Hukkaviidansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Varpaisjärvi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 66/06/2 Dnro ISY-2005-Y-143 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Hukkaviidansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Varpaisjärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Hukkaviidansuon 33,3 ha:n turvetuotantoa. Alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2015 mennessä. Tuotannosta poistunutta aluetta on 26,2 ha. Tuotantoalue sijaitsee Varpaisjärven kunnan Lukkarilan kylässä noin 5 km kunnan keskustasta etelään hakijan omistamilla kiinteistöillä ja Hakemuksessa on pyydetty ympäristöluvan lisäksi vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tilalla Loutesalo RN:o 8:69 sijaitsevaan ojaan 210 m:n matkalla.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä tuotantoalueen ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskus on päätöksellään ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Hukkaviidansuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa Hukkaviidansuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO ). Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Lähialueen maankäyttö Tuotantoalueesta metrin etäisyydellä sijaitsee neljä asuinkiinteistöä, joista kaksi on tyhjillään. Lähiasutuksilla otetaan talous- ja käyttövesi kiinteistöjen omista kaivoista. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata ja peltoa. Lähimmät asutut rantakiinteistöt sijaitsevat Sopenjärven rannassa.

3 3 Vesistö ja sen veden laatu Hukkaviidansuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Nilsiän reitillä Urimojoen valumaalueella (4.634). Hukkaviidansuon tuotantoala on 0,4 % Urimojoen valuma-alueesta (89,63 km 2 ). Urimojoen valuma-alueella ei ole Hukkaviidansuo lisäksi muita turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolmea laskuojaa pitkin Mantinanpuroon ja edelleen Sopenjärven kautta Varpaisjärveen. Hukkaviidansuon tuotantoala on 2,2 % Mantinanpuron valuma-alueesta laskussa Sopenjärveen (14,6 km 2 ). Tuotantoalue sijaitsee noin 3,8 km:n etäisyydellä Sopenjärvestä. Mantinanpuron ja Sopenjärven vesi on rehevää, tummaa ja humuspitoista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina Mantinanpurossa keskimäärin 51 µg/l ja Sopenjärvessä 56 µg/l. Puron ja järven veden laatu vaihtelee paljon, mutta veden laadussa ei ole havaittavissa pysyvää muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan. Niihin tulee kuormitusta maa- ja karjataloudesta. Sopenjärvessä on ajoittain leväkukintoja. Levien määrää ilmentävä klorofylli-apitoisuus on ollut korkeimmillaan 46 µg/l. Alusveden happitilanne on ollut ajoittain heikentynyt, erityisesti alkukesästä. Kalasto ja kalastus Hakija on selvittänyt Sopenjärven kalastoa ja kalastusta alueen osakaskunnille lähetetyllä tiedustelulla. Kyselyyn vastasi kaksi osakaskuntaa. Lukkarilan osakaskunnan mukaan Sopenjärveen ei ole istutettu kalaa. Lappalan osakaskunnan mukaan turvetuotannon aiheuttama haitta alapuolisessa vesistössä on huomattava. Sopenjärven vesi on muuttunut ruskeammaksi ja veden laatu on huonontunut. Myös kasvillisuus, pyydysten limoittuminen ja mudan maku kaloissa ovat lisääntyneet.

