Heinäsuon ja Kokkosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Kiuruvesi. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 5/06/2 Dnro ISY-2005-Y-26 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Vapo Oy ASIA Heinäsuon ja Kokkosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Kiuruvesi. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Vapo Oy on pyytänyt ympäristölupavirastolle toimittamallaan sekä , , ja vielä täydentämällään hakemuksella ympäristölupaa turvetuotantoon olemassa olevalla Kokkosuon 69,3 hehtaarin tuotantoalueella ja uudella Heinäsuon 84,7 hehtaarin tuotantoalueella. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Savon ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen johdosta tekemällään päätöksellä velvoittanut Vapo Oy:tä esittämään ympäristölupavirastolle vuoden 2004 loppuun mennessä Kokkosuon turvetuotantoa koskevan ympäristölupahakemuksen ja myöhemmin kirjeellä muuttanut määräaikaa siten, että lupahakemus on tullut jättää mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 2 HAKEMUS Tuotantoalueiden sijainti Tuotantoalueet sijaitsevat Kiuruveden kaupungin keskustasta noin 19 km luoteeseen. Kokkosuo sijaitsee Kosken ja Niemisjärven kylien ja Heinäsuo Kalliokylän, Kosken, Remeskylän ja Niemisjärven kylien alueilla. Toimintaa koskevat sopimukset ja luvat Hakijalla on hallussaan maata Kokkosuon alueella noin 116 hehtaaria, josta hakija omistaa 58,5 hehtaaria ja on vuokrannut 57,8 hehtaaria. Heinäsuon alueella hakijan hallussa on noin 116 hehtaaria, josta hakija omistaa 55 hehtaaria ja on vuokrannut 60,8 hehtaaria. Kuopion vesipiirin vesitoimisto on antanut Vapo Oy:lle lausunnon Kokkosuon valmistelemisesta turvetuotantoon vuosina Kaavoitustilanne Ylä-Savon maakuntakaavassa Kokkosuo ja osa Heinäsuon alueesta on merkitty turvetuotantoalueiksi (EO ja EO ). Ympäristö Kokkosuon turvetuotantoalueen lähiympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Heinäsuon suunnitellun turvetuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua metsätalousaluetta. Kummankin alueen läheisyydessä sijaitsee asutusta. Kokkosuosta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä yhdeksän asuinrakennusta ja Heinäsuosta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä viisi asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee Kokkosuosta 140 metrin ja Heinäsuosta 240 metrin etäisyydellä.

3 3 Valuma-alue ja purkuvesistö Tuotantoalueet sijaitsevat Korpijoen valuma-alueella (4.565), jonka kokonaispinta-ala on 148,7 km 2 ja järvisyys 0,17 %. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu osuus valuma-alueesta on noin 1 %. Valuma-alue on pääosin metsää ja peltoa. Kummankin tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pihkapuron kautta Korpijokeen ja edelleen Osmanginjärveen. Osmanginjärvi on noin 3 km pitkä ja 0,5-1,6 km leveä. Järven keskisyvyys on 1,2 m. Järven lahdet ovat yleisesti matalia ja niiden umpeen kasvu on edennyt pitkälle. Koko luoteisosa on alle metrin syvyistä. Järvessä on kaksi syvännettä, joista toinen on noin 6,5 m ja toinen noin 3 m syvä. Osmanginjärveä on laskettu kahdesti vuosina ja Jälkimmäisen laskun yhteydessä on järven luusuaan rakennettu pohjapato, jossa on nykyisin säädettävä koroke-elementti. Ympäristöhallinnon valtakunnallisen vedenlaatuaineiston perusteella veden laatua tarkkailupisteissä Pihkapurossa, Korpijoessa ja Osmanginjärvessä kuvaavat seuraavat tarkkailupisteiden koko vesisyvyyden keskiarvot: Pihkapuro 2A Korpijoki 3 Osmanginjärvi 1A Vuosi: Hapen kyllästysaste (%) ,5 Happi, liukoinen (mg/l) - - 3,7 Kemiallinen hapen kulutus, COD Mn (mg/l) ,5 Klorofylli-a (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) ph 6,8 6,8 6,6 Sameus (FNU) Sähkönjohtokyky (ms/m) Väriluku (mg Pt/l) Kalasto ja kalastus Osmanginjärvessä on suhteellisen runsas kalakanta. Järvessä esiintyy haukea, ahventa, säynettä, lahnaa ja särkeä. Järveen on ja luvuilla istutettu siikaa ja kuhaa, joista kuhaistutukset on todettu onnistuneiksi. Lisäksi järveen on istutettu esikasvatettuja hauen poikasia.

