Akkosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Rautavaara

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 98/04/2 Dnro ISY-2003-Y-246 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Akkosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Rautavaara TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Akkosuon noin 50 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Akkosuo sijaitsee Rautavaaran kunnan Rautavaaran kylässä noin 10 km kuntakeskuksesta koilliseen. Tuotanto alueella on alkanut vuonna Akkosuon kuivatusvedet kulkeutuvat laskuojaa pitkin Palopuroon ja siitä edelleen Palojokeen ja Keyritynjokeen. Noin 20 km päässä tuotantoalueelta vedet laskevat ensimmäiseen järvialtaaseen Ala-Keyrittyyn. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

2 2 Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt Akkosuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Akkosuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut Akkosuon vesiensuojelun toteutusta koskevasta suunnitelmasta lausunnon, jossa on todettu, ettei Akkosuon turvetuotanto aiheuta sellaisia muutoksia alapuolisen vesistön veden laadussa, että jätevesien johtamiselle olisi tarpeen hakea vesioikeuden lupa. Koillis-Savon hyväksytyssä seutukaavassa Akkosuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Akkosuon itä- ja pohjoispuolelle on merkitty ulkoilureitti. Muutoin alueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Hakijalla on hallussaan Akkosuolla maata yhteensä 65,6 ha, josta omistuksessaan 48,0 ha ja vuokrattuna 17,6 ha.

3 AKKOSUON YMPÄRISTÖ 3 Akkosuon välitön lähiympäristö on metsätalousaluetta. Akkosuon turvetuotantoalueen reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä ei ole asuttuja tiloja tai vapaa-ajan asuntoja. Lähin asuttu kiinteistö on 900 metrin päässä tuotantoalueesta ja lähin kesäasunto noin 15 km vesimatkan päässä purkuvesistön alajuoksulla. Akkosuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita, kaivoja tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Akkosuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Alueella ei ole myöskään seutukaavan luonnonsuojelualueita tai tiedossa olevia luontokohteita. Vesistön tila Akkosuon turvetuotantoalue sijaitsee Nilsiän reitin (04.6) Keyritynjoen valuma-alueella (04.67), tarkemmin rajattuna Palojoen valuma-alueella (04.678). Akkosuon vedet johdetaan Palopuroa pitkin Palojokeen ja siitä edelleen Keyritynjokeen. Keyritynjokeen on Akkosuon turvetuotanto-alueelta matkaa noin 9 km. Keyritynjoki laskee Ala-Keyrittyyn. Palopuron valuma-alue Akkosuon laskuojan kohdalla on 19,5 km 2. Palojoen valumaalueen pinta-ala on 45,65 km 2 ja järvisyys 0,70 %. Akkosuon turvetuotantoalueen (0,487 km 2 ) osuus Palopuron valuma-alueesta on noin 2,5 % ja Palojoen vesistöalueesta 1,06 %. Palojoen valuma-alueesta lähes puolet on kangasmaata ja toinen puolikas metsää kasvavaa turvemaata. Palojoen vesi on tummaa sekä humuspitoista. Veden ravinnepitoisuudet ovat fosforin osalta rehevän veden tasolla ja ajoittain jopa erittäin rehevän veden tasolla. Typpipitoisuus on tyypillinen humusvesille. ph on vaihdellut välillä 5-6 ja vesi on ajoittain hapanta. Veden puskurikyky on huono. Alapuolisen vesistön veden laatua on tarkemmin tarkkailtu vuosina 1993 ja 1994 Akkosuolla tehtyjen vesiensuojelu- ja kunnostustöiden yhteydessä. Akkosuon kunnostustyöt vuonna 1993 samensivat Palopuron vettä ja nostivat ravinne- ja rautapitoisuuksia. Vaiku-

4 4 tukset olivat lyhytkestoisia, suppea-alaisia, eivätkä ulottuneet tehdyn tarkkailun mukaan Keyritynjokeen saakka. Vuonna 1994 turvetuotannon vaikutus alueen alapuolisen Palopuron vedenlaatuun oli hyvin vähäistä ja näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden lievänä kasvuna. Kokonaistyppi-, -fosfori-, rauta-, ja kiintoainepitoisuudet olivat laskuojan alapuolella hieman korkeampia kuin yläpuolella, ero pitoisuuksissa oli hyvin vähäinen. Kalasto ja kalastus Palopurosta ja Palojoesta ei ole tehty kalataloudellisia selvityksiä. Rautavaaran osakaskunnan esimiehen mukaan Palojoen kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Joella harjoitetaan satunnaisesti mato-ongintaa ja katiskapyyntiä. Joen varressa ei juurikaan ole asutusta (yksi kesämökki) eikä alueelle kohdistu kalastuspainetta. Vesi joessa on tummaa sekä humuspitoista ja majavat rakentavat patoja vaikeuttaen mahdollista kalan nousua Keyritynjoesta. Palojokeen ei ole tehty istutuksia eikä muita kalataloudellisia hoitotoimenpiteitä. Akkosuon alapuolisten vesialueiden omistus kuuluu Rautavaaran osakaskunnalle. Hallinnollisesti alue kuuluu Rautavaaran kalastusalueeseen. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Akkosuon turvetuotanto Akkosuon suunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 50,1 ha, josta tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä 1,4 ha. Suon valmistelutyöt on aloitettu vuonna 1979 ja tuotanto vuonna Vuonna 2003 Akkosuolla tuotettiin turvetta m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 20 vuotta vuoteen Akkosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin. Tuotannossa on toistaiseksi käytetty vanhoja imuvaunuja, joita ei ole varustettu pölynerottimilla.

5 5 Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Tuotantoalueelle on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Akkosuolta vedet johdetaan laskuojaa pitkin Palopuroon ja siitä edelleen Palojokeen ja Keyritynjokeen. Kokoojaojissa on yhteensä 2 kpl patolaitteita, jotka hidastavat osaltaan veden virtausta. Turvetuotantoalueen länsipuolella ja osittain itäpuolella on eristysojat. Akkosuon eteläpään lohkon keskellä on kokoojaoja, joka on normaalia leveämpi. Kokoojaojassa on mittapato ja sen yhteydessä on ollut aikaisemmin automaattinen virtaamanmittauslaite. Kokoojaojan levennys toimii tasausaltaana pohjoispäästä tuleville kuivatusvesille. Kokoojaoja on levennyksen kohdalta osittain heinittynyt, mikä osaltaan sitoo ojaan kulkeutunutta kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tuotantoalueen eteläpäähän on yritetty kaivaa kaksi laskeutusallasta, mutta se ei ole onnistunut kivennäismaan huonon pysyvyyden ja altaan pohjaan kohdistuvan pohjavesipaineen takia. Akkosuon laskuojaan, ennen Palopuroa, on Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin toimesta kaivettu laskeutusallas (v. 1993). Altaasta ei ole suoraa yhteyttä Palopuroon vaan vesi virtaa maakannaksen yli ja kivien lomassa puroon. Laskeutusaltaan loppupää ja maakannas ovat hyvin kasvittuneet, joten allas tehostaa tuotantoalueelta ja sen ulkopuolelta tulevien vesien puhdistumista ennen Palopuroa. Akkosuon laskuojan kaivamista varten on pidetty ojitustoimitus. Ojitustoimituksen päätös on liitetty hakemusasiakirjoihin. Akkosuon pohjoispään vedet johdetaan edelleenkin eteläosan lohkon keskeltä. Nykyisen mittapadon tilalle asennetaan putkipato, joka tasaa veden virtausta leveään kokoojaojaan. Akkosuon eteläpäähän asennetaan lisäksi kaksi putkipatoa niin, että niiden kautta kulkee suurin osa eteläpään kuivatusvesistä.