4 Muut lähialueen ympäristöolosuhteet 4 Lähin pohjavesialue, Karjalaisenmäen I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 2,3 km:n etäisyydellä. Tuotantoalueesta 2,6 km koilliseen sijaitsee Hangassuo-Karjalaisenmäen Natura alue. Hukkaviidansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse karttatarkastelun perusteella pienvesiä. TOIMINTA HUKKAVIIDANSUOLLA Yleiskuvaus toiminnasta Alueella nostetaan jyrsinturvetta joko mekaanisella kokoojavaunulla, pölynerottimella varustetulla imuvaunulla tai muulla pölyvaikutuksiltaan vastaavalla menetelmällä. Vuotuinen tuotantomäärä on noin m 3. Toiminnan vuosittaiset ympäristönsuojelumenot ovat noin Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet kiinteistöllä sijaitsevassa olemassa olevassa ojassa (laskuoja 1) noin 210 m:n matkan Mantinanpuroon. Ojaa ei ole tarpeen suurentaa eikä vesien johtamisesta aiheudu em. kiinteistölle korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakija tulee pitämään ojan toimintakykyisenä, jotta turvetuotannon vesien johtaminen ja maaomistajan maiden riittävä kuivatustila mahdollistuvat. Tuotantoalueen vesienkäsittely Vesienkäsittelymenetelmänä 31 ha:n alueella on sarkaojat lietesyvennyksineen ja kaksi laskeutusallasta, joissa on virtaamansäätöpadot. Vesienkäsittelymenetelmänä 2,3 ha:n alueella on sarkaojarakenteet. Ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ohi. Altaan 1 valuma-alue on 42,2 ha. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet tullaan johtamaan altaan 1 ohi, jonka jälkeen altaan 1 valuma-alue on 22,3 ha. Altaan 3 valumaalue on 9,2 ha, mistä 0,5 ha on tuotantoalueen ulkopuolista aluetta. Vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla altaan 1 valuma-alueen keskiosaan virtaamansäätöpato.

5 5 Tuotannon loppuvaiheessa vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt ja sarkojen kuivatusojitus ulottuvat kivennäismaahan. Sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännöllinen kunnossapito kaivutyönä aiheuttaa lisäkuormitusta. Hakija esittää, että tuotantokenttien mataloituessa sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojia ei puhdisteta joka vuosi. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan vesienkäsittelyn tehostaminen ei ole mahdollista. Tuotantokentän läheisyydessä ei sijaitse kasvillisuuskentäksi soveltuvia alueita ja pintavalutuskentäksi soveltuvia ojittamattomia alueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen olisi taloudellisesti kohtuuton investointi. Hakijan mukaan esitetty vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Hukkaviidansuolla. Liikenne Turvetta kuljetetaan vuosittain noin 150 autokuormallista. Kuljetukset tehdään suotieltä Suurimäentielle, jota pitkin 4 km Siilinjärvi Varpaisjärvi -tielle. Siilinjärvi Varpaisjärvi -tietä pitkin turve kuljetetaan Kuopion suuntaan valtatielle 5 tai Lapinlahden suuntaan tielle 576. Kuljetukset tehdään pääasiassa joulu-maaliskuun aikana. Henkilöautoliikenne keskittyy touko-syyskuulle. Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana.

6 Jätteet ja niiden käsittely 6 Toiminnassa muodostuu talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jätteet kerätään keräilypisteisiin. Eri jäte-erille on omat, jätetyypin mukaisin nimikyltein, varustetut keräysastiat. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Aumojen peitteenä käytetty muovi varastoidaan kasoissa tuotantoalueella. Muovi voidaan käyttää myöhemmin energiantuotannossa polttoaineena. Puuaines erotellaan tarvittaessa turveaineksesta, varastoidaan kasoihin ja käytetään energiahakkeen raakaaineena. Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa ja kuntoonpanossa käytettävät vetokoneet kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä yhteensä noin litraa. Alueella säilytetään kerrallaan enintään litraa polttoainetta. Polttoaineet säilytetään tukikohdan läheisyydessä. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 100 litraa ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jälkikäyttö Tuotanto tulee päättymään vaiheittain, joten lohkokohtaista poistumaennustetta ei voida esittää. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Ennen jälkikäyttöön siirtämistä tehdään suopohjalla siistimistöitä, eikä alueelle jätetä jätteitä tai koneita. Alueet siirretään jälkikäyttöön 1 2 vuoden kuluttua tuotannon loputtua. Tuotannosta poistuvat alueet otetaan mahdollisuuksien mukaan ruokohelpiviljelyyn. Kivisimmät alueet metsitetään. Jälkikäyttö toteutetaan viljelyn ja metsitystoimenpiteiden kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Tuotannosta poistuneesta alueesta on tällä hetkellä 6,5 ha ruokohelpiviljelyssä.