4 4 Kalastus Osmanginjärvessä on lähialueen asukkaiden kotitarve- ja virkistyskalastusta verkoilla, katiskoilla ja pilkkiongella. Pihkapuron ja Korpijoen kalastosta ja kalastuksesta ei ole saatavissa tietoa. Tuotanto Kokkosuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1986 ja tuotanto vuonna Kokkosuolla tuotetaan polttoturvetta ja ympäristöturvetta keskimäärin m 3 vuodessa. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Heinäsuon suunniteltu tuotantoalue on pääosin metsäojitettua aluetta, joka on raivattu 1980 luvun alussa. Lisäksi alueella on peltoa noin 10 hehtaaria ja ojittamatonta suota 4-5 hehtaaria alueen keskellä. Heinäsuon suunniteltu tuotantomäärä on keskimäärin m 3 vuodessa energia- ja ympäristöturvetta. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 25 vuotta tuotannon aloittamisesta. Kokkosuolla jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmänä on mekaaninen kokoojavaunumenetelmä ja ympäristöturpeen tuotantomenetelmänä on imuvaunumenetelmä. Heinäsuolle on suunniteltu jyrsinturvetuotantoa. Tuotannosta ja kenttien kunnossapidosta sekä turpeen kuormauksesta ja kuljetuksesta huolehtivat urakoitsijat omalla konekalustollaan. Kuivatusvesien käsittely Kokkosuo on sarkaojitettu normaalisti 20 metrin ojavälein. Sarkaojien alapäähän on kaivettu lietesyvennykset, joista vedet johdetaan päisteputkipidättimien ja päisteputkien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan nykyisin neljän laskeutusaltaan kautta laskuojaa pitkin Kokkosuonkanavaan, josta vedet laskevat Pihkapuron ja Korpijoen kautta Osmanginjärveen. Kokkosuon vesienkäsittelyä esitetään tehostetavaksi virtaamansäädöllä ja yhdellä uudella laskeutusaltaalla. Laskeutusaltaisiin toteutetaan virtaamaa säätävät patorakenteet, minkä lisäksi lohkolle 4 rakennetaan uusi laskeutusallas patorakenteineen ja suurennetaan las-

5 5 keutusallasta 1. Lohkon 2 keräilyojaan asennetaan virtaamansäätöpato 1, jonka valumaalue on 9,1 hehtaaria ja lohkon 4 keräilyojaan virtaamansäätöpato 2, jonka valuma-alue on 11 hehtaaria. Kokkosuon laskeutusaltaiden mitoitustiedoiksi ilmoitetaan: L1 L2 L3 L4 L5 Valuma-alue ha Mitoitusvirtaama (0,3 m 3 /s km 2 ) m 3 /s 0,048 0,083 0,03 0,074 0,083 Altaan pituus m 36 39, ,6 Altaan pintaleveys m 12,1 13,6 10,7 13,6 13,6 Altaan pinta-ala m Altaan tilavuus m Altaan pintakuorma m/h 0,40 0,55 0,28 0,54 0,55 Kokkosuon tuotantoalueella on kauan tuotannossa olleita kenttiä, joiden turvekerros on ohentunut niin, että sarkaojat ja sarkaoja-altaat ulottuvat monin paikoin helposti liettyvään kivennäismaahan. Turvepaksuudeltaan madaltuneille kentille hakija esittää vesistökuormitusta vähentävinä toimenpiteinä, että sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen ja ettei kivennäismaahan kaiveta sarkaoja-altaita. Vesienkäsittelyssä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä sekä laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja hakemussuunnitelman mukaisesti. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kunnossapidon osalta hakija esittää, ettei kivennäismaahan ulottuvia sarkaojia puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Heinäsuon tuotantoalue sarkaojitetaan normaalisti 20 metrin ojavälein. Sarkaojien alapäähän kaivetaan lietesyvennykset, joista vedet johdetaan päisteputkipidättimillä varustettujen päisteputkien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutus- ja pumppausaltaaseen ja pumpataan pintavalutuskentälle. Pumppausaltaan tulovirtaaman hallitsemiseksi alueen kokoojaojiin rakennetaan kolme virtaamansäätöpatoa, joiden valuma-alueet ovat 23 hehtaaria, 24 hehtaaria ja 14 hehtaaria. Kaikki Heinäsuolta tulevat vuotuiset vedet johdetaan pintavalutukseen ja pumppausteho mitoitetaan 100 l/s virtaamalle. Vesi jaetaan jakoputkella kentän itäreunalle. Laskeutus- ja pumppausaltaan mitoitus on:

6 6 Valuma-alue ha 84,7 Mitoitusvirtaama (suurin pumppausteho) m 3 /s 0,135 Altaan pituus m 56,25 Altaan pintaleveys m 13,1 Altaan pinta-ala m Altaan tilavuus m Altaan pintakuorma m/h 0,66 Pintavalutuskentän pinta-ala on 5 hehtaaria, mikä vastaa 5,9 %:ia Heinäsuon tuotantoalueen pinta-alasta. Suunnitellulla pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan oikovirtausten estämiseksi. Pintavalutuskentän turvepaksuus vaihtelee 0,4 metristä 3,6 metriin. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Pihkapuroon. Tuotantoalueiden ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueille estetään eristysojilla. Kuormitus vesistöön Kokkosuon ja Heinäsuon tuotantoalueiden vesistökuormitukseksi arvioidaan Itä-Suomen turvetuotantoalueilta mitattujen keskimääräisten kuormitustietojen perusteella: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (kg/a) (kg/a) (kg/a) Kokkosuo Heinäsuo Yhteensä Vaikutukset vesistöön sekä pohja- ja pienvesiin Hakemuksen mukaan Kokkosuon ja Heinäsuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön tilaan ja veden laatuun on havaittavissa lähinnä Kokkosuon kanavassa ja Pihkapurossa. Korpijoessa ja Osmanginjärvessä vaikutus on vähäinen. Kokko- ja Heinäsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, eikä talousvesikaivoja tai pienvesiä, joihin turvetuotantotoiminta voisi vaikuttaa. Pihkapuron tai Korpijoen varrella ei ole yhtään asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Lähimmät rantakiinteistöt ovat noin 6,5 km päässä turvetuotantoalueesta. Tuotantoalueiden alapuolisen uoman vettä ei käytetä talousvetenä.

7 7 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kokko- ja Heinäsuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäisiä, joten turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta alapuolisen vesistön kala- tai rapukantoihin. Pöly- ja melupäästöt Tuotantomenetelminä käytetään mekaanista kokoojavaunua ja vähäpäästöistä imuvaunumenetelmää. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen aiheuttama pölyhaitta voi ulottua haitallisimmillaan noin metrin päähän työmaan reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välinen alue on kaikkialla peltoa ja metsää. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Esimerkiksi kokoaminen voidaan ajoittaa sellaisiin sääolosuhteisiin, joissa pölyn leviäminen asutuksen suuntaan on mahdollisimman vähäistä. Paloturvallisuussyistä tuotanto keskeytetään tuulen noustessa ajoittainkin yli 10 m/s. Kokko- ja Heinäsuolla ei ole tehty varsinaisia melun leviämismallilaskelmia. Kärkölän Järvelänsuon leviämismallilaskelman perusteella mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän tuotantoalueesta. 55 db:n meluvyöhyke on lähellä tuotantoaluetta. Este- tai kasvillisuusvaimenemista ja maanpinnan vaikutusta ei laskelmissa ole huomioitu. Lähin pysyvä asutus sijoittuu 140 metrin etäisyydelle Kokkosuosta metsäisen alueen tai peltoalueiden taakse ja Heinäsuolla lähin asuttu kiinteistö sijoittuu 240 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Melun ohjearvot eivät edellä esitetyn mallitarkastelun perusteella ylity.

8 8 Liikennejärjestelyt Liikenne tuotantoalueelta valtatielle kulkee reittiä Kokkosalontie Ohenmäentie - Pyhännäntie - Kantatie 27. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukoelokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Satunnaisia siirtoja lukuun ottamatta tuotantokoneita ei siirretä pois alueelta. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Turve toimitetaan Kuopioon pääasiassa talvikuukausien (joulu-maaliskuu) välisenä aikana. Yhteensä Kokkosuon ja Heinäsuon keskimääräinen vuotuinen tuotanto ( m 3 ) vastaa noin 600 rekan ajosuoritetta tuotantoalueilta käyttökohteeseen. Polttonesteiden käyttö ja varastointi Kokkosuon tuotannon yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 23 m 3 /a. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 450 l/a sekä muita voiteluaineita yhteensä noin kg/a. Tuotantoalueella varastoidaan polttoainetta yhdessä 3 m 3 :n säiliössä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa. Polttoaineen varastointi esitetään työmaan palo- ja turvallisuussuunnitelmassa ja työmaan jätehuoltosuunnitelmassa, jotka päivitetään vuosittain. Voiteluaineet säilytetään korjaamolla niille varatuissa paikoissa. Heinäsuon tuotannon yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 30 m 3 /a. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 600 l/a sekä muita voiteluaineita yhteensä noin kg/a. Tuotantoalueella varastoidaan polttoainetta kahdessa 3 m 3 :n säiliössä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Polttoaineen varastointi esitetään vuosittain päivitettävissä työmaan palo- ja turvallisuussuunnitelmassa ja työmaan jätehuoltosuunnitelmassa. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jätteet Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljyt, ongelmajätteet ja sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätejakeille on

