkopuoliset vedet ohjataan ohi tuotantoalueen ympäristössä olevia metsäojia pitkin. Jalkalansuon ulkopuolisten vesien johtaminen tuotantoalueen ohi ei onnistu alueen korkeussuhteiden vuoksi. Mikäli ulkopuoliset vedet ohjattaisiin ohi tuotantoalueen, jouduttaisiin tekemään mittavia kaivutöitä, jolloin vesien ohjaaminen ohi tuotantoalueen ei vastaa enää tarkoitustaan vesiensuojelun kannalta. Jätteiden sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin riittävät tavanomaiset määräykset. Talousjätevesiasioita käsittelevät ja valvovat toimivaltaisesti kunnan viranomaiset eikä niitä asioita ole ympäristönsuojelulailla tai asetuksella millään lailla tarkoitettu siirrettäväksi ympäristölupavirastojen toimivaltaan osanakaan sen toimivaltaan määrättyjä hankkeita.

25 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 25 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle - ympäristöluvan turvetuotantoon Rautavaaran kunnan Ala-Luostan ja Ylä-Luostan kylissä sijaitsevan Tammasuon noin 260 hehtaarin suuruisella osin tuotannossa olevalla ja osin tuotantoa varten kunnostettavalla alueella. - ympäristöluvan turvetuotantoon Valtionmaalla RN:o 1:5 sijaitsevan Jalkalansuon noin 33 hehtaarin suuruisella tuotannossa olevalla alueella. - vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää Valtionmaalla RN:o 1:5 (280 m), Ylä-Luostan kylässä tilalla Yhteinen vesialue RN:o 876:2 (920 m) sekä Ala-Luostan kylässä tiloilla Ahola RN:o 36:0 (92 m), Porttikoski RN:o 3:13 (20 m) ja Kari RN:o 3:52 (237 m) kulkevia ojia turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Luostanjokeen. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta, siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotannosta. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luvan saajan on noudatettava seuraavia määräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tammasuon tuotantokunnossa olevien lohkojen 1-6 ja tuotantoon kunnostettavan lohkon 7 vedet johdetaan neljän eri laskuojan kautta Luostanjokeen ja siitä edelleen Ala- Luostaan.

26 26 Jalkalansuon tuotantokunnossa olevien lohkojen 1-2 vedet johdetaan kahden eri laskuojan kautta Hemminginpuroon ja siitä edelleen Luostanjokea pitkin Ala-Luostaan. Vesiensuojelurakenteina on Tammasuon vanhalla tuotantoalueella käytössä 7 laskeutusallasta, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet sekä Jalkalansuolla 2 laskeutusallasta sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Tammasuon vesiensuojelua on tehostettava mennessä rakentamalla tuotantoalueelle kolme virtaamanrajoitinta. Vesiensuojelurakenteiden sijainti ilmenee hakemuksen liitteinä 7.1 ja 9.1 olevista 1: tuotantoalakartoista. Jalkalansuon vesiensuojelua on tehostettava mennessä siten, että kummankin laskeutusaltaan viipymä tulee mitoitusvirtaamalla (300 l/s/km 2 ) olla vähintään 1 tunti ja pintakuorman enintään 1,0 m/h. Jalkalansuon vesiensuojelun tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi mennessä. Tammasuon uuden lohkon 7 vesiensuojelurakenteina on pumppausallas ja 1,4 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä sekä sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Vesiensuojelurakenteiden sijainti ilmenee ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevasta 1:1500 pintavalutuskentän suunnitelmasta. Tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Sulan maan aikana lohkon 7 vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vesistöön. Muuna aikana pintavalutuskenttä voidaan ohittaa. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä ja alueella oleviin ojiin on tukittava. Kentällä tulee välttää koneilla ajamista. Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset.

27 27 Mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vedet johdetaan laskuojiin laskeutusaltaiden ja mahdollisuuksien mukaan virtaamanrajoittimien kautta. Näillä alueilla sarkaojissa käytetään vesiensuojelurakenteina sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes kyseiset alueet on erotettu tuotantoalueista erillisiksi alueiksi ja niiltä ei enää aiheudu sanottavaa kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamiseen tulee selvittää. Lupakauden aikana tuotannosta poistuneita alueita voidaan ottaa vesiensuojeluun Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipadot, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.

28 2. Päästöt ilmaan ja melu 28 Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Imuvaunut on varustettava pölypäästöjä vähentävillä sykloneilla tai pölyerottimilla vuoden 2009 tuotantokaudesta alkaen. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä että, turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Luvan saajan on mitattava tarvittaessa toiminnasta aiheutuvan pölyn määrää alle 500 metrin etäisyydellä tuotanto- ja auma-alueista sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varas-