7 7 Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään. Ruokohelpiviljelyyn otettavien alueiden pinta muokataan, jonka jälkeen alue kalkitaan ja peruslannoitetaan. Ylläpitolannoitus tehdään vuosittain. PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja sen käyttöön Tuotannosta aiheutuva bruttokuormitus vesistöön on kg kiintoainetta, 10 kg fosforia ja 398 kg typpeä vuodessa. Kuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Itä-Suomen turvetuotantoalueiden perustason vesiensuojelun omaavien soiden vuosien yhteistarkkailun tulosten perusteella. Hakijan mukaan Hukkaviidansuon turvetuotannon vesistövaikutukset ovat havaittavissa lähinnä Mantinanpuron yläosassa. Mantinanpuron alaosassa ja Sopenjärvessä turvetuotannon vaikutuksia ei ole enää havaittavissa tai niitä ei voi erottaa muun kuormituksen vaikutuksista. Hukkaviidansuon vesistötarkkailun tulokset laskeutusaltaan 1 alapuolelta vuodelta 2005: Pvm Kiintoaine, Kiintoaine, Kokonaisfosfori, Kokonaistyppi, mg/l hehkutusjäännös, µg/l µg/l mg/l * * * *Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamat Hukkaviidansuon velvoitetarkkailun tulokset.

8 Hakijan arvio Hukkaviidansuon turvetuotannon aiheuttamasta pitoisuuslisäyksestä Mantinanpuron alaosan veden laatuun laskussa Sopenjärveen: 8 Vuosi Kokonaistyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Kiintoaine mg/l Virtaama l/s/km 2 Keskivirtaama 79 2,0 0,34 10,5 Keskiylivirtaama 232 5,4 3,1 30,0 Keskialivirtaama 113 5,0 1,1 3,0 Hakijan arvion mukaan turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta kalastoon, kalastukseen tai rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Hakija esittää, että hankkeesta ei aiheudu alapuolisen vesistön käytölle korvattavaa haittaa ja että myöskään kalatalousvelvoitteen asettamiselle ei ole perusteita. Pöly ja melu Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyämiseen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Hakijan mukaan mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen aiheuttama pölyhaitta voi voimakkaalla tuulella haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaan reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Melua aiheutuu työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Muualla tehtyjen mittausten perusteella jyrsinturvetuotannon aiheuttama 40 db(a) meluvyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m:n päähän tai sitä etäämmälle. Lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat m:n etäisyydellä Hukkaviidansuosta etelään. Tuotantoalueelta noin 350 m:n länteen sijaitsee tyhjillään oleva asuinrakennus. Jos Hukkaviidansuolla käytetään imuvaunua, varustetaan se pölynerottimella. Tuotanto keskeytetään, kun tuulen nopeus on yli 10 m/s. Hakijan mukaan Hukkaviidansuon turvetuotannosta ei aiheudu lähimmillä asuinrakennuksilla kohtuutonta pölyrasitusta eikä myöskään melun ohjearvojen ylitystä tai kohtuutonta meluhaittaa.

