Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevassa ojassa.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 110/05/2 Dnro ISY-2004-Y-269 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Savisuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Kerimäki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Savisuon noin 63 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Savisuo sijaitsee Kerimäen kunnassa kirkonkylästä noin 10 km pohjoiseen Kumpurannan ja Ylä-Kuonan kylissä. Savisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevassa ojassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

2 2 Etelä-Savon ympäristökeskus on tehnyt Savisuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Savisuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Purkureittiä koskeva hakemuksen muutossuunnitelma on toimitettu ympäristölupavirastolle HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Savonlinnan seudun vahvistetussa seutukaavassa Savisuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole seutukaavaa tarkempaa kaavaa. Puruveden rantaosayleiskaava on parhaillaan valmisteilla. Hakemukseen on liitetty osayleiskaavaa koskeva luonnos. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole muita erityiseen käyttöön varattuja alueita. Hakijalla on hallussaan maata Savisuon alueella yhteensä 79,4 ha, joka kokonaisuudessaan on vuokra-aluetta.

3 SAVISUON YMPÄRISTÖ 3 Savisuon välitön lähiympäristö on ojitettua metsätalousaluetta. Tuotantoalueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi asuttu kiinteistö. Savisuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskukohdasta Puruveteen on matkaa Puruveden Natura alueelle noin 5 kilometriä. Kuivatusvesien purkureitit ja vesistöjen tila Savisuon turvetuotantoalue sijaitsee Suur-Saimaan alueen (04.1) Puruveden (04.18) vesistöalueella. Tarkemmin rajattuna tuotantoalue on Rauvanjärven-Hepojoen (04.185) valuma-alueella. Rauvanjärven-Hepojoen valuma-alueen pinta-ala on 15,9 km 2 ja järvisyys 2,5 %. Savisuon osuus valuma-alueesta on 3,9 %. Rauvanjärven-Hepojoen valuma-alueesta noin 24 % on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 59 % kangasmaata. Savisuon vedet johdetaan laskuojaa pitkin Kummunjokeen ja siitä edelleen Rauvanjärveen. Aiemmin Rauvanjärvi on laskenut Myllyjokea pitkin Puruveden Hautalahteen, mutta nykyisin Rauvanjärvi purkautuu vuosikymmeniä sitten kaivettua uomaa Heponotkonjokeen ja edelleen sitä pitkin noin 400 metriä Myllyjokea idempänä Puruveden Hepolahteen. Kummunjoen vesi on erittäin rehevää, tummaa ja humuspitoista sekä melko hapanta. Kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Kummunjoki saa alkunsa Savisuolta, mikä omalta osaltaan selittää veden huonon laadun. Rauvanjärvi on matala ja rehevä lampi, jossa on todennäköisesti hapettomuutta keväisin. Järvi on ollut ruovikkoinen ja rehevä jo ennen Savisuon turvetuotantoalueen käyttöönottoa. Rauvanjärven ravinnepitoisuudet ovat vuosikymmenien kuluessa moninkertaistuneet.

4 Puruvesi on niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järvi, jonka veden laatuluokka on erinomainen. 4 Kalasto ja kalastus Kummunjoen, Rauvanjärven ja Heponotkonjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Sen sijaan Puruveden kalataloudellinen merkitys on alueellisesti ja maakunnallisesti suuri. Hakijan käsityksen mukaan Savisuon tuotantoalueen vaikutukset eivät ulotu Puruveteen. Puruveden Hautalahdessa on Puruveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan kuitenkin havaittu verkkojen limoittumista. Kummunjoen yläosa Savonlinna-Joensuu maantiehen saakka kuuluu Sääminginsalon kalastusalueeseen ja Pohjahonkalan osakaskunnalle. Muu alapuolinen vesistä kuuluu Puruveden kalastusalueeseen ja Kumpurannan osakaskunnalle. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Turvetuotanto Savisuon hakemussuunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 63,1 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä noin 2 ha. Suon valmistelutyöt on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Savisuon tuotantoalue ei ole ollut tuotannossa vuosina Vuotuinen tuotantomäärä on arviolta m 3. Tuotantoala pienenee vuoteen 2012 mennessä 33,2 ha:lla ja tuotannon arvioidaan päättyvän Savisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin. Tuotannossa käytetään mekaanisia kokoojavaunuja. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).

5 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen 5 Tuotantoalueelle on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Savisuon kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojiin ja niistä edelleen kahden laskeutusaltaan kautta Kummunjoki nimistä ojaa pitkin Rauvanjärveen. Kummunjokea on jouduttu perkaamaan osittain ja siitä on ojasopimukset Kerimäki Kitee kantatien yläpuoliselta osalta. Laskeutusaltaat on rakennettu vuonna 1983 ja ne korjataan mitoitukseltaan ja varustukseltaan nykyvaatimusten mukaisiksi. Ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Lisäksi tuotantoalue varustetaan kahdella virtaamanrajoittimella, joiden valuma-alue kattaa koko tuotantoalueen. Hakija hakee myös VL 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa olevassa toisten mailla kulkevassa laskuojassa kantatien alapuolella Rauvanjärveen seuraavien tilojen osalta: Kiinteistötunnus Tilan nimi Metriä KERIMÄKI KITEE KANTATIE KUMMUNMAA KUUSIKKO VESIJÄTTÖ/KUMPURANNAN OSAKASKUNTA 214 Hakemuksessa on Rauvanjärven alapuolella purkureitiksi ilmoitettu Myllyjoki. Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan pääasiassa joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Savisuolta on yhteensä noin 350 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään

6 syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. 6 Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa kolmea traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 450 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on Savisuon tuotantoalueella kolmessa eri säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisissa paikoissa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 15 m 3 :n määrää polttoöljyä. Voiteluaineet säilytetään tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Savisuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 soveltamista. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakijan mukaan Savisuon suunnitellut vesiensuojeluratkaisut täyttävät BATperiaatteen ottaen huomioon työmaan lyhyen jäljellä olevan kestoiän sekä suhteellisen pienen ja jatkuvasti alenevan tuotantopinta-alan. Pintavalutuskentän rakentaminen on hakijan mielestä teknisesti suuritöinen ja taloudellisesti kannattamaton. Arvion mukaan tuotantoala on kahden seuraavan tuotantokauden jälkeen alle 50 ha, noin viiden tuotantokauden jälkeen 35 ha ja noin 10 tuotantokauden jälkeen alle 20 ha. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRIS- TÖÖN Vesistöt Savisuon kuormitusta voidaan arvioida hakijan muilta vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella Savisuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoainetta 3,2 tonnia vuodessa, fosforia 19 kg vuodessa ja typpeä 0,8 tonnia vuodessa. Kuormitus on laskettu 63 ha:n tuotantopinta-alan mukaan. Vesistön kannalta

7 kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot. 7 Turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset fosforin, typen ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset Heponotkonjoen laskiessa Hepolahteen ovat eri virtaamatilanteissa seuraavat: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine µg/l µg/l mg/l keskim. ylin virtaama MHQ 7, ,4 keskim. virtaama MQ 3, ,6 keskim. alin virtaama MNQ 8, ,0 Pitoisuuslaskelmissa ei ole huomioitu aineiden sedimentaatiota, muuntumista tai hajoamista Rauvanjärvessä. Hankkeen vaikutusalueella ei hakijan mukaan sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan aiheudu. Hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Savisuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pö-

8 lyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. 8 Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaaalueesta. Savisuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) on 1 asuinkiinteistö, johon on matkaa 310 m. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10m/s. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella laskennallinen keskimääräinen melutaso ei hakijan mukaan missään tilanteessa nouse ohjearvoja suuremmaksi lähimmälläkään asutulla kiinteistöllä. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille varataan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte,

9 9 öljyjäte jne.) nimikylteillä. Aumapeittomuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimittamaan mahdollisesti uusiomuovin raaka-aineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille. Muut ympäristövaikutukset Savisuon turvetuotantoalue on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARAL- TA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Savisuolla on tehty kuormitus- ja vesistötarkkailua epäsäännöllisesti vuosina Hakemukseen on liitetty vanha tarkkailuohjelma. Etelä-Savon ympäristökeskus ei vuosittaisissa palavereissa ole edellyttänyt tarkkailua Savisuolla.

10 10 Mahdollisia pöly- ja meluvaikutuksia seurataan tuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Pöly- ja/tai melutarkkailua voidaan tehdä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Savisuolla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Niihin kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakija ilmoittaa toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kerimäen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu Puruvesi nimisessä lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Kerimäen kunnanhallitukselta, Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kerimäen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

11 11 Lausunnot 1) Etelä-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan ja vaatimuksinaan seuraavaa: Rauvanjärvi on matala ja sen veden laatu on rehevällä tasolla. Turvetuotannon vedet lisäävät omalta osaltaan järven kuormitusta. Talvikautena on vaara, että pohjalle laskeutunut fosfori liukenee uudelleen veteen, kun järvi ei saa ilmasta happitäydennystä. Toisaalta järvi toimii kesäaikaan puskurialtaana ennen Puruvettä. Mitä todennäköisimmin Rauvanjärvessä tapahtuu denitrifikaatiota, jolloin vedessä oleva typpi muuttuu kaasumaiseksi ja poistuu ilmaan. Puruveden Hautalahden syvänteen pisteessä 036 on Hertta-vedenlaatujärjestelmästä saatavan tiedon mukaan pintaveden kokonaisfosforipitoisuus ollut syksyllä 1979 noin 7 µg/l ja pohjan läheisessä kerroksessa ( 10 m) 6 µg/l luvun loppupuolella on pintaveden kokonaisfosfori ollut 4-6 µg/l ja pohjan läheisessä kerroksessa 7-10 µg/l. Keskisellä Puruvedellä (piste 039) on veden fosforipitoisuus vaihdellut likimäärin 4-6 µg/l. Joitakin suurempia arvoja on joukossa, mutta veden laatu on säilynyt niukkaravinteisena, eikä muutosta ole havaittavissa. Hakija esittää, että suon vesiensuojelurakenteita uudistetaan ja laitteistoksi lisätään kaksi virtaamanpidätintä. BAT-tarkastelussa on mainittu, että pintavalutuskenttä on liian kallis toteutettavaksi. Ylimalkainen toteamus ei riitä, vaan asian tueksi olisi pitänyt esittää läheisyydessä olevien turvemaiden soveltuvuus ja pintavalutuksen toteutuksen kustannukset. Hakemuksessa on perusteltu, että suo ei ole enää tuotantoalueena pitkäikäinen, näin voi olla, mutta Savisuo on ollut hyvin monena tuotantokautena lepäämässä. Tällöin ympäristö kuormittuu tarpeettomasti ja suon todellinen aukioloaika on huomattavasti pidempi kuin hakija antaa ymmärtää. Savisuon lupaan tulisi sisällyttää lupaehtojen tarkistuslauseke. Lupakaudeksi ympäristökeskus esittää 10 vuotta. Tuolloin on tarkemmin tiedossa suon lopetusajankohta ja siinä yhteydessä tulee myös tarkasteluun lopettamisen liittyvät muut toimet. Hakija tulee velvoittaa tekemään kahtena vuotena peräkkäin veden laadun seuranta. Tarkkailuajankohdaksi soveltuu lupakauden loppupuoli. Siihen tulee sisällyttää Rauvanjärven ja Hautalahden 4 kertaa vuodessa tapahtuva vesistönäytteenotto ja suolta lähtevän kuormituksen tarkkailu kaksi kertaa kuukaudessa tapahtuvana näytteenottona toukosyyskuun välisenä aikana. Kuormitustarkkailuun tulee sisältyä myös virtaamanmittaus. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole sellaisia luontoarvoja eikä uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä, jotka suoraan vaikuttaisivat tämän hakemuksen käsittelyyn ja sen ratkaisuun. Hakija ei ole esittänyt näkemystään Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta, vaikka Puruveden Natura-alue on likimäärin 5 km:n päässä Myllylahdesta. 2) Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että Savisuon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset Puruveden Hautalahdessa voivat näkyä muun muassa kutualueiden menetyksinä tai heikkenemisenä sekä verkkojen limoittumisena. TEkeskuksen mielestä hakijan on selvitettävä tuotantoalueen vaikutuksia ja laajuutta Pu-

12 12 ruveden Hautalahdessa TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelman tulee sisältää ainakin selvityksen muikun kutualueista ja arvion niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista sekä verkkojen limoittumisselvityksen havaskokeiden avulla ja arvion turvetuotannon osuudesta limoittumisessa. Selvitykset on tehtävä lupakauden alussa ja toistettava ennen seuraavaa lupakautta. TE-keskus esittää lupakauden pituudeksi enintään kymmenen vuotta. Yleisen kalatalouden kannalta mitään korvattavaa haittaa ei tässä vaiheessa voi määrittää. 3) Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä esittää, että turvetuotannosta aiheutuva melu ei saa ylittää terveydensuojelulain ja meluntorjuntalain nojalla annettuja melun ohjearvoja tuotantoaluetta ympäröivillä kiinteistöillä. Tarvittaessa tämä on syytä osoittaa luotettavin mittauksin tai leviämismallilaskelmin. Turvepölypäästöt eivät saa aiheuttaa terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Lisäksi turvetuotannosta aiheutuvat valumat turvetuotantoalueen alapuoliselle vesistölle tulisi todentaa, esimerkiksi valumien vaikutukset kaloille (elohopeapitoisuudet -> käyttö elintarvikkeena). 4) Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (rakennuslautakunta) ja kunnanhallitus esittävät, että tuotantoalueen vesiensuojelussa tulee noudattaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puruvesi kuuluu Natura-vesistöihin ja se on kunnalle ja sen asukkaille korvaamaton luonnonvara. Puruveden suojelemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapito on erittäin tärkeää ja niitä on huollettava säännöllisesti. Hakijan tulee käynnistää alapuolisen vesistön tarkkailu ja lupaan tulee sisällyttää mahdollisuus muuttaa lupaehtoja, mikäli tarkkailusta saatujen tietojen perusteella niin on tarpeen. Hakija tulee lupamääräyksin velvoittaa varautumaan myös ympäristölle haittaa tai vaaraa aiheuttaviin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Kalastukselle mahdollisesti aiheutuva haitta tulee korvata kalastuskunnille. Muistutukset 1) Kumpurannan osakaskunta lausuu, että turvetuotanto on selkeästi aiheuttanut osakaskunnan vesialueelle ravinnekulkeutumia ja veden väri on silmin nähden tum-

13 13 munut. Osakaskunta vaatii turvetuotantoalueelle lisättäväksi saostusaltaita sekä useampia virtaamia rajoittavia patoja. Edelleen osakaskunta vaatii hakijaa istuttamaan vuosittain 500 eurolla kalanpoikasia osakaskunnan vesialueelle. 2) AA (Harjula RN:o 1:186, Kumpurannan kylä) lausuu, että turvetuotantoalueen vedet eivät laske Rauvanjärvestä Puruveden Myllylahteen vaan Heponotkonjokea pitkin. Heponotkonjokea tulisikin avartaa kevättulvien vuoksi, koska tulva leviää metsään noin kymmenen hehtaarien alalle. Vaihtoehtoisesti voitaisiin avartaa luonnonuomaa (Myllyjokea). Turvetuotannon haitat eivät rajoitu Rauvanjärveen kuten hakemuksessa on esitetty. Veden laatu tulisi tutkia Puruveden Hautalahden ja Pajuluodon syvänteistä. Lohikala on kadonnut näiltä alueilta. 3) BB ja CC (tilasta Kupiala RN:o 24:0 ostettu määräala, Kumpurannan kylä) lausuvat, että ennen luvan myöntämistä tulee tutkimuksin selvittää aikaisemman toiminnan vaikutukset vesistöihin. Tämä voi tapahtua ottamalla näytteet pohjakerrostumista Rauvanjärvestä sekä Puruvedestä Myllyjoen lähialueilta ja kauempaa esimerkiksi Pajuselältä ja vertailemalla pohjan kerrostumia toisiinsa. Jos tutkimuksista selviää, etteivät vaikutukset rajoitu Rauvanjärveen, ei lupaa tule myöntää. Mikäli lupa myönnetään tulee vesien käsittelyn perustua maaperäimeytykseen ja kuivatusvesien kemialliseen käsittelyyn, joiden investointi- ja käyttökustannukset eivät ole muistuttajien mukaan oleellisesti suuremmat kuin hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelurakenteiden vastaavat kustannukset. 4) DD ja EE (tilasta Kupiala RN:o 24:0 ostettu määräala, Kumpurannan kylä) lausuvat, että Savisuon turvetuotannon aloittamisen jälkeen arvokalakanta on hävinnyt Puruvedestä Kumpurannan edustalta. Muistuttajien mielestä turvetuotanto on aiheuttanut ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista ympäristön pilaantumista ja he vaativat tuotannolle asetettavaksi seuraavat vaatimukset: 1. Vapo Oy:n aikaisemman tuotannon vaikutukset tutkitaan pohjakerrostumia mittaamalla ja kauempana oleviin vesialueisiin vertaamalla. 2. Vapo Oy:lle asetetaan velvoite käyttää kuivatusvesien puhdistamiseksi maaperäimeytystä, kasvillisuuskenttiä tai kemiallista saostusta

14 14 3. Kuivatusvedestä otetaan säännöllisesti vesinäytteet, jotka analysoidaan riippumattoman asiantutkimuslaitoksen toimesta. Vesinäytteen ottopaikka tulee olla laskuojassa ennen veden laskemista Kummunjokeen. 4. Ympäristöluvan voimassaolon ehdoksi asetetaan se, että kohdan 3 tarkoittamissa vesianalyyseissä todetaan, että kuivatusvesi ei sisällä haitallisessa määrin kiintoainetta. 5) FF (Rannikko RN:o 1:149, Kumpurannan kylä), GG ja HH (Heponiemi RN:o 1:116 Kumpurannan kylä) esittävät vaatimuksinaan seuraavaa: 1. Hakemuksessa on virheellisesti esitetty Rauvanjärven laskevan Myllyjokea pitkin Puruveteen. Muistuttajat mainitsevat hakemuksessa olevan myös muita virheitä. Virheiden oikaisemiseksi alueella on tehtävä maastotarkastus, jossa muistuttajat haluavat olla henkilökohtaisesti paikalla. 2. Veden laatututkimuksia on tehtävä Hautalahdessa sekä muistuttajien lomakiinteistöjen välittömässä läheisyydessä, johon tuotantoalueen vedet todellisuudessa laskevat. Veden kirkkautta ja humuspitoisuutta on verrattava Puruveden isompien selkien vastaaviin arvoihin. Veden laatu on huonontunut jatkuvasti muistuttajien kiinteistöjen rannassa. Kiinteistöjen arvo on alentunut ja alenee edelleen veden laadun huonontuessa. 3. Noin kolme kesää sitten rannassa oli epäilyjä sinilevästä. Näyte kuitenkin särkyi postissa. Tämän jälkeen on Rauvanjärven muuttuneen virtauksen aiheuttamaa lisääntynyttä sinileväkasvustoa havaittu useasti. Koska tehometsätalous alueella on melkein kokonaan loppunut, katsovat muistuttajat rehevöitymisen ja leväkasvustojen lisääntymisen johtuvan pelkästään turvetuotantoalueen kuivatusvesistä. 4. Maastotutkimuksen jälkeen muistuttajat pidättävät oikeuden lisävaatimuksiin. 6) II ja JJ (Remula RN:o 17:21 ja Koivuniemi RN:o 17:30, Ylä-Kuonan kylä) lausuvat, että turvetuotannon Puruveden veden laatua ja kalansaaliita huonontava vaikutus on ilmeinen, kun kuuntelee alueella kauan asuneita henkilöitä. Koska kiinteistönomistajat velvoitetaan huolehtimaan omien jätevesiensä asianmukaisesta puhdistamisesta, on samantasoinen vaatimus kohdistettava koskemaan myös turvetuotantoa. Muun liiketoiminnan, esimerkiksi matkailun, jonka perusta on Puruveden luonto ja erityisesti

15 15 kuuluisa veden laatu, ei tule kärsiä toisen liiketoiminnan aiheuttamista ongelmista. Savisuon turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan Puruveteen eikä niistä saa olla haittaa Puruveden veden laadulle, ympäristölle, asutukselle eikä matkailuelinkeinolle. HAKIJAN SELITYS Lausunnot 1) Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija esittää seuraavaa: Hakija ei ole ylimalkaisesti todennut, että pintavalutuskenttä on liian kallis toteutettavaksi, vaan hakijan käsityksen mukaan Savisuon suunnitellut vesiensuojeluratkaisut nykyisen mitoituksen mukaisine altaineen ja virtaamanrajoittimineen täyttävät BAT periaatteen, ottaen huomioon työmaan lyhyen jäljellä olevan kestoiän sekä suhteellisen pienen ja jatkuvasti alenevan tuotantopinta-alan. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan luonne, paikalliset olosuhteet, taloudelliset edellytykset ja laitoksen ikä sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa. Toiminnanharjoittaja voi valita ne tekniset ratkaisut, joilla pystytään täyttämään em. vaatimus ( BAT ja ympäristölupa). Virtaaman säädön puhdistuksen tehokkuutta on viimeksi selvitetty Oulun Yliopistossa professori Björn Klöven ohjaamana valmistuneessa Hannu Marttilan opinnäytetyössä: Virtaaman säätö ja kiintoaineen kulkeutuminen turvetuotantoalueen uomissa. Runsassateisena kesänä 2004 selvitettiin täysimittakaavaisin kenttäkokein virtaaman säädön puhdistuskykyä turvetuotantoalueen ainekuormituksen vähentämisessä. Virtaamansäätö-patojen todettiin pienentävän keskimäärin kiintoainekuormitusta 61 %, kokonaistypen kuormitusta 45% ja kokonaisfosforin kuormitusta 47%. Kuormituksen vähentyminen perustui virtausnopeuden pienenemiseen ja tehostuneeseen laskeutukseen padotuksen ansiosta. Virtaamahuippujen aikana reduktiot olivat vielä suurempia. Todetut puhdistusprosentit ovat samaa suuruusluokkaa kuin hyvin toimivalla pintavalutuskentällä roudattomalla kaudella saavutettavat reduktiot, jotka Ihmeen (1994) mukaan ovat kiintoaineella 55-72%, kokonaistypellä 29-49% ja kokonaisfosforilla 46-57%. Koska virtaamansäätöpadot toimivat ympärivuotisesti, ne leikkaavat samalla tehokkuudella virtaamahuippuja kaikkina vuodenaikoina. Em. tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan siten pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena, ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Em. perusteilla alueelle suunnitellut kuivatusvesien puhdistusmenetelmät edustavat alueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja täyttävät ympäristönsuojelulaissa puhdistukselle asetetut vaatimukset. Tarkkailun osalta ei ole huomauttamista muutoin kuin, että virtaamanmittaus toteutetaan mittapadolla, jos se on mahdollista. Muutoin käytetään näytteenoton yhteydessä tapahtuvaa siivikkomittausta.

16 Savisuon turvetuotannon ei asiakirjoihin sisältyvän selvityksen mukaan voida arvioida merkittävästi heikentävän Natura alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Puruveden alue on sisällytetty Natura verkostoon ja tämän vuoksi Natura-arvioinnin suorittamista ei ole katsottu tarpeelliseksi. (LSL 65 1 mom.) 16 2) Etelä-Savon TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija esittää seuraavaa: TE-keskuksen esittämät tarkkailut alapuolisessa vesistössä ovat mittavia Savisuon vaikutuksiin nähden. Hakijan mielestä suppeampi tarkkailu riittää Savisuon vaikutuksien arviointiin. Hakija esittää, että se jättää Etelä-Savon TE- keskukselle kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvan ehtojen tarkistamiskauden osalta ei ole huomauttamista. 3) Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnon johdosta hakija esittää seuraavaa: Lähin kiinteistö sijaitsee 310 m etäisyydellä alueen lounaispuolella ja siten vallitsevien tuulien suuntien kannalta edullisesti. Hakija tarkastelee meluvaikutusta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n Hämeen ympäristökeskuksen toimialueella Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupaasiassa tekemän selvityksen perusteella. Väärälammensuolla on tuotantokenttiin rajautuen sekä puustoisia, latvakorkeudeltaan Savisuon ympäristön kuusivaltaisia havu- ja sekametsiä matalampaa mäntymetsää että avonaisia, toisista tuotantolohkoista, tuotannosta poistuneista alueista taikka avosuosta muodostuvia alueita. Vastaavat olosuhteet likimain vallitsevat myös Savisuolla. Selvityksen liitteistä 6 15 voi huomata, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus ei ulotu 310 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, joka on asutuksen ja tuotantoalueen välinen lyhyin etäisyys Savisuolla, vaan jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Näillä etäisyyksillä tai lähempänä ei siis sijaitse lainkaan ympärivuotista asutusta tai lomaasuntoja. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Kun Savisuon lähin pysyvä asutus edellä kerrotuin tavoin sijoittuu 310 m etäisyydelle, eivät ohjearvot voi ylittyä. Tämän perusteella meluvaikutus kummankin turvetuotantoalueen ympäristön asutukselle jää kaikissa olosuhteissa alle 40 db(a). Tällä perusteella Vapo Oy katsoo, että toiminnasta ei voi aiheutua NaapL:n 17,1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaittana. Sen vuoksi ja koska melun VNp 993/92 ohjearvot eivät tule asutuksen piirissä ylittymään, ei seurantavelvoitetta ole tarpeen asettaa. Hakija ei näe syitä, että toiminnasta voisi aiheutua em. kiinteistöille pölyhaittaa. Turvekuljetusten osalta toimitaan tieliikennelain 87 :n määräysten edellyttämällä tavalla eli kuormat suojataan kuljetusmatkalla pölyhaitan estämiseksi. Vaikutustarkkailua koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa aiemmin lausumaansa.

17 17 4) Kerimäen rakennuslautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnon johdosta hakija esittää Savisuolla sovellettavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muiden vaatimusten osalta hakija viittaa aiemmin lausumaansa. Muistutukset 1) Kumpurannan osakaskunnan vesiensuojelurakenteita koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa aiemmin lausumaansa. Kalanpoikasten istutusvelvoitevaatimuksen osalta hakija toteaa, ettei TE-keskus ole katsonut luvan myöntämisestä koituvan korvattavaa kalataloudellista haittaa. Joka tapauksessa hakija paljoksuu vaatimusta. Hakija toteaa lisäksi, että osakaskunnalle on sen väitteen mukaan aiheutunut haittaa Vapo Oy:n toiminnasta jo 18 vuotta, eikä se oman kertomansa mukaan ole katsonut tarpeelliseksi tähänkään mennessä vaatia yhtiöltä korvauksia. 2) AA:n muistutuksen osalta hakija katsoo, ettei turvetuotannolla ole vaikutusta muistuttajan mainitseman joen tulvimiseen. 3) BB:n ja CC:n selvittämisvaateiden ja vesiensuojelun tehostamista koskevan vaateen osalta hakija viittaa hakemuksessa ja edellä lausuttuun. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä aiheettomana. Hakija katsoo vesienkäsittelyn täyttävän BAT-periaatteen, joten vaatimus tehokkaammasta käsittelystä on hylättävä aiheettomana. 4) DD:n ja EE:n vaatimusten osalta hakija viittaa hakemuksessa ja aiemmin lausumaansa. 5) FF:n, GG:n ja HH:n vaatimusten osalta hakija viittaa hakemuksessa ja aiemmin lausumaansa. 6) II:n ja JJ:n vaatimusten osalta hakija viittaa hakemuksessa ja aiemmin lausumaansa.

18 KATSELMUS 18 Ympäristölupavirasto on pitänyt paikalla katselmuksen Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Katselmuksella todettiin muun muassa, että Myllyjoen uoma oