ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 110/04/2 Dnro ISY-2004-Y-35 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Jyrkän Energiaturve Oy os. Jyrkäntie 1722, JYRKKÄ ASIA Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Sonkajärvi TOIMINTA Hakemus koskee pinta-alaltaan 61,6 ha:n tuotantokuntoista Pilvisuon turvetuotantoa ja tuotantoon valmistelemattomien Kuohunsuon (tuotantoala 21,4 ha) ja Matosuon (tuotantoala 7,5 ha) turvetuotantoa ja siihen liittyviä ojituksia. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon Sitä on täydennetty Hakijayhtiö on saakka toiminut nimellä Pilvipala Ky. Pohjois-Savon ympäristökeskus on merkinnyt Pilvipala Ky:n harjoittaman turvetuotannon ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Päätöksellään ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan hakemiseen jatkoaikaa saakka.

2 2 Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Turvetuotanto on luvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakija on vuokrannut turvetuotantoon ja pintavalutuskentiksi tarvittavat alueet 20 vuodeksi alkaen. Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Pilvisuo on osoitettu erityistoimintojen alueeksi turvetuotantoa varten (EO1). Kuohunsuolle ja Matosuolle ei ole maakuntakaavassa merkitty mitään aluevarausta. Tuotantoalueet eivät sijoitu Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaava-alueelle eikä laadittavana olevalle Jyrkän kylän osayleiskaava-alueelle. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA TUOTANNON JÄRJESTÄMINEN Tuotantoalueiden sijainti ja niiden ympäristö Tuotantoalueet sijaitsevat Sonkajärven kunnan Haapajärven Sydänmaan kylässä Jyrkän kylätaajaman pohjoispuolella noin 20 kilometriä Sonkajärven keskustasta koilliseen. Pilvisuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotannosta on jo poistunut noin 15 ha:n alue, joka on metsitetty. Kuohunsuo sijaitsee Pilvisuon luoteispuolella. Kuohunsuo rajoittuu matalahkoihin hiekka- ja moreenikankaisiin ja ojitettuihin rämeisiin. Suon pohjoisosa on metsäojituksen vuoksi kuivunut ja on nykytilassaan kangasrämettä. Kuohusuon keskiosassa ja Pilvisuohon rajoittuvassa eteläosassa vallitsevia suotyyppejä ovat kasvillisuuskartoituksen mukaan isovarpuräme, oligotrofinen lyhytkorsiräme ja lyhytkorsikalvakkaneva. Alue on

3 3 ojitettu noin 10 vuotta sitten, mutta puusto on niukkaa. Kartoituksessa ei tullut esille rauhoitettuja, uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Kuohusuon eteläja pohjoispuolelle on metsäautotie ja suon poikki kulkee sähkölinja. Matosuo sijaitsee Pilvisuon pohjoisosan länsipuolella ja se rajoittuu pääosin mataliin hiekkakankaisiin. Suon pohjoispuolella on ojitettua rämettä. Ojitukset ovat vaikuttaneet Matosuon suoluontoon niin, että suotyyppejä ei voida määritellä. Alue on nykyisellään varputurvekangasta. Matosuon länsilaidalla on suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolella lähde, jonka ympärille on jätetty 80 x 100 metrin hakkaamaton ja ojittamaton alue. Kuohunsuon ja Matosuon linnusto Kuohusuon ja Matosuon linnusto on tehdyn lintulaskennan perusteella tyypillistä Ylä-Savossa esiintyvää metsäisten soiden lajistoa. Merkittävimpiä havaintoja olivat Kuohunsuon pohjoisosasta löytynyt metson soidinpaikka ja kulorastaan runsas esiintyminen (kaksi paria ja yksinäinen lintu). Mitään harvinaisuuksia ei pesimäaikaisessa kartoituksessa havaittu. Tuotantoalueiden ympäristön asutus Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Pilvisuon tuotantoalueen eteläpuolella. Etäisyys uusilta tuotantoalueilta asutukseen on lyhimmillään 750 metriä. Jyrkän kylä on noin 1,5 km:ä Pilvisuolta kaakkoon. Kuivatusvesien purkureitti ja vesistön tila Tuotantoalueet sijaitsevat Nilsiän reitin Nurmijoen alueen keskiosilla (4.643 ja 4.642). Pilvisuon ja sen yläpuolisen Kuohunsuon kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Valtapuroon. Pilvisuon tuotantolohkon 1 (2,8 ha) kuivatusvedet johdetaan erillisen metsäojan kautta Valtapuroon. Valtapuro laskee Kiltuanjärven alaosan Niskalahteen, josta vedet purkautuvat Jyrkänkosken kautta Haapajärveen.

4 4 Matosuon kuivatusvedet johdetaan Navettapuroa myöten Haapajärven Pienilahteen. Haapajärvestä vedet laskevat Haapakosken kautta Päsmäriin ja siitä edelleen Nurmisen kautta Nurmijokeen. Haapajärven Haapakoskeen rajoittuvan valuma-alueen pinta-ala on 742 km 2 ja järvisyys 10,7 %. Vesistöalueen järvistä Laakajärveä sekä Kiltuanjärveä ja Haajaistenjärveä säännöstellään. Keskivirtaama on Kiltuanjärven alapuolella Jyrkänkoskessa 42,8 m 3 /s ja Haapajärverven alapuolisessa Haapakoskessa 44,8 m 3 /s. Valtapuron (F 24 km 2 ) ja Navettapuron (F 2 km 2 ) virtaamat ovat niiden pienistä valuma-alueista johtuen vähäisiä. Nurmijoen valuma-alueesta noin 45 % on turveperäistä aluetta, peltoa on vain 0,6 %. Vesistöalueella oli vuonna 2002 turvetuotantoa yhteensä 544 ha:lla, josta 254 ha laski vetensä Laakajärveen ja 290 ha Kiltuanjärveen. Kiltuanjärven veden laadusta on tietoja vuodesta 1981 alkaen. Jyrkänkoskelta (Kiltuanjärven ja Haapajärven välinen koskialue) ja Haapajärveltä on vain muutamia näytteitä veden laadusta. Kiltuanjärven vesi on suoperäisille alueille tyypillisesti humuspitoista ja myös veden väriarvot ovat korkeita (yli 100 mg/l Pt). Etenkin suuret kokonaisfosforipitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Järven syvännealueen alusveden happipitoisuus on kevättalvella heikentynyt, mutta varsinaista happikatoa ei ole ilmennyt. Jyrkänkoskella veden laatu on 1980-luvun tulosten perusteella hyvin samankaltaista kuin Kiltuanjärvessä. Haapajärvestä on vain talviaikaiset näytesarjat vuosilta 1977 ja 1997, Haapakoskesta on kolmen näytekerran tulokset vuodelta Haapajärvessä alusveden happipitoisuudet olivat jo keskitalvella otetuissa näytteissä alhaisia. Järven ravinnepitoisuudet olivat näiden näytteiden perusteella hieman Kiltuanjärveä alhaisemmat.

5 Kiltuanjärvi ja Haapajärvi on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa hieman reheviksi tai reheviksi järviksi. 5 Kalasto ja kalastus Kiltuanjärvellä ja Haapajärvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueella on käytössä vesialueen omistajien myymien kalastuslupien lisäksi viehekalastukseen oikeuttava järvialueiden yhteislupa ja erillinen koskialueiden yhteislupa. Kiltuanjärven säännöstelyn kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulosten mukaan järven yleisimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja muikku. Saalislajistoon kuuluvat myös siika, taimen, kuha ja made. Tiedusteluaineiston mukaan Kiltuanjärvellä kalastusta haittaavina tekijöinä pidetään pyydysten likaantumista ja säännöstelyä. Alueelle on istutettu taimenta, siikaa ja harjusta. Nykyisin siikaistutukset on korvattu kuhalla. Nurmijoen koskialueilla on tehty virtavesikunnostuksia. Alueen kuntoonpano ja tuotantotoiminta Hakija tuottaa sekä palaturvetta että jyrsinturvetta. Tuotannon pääpaino on palaturpeessa, mutta kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen, sääolosuhteiden ja olemassa olevan nostokaluston tehokas käyttö huomioon ottaen on eri menetelmien sekakäyttö järkevää ja tehokasta. Turvepaksuudeltaan matalat alueet voidaan hyödyntää tarkkaan jyrsinturvetuotannossa imuvaunumenetelmällä. Palaturvetuotantoon soveltuvat vain turvepaksuudeltaan yli 60 cm:n alueet. Turvetuotannon on arvioitu kestävän hankealueella noin 20 vuotta. Pilvisuolla tuotantoa on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Seuraavan viiden vuoden aikana Pilvisuolta on tarkoitus nostaa noin m 3 turvetta vuodessa, jonka jälkeen tuotantoala vähenee noin puoleen nykyisestään. Tuotannosta poistuvat alueet sijaitsevat Pilvisuon pohjois- ja koillisosassa. Myös lähimpänä asutusta oleva lohko 1 alueen eteläpäästä poistuu tuotannosta vuoteen 2007 mennessä. Tuotannosta poistuvat alueet jäävät metsätalouskäyttöön ja niille istutetaan männyntaimia. Pilvisuon tuotantoalueen vesiensuojelua parannetaan kaivamalla eristysojat ja rakentamalla laskeutusaltaita niin, että alueella on yhteensä neljä allasta.

6 6 Kuohunsuon ja Matosuon kunnostustyöt aloitetaan kaivamalla eristysojat tuotantoalueiden ympärille. Seuraavaksi kaivetaan pintavalutuskenttien tarvitsemat ojastot, asennetaan mittapadot ja tukitaan pintavalutuskentillä olevat metsäojat oikovirtauksien estämiseksi. Laskeutusaltaat kaivetaan ennen kunnostettavan alueen kokoojaojien ja reunaojien kaivua. Viimeisenä kaivetaan sarkaojat ja sarkaojasyvennykset sekä asennetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Kaivutyöt tehdään talvella, jolloin kaivuaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojituksen jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja muotoillaan sarat tuotantokuntoon. Pilvisuon ja Kuohunsuon välille rakennetaan noin 500 metriä tietä, joka mahdollistaa saman tuotantokaluston käytön molemmilla alueilla. Tuotantoalueiden ja niiden vesiensuojelurakenteiden (pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat) alapuoliset ojastot soveltuvat sellaisinaan laskuojiksi eikä niissä ole tarvetta tehdä perkaus- tai kaivutöitä. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pilvisuon nykyisen tuotantoalueen vesiensuojelua parannetaan ohjaamalla kuivatusvedet sarkaojarakenteiden kautta laskeutusallaskäsittelyyn. Laskeutusaltaat (yhteensä 4 kpl) mitoitetaan turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2003) mukaisesti ja ne varustetaan pintapuomeilla. Lohkojen kaksi ja kolme väliseen kokoojaojaan rakennetaan virtaamansäätöpato. Kaikkiin sarkaojiin kaivetaan sarkaojasyvennykset ja päisteputkiin asennetaan lietteenpidättimet. Pilvisuon alueella käytetään ojan pohjalla makaavaa sihtiputkea (Pielapidätin). Pilvisuon tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä ohjataan mahdollisuuksien mukaan eristysojien kautta varsinaisen tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmien ohi. Eristysojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset. Osa Pilvisuolta tuotannosta poistuneiden alueiden vesistä joudutaan ohjaamaan tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmien kautta. Tämä on otettu huomioon laskeutusaltaiden mitoituksessa. Uusien lisäalueiden Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotannon vesiensuojelu on suunniteltu vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

7 7 Kaikkiin sarkaojiin rakennetaan sarkaojasyvennykset ja niihin sijoitetaan lietteenpidättimet (Pielapidätin). Sarkaojasyvennykset puhdistetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa tuotantoalueen syyskunnostuksen yhteydessä. Uusien tuotantoalueiden kokoojaojien alapäihin rakennetaan laskeutusaltaat ja niiden viereen lietteen läjitysalueet. Altaat puhdistetaan ainakin kerran vuodessa. Kuohunsuon laskeutusaltaasta vedet valuvat luontaisesti lähellä Pilvisuon pohjoispäätä sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Kentän pinta-ala on noin 1,35 ha eli 5,0 % valumaalueen pinta-alasta. Se sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Pintavalutuskentän alueelle jäävät metsäojat tukitaan oikovirtauksien estämiseksi. Jako-ojan kautta kentälle tulevat vedet ohjataan koko pintavalutuskentän alueelle ojamaita pengertämällä. Kentän alapuolisesta keräilyojasta vedet ohjataan Pilvisuon eristysojastoon ja edelleen metsäojan kautta Valtapuroon. Matosuon vedet johdetaan kokoojaojaa pitkin laskeutusaltaalle, josta ne valuvat luontaisesti metsätien alittavasta rummusta pintavalutuskentälle. Kentän pinta-ala on 0,55 ha eli 5,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän läpi kulkeva metsäoja tukitaan jako-ojan läheisyydestä tiiviillä kivennäismaalla. Muualla oja täytetään pintakasvillisuutta sisältävällä turpeella. Kuohunsuon ja Matosuon laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien mitoitus täyttää turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2003) mitoituksen. Hakijan käsityksen mukaan Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon vesiensuojelussa on otettu huomioon ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja paras käytäntö (BEP). Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetusreitti hankealueelta on jyrsinturpeen osalta Poromäki - Laakajärvi maantietä pitkin noin 20 km valtatie 5:lle ja sitä pitkin Kuopioon. Palaturvetta toimitetaan paikallistietä pitkin Jyrkän kylältä Sukevalle ja sieltä valtatie 5:n kautta Kajaaniin. Turvetuotannon liikennettä lisäävä vaikutus on edellä mainituilla tieosuuksilla vähäinen.

8 8 Turvekuljetukset ajoittuvat pääosin tuotantokauden jälkeiselle talvikaudelle. Kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä on kolme asuttua taloutta, joille kuljetukset voivat aiheuttaa meluhaitta ja tien pölyämisestä johtuvaa haittaa. Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotantoalueilla käytetään vetokalustona 3-5 traktoria ja aumauskoneena tela-alustaista kaivinkonetta. Vuotuinen polttoaineen kulutus on keskimäärin noin litraa ja se vaihtelee vuosittain tuotanto-olosuhteista riippuen. Polttoaineet varastoidaan kolmessa litran terässäiliössä. Pilvisuon alueella on turvemaalle rakennettu sorastettu alue, jossa tankkaukset suoritetaan. Hakijalla on tuotantoalueista erillään oleva korjaamohalli, jonne varastoidaan tilapäisesti kaikki ongelmajätteet ennen niiden toimittamista jatkokäsittelyyn. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistöt Hankkeen vesistökuormitusta on hakemussuunnitelmassa arvioitu kunnostus- ja tuotantoaikaisissa tilanteissa Vapo Oy:n Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Siinä on Pilvisuon osalta käytetty laskeutusaltaallisten soiden kuormitusta, Kuohunsuon ja Matosuon osalta on käytetty pintavalutuskentällisten soiden kuormitusarvoja. Kunnostusvaihe on arvioitu erikseen.

9 Pilvisuon tuotantoaikainen sekä Kuohunsuon ja Matosuon kunnostusaikainen kuormitus (brutto) on kesäaikana keskimäärin seuraava: 9 Tuotantoalue Kiintoaine kg/vrk Kokonaisfosfori kg/vrk Kokonaistyppi kg/vrk Pilvisuo 61,6 ha 4,1 0,03 0,7 Kuohunsuo 21,4 ha 2,6 0,03 0,9 Matosuo 7,5 ha 0,9 0,01 0,3 Yhteensä 90,5 ha 7,6 0,06 1,9 Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailun mukaan rankkasateiden aikaiset ominaiskuormitukset ovat tavallisimmin noin 2-5 -kertaisia tuotantokauden keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Kuormituksen kasvu rankkasadekausina aiheutuu pääosin valuman kasvusta. Toukokuun ja lokakuun välisen ajan (9 kk) kuormitus on Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon alueella osan alueista ollessa keskimääräistä enemmän kuormittavassa kunnostusvaiheessa yhteensä noin kg kiintoainetta, 16 kg fosforia ja 513 kg typpeä. Tämä kuormitus vastaa asukasvastinelukuihin suhteutettuna fosforin osalta 33 asukkaan ja typen osalta 158 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kunnostusvaiheen jälkeen kuormituksen arvioidaan alenevan huomattavasti. Pohjavesialueet ja pienvedet Tuotantoalueiden ympäristön kangasmaat ovat hiekkaisia tai kivisiä moreenikankaita. Lähin pohjavesialue on Kiukonkankaan I-luokan alue noin neljä kilometriä Pilvisuon tuotantoalueesta Haapajärven itäpuolella. Turvetuotantoalueilla ei ole vaikutusta pohjavesialueelle. Matosuon länsipuolella olevan lähteen säilyminen on otettu huomioon siten, että kaivutöitä ei tehdä lähteen läheisyydessä. Nykyiset metsäojat toimivat eristysojana. Suunnitellun tuotantoalueen reunaoja sijoittuu noin 40 metrin etäisyydelle lähteestä. Lähdettä käytetään hakijan osakkaan talousvetenä lähteen läheisyydessä olevalla metsästysmajalla.

10 10 Pölyvaikutukset Turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti tuotantokaudelle. Työkoneiden liikkuminen kuivalla tuotantokentällä aiheuttaa pölyämistä samoin kuin turpeen aumaaminen ja sen kuormaaminen kuljetuksiin. Pölyämisen määrään vaikuttavat myös tuotantomenetelmä, turpeen laatu, maasto-olosuhteet sekä säätila ja tuulisuus. Turvetuotannon aiheuttamat pölylaskeumat ovat suurimmat noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuulen mukana turvepöly voi kulkeutua kauaskin tuotantoalueesta ja pölyn laskeutuessa esimerkiksi tyynelle veden pinnalle se koetaan viihtyvyyshaittana. Turpeen lastaaminen tapahtuu yleensä tuotantokauden ulkopuolella. Lastauksen aiheuttama pölyäminen koetaan silmämääräisesti suurena, mutta sen vaikutusalue on yleensä pieni. Turvekuljetuksissa kuormat peitetään huolellisesti pölyämisen estämiseksi. Pilvisuolla tuotantomenetelminä ovat jyrsinturpeen nosto imuvaunulla ja palaturpeen nosto. Suunnitelmissa on hankkia myös mekaaninen kokoojakalusto. Kuohunsuolla ja Matosuolla pääasiallisin tuotantomenetelmä on palaturvetuotanto, joka on eri menetelmistä vähiten pölyävä. Lähin asutus sijoittuu Pilvisuon tuotantolohkon 1 lounaispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Asutuksen ja tuotantolohkon välinen kangas on hakijan hallinnassa olevaa mäntymetsää, jonka käsittelyssä on otettu huomioon sen vaikutus pölyn ja melun leviämistä vähentävänä tekijänä. Lehtipuut ja niiden versot jätetään raivaamatta Pilvisuon eteläreunan ja maantien väliseltä alueelta. Pilvisuon lohkoilla 1 ja 2, jotka ovat lähimpänä asutusta, turpeen nostoa imuvaunumenetelmällä ei aloiteta tai se keskeytetään välittömästi mahdollisen pölyhaitan vuoksi, jos tuulen suunta kääntyy asutusta kohti. Jyrsinturvetta ei päästetä kuivumaan liikaa, koska ylikuiva turve pölisee eniten. Vanhat imuvainut on tarkoitus varustaa pölynerottimena toimivilla halkaisijaltaan noin kolme metriä olevilla pressuputkilla, jossa poistoilman turvepöly saadaan laskeutumaan maahan.

11 11 Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu johtuu työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen aiheuttamista äänistä, jotka vastaavat maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Turvetuotannossa melu keskittyy tuotantokaudelle touko- elokuulle, jolloin melua esiintyy vuorokauden aikana. Turpeen kuljetuksien melu syntyy raskaan liikenteen äänistä ja ajoittuu työmaakohtaisesti yleensä yhden tai korkeintaan kahden kuukauden ajalle. Selvitysten mukaan turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaunulla noston aiheuttamat hetkelliset 55 db:n melualueet ulottuvat metrin etäisyydelle työkohteesta. Edellä mainitut työvaiheet eivät käytännössä aiheuta tuotantokenttien ulkopuolella pitkäaikaisia 55 db:n melutason ylityksiä. Turvekenttien kunnostustyöt (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvaus) ja palaturpeen nosto aiheuttavat 55 db:n melutasoja merin etäisyydelle työkohteesta. Näiden työvaiheiden tekeminen yöllä klo voi nostaa ympäristön melutasot ohjearvon 50 db tasolle noin puolen kilometrin säteellä. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 db:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä metrin säteellä. Turpeen nostaminen uuden tyyppisellä imuvaunulla (malli JIK-35) aiheuttaa muita kunnostus- ja työmenetelmiä suurempia melutasoja. Mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasojen ohjearvojen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueesta. Pilvisuolla voi aiheutua meluhaittoja asutukselle lohkon 1 ja lohkon 2 eteläosan turvetuotannosta. Näiden alueiden etäisyys asutuksesta on alle 500 metriä. Uusien tuotantoalueiden Kuohunsuon ja Matosuon etäisyys asutuksesta on vähintään 800 metriä, joten niillä tapahtuva turvetuotanto ei ennalta arvioiden aiheuta melun raja-arvojen ylityksiä. Lähinnä asutusta olevilla alueilla ei nosteta turvetta yöllä klo Pilvisuon lohkot 1 ja 2 ovat poistumassa tuotannosta suurimmaksi osaksi 2-3 vuoden kuluessa.

12 12 Toiminnasta syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa alueella syntyvät jätteet ovat pääasiassa koneiden jäteöljyä ja öljynsuodattimia. Turveaumojen peittämisessä käytettävä muovi pyritään käyttämään uudelleen. Muuten muovi toimitetaan kunnan jätteenkäsittelyyn. Huoltotyöt tehdään pääasiassa hakijan huoltohallissa, joka sijaitsee Pilvisuolle tulevan tien varressa. Jäteöljy toimitetaan Keräysöljy Oy:lle. Muut ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätteiden keräyspaikalle. Muut jätteet kerätään roska-astioihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Muutoinkin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Pilvisuon nykyiselle tuotantoalueelle on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota täydennetään koskemaan myös uudet lisäalueet. Tuotantoalueilla noudatetaan sisäministeriön pelastusosaston antamaa turvetuotannon paloturvallisuusohjetta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pilvisuon turvetuotanto ei ole ollut kuormitus- ja vaikutustarkkailun piirissä. Hakija esittää, että hankkeen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa tiedot tuotanto- ja kuntoonpanotöistä, vesiensuojelurakenteiden toiminnasta ja hoidosta, vesinäytteiden otosta ja vesimäärän mittauksista sekä muista kuormitukseen vaikuttavista seikoista. Tuotantoalueiden kuntoonpanon ja tuotannon päästö- ja vaikutustarkkailun hakija esittää tehtäväksi hakemuksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Kuormitusta tarkkaillaan Kuohunsuon pintavalutuskentältä kolme kertaa vuodessa ja Matosuon pintavalutuskentällä kerran vuodessa. Vesimäärien mittaus tehdään mittapadoilla. Vaikutustarkkailu toteutetaan tarkkailemalla Valtapuron veden laatua tuotantoalueiden purkuvesien ylä- ja alapuolella kolme kertaa vuodessa. Hakija ei esitä pölyn, melun ja liikenteen päästöjen tarkkailemista.

13 13 TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Turvetuotannon arvioidaan kestävän alueella noin 20 vuotta. Pilvisuon vanhimmat lohkot poistuvat käytöstä lähivuosina. Tuotannosta poistuvat alueet otetaan metsätalouskäyttöön. Hakemukseen sisältyy hakijan laatima kartta vuoteen 2007 mennessä Pilvisuolta tuotannosta poistuvista alueista ja näiden alueiden vesien johtamisesta. Metsitettävien alueiden vedet johdetaan osittain ympärysojiin ja osittain laskeutusaltaiden kautta nykyisiä purkureittejä. AIHEUTUVAT VAIKUTUKSET JA KALATALOUDELLISTEN HAITTOJEN KOMPENSOINTI Nurmijoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon kuivatusvedet eivät vaikuta Kiltuanjärven ja Haapajärven käyttöön niin, että siitä aiheutuisi korvattavaa haittaa. Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset ovat tyypiltään ajoittaisia ja vaikeasti erotettavissa muista samanlaatuisista maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksista. Hakija esittää, että 91 ha:n tuotantoalueen kalataloudellisten vaikutusten kompensaatioon käytettäisiin istutuksiin :n arvosta pyyntikokoista kalaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta ja Sonkajärven kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sonkajärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa

14 ympäristölupavirastolle viimeistään Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Pilvisuolla, Kuohunsuolla ja Matosuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet. Ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut seuraavaa: - Matosuon länsipuolella sijaitsee lähde noin 40 metrin päässä suunnitellun tuotantoalueen kaivettavasta reunaojasta. Välissä kulkee olemassa oleva oja, joka tulee toimimaan eristysojana. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan eristysojaa ei saa syventää lähteen läheisyydessä. Reunaojaa ei tule kaivaa kivennäismaahan saakka. - koska pintavalutuskentät toteutetaan ojitetuille soille, tulee kentillä olevat ojat täyttää niin, että oikovirtaukset ojalinjojen kautta estyvät. - laskeutusaltaiden 3 ja 4 osalta tulee varmistaa, että myös viipymä täyttää "Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen " mukaiset vaatimukset. - turpeen aumaus ja kuljetusrekkaan lastaus tulee suorittaa niin, ettei turvetta pääse leviämään ojaan. Lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas eristysojasta. - tuotantoalueella käytettävien imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin. - tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä. - turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä. - alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.

15 - turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkkailla Haapajärven syvänteestä otettavin vesinäyttein (piste Haapajärvi 070). Pisteestä tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella maalis- huhtikuussa sekä loppukesällä elokuussa. Analyysit tulee suorittaa hakijan esittämän virtavesitarkkailun mukaisesti. Näytteiden otto syvännepisteestä tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen laajennusalueiden kuntoonpanoa. - kuormitustarkkailussa näytteitä kummallekin pintavalutuskentälle tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä otetaan kerran kuukaudessa toukokuusta syys/lokakuulle. Kun pintavalutuskenttien toimintatehosta on saatu käsitys muutaman vuoden seurannalla, voidaan näytteenottoa sen jälkeen harventaa. - ympäristökeskus suosittaa hakijalle liittymistä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan myös kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. - turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. - toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. - kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hakijalle voidaan myöntää lupa sillä edellytyksellä, että hakija velvoitetaan maksamaan vuosittain Pohjois- Savon TE-keskukselle 300 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella. Perusteluina kompensaatiotasolle on veden laadun muutosten ohella otettu huomioon Nurmijoen reitin kalataloudellinen merkitys. Nurmijoki on Pohjois-Savon tärkein jokireittikalastuskohde, jota hoidetaan pääasiassa taimenistutuksin. Nurmijoen koskissa on todettu myös taimenen luontaista lisääntymistä vuosina Lisääntymisalueista Jyrkänkoski on Kiltuanjärven ja Haapajärven välissä. 3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on Sonkajärven kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena lausunut, että vesistötarkkailu on

16 tehtävä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tuotantoalueet on liitettävä Pohjois- Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. 16 Turpeen aumausalueiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota niin, että turvetta ei saa joutua aumauksen aikana alueen kuivatusojiin. Tuotantoalueella käytettävien aineiden (poltto- ja voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulee järjestää niin, että niitä ei pääse maahan tai ojiin. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja ylivuodot tulee estää. 4. Sonkajärven kunta on lausunut, että vesien käsittelyssä on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Haapajärvi on virkistyskalastusalue, mikä on otettava tuotannossa huomioon. Muistutukset 1. Eskelinniemen osakaskunta on vaatinut hakijalta 400 euron vuosittaista korvausta kalaistutuksiin haitta-alueelle. Esimerkiksi kalanpyydysten likaantuminen on kalastajien antamien tietojen mukaan pahentunut huomattavasti turvetuotannon aikana. Kesällä veden pinnalla on nähtävissä turvepölyä silloin, kun tuulet ovat tuotantoalueelta päin. Alueiden laajetessa haitat tulevat kasvamaan. 2. AA, BB, CC, DD ja EE ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että hakemus evätään. Muistuttajat pitävät turvetuotannon jatkumisesta aiheutuvia riskejä hyötyihin verrattuna myös taloudellisesti niin suurina, että tuotannon jatkamista ja laajentamista ei voida järkevästi perustella. Muistuttajien havaintojen mukaan Haapajärven vesi samentuu selvästi kesäisin. Kesällä tyynellä järven pinnalla on havaittavissa selviä turvepölylauttoja. Tuulet työntävät lautat rannoille ja laitureiden poukamiin limaiseksi velliksi.

17 17 Kalaston ja kalastuksen kannalta ovat olosuhteet Haapajärvessä muuttuneet huonommiksi. Särkikalojen määrä on lisääntynyt järvessä huomattavasti. Aiemmin yleisesti esiintyneet kuha ja lohikalat ovat vähentyneet selvästi. Viime vuosina kalastusvälineiden nopea limoittuminen on haitannut kalastusta Etenkin Haapajärven Pienilahden rehevöityminen on lisääntynyt selvästi. Vesikasvusto on valtaamassa matalan lahden peräosan. Turvepöly näkyy korkeana pölypatsaana maisemassa kauas Haapajärven rannoille ja usein tuotannon käynnistyttyä järven pinnalle laskeutuu silmin havaittava pölykerros. Turvetuotantoalueelta kantautuvat koneiden matalat äänet kuuluvat kauas ja ääni jatkuu usein ympäri vuorokauden. Muistuttajien mukaan turvetuotantoalueet leimautuvat yleensä negatiivisesti ja siten turvetuotanto alentaa alueen kiinteistöjen arvoa. 3. FF on vaatinut, että hakijalle ei tule myöntää lupaa. Hakijan turvetuotanto tuottaa ja tuottaisi laajentuessaan erittäin paljon meluhaittoja ja veden likaantumishaittoja, sillä humus- ja muut orgaaniset kiinto- ja liukoaineet huonontavat äärimmäisen paljon Haapajärven veden laatua ja pienentävät myös muistuttajan huvilan arvoa. Ilmassa olevien pienhiukkasten vuoksi ei kesällä myöskään voi kuivata ulkona pyykkiä. Melu- ja veden likaantumishaitat ovat olleet havaittavissa jo aiempina vuosina, koska Kiltuanjärvi laskee Jyrkänkosken kautta suoraan Haapajärveen.

18 18 HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon vaatimusten johdosta hakija on todennut vesistökuormituksen osalta, että Pilvisuolla muutamia auma-alueita sijoittuu lähelle eristysojia. Aumojen tyhjennys on talvella toteutettu niin, että auman läheinen eristysoja on ensin koko auman pituudelta täytetty puhtaalla lumella, jolloin ojan päällä on voinut liikkua myös lastauskoneella. Auman tyhjennyksen loputtua eristysoja on puhdistettu kaivurilla taas auki. Ojan pinnalle mahdollisesti joutunut turve on näin siirretty ensimmäisenä pois ja ojan pohjalle jää vain puhdasta lunta. Hakijan imuvaunuissa on käytössä omavalmisteinen pölyerotin, jonka koeajot aloitettiin keväällä Vaunun poistoilma ohjataan maahan erillisen pressusta tehdyn pölynerottimen kautta, jolloin poistoilma ei pääse nousemaan korkealle ja pöly laskeutuu miltei heti tuotantokentän pintaan. Erotin toimii myös melunvaimentimena. Tuulen suunnan seurantaan työmaalla on tuulipussi. Tuotannossa otetaan aina huomioon tuulen suunta, turpeen kuivuusaste ja vuorokauden aika. Työvaiheita jaksottamalla pyritään mahdollisia pöly- ja melupäästöjä vähentämään. Hakijan mielestä ympäristökeskuksen esittämä tarkkailun tehostaminen on kohtuuton. Kustannukset nousevat liian korkeiksi hankkeen kokoon suhteutettuna. Lisäksi pintavalutuskenttien tarkkailuvaatimuksessa käytetty ilmaisu "muutaman vuoden seuranta" ei ole täsmällinen aikamääre. Myös Haapajärven syvänteen seuranta kaksi kertaa vuodessa on kustannuksiltaan kohtuuton vaatimus. Hakija pitää kohtuullisena menettelynä tarkkailujen yhdistämistä joko turvetuotannon yhteistarkkailuun tai muuhun seurantaan. Hakemukseen liitetty tarkkailuesitys on laadittu turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Hakija tulee neuvottelemaan mahdollisuudesta liittyä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan myös kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. Alueen jälkikäytön osalta hakija toteaa, että Pilvisuon ensimmäinen osa (noin 21 ha), joka on otettu käyttöön vuonna 1986, on kohta poistunut kokonaan tuotannosta. Edellisenä tuotantokautena loppuneille alueille on seuraavana keväänä istutettu männyntaimet ja metsittyminen on päässyt välittömästi alulle. Vuosina 2002 ja 2003 on istutettu myös koivua ja tervaleppää. Hakija tulee esittämään isommille tuotannosta vapautuville jälkikäyttösuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen esittämässä määräajassa.

19 Muilta osin hakijalla ei ole kommentoitavaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. 19 Hakija hyväksyy Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimuksen vuotuisesta 300 euron kalatalousmaksusta käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen tarkoittaviin toimenpiteisiin. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Sonkajärven kunnan lausuntojen johdosta hakijalla ei ole kommentoitavaa. Eskelinniemen osakaskunnan korvausvaatimuksen osalta hakija vastaa, että osakaskunnan esittämiä haittoja pyritään turvetuotannossa estämään ensisijaisesti vesiensuojelumenetelmien parantamisella, pölypäästöjen vähentämisellä ja vuosittaisen 300 euron kalatalousmaksun käyttämisellä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen koko vaikutusalueella alapuolisessa vesistössä. Hakija ei katso osakaskunnan korvausvaatimusta aiheelliseksi, koska kalatalousmaksun käyttö käsittää myös Eskelinniemen osakaskunnan vesialueet. Asianosaisten muistutusten johdosta hakija on vastannut muun muassa, että Haapajärven vesi samentuu kesällä useasta eri syystä. Valtaosan Haapajärven valuma-alueesta muodostavat ja 1970-luvuilla ojitetut metsämaat, jotka ovat aiheuttaneet runsaan kiintoainehuuhtouman. Järven pinnalle laskeutuva puiden siitepöly muistuttaa erheellisesti turvepölyä. Tuulet sekoittavat siitepölyn rantavedessä sameaksi, tarttuvaksi velliksi. Kalataloudellisten haittojen kompensaatio on esitetty hakemuksen vesistövaikutusselvityksessä. Hankkeen alapuolisen vesistön kalataloudellinen tila on ilmeisen hyvä. Pohjois- Savon TE-keskuksen lausunnossa on todettu taimenen lisääntyvän luontaisesti Nurmijoen reitin koskissa. Pilvisuolla on tuotettu turvetta vuodesta 1986 lähtien eikä hakijan tietoon ole aikaisemmin tullut muistuttajien mainitsemia ympäristövaikutuksia laskeumista, melusta tai pölystä lähempääkään Pilvisuon tuotantoaluetta. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan myöskään ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia melusta tai pölystä.

20 20 Turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteita valvotaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Vesiensuojelussa tullaan käyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia rakenteita. Välimatka Valtapuron suulta (Kiltuanjärven Niskalahti) Eskelänniemen kärkeen, jossa muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat, on noin viisi kilometriä. On hyvin epätodennäköistä, että turvetta kulkeutuisi Eskelänniemelle, kun otetaan huomioon välimatka, laimentumissuhteet ja Haapajärven syvyysprofiili. Hakija on liittänyt selitykseen kolmesta Haapajärven näytepisteestä otettujen vesinäytteiden tulokset ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n niistä antaman lausunnon, jonka mukaan Haapajärvi luokittuu tutkittujen ominaisuuksien (ph, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja koliformiset bakteerit) perusteella tyydyttävän ja hyvän rajalle. Vuosina 1977 ja 1997 otettujen vesinäytteiden tuloksiin verrattuna Haapajärven tilassa ei ollut tapahtunut muutoksia. Pilvisuon ja Eskelänniemen välinen lyhin etäisyys on 1,6 km. Tälle matkalle sijoittuu 15 eri kiinteistöä, jotka eivät ole valittaneet turvetuotannosta. Pilvisuo on Eskelänniemen pohjoispuolella. Yleensä kesällä tuulen suunta on etelästä, idästä tai lännestä. Vapo Oy:n Päsmärinsuon turvetuotantoalue sijaitsee noin neljä kilometriä Eskelänniemen eteläpuolella. Mahdolliset matalat, "häiritsevät" äänet voivat kuulua myötätuulen mukana sieltäkin. Hakija on ottanut tuotannossaan huomioon tuulen suunnan ja keväällä 2004 valmistui imuvaunuun pölynerotin. Tuotannossa tullaan painottumaan enemmän palaturpeen tuotantoon. Uudet tuotantoalueet sijaitsevat syrjemmällä asutuksesta, jonne tuotannon painopiste siirtyy tulevaisuudessa. Imuvaunuja korvataan mekaanisella keruukalustolla lähinnä asutusta olevilla tuotantolohkoilla. Hakija on hakemuksen täydennyksessä esittänyt toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Hakija on liittänyt selitykseensä valokuvia Haapajärvestä ja Navettapuron suualueen nykyisestä tilasta. Haapajärven Pienilahteen ei ole tullut Navettapuron kautta yhtään turve-

21 tuotannon kuivatusvesiä. Matosuon uusi tuotantoalue on pieni (7,5 ha). Sen kuivatusvesien käsittelyyn käytetään laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää. 21 Hakija kiistää muistuttajien väitteen siitä, että turvetuotanto alentaisi Jyrkän alueen kiinteistöjen arvoa. Selityksen liitteenä on kahden alueella kiinteistökauppoja tehneen kiinteistövälittäjän lausunnot, joiden mukaan Jyrkän alueen turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta myytävänä olleiden kiinteistöjen arvon muodostukseen tai edelleen myyntiin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jyrkän Energiaturve Oy:lle ympäristöluvan Sonkajärven kunnan Haapajärven Sydänmaan kylässä sijaitsevien Pilvisuon 61,6 ha:n tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon sekä valmistelemattomien Kuohunsuon 21,4 ha:n ja Matosuon 7,5 ha:n alueiden turvetuotantoon ja niihin liittyviin ojituksiin. Turvetuotantoalueilta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.

22 22 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen ja käsittely 1. Pilvisuon tuotantoalueen vedet johdetaan metsäojien kautta Valtapuroon, joka laskee Kiltuanjärven alaosassa Niskalahteen. Kuohunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Pilvisuon koillispuolen eristysojan kautta metsäojaan ja siitä edelleen samaa reittiä kuin Pilvisuon tuotantoalueen vedet. Matosuon tuotantoalueen vedet johdetaan Navettapuroa myöten Haapajärven Pienilahteen. 2. Turvetuotantoalueille on rakennettava hakemussuunnitelman liitteen 6 kuntoonpanosuunnitelmakarttaan (1 : 5 000) merkityt vesiensuojelurakenteet. Pilvisuolle on rakennettava neljä laskeutusallasta ja virtaamansäätöpato lohkojen kaksi ja kolme väliseen ojaan. Kuohunsuolle on rakennettava laskeutusallas ja vähintään 1,35 ha:n laajuinen pintavalutuskenttä. Matosuolle on rakennettava laskeutusallas ja vähintään 0,55 ha:n laajuinen pintavalutuskenttä. Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueiden ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Kuohunsuon ja Matosuon tuotantoalueiden vedet on johdettava pintavalutuskenttien kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava ja veden jakautuminen tasaisesti pintavalutuskentille on varmistettava jako-ojastolla. Mahdolliset oikovirtaukset on tukittava. Kentillä tulee välttää koneilla ajamista. 3. Kuohunsuon ja Matosuon tuotantoalueiden kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat. Pilvisuon tuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen (mitoitusohjeen mukaiset laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpato) on otettava käyttöön viimeistään ennen vuoden 2006 tuotantokauden alkua. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäris-

23 tökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen tuotantoalueiden kuntoonpanotöiden jatkamista Tuotantoalueiden ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana. Matosuon tuotantoalueen ja sen länsipuolella olevan lähteen välissä olevaa metsäojaa, joka toimii eristysojana, ei saa syventää lähteen läheisyydessä. Reunaojaa ei saa lähteen kohdalla kaivaa kivennäismaahan saakka. Ojitukset ja vesiensuojelurakenteiden toteutus on tehtävä niin, että niistä johtuvat vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Aumojen talvityhjennyksessä mahdollisesti ojiin joutuva turve on poistettava ja ojat puhdistettava ennen sulamiskauden alkua. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen, virtaamansäätöpadon, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. sarkaoja-altaat, päisteputket, pintapuomi) on pidettävä kunnossa. 5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.

24 24 Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai muilla pölynerottimilla. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s turpeen nostotyö on keskeytettävä. Tuulen seurantaa varten tuotantoalueilla on oltava tuulipussi. 7. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Pilvisuon lohkolla 1 ja lohkon 2 eteläosalla, jotka sijaitsevat lähinnä asutusta, turvetuotanto on keskeytettävä klo Hakijan hallussa olevilla metsäalueilla Pilvisuon eteläreunan ja maantien välissä mahdollinen metsänkäsittely on toteutettava niin, että metsä säilyy puustoisena. 9. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet 10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastointi on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Vuodot maaperään on estettävä. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheu-

25 du vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito 13. Tuotannosta poistuvilta tuotantoalueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Pilvisuolla vuoden 2007 loppuun mennessä tuotannosta poistuvien lohkojen vesien johtaminen on toteutettava hakemuksen lisäselvityksen liitekartassa 2.1 esitetyllä tavalla. Tuotannosta poistuvat alueet on metsitettävä. Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

26 26 Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 14. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. 15. Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksen vesistövaikutusarvion liitteenä 2 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti ja täydennettynä niin, että kummallekin pintavalutuskentälle tulevasta ja niiltä lähtevästä vedestä otetaan näytteet vähintään neljä kertaa vuodessa toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Lupakauden aikana näytteitä on otettava tuotantoalueiden kunnostusten toteutusvuotena ja kahtena vuotena tuotannon käynnistyttyä eli yhteensä vähintään kolmena vuotena. Vesistötarkkailuun on liitettävä Haapajärven syvänteen näytepiste, josta on otettava näytteet lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailu on aloitettava välittömästi päätöksen saatua lainvoiman. Kuormitus- ja vesistötarkkailu on pyrittävä toteuttamaan osana Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. 16. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 17. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

27 27 Kalatalousmaksu 18. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 300 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankeen vaikutusalueella. Ensimmäinen kerran maksu on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 19. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vahvistetussa Ylä-Savon maakuntakaavassa Pilvisuo on osoitettu turvetuotantoon. Kuohunsuolle ja Matosuolle ei ole osoitettu mitään aluevarausta. Uudet tuotantoalueet ovat pääosin ojitettuja ja niihin ei sisälly merkittäviä luontoarvoja. Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille.

28 28 Lupamääräykset Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Kuohunsuolle ja Matosuolle esitetyt vesiensuojeluratkaisut eli laskeutusaltaat ja ympärivuotisesti käytössä olevat pintavalutuskentät vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Pintavalutuskenttien pinta-alat vastaavat turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 2003 annettua mitoitusohjetta. Pilvisuon vanhan tuotantoalueen vesiensuojelua tehostetaan muun muassa laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadolla. Pilvisuon tuotantoala supistuu ja sen myötä myös kuormitus alenee. Tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun järjestämisestä annetaan erillinen määräys. Pölypäästöjen vähentämisestä annetaan määräys tuotantokaluston varustamisesta pölynerotussykloneilla tai muilla pölynerottimilla. Erityisesti Pilvisuon eteläosan tuotantolohkojen läheisyydessä on alle 500 metrin etäisyydellä asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Pölyhaittoja voidaan vähentää myös säilyttämällä suojaava puusto hakijan hallussa olevalla asutuksen ja tuotantoalueen välisellä metsäalueella. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotannon rajoittaminen asutusta lähimmillä Pilvisuon tuotantolohkoilla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.