9 Muut ympäristövaikutukset 9 Hukkaviidansuo on tuotannossa olevaa aluetta, joten turvetuotanto ei aiheuta muutoksia maisemaan. Hakijan mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta 2,6 km:n etäisyydellä sijaitsevan Hangassuo-Karjalaisenmäki Natura alueesen. Hanke ei myöskään vaikuta pohjavesialueisiin tai pienvesiin. Lähistön kaivojen vesien muodostumisalue ei hakijan arvion mukaan ulotu vyöhykkeelle, johon suon kuivatus vaikuttaa. TARKKAILU Hukkaviidansuon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Tuotantoalueella pidettävään käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, säätiedot, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tarkastukset ja muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen. Päiväkirjaa säilytetään työmaalla. Hukkaviidansuolla ei tehdä kuormitustarkkailua. Vuosikuormitus arvioidaan tarkkailuohjelmaan sisältyvien ympärivuotisten asemien tarkkailutulosten perusteella. Virtavesitarkkailua tehdään joka kolmas vuosi neljä kertaa vuodessa kolmelta pisteeltä: Mantinanpurosta tuotantoalueen yläpuolelta, laskeutusaltaan 1 alapuolisesta laskuojasta ja Mantinanpurosta laskussa Sopenjärveen. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, ph, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaistypen, nitraatti- ja nitriittitypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan. Kalataloudellista tarkkailua ei ole tehty, eikä se hakijan mukaan ole jatkossakaan tarpeellista, sillä tuotantoalue on pieni ja sen vaikutukset ovat vähäisiä. Tarkkailuohjelman mukainen vesistötarkkailu riittää myös kalataloudellisten vaikutusten seurantaan. Kalataloudellinen seuranta voidaan tarvittaessa aloittaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, jos se veden laatuseurannan perusteella on tarpeen.

10 TOIMINNAN RISKIT 10 Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Myös merkittävien patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tulipaloriskin minimoimiseksi työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Hukkaviidansuon tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkolain mukaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Varpaisjärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Matti ja Liisa -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta, Varpaisjärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varpaisjärven kunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan esittämät vesienkäsittelyrakenteet ovat pääosin riittävät. Kyseessä on vanha supistuva tuotantoalue. Kuitenkin, 2,3 ha:n tuotantoalueen, jonka vedet johdetaan pelkkien sarkaojarakenteiden kautta, vesienkäsittelyä tulisi tehostaa esimerkiksi rakentamalla erillinen laskeutusallas. Kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista voidaan jättää lietesyvennykset tuotannon loppuvaiheessa pois. Sarkaojissa tulee ehdottomasti olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, tulee pitää erityisen hyvää huolta päisteputken pi-

11 11 dättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Kesällä 2003 tuotantoalueen tarkastuksella suuri osa pidättimistä oli epäkunnossa. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisaventuma on mahdollisimman vähäinen. Mekaanisen vaunun tai pölynerottimella varustetun imuvaunun käyttöönotto vähentää pölypäästöjä merkittävästi aiempaan verrattuna. Tämä ja muut hakemuksessa esitetyt pölypäästöjen torjuntatoimenpiteet ovat riittäviä pölyhaitan estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db. Polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi, keräily ja käyttö on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. Vesistötarkkailuun tehtävät muutokset sovitaan tuottajien, konsultin ja ympäristökeskuksen kesken vuosittain pidettävässä palaverissa. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Hakijan esitys johtaa tuotannosta poistuneiden alueiden vedet vesienkäsittelyjärjestelmien ohi on hyväksyttävä. Tuotantoalueella on useita lähteitä, mikä lisää alueelta tulevaa virtaamaa. Runsas virtaama puolestaan heikentää laskeutusaltaiden puhdistustehoa. Eroosion estämiseksi tulee huolehtia siitä, että tuotannosta poistuneilla alueilla on maa-ainesta sitovaa kasvillisuutta mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. Metsitet-