6 Akkosuon eteläpäästä johdetaan 8,4 ha:n alalta kuivatusvedet sarkaojarakenteiden kautta kokoojaojaan ja edelleen laskuojaan. 6 Putkipatojen lisäksi hakija esittää laskeutusaltaan rakentamista laskuojan alkupäähän, mikäli sen rakentaminen on mahdollista. Laskeutusaltaan lähtöpäähän asennetaan patolaite, jossa käytetään myös putkipadon periaatetta. Laskeutusaltaan rakentamiseen vaikuttaa alueen kivennäismaan huono pysyvyys. Laskeutusaltaan rakentamismahdollisuus selvitetään. Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan käyttökohteisiin pääasiassa joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Akkosuolta on yhteensä noin 220 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Turve kuljetetaan reittiä: Suotie Rautavaara-Nurmestie (87) Rautavaara-Hankamäki, josta edelleen kantatie 75:lle. Suotien varrella ei ole yhtään asuinkiinteistöä. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa käytettävien polttoaineiden osalta kysymys on palavista nesteistä ja niitä koskevien määräysten soveltamisesta. Tuotannossa tullaan käyttämään 2-3 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 100 litraa ja muita voiteluaineita noin 15 kg. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä kesällä tuotantoaikaan on yhteensä noin litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisissa paikoissa. Polttoainesäiliöiden sijainti ilmenee turvallisuussuunnitelmasta, joka päivitetään vuosittain ja toimitetaan kunnan palopäällikölle. Akkosuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 soveltamista.

7 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Akkosuo on vanha turvetuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueen valmistelun yhteydessä. Vesien puhdistus on toteutettu edellä kuvatulla tavalla eli ulkopuoliset vedet on ohjattu mahdollisuuksien mukaan tuotantoalueen ohitse sarkaojissa on lietesyvennykset ja lietteenpidättimet alueella on 3 virtaaman rajoitinta kuivatusvedet johdetaan 1 laskeutusaltaan kautta, mikäli sen rakentaminen on mahdollista Akkosuon vesienpuhdistusta tehostaa lisäksi myös se, että vanhasta laskeutusaltaasta ei ole suoraa yhteyttä Palopuroon, vaan vesi virtaa maakannaksen yli ja kivien lomassa puroon. Laskeutusaltaan loppupää ja maakannas ovat hyvin kasvittuneet ja toimivat eräänlaisena kosteikkona. Hakija katsoo, että esitetyt kolme putkipatoa ja laskeutusallas putkipadolla varustettuna sekä veden virtaaminen kasvittuneen maakannaksen yli riittävät vesienkäsittelymenetelmiksi Akkosuolla. Vesienjohtamis- ja käsittelysuunnitelman yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön ja todettu, ettei niitä ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen vanhalla pienenevällä tuotantoalueella, jonka tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2025 mennessä, on hakijan mielestä investoinnin käyttöikä ja tuotantoalueen koko huomioon ottaen kohtuuton kustannus. Hakija pitää suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä BAT-periaatteen mukaisena puhdistusmenetelmänä Akkosuolla.

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 8 Vesistöt Akkosuon turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden toimintaa sekä lähtevän veden laatua ja määrää sekä vaikutuksia on selvitetty Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen raporteissa vuosilta 1993 ja Myöhemmin ei Akkosuolla ole ollut tarkkailua. Yhteenvetona tarkkailutuloksista voidaan kuitenkin todeta, että Akkosuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen Palopuron veden laatuun on tuotantoalueen kunnostusvaiheessakin ollut vähäistä ja näkynyt selvimmin ammonium-typpipitoisuuden lievänä kasvuna. Myöhemmin tuotantovaiheessa ovat vaikutukset olleet vieläkin vähäisempiä. Akkosuon kuormitusta voidaan arvioida muilta hakijan vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella Akkosuon keskimääräinen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoaineen osalta 2,6 tonnia vuodessa, fosforin osalta 15 kg vuodessa ja typen osalta 600 kg vuodessa. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot. Akkosuon kuormitus nostaa Palopuron fosforipitoisuutta eri virtaamatilanteissa noin 10 %, typpipitoisuutta % ja kiintoainepitoisuuden ajoittain noin kaksinkertaiseksi. Arvioissa ei ole otettu huomioon Akkosuon laskuojassa olevan kosteikkotyyppisen altaan vaikutusta alueelta purkautuvan veden laatuun. Palojoessa pitoisuuden nousut ovat kertaluokkaa pienempiä ja niiden havaitseminen joen veden laadun luontaisesta vaihtelusta on vaikeaa. Alapuolisen vesistön vettä ei saadun tiedon mukaan käytetä talousvetenä, joten Akkosuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei aiheuta hakijan mukaan korvattavaa talousvesihaittaa. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan aiheudu.