9 9 varattu omat nimikylteillä varustetut keräysastiat. Aumojen peitteenä oleva muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esimerkiksi paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena. Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta. Tarvittaessa puuaines erotellaan tupeesta tuotantotoiminnoissa ja varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille käytettäväksi energiahakkeen raaka-aineena. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Tuotannossa syntyy jätteitä seuraavasti: Jätelaji Kokkosuo Heinäsuo Toimituspaikka Jäteöljy 80 l/a 100 l/a Keräysöljy Ongelmajätteet 50 l/a 50 l/a Kaikonsuolle/Keräysöljy Sekajäte (talousjäte) 300l/a 400 l/a Jätehuolto Kastari Muovi kg/a kg/a Keräys, paalaus -> jatkokäyttö Työmaalle vuosittain laadittavasta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi keräilypisteen sijainti, jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja ja tyhjennysjaksot. Toiminnan riskit ja niihin varautuminen Turvetuotannon ajoittuminen kesäkaudelle ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, minkä sisällöstä ja tavoitteista on kuvaus hakijan laatujärjestelmässä. Muita vaaratilanteita voi syntyä patojen murtumisen, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yhteydessä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Hätätilanteissa noudatetaan työ- ja ympäristöohjeita. Työmaalla toimiva henkilöstö ja yrittäjät koulutetaan hätätilanteiden varalta. Esitys toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi Hakija esittää, että toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu sisällytetään osaksi vuosittain päivitettävää Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa.

10 10 Käyttötarkkailu Kokkosuon ja Heinäsuon tuotantoalueilla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta alueelta lähtevään ympäristökuormitukseen. Tiedot säilytetään työmaalla. Ne esitetään viranomaisille pyydettäessä ja toimitetaan vuosittain kuormitus- ja vesistötarkkailua hoitavalle konsultille. Kuormitustarkkailu Heinäsuon pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteitä kuntoonpano- ja tuotantovaiheissa seuraavasti: Ajankohta Näytteenottotiheys Näytteitä (kpl) Talvikausi (marras-maaliskuu) 1 kpl/kuukausi 5 Kevättulva (huhti-toukokuu) 1 kpl/viikko 2-6 Kesä-lokakuu 2 kpl/kuukausi 10 Rankkasateet 8 kpl/vuosi 8 Yhteensä kpl/vuosi Näytteistä analysoidaan aina kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi (suppea näyte). Lisäksi, jos kiintoainepitoisuus ylittää 20 mg/l, analysoidaan hehkutushäviö. Kerran kuussa ja vähintään kahdesta rankkasateen aikaisesta näytteestä määritetään edellisten lisäksi ph, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori ja rauta (laaja näyte). Vesistötarkkailu Vuoden 2004 yhteistarkkailuohjelman mukaan nykyisin Kokkosuon vesistötarkkailua suoritetaan seuraavista virtavesien tarkkailupisteistä: Tarkkailupiste Koordinaatit (YKP-YKI) 1. Kokkosuon purkupiste