12 täville alueille tulee kylvää puun siemeniä tai istuttaa puun taimia heti turvetuotannon päätyttyä. Myös ruokohelpialueet tulee kunnostaa ja kylvää heti tuotannon päätyttyä. 12 Hakijan tulisi ilmoittaa ympäristökeskukselle vuosittain tuotannosta poistuneet alueet ja tiedon kyseisten alueiden jälkikäytöstä ja esittää ympäristökeskukselle tuotannon kokonaan päättyessä selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyttö, rakenteille ja rakennuksille tehdyt toimenpiteet sekä muut alueen siistimistoimenpiteet. 2. Pohjois-Savon TE-keskus lausuu, että Hukkaviidansuon turvetuotanto lisää osaltaan Sopenjärveen ja Varpaseen kohdistuvaa hajakuormitusta. Rehevöityminen ja kiintoainekuormitus laskevat lähinnä Sopenjärven kalataloudellista arvoa. Kalataloudellinen haitta ilmenee pyydysten limoittumisena, makuvirheinä, kalastuksen vaikeutumisena ja mahdollisesti lajistomuutoksina. TE-keskus edellyttää, että turvetuotannon jätevesien aiheuttamaa kalataloushaittaa pyritään ehkäisemään käyttämällä vesien puhdistamiseen parasta mahdollista tekniikkaa. 3. Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunta lausuu, että valuma-alueella, jossa turvetuotannon vedet muodostuvat, on runsaasti metsätaloutta, ja lähempänä Sopenjärveä on maataloutta. Turvetuotantoalueelta on matkaa Sopenjärveen yli 3 km, joten turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä lienevät vähäiset. Jotta vesistövaikutukset pysyisivät vähäisinä, tulee turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmien toimintaa ja kuntoa tarkkailla sekä lietealtaat ja ojastot puhdistaa kiintoaineksesta säännöllisesti. Jätteet ja ongelmajätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä ja lukittavissa paikoissa niin, että jätteet eivät pääse maaperään tai ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Ongelmajätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Polttoaineet on varastoitava tiiviillä alustoilla siten, että polttoaineita ei pääse maaperään. Säiliöiden on oltava lukittuja.

13 Alueella tapahtuvista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13 Ympäristölautakunnan laatiman selvityksen mukaan Hukkaviidansuon läheisyydessä on tehty havainto Pohjois-Savossa silmälläpidettävästä ja taantuneesta perhoslajista, sademittarista (Hypoxystis Pluviaria). Todennäköisesti turvetuotannosta ei ole kuitenkaan lajin esiintymiselle mitään haittaa, sillä tuotantoa on harjoitettu alueella jo vuodesta 1982 ja havainto on tehty 1990-luvun loppupuolella. 4. Varpaisjärven kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 5. Varpaisjärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Muistutus 1. AA ja BB (Hukkaniitty RN:o 8:35) huomauttavat, että luvassa tulee huolehtia siitä, että turve ei tuki viemäriä ja että vettä ei tule muistuttajien pellolle. Muistuttajien tilan reunalla sijaitsevassa ojassa johdetaan eristysojien vesiä ja 2,3 ha:n alalta turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskus: Vesienkäsittelyä tehostetaan johtamalla vedet 2,3 ha:n alueelta tierumpuun asennettavan virtaamansäätöpadon kautta Mantinanpuroon. Laskeutusaltaan rakentaminen ei ole mahdollista huonon pohjamaan takia. Turvetuotantourakoitsija säilyttää kesäaikana polttoainetta 5 m 3 :n säiliössä. Ympäristökeskuksen esittämiä polttoaineiden varastointia koskevia toimenpiteitä ei tule sisällyttää lupamääräyksiin. Lupamääräykseksi riittää: Toiminnassa käytettävien vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Vuodot maaperään on estettävä.