9 9 Hankkeen vaikutukset kohdistuvat vesialueisiin, joilla ei ole kalatalouden ja kalastuksen kannalta sanottavaa merkitystä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Akkosuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaa-alueesta. Akkosuon turvetuotantoalueella ei ole tehty pölytarkkailua. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölyhaitoista. Akkosuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) ei ole asuinkiinteistöä tai vapaa-ajan asuntoa. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa 900 metriä. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Urakoitsijat ottavat tuulen suunnan tarkasti huomioon pölyävimpien työvaiheiden aikana niin, ettei mahdollisia pölyhaittoja synny. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla.

10 10 Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Etäisyys tuotantokentän reunasta lähimpään asuttuun tilaan on noin 900 metriä ja välissä on metsäalueita. Akkosuon turvetuotanto ei näin ollen aiheuta meluhaittoja. Akkosuon turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia melusta. Akkosuon turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan Rautavaara-Nurmes ja Rautavaara-Hankamäki teiden varressa sijaitsevissa kiinteistöissä turpeen toimitusten aikana joulu-maaliskuulla. Toisaalta turvetta ajetaan enimmäkseen talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille tullaan varaamaan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan ensin Tammasuon turvetuotantoalueen jätteenkeräyspisteeseen, josta ne toimitetaan Ekokemille. Aumapeittomuovi tullaan varastoimaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimittamaan mahdollisesti uusiomuovin raaka-aineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa tullaan vuosittain ilmoittamaan jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös.

11 Muut ympäristövaikutukset 11 Akkosuon turvetuotantoalue on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten sen turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, ulkoilu- tai virkistysalueita. Suon itä- ja pohjoispuolella kulkee retkeilyreitti. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Akkosuon pintavesitarkkailua toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti Akkosuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista.

12 TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ 12 Lupapäätöksessä voidaan antaa määräyksiä tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta, jolla tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY voimaan tullut YVA-laki ( /468) ja sitä täydentävä asetus ( /792) ja niihin voimaan tulleet muutokset eivät edellytä ympäristövaikutusten arvioinnin hankkeessa suorittamista, koska yhtenäinen tuotantopinta-ala ei ylitä 150 ha. Hakijan mukaan ei ole olemassa myöskään perusteita määrätä arviointimenettelyä harkinnan perusteella suoritettavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rautavaaran kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Savon Sanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautavaaran kunnanhallitukselta, Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Rautavaaran kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