11 11 2. Korpijoki Pihkapuro Yhteistarkkailuohjelman mukaista tarkkailua toteutetaan virtavesipisteissä kolmen vuoden välein. Tarkkailuvuosina jokaisesta tarkkailupisteestä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja muut kesä-lokakuun välisenä aikana. Näytteiden ottoajankohdat pyritään valitsemaan edustavasti eri virtaamatilanteisiin. Otettavista näytteistä analysoidaan kiintoaine, ph, väriluku, COD Mn, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori. Jos kiintoainepitoisuus ylittää 20 mg/l, analysoidaan hehkutushäviö. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan. Hakemussuunnitelmassa Kokkosuon ja Heinäsuon vesistötarkkailua esitetään suoritettavaksi seuraavista virtavesien tarkkailupisteistä: Tarkkailupiste Koordinaatit (YKP-YKI) 1. Pihkapuro Kokkosuonkanavan yläosa Kokkosuonkanavan maantiesilta Näistä pisteistä otetaan näytteet ennen Heinäsuon kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanovaiheessa näytteet otetaan vuosittain neljä kertaa, kerran huhti-toukokuussa ja kolme kertaa kesä-lokakuussa. Tuotantoaikana noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaa. Näytteistä esitetään analysoitavaksi yhteistarkkailuohjelman mukaisesti tehtävien analyysien lisäksi sähkönjohtokyky ja rauta. Jälkikäyttö Tuotannon aikana tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään yhdessä tuotannossa olevien alueiden kuivatusvesien kanssa, koska niiden erottaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Soiden jälkikäyttö tulee olemaan joko metsätalous tai maatalous. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalla aluetta.

12 12 Hakija esittää toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mielestä Kokkosuon ja Heinäsuon vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisten tekniikan vaatimukset. Kokkosuo on vanha tuotannossa ollut turvetuotantosuo, jonka vesienkäsittelyä tehostetaan. Heinäsuon ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan riittävä ja edustaa riittävää vesiensuojelutasoa uusilla turvetuotantoalueilla. Kuivatusvesien johtaminen Kokkosuon laskuojassa Hakija on sopinut useiden tilojen alueiden käyttämisestä oja-alueena niin sanotun Kokkosuon kanavan rakentamiseksi. Vesien johtamiseksi Kokkosuon laskuojassa hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta käyttää kuivatusvesien johtamiseen toiselle kuuluvia ojia. Pyyntö koskee seuraavia tiloja: Tila Ojan pituus (m) Tilan nimi RN:o Suopelto 20: Tiealue 1: Kokkopuro 20: Pihkapuro 20: Koivula 20: Kenttäkumpu 20: HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE keskukselta, Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kiuruveden kaupunginhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kiuruveden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaise-

13 13 misesta on ilmoitettu Kiuruvesi nimisessä lehdessä Lausunnot 1) Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Kokkosuolla ja Heinäsuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset, eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista. Tuotantoalueiden läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualuevarauksia tai pohjavesialueita. Kokkosuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, eikä tuotannon jatkamisesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai maisemaan. Uudella Heinäsuon tuotantoalueella erillisen luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeen. Oikovirtausten estämiseksi Heinäsuon pintavalutuskentällä sijaitsevat vanhat ojat tulee tukkia huolellisesti tarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla. Tukkiminen tulee suorittaa siten ja sellaisena vuodenaikana, että maastoon jää mahdollisimman vähän syviä koneen jälkiä, jotka vuorostaan voivat aiheuttaa oikovirtauksia. Veden jako kentälle tulee hoitaa tasaisesti niin, että kentän koko pinta-ala on hyötykäytössä. Kentän toimintakuntoa ja veden jakautumista tulee jatkuvasti seurata ja suorittaa korjaukset heti tarpeen mukaan. Heinäsuon pintavalutuksen ohitusojaan on rakennettava vähintään lietekuoppa, mielellään laskeutusallas. Tämä edesauttaa kuivatusvesien puhdistusta, jos vettä joudutaan juoksuttamaan pintavalutuskentän ohi. Sortumien estämiseksi sarkaoja-altaita ei tule kaivaa kivennäismaahan. Tällöin on kuitenkin pidettävä erityisen hyvää huolta päisteputkipidättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisamentuma on mahdollisimman vähäinen. Toiminnasta saattaa aiheutua pölyhaittaa asutukselle, johon on lähimmillään matkaa vain reilut 100 metriä. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi ja kannettava tuulennopeuden mittalaite.