14 14 Puun siementen kylvöä, puun taimien istuttamista tai ruokohelpialueen perustamista ei tule sisällyttää lupamääräyksiin, koska ne koskevat muuta maankäyttöä kuin turvetuotantoa. Hakijalla ei ole mitään syytä tarpeettomasti viivytellä maankäytön muutoksen kanssa, mutta se mahdollistuu vasta sitten, kun poistuneita alueita on järkevän toiminnan kannalta riittävän kokoisina ja yhtenäisinä pinta-aloina. Hakija vastustaa määräystä poistuneiden alueiden ja niiden jälkikäytön vuosittaisesta ilmoittamisesta ympäristökeskukselle, koska jo nykyään kaikkien tuotantoalueiden tila ilmoitetaan ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään riittävässä laajuudessa valvontaa varten. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta tavanomaiset määräykset lupapäätöksessä ovat riittävät. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Pohjois-Savon TE-keskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunta: Hakija vastustaa ympäristölautakunnan vaadetta säilyttää ongelmajätteet lukitussa paikassa. Eri jäte-erille on varattu omat keräilyastiat, jotka on varustettu jätetyypin mukaisilla nimikylteillä. Ongelmajätteiden synty työmaalla on vähäistä ja säilytys tilapäistä, koska ne kerätään keskitettyä kuljetusta varten keskustyömaalle. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Varpaisjärven kunta: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. AA ja BB: Hakijan mukaan muistuttajien vaade tullee huomioiduksi tavanomaisella kunnossapitomääräyksellä. Hakemuksen täydennys Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan selvityksellä vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksista. Hakijan selvitys on saapunut ympäristölupavirastoon Hakija tehostaa Hukkaviidansuon vesienkäsittelyä asentamalla viisi virtaamansäätöpatoa.

15 15 Osalle tuotannosta poistunutta aluetta on kylvetty ruokohelpeä kesällä Kasvillisuuskentän rakentaminen kyseiselle alueelle olisi teknisesti mahdollista. Kenttä voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan kesällä Ottaen huomioon tuotannon loppuminen lohkoilla 1 ja 2 arviolta vuonna 2011, jäisi kentän käyttöikä lyhyeksi. Kustannukset olisivat euroa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Varpaisjärven kunnassa Lukkarilan kylässä sijaitsevalla Hukkaviidansuon 33,3 hehtaarin tuotannossa olevalla alueella sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää turvetuotannon kuivatusvesien johtamiseen tilalla Loutesalo RN:o 8:69 kulkevaa ojaa. Ympäristölupavirasto katsoo, että kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti, ei vesien johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalle annetaan lupamääräys 14. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2016 loppuun. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 1. Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet 31 ha:n tuotantoalalta on johdettava neljän virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan kautta laskuojia 1 ja 3 pitkin Mantinanpuroon ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteen 1 mukaisesti (liite 1). Kuivatusvedet 2,3 ha:n alueelta on johdettava virtaamansäätöpadon kautta laskuojaa pitkin Mantinanpuroon.

16 Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. 16 Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, jos ne voidaan kaivaa turpeeseen. Päisteputket on varustettava lietteenpidättimillä. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö ) mukainen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkasti eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia mennessä. Virtaamansäätöpadot on esitettävä ennen niiden käyttöönottoa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Luvansaajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tuotantoalueen vesiensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi- ja yhteystiedot. 2. Mahdolliset kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Kaivumassat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan ojiin tai altaisiin. 3. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sekä turpeeseen kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Kivennäismaahan kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja ne on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa.

17 17 Vesienkäsittelyrakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet niiden toimintakunnossa on korjattava välittömästi. Laskeutus- ja sarkaoja-altaiden sekä ojien sortuvat seinämät ja luiskat on korjattava mahdollisimman pian esimerkiksi kiveämällä sortuva alue. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta laskuojaan aiheutuu liettymistä, ojan tukkeutumista tai muita haitallisia vaikutuksia laskuojassa, luvan saajan on poistettava haitta viipymättä. 4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu lähiasutuksella kohtuutonta melua. Melutaso ei saa lähimpien ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen pihapiirissä ylittää klo A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db ja klo arvoa 50 db. Loma-asutuksen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää klo arvoa 45 db ja klo arvoa 40 db. 6. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan

18 18 erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Toiminnassa käytettävät aineet 8. Toiminnassa käytettävät aineet (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) on varastoitava tiivispohjaisella alueella ja niiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on sijaittava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintavalmiutta häiriö- ja erityistilanteiden varalta on pidettävä yllä. 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien öljyvuotojen ja muiden haitta-aineiden aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Toiminnan tarkkailu 11. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista, joilla on merkitystä toiminnan päästöjen kannalta.

19 19 Käyttö- ja päästötarkkailua voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Toiminnan vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulosten raportointi 13. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 14. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Toiminnan lopettaminen 15. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet ja että päästöt eivät ylitä tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.

20 20 Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Vesienkäsittelyrakenteet on kuitenkin pidettävä kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai-

21 21 kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Hukkaviidansuolla vesienkäsittelymenetelmänä 31 ha:n alalla on laskeutusaltaat ja nyt rakennettavaksi määrätyt virtaamansäätöpadot. 2,3 ha:n alalla vesienkäsittelymenetelmänä on vain virtaamansäätö. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat vesistöpäästöt ovat keskimäärin suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Tuotannon loppuvaiheessa vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on hankalampaa kuin tuotannon alkuvaiheessa. Edellä mainittujen syiden takia lupa annetaan vesistökuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi määräaikaisena vuoden 2016 loppuun asti. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että tuotanto alueella päättyy vuosien 2014 ja 2015 aikana. Koska tuotanto jatkuu alueella alle 10 vuoden ajan, ei vesienkäsittelyn tehostaminen määrättyä enemmän ole tarkoituksenmukaista. Hukkaviidansuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi eikä alueella ole yksityiskohtaisempaa kaavaa, joten alueen kaavoitus ei ole esteenä luvan myöntämiselle. Lupamääräysten perustelut Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Tuotantoalueen alapuolinen Sopenjärvi kuuluu veden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella ympäristöhallinnossa käytössä olevan pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaiseen luokkaan tyydyttävä tai välttävä. Sopenjärvellä kalastetaan ja sen rannalla on asuinrakennuksia. Hukkaviidansuolla ei ole tarpeen kaivaa sarkaoja-altaita kivennäismaahan, mikä voi lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta tuotannon alkuaikaan verrattuna. Lisäksi ojat ja olemassa olevat sarkaoja-altaat ulottuvat tuotannon loppuvaiheessa kivennäismaahan, mikä voi lisätä kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelun tehostaminen virtaamansäädöllä lupamääräyksen 1 mukaisesti on tarpeen alapuolisen vesistön kuormituk-

22 sen vähentämiseksi ja Sopenjärven virkistyskäyttökelpoisuuden heikentymisen estämiseksi. 22 Vesiensuojelurakenteiden hoitoa sekä altaiden ja ojien tyhjentämistä koskevat määräykset on annettu, koska näillä toimenpiteillä voidaan vähentää turvetuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi annetulla määräyksellä ehkäistään lähiasutukselle aiheutuvat kohtuuttomat melu- ja pölyhaitat. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Vastuullisen henkilön yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta.

23 Vastaus annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 23 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että lupapäätöksen mukaiset toiminnan lopettamista koskevat määräykset ovat riittävät estämään toiminnan päättymisen jälkeiset haitalliset ympäristövaikutukset ja että ympäristöluvassa ei voida antaa tarkempia tuotannon päättymisen jälkeistä alueen maankäyttöä koskevia määräyksiä. Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön velvoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvällä tavalla. Varpaisjärven ympäristölautakunnan esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että jätteitä koskevan lupamääräyksen mukaisesti toimimalla jätteistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. AA:n ja BB:n vaatimus ojien kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (turvetuotantoalue ha). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000).

24 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). 24 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle, Varpaisjärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Varpaisjärven kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Varpaisjärven kunnassa ja Matti ja Liisa -nimisessä lehdessä.

25 MUUTOKSENHAKU 25 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Esko Vaskinen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä). SA/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

26 Liite päätökseen 66/06/2

27 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.