13 Lausunnot 13 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että Keyritynjoki on rauhoitettu voimataloudelliselta rakentamiselta koskiensuojelulailla. Keyritynjoen yläosa Keyritynjärveen saakka kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin (Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö 63, 1992, Ympäristöministeriö). Erityissuojelun tavoitteena on koskien luonnontilan säilyttäminen, tarvittaessa perattujen koskien kiveäminen ja veden laadun parantaminen. Samoin suojelun tavoitteena on säilyttää vesistö luonnontilaisena opetuskohteena ja pitää rannat mahdollisimman rakentamattomina. Vaikka mietinnöllä ei ole lainvoimaa, osoittaa se selkeästi Keyritynjoen erityispiirteet ja mietintö tulee ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ottaa huomioon joen valuma-alueelle tulevien toimintojen lupakäsittelyssä. Akkosuon turvetuotanto ei aiheuta alapuoliseen vesistöön, Palojokeen eikä Keyritynjokeen, sellaisia muutoksia, että Keyritynjoen luonne erityissuojeltavana vesistönä vaarantuu. Ympäristökeskus katsoo riittäväksi ja Akkosuon alueella parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiseksi hakijan esittämän vesienkäsittelyratkaisun. Hakijan tulee kuitenkin toteuttaa myös suunniteltu laskeutusallas. Alueen eteläpäässä on hyvin heinittynyt paloallas, jonka hyödyntäminen laskeutusaltaana kannattaa selvittää. Laskeutusaltaaseen tulee asentaa pintapuomi pinnalla kelluvan aineksen talteenottamiseksi. Vaikka laskuojassa ennen Palopuroa olevaa allasta ei lasketakaan varsinaiseksi turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteeksi, sillä on huomattava merkitys Akkosuon kuivatusvesien käsittelyssä. Kuten hakijakin toteaa, allas on muotoutunut kasvillisuusallaskosteikoksi ja sen kannattaa antaa olla sellaisenaan paikallaan. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa 900 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on epätodennäköinen. Turvepöly voi kuitenkin kulkeutua tuulen mukana kauas tuotantoalueesta ja laskeutua lyhyessä ajassa, jolloin turvelaskeuman hetkellinen likaava vaikutus voi olla merkittävä. Tästä syystä ympäristökeskus esittää, että tuotantoalueella käytetään imuvaunuja, jotka on varustettu pölynerottimin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä.

14 14 Ympäristökeskus toteaa, että turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Akkosuon jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Tuotannon aikainen vesistötarkkailu voidaan suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois- Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Ympäristökeskus esittää, että kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma.

15 15 Ympäristökeskus esittää, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee laittaa vireille määräpäivään mennessä, jos tuotantoa alueella aiotaan jatkaa. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupahakemus laittaa vireille aikaisemmin. Hakemuksessa lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää ainakin yhteenveto lupakautena tapahtuneesta toiminnasta, jäljellä olevat turvevarat sekä ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto vesistötarkkailun tuloksista sekä keskimääräiset kuormitusarvot (g/ha/d) ja vedenkäsittelymenetelmien puhdistusteho, muiden lupakautena mahdollisesti suoritettujen ympäristökuormitukseen liittyvien mittausten tulokset, toiminnasta aiheutuneet valitukset ja niiden takia suoritetut toimenpiteet, alustava jälkihoitosuunnitelma sekä muut tarpeelliset selvitykset. 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää, ettei Akkosuon kuormitus aiheuta välittömästi sen vaikutusalueella olevassa vesistössä selkeästi eriteltävissä olevaa haittaa kalakannoille tai kalastukselle. Keyritynjoen yläosan kalataloudellinen tila on happamuuden ja raskasmetallipitoisuuksien takia heikentynyt. Koska Keyritynjoen valuma-alueen vesistöt ovat selvästi tavanomaista herkempiä valuma-aluekuormituksen vaikutuksille, on valuma-alueen vesiensuojeluun kiinnitettävä erityistä huomiota. Kalatalousyksikkö esittää, että Akkosuon vesienkäsittelyssä tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa ja vähimmäisvaatimuksena tulee olla laskeutusaltaan rakentaminen. 3) Rautavaaran kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. 4) Rautavaaran kunnan terveydensuojeluviranomainen esittää, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että laskuojassa oleva kosteikko voidaan määrätä mahdollisesti myönnettävässä ympäristöluvassa vesiensuojelurakenteeksi. Kosteikko ei ole ojitustoimituksella korvattua oja-aluetta suurempi, joten hakijalla on käsityksensä mukaan oikeus kosteikon hallintaan ilman erillistä sopimusta. Sen sijaan heinittyneen paloaltaan käyttö vesiensuojelujärjestelmän osana ei onnistu ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Sen muuttaminen tähän tarkoitukseen vaa-

16 tisi altaan uudelleen kaivamista ja laskuojan johtamista sen kautta. Hakija onkin hakemuksessaan esittänyt laskuojan yhteyteen kaivettavaksi uuden laskeutusaltaan. 16 Pölypäästöjen osalta hakija vaatii, ettei luvassa rajoiteta käytettävää tuotantomenetelmää ja esittää lupaehdoksi: Jos alueella käytetään imuvaunuja, niiden on tuotantokaudesta 2009 lähtien oltava pölynerottimin varustettuja. Hakijan mukaan vanhoja vaunuja joudutaan investointien ja rakentamistyön tasaamiseksi ja samalla tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi käyttämään noin viisi vuotta. Melun osalta hakija ei pidä tarpeellisena raja-arvojen asettamista, koska ohjearvot eivät tule Akkosuolla ylittymään. Akkosuon alue on osaksi vuokra-aluetta. Maanomistajat päättävät lopullisesti alueen jälkikäyttömuodosta, eikä jälkikäyttösuunnitelmien esittäminen näille alueille ole alueen hallintaolojen eikä tuotannon keston vuoksi mahdollista. Todennäköinen jälkikäyttömuoto tulee olemaan metsittäminen. Tältä osin riittävät hakijan mukaan tavanomaiset lupamääräykset. Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnon osalta hakija viittaa hakemukseen ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta esittämäänsä.

17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 17 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Rautavaaran kunnan Rautavaaran kylässä sijaitsevan Akkosuon noin 50 hehtaarin suuruiselle turvetuotannossa olevalle alueelle. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmänä on kolme virtaamansäätöpatoa, laskeutusallas, sarkaoja-altaat ja päistepidättimet. Laskeutusallas varustetaan virtaamansäädöllä. Näiden lisäksi alueen vesiensuojelurakenteisiin luetaan laskuojassa ennen vesien Palopuroon johtamista sijaitseva kosteikkoallas. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Kaikkien vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä viimeistään vuoden 2005 tuotantokauden alkuun mennessä. Työt on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen, laskeutusaltaan ja kosteikoaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipadot, pintapuomit) on pidettävä kunnossa.

18 Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 18 Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölypäästöjä vähentävillä sykloneilla tai pölyerottimilla vuoden 2009 tuotantokaudesta alkaen. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu kohtuutonta melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla, vuodot maaperään on estettävä. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen.

19 19 Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 6. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuutta kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta. 7. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

20 20 Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan tarkentaa ja täydentää Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 9. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

21 RATKAISUN PERUSTELUT 21 Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Akkosuo on Koillis-Savon seutukaavassa varattu turvetuotantoalueeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Akkosuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas ja virtaamansäätöpadot ovat vanhalla, jo pitkään tuotannossa olleella tuotantoalueella riittävät vesiensuojeluvarustukset, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö. Pölynerottimilla varustettuja imuvaunuja voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Ympäristölupavirasto pitää vuoden 2009 tuotantokautta kohtuullisena siirtymäaikana uudenlaisten järjestelmien käyttöön ottamiselle. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on

22 22 tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää hakemusta varten. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Vesistöpäästöt käytöstä poistuneilta alueilta alenevat asteittain, siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on syytä johtaa laskeutusaltaan kautta. LAUSUNTO YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta sekä vaatimukset tuotannosta poistuneiden alueiden vesiensuojelusta, pölypäästöjen rajaamisesta ja tarkkailun järjestämisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Melun rajoittamisesta annetaan yleismääräys. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee 900 metrin päässä turvetuotantoalueesta. Tarkempien melurajojen asettaminen ei siten ole tarpeen. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2012 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau-

23 keamaan. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. 23 Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2012, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta ja -käytöstä ja sen vaatimista tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 39, 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 45 1mom., 46, 52, 54, 55, 56, 62, 72, 90 ja 100. Jätelaki 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1700 euroa (turvetuotantoalue ha). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-

24 24 keskukselle, Rautavaaran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Rautavaaran kunnassa ja kuuluttamisesta ilmoitetaan Savon Sanomat -nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

25 MUUTOKSENHAKU 25 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

26 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 98/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetusta laissa.