14 14 Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä. Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöt tulee sijoittaa vähintään viiden metrin päähän ojista tai vesistöistä. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Turpeen auma- ja lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas ojista. Aumaus ja lastaus tulee suorittaa niin, ettei turvetta pääse leviämään ojiin. Toiminnan tarkkailutiedot on toimitettava helmikuun loppuun mennessä TYVI -palvelun kautta. Tuotannon aikainen vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan esittämään kunnostusaikaiseen tarkkailuun on lisättävä yhteistarkkailuohjelman mukaiset Kokkosuon alapuoliset vesistötarkkailupisteet, joista näytteet otetaan samanaikaisesti kuin muistakin kunnostustarkkailun näytepisteistä. Kahtena vuotena lupakauden alussa on tuotannosta aiheutuvaa pölypäästöä tarkkailtava laskeumamenetelmällä. Tarkkailua koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailu tulee tehdä turvetuotannon normaalin toiminnan aikana. Pölyvaikutusten seuraamiseksi aloitetaan myös jatkuva ns. silmämääräinen seuranta. Mikäli haittaa todetaan esiintyvän, on hakijan tarkastettava kohde, jossa haitta on todettu. Lisäksi hakijan tulee sopia haitan kärsijän kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja korvauk-

15 15 sista sekä ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen. Kerran lupakauden alussa on tehtävä melumittaus lähimpien asuntojen pihoilla. Hakijan tulee esittää ympäristökeskukselle suunnitelma melumittauksen toteuttamisesta. Mittaus tulee tehdä turvetuotannon normaalin toiminnan aikana. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman Heinäsuon vesienkäsittelyä koskevan täydennyksen johdosta. 2) Pohjois-Savon TE keskus lausuu, ettei luvan myöntämiselle ole estettä. Kalataloudellisen haitan vähentämiseksi tulee hakijan maksaa vuosittain 300 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannan tai kalaston elinympäristön sekä kalastusmahdollisuuksien parantamiseen. 3) Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että uusien tuotantoalueiden sijoittaminen näin lähelle asutusta ei ole suositeltavaa. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja erityistä huomiota on kiinnitettävä pölyn sidontaan ja melun torjuntaan. Vesistötarkkailu tulee suorittaa hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailu tulee sisällyttää edelleen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Vuosittaiset tarkkailuraportit sekä alueella suoritettavien tarkastusten ajankohta ja tarkastuspöytäkirjat tulee toimittaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotantoalueen toiminnassa käytettävien aineiden varastointi ja käsittely tulee järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee ol-

16 16 la tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulee estää. Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista. 4) Kiuruveden kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutus AA ja BB Kosken kylässä sijaitsevan tilan Jokela RN:o 3:56 omistajina vaativat Kokkosuon laskuojan toteuttamista putkiojana. Ojan syventäminen aiheuttaa liettymistä ja pellon lohkeilemista ojaan. Hakijan selitys Hakijalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, muutoin kuin esitettyyn kannanottoon toiminnan rajoittamisesta pölyämisen estämiseksi. Heinäsuon tuotantoalueen rajausta on muutettu hakemuksen täydennyksen yhteydessä ja asutuksen etäisyys on enemmän kuin ympäristökeskuksen mainitsema "vain reilut 100 metriä". Ympäristökeskuksen pölyä aiheuttavalle toiminnalle vaatima rajoite on siten ylimitoitettu. Hakijalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon TE keskuksen lausunnosta. Hakemuksen tiedot ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksytyt vaateet huomioon ottaen Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt vaateet ovat tulleet huomioon otetuiksi. Muistutuksen osalta hakija toteaa, että esitetty vaatimus laskuojan rakentamisesta putkiojana on kohtuuton. Maalajit eivät ole este rakentaa ja kunnossapitää laskuojaa avoojana.

17 17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kokkosuon 69,3 hehtaarin olemassa olevalla turvetuotantoalueella sekä uudella Heinäsuon 84,7 hehtaarin turvetuotantoalueella Kiuruveden kaupungin Kalliokylän, Kosken, Remeskylän ja Niemisjärven kylien alueilla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää Kokkosuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Kokkosuon laskuojaa tilojen Suopelto RN:o 20:204, RN:o 1:6027, Kokkopuro RN:o 20:124, Pihkapuro RN:o 20:206, Koivula RN:o 20:118 ja Kenttäkumpu RN:o 20:139 alueilla Niemisjärven kylässä. Luvan saajan on huolehdittava ojan kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu tässä päätöksessä tarkoitetusta toiminnasta. Kokkosuon tuotantoalueen nykyistä vesienkäsittelyä, mihin kuuluvat sarkaojakohtaiset lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet sekä neljä laskeutusallasta, tehostetaan ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä ilmenevällä tavalla kahdella virtaamansäätöpadolla ja yhdellä uudella laskeutusaltaalla. Kaikki laskeutusaltaat varustetaan virtaamaa säätävillä patorakenteilla. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Kokkosuonkanavassa Pihkapuroon ja edelleen Korpijokea pitkin Osmanginjärveen. Heinäsuon vesienkäsittelyrakenteet ilmenevät ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä 1. Sarkaojakohtaisina vesiensuojelurakenteina käytetään lietesyvennyksiä ja päisteputkipidättimiä. Alueen kokoojaojiin rakennetaan kolme virtaamansäätöpatoa. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutus- ja pumppausaltaaseen ja pumpataan hakemuksen liitteen 3.5 mukaisesti toteutettavalle pintavalutuskentälle. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Pihkapuroon ja edelleen Korpijokea pitkin Osmanginjärveen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan hyvittämiseksi määrätään ympäristönsuojelulain 44 :n mukainen kalatalousmaksu. Tämän lupapäätöksen mukaisesti järjestettynä toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.

18 18 LUPAMÄÄRÄYKSET Kuivatusvesien käsittely 1. Eristys- ja sarkaojat, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 2. Kivennäismaahan ulottuvat sarkaojat on kaivettava tuotannon edellyttämään kuivatussyvyyteen ilman lietesyvennystä ja varustettava päisteputkipidättimin. Ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava säännöllisesti ja ne on tarvittaessa puhdistettava käyttäen sellaisia menetelmiä, joilla kuivatusvesien savisamentuma on mahdollisimman vähäinen. 3. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes kyseiset alueet on erotettu tuotantoalueista erillisiksi alueiksi ja niiltä ei enää aiheudu sanottavaa kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Tuotannosta poistuneita alueita on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä vesiensuojelun tehostamisessa. 4. Kokkosuon tuotantoalueen vesiensuojelun tehostamiseksi rakennettavat virtaamansäätöpadot ja uusi laskeutusallas sekä laskeutusaltaiden patorakenteiden muutostyöt on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokauden 2006 alkua. Rakentamisen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Heinäsuon tuotantoalueen laskeutus- ja pumppausallas sekä pintavalutuskenttä on rakennettava ennen alueen kuntoonpanoon liittyvien toimenpiteiden aloittamista. Rakenta-

19 misen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19 Pintavalutuskentällä sijaitsevat vanhat ojat on tukittava tarkoitukseen soveltuvilla maaaineksilla. Kentän toimintakuntoa ja veden jakautumista tasaisesti koko kentän alueelle on seurattava jatkuvasti. Heinäsuon vesijärjestelyt on toteutettava niin, ettei kuivatusvesiä pääse kulkeutumaan hallitsemattomasti vesistöön. Tämän varmistamiseksi on luvan saajan esitettävä selvitys tuotantoalueella olevan vesivarastotilavuuden riittävyydestä, ottaen huomioon ennakoitavissa olevat padotustilanteen aikaiset toimintahäiriöt vesienkäsittelyssä. Mitoittavana vesimääränä on keväällä muodostuva sulamisvesimäärä, kun lumen vesiarvo maaliskuun 16. päivänä on 250 mm. Selvitys on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ennen Heinäsuon kuntoonpanon aloittamista. 6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana arvoa 55 db (L Aeq ) eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db (L Aeq ). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää klo välisenä aikana arvoa 45 db (L Aeq ) eikä klo välisenä aikana arvoa 40 db (L Aeq ).

20 20 Pölyämistä aiheuttavat tuotantotoimet on keskeytettävä alle neljänsadan metrin etäisyydellä asutuksesta niillä lohkoilla, joilta tuulen suunta on lähiasutusta kohden ja tuulen nopeus on yli 3 m/s. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Kemikaalien varastointi ja käyttö 8. Tuotantokoneiden käyttöön tarkoitetut polttonesteet on säilytettävä kaksivaippaisissa, lukittavissa ja ylitäytönestolla varustetuissa säiliöissä tai on muutoin varmistuttava siitä, ettei polttonesteitä kulkeudu vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Alueella varastoitavat muut kemikaalit on säilytettävä lukittavassa, tiiviillä pohjarakenteella varustetussa tilassa. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 9. Öljy- ja polttonestevuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Jätteiden käsittely 10. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan asianmukaisesti luvallisiin käsittelypaikkoihin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä ja havaitut viat sekä häiriötekijät on korjattava viipymättä.

21 Luvan saajalla on oltava jatkuvasti ajan tasalla oleva toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Toimintaohje tulee säilyttää tuotantoalueella, ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkkailu ja raportointi 13. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on järjestettävä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja tämän lupamääräyksen mukaisesti täydennettynä. Tarkkailuohjelman mukaista käyttötarkkailua on suoritettava toiminnan aikana jatkuvasti. Kokkosuon osalta tarkkailuohjelmassa esitettyä laskennallista päästötarkkailua on täydennettävä tarkkailemalla laskuojaan johdettavan kuivatusveden laatua ja määrää tarkkailuohjelman päästötarkkailua koskevan kohdan mukaisesti toukokuusta syyskuuhun, kahden vuoden aikana lupaehtojen tarkistamisajankohtaan mennessä. Heinäsuon osalta pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä on otettava näytteitä kuntoonpano- ja tuotantovaiheissa seuraavasti: Ajankohta Näytteenottotiheys Marraskuu - maaliskuu 1 kpl/kuukausi Kevättulva-aika 1 kpl/viikko Toukokuu lokakuu 2 kpl/kuukausi Rankkasateet 8 kpl/vuosi Päästötarkkailuun liittyvistä näytteistä määritettävät parametrit ilmenevät yhteistarkkailuohjelmasta. Toiminnan aikaista vesistötarkkailua on suoritettava tarkkailuohjelman mukaisista tarkkailupisteistä ja lisäksi Pihkapuroon maantiesillan kohdalle sijoittuvasta tarkkailupisteestä (YKP-YKI: ).

22 Heinäsuon kuntoonpanovaiheessa Heinäsuon ja Kokkosuon vesistötarkkailua on suoritettava vuosittain. 22 Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja täydennykset. 14. Tuotannossa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 15. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportti ja tiedot jätekirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulosten yhteydessä on esitettävä laskennassa käytetyt menetelmät ja tarkkailuun liittyvät epävarmuustekijät. Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 16. Luvan saajan on mitattava melutaso kertaluonteisesti lähimpien asuintalojen pihoilla turvetuotannon normaalin toiminnan aikana. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava tuulipussilla ja kannettavalla mittalaitteella. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnasta aiheutuvaa pölyä vähintään silmämääräisesti. Lähialueen asukkaille on ilmoitettava kirjallisesti toiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Mahdollista pöly-, melu- tai muuta haittaa koskevat yhteydenotot ja tehdyt toimenpiteet on kirjattava ja ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Suunnitelma melumittauksen sekä tuuli- ja pölyseurannan järjestämisestä on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tehdä suunnitelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja täydennykset.

23 23 Toiminnan lopettaminen 17. Jos toiminta loppuu mennessä, on luvan saajan ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ilmoituksen yhteydessä on esitettävä alueen jälkihoitosuunnitelma. Vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. 18. Tuotannosta mahdollisesti poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan, kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 19. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. KALATALOUSMAKSU Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, on luvan saajan maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle vuodesta 2006 alkaen tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 300 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin alapuolisessa vesistössä. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Jos tässä päätöksessä tarkoitettu turvetuotanto jatkuu vuoden 2015 jälkeen, luvan saajan on tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset sekä suunnitelma tuotantoalueiden jälkihoidosta ja tark-

24 24 kailusta turvetuotannon loputtua. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luparatkaisun perustelut Toiminta, kun sitä harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon tuotantoa, melu- ja pölyhaittojen estämistä ja vesienkäsittelyä koskevat määräykset, vastaa toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta toisten maille tehdyissä ojissa ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Luvan saaja vastaa turvetuotannosta aiheutuvasta ojien kunnossapidosta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-12 sekä 17 ja 18 perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään ja 45 :ään. Kuivatusvesien käsittelyä ja vesiensuojelun tehostamista koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, ettei toiminta aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonon-

25 25 tumista. Päästöjä ilmaan ja melua, kemikaalien varastointia ja käyttöä, häiriö- ja poikkeustilanteita ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset ovat tarpeen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyä koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen vesiensuojelurakenteiden toiminnan varmistamiseksi, valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva lupamääräys 19 perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. Kalatalousvelvoite on annettu ympäristönsuojelulain 44 :n nojalla. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pölytarkkailua koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että silmämääräinen tarkkailu on tässä tapauksessa riittävää. AA:n ja BB:n muistutuksessa esitetty vaatimus Kokkosuon laskuojan toteuttamisesta putkiojana hylätään aiheettomana. Hakemukseen on liitetty muistutuksessa tarkoitettua oja-aluetta koskeva, muistuttajan ja luvan saajan välillä laadittu sopimus, joka on voimassa turvetuotannon jatkuessa Kokkosuon tuotantoalueella. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37. Vesilain 10 luvun 6.

26 26 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

27 27 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy keskiviikkona Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

28 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 5/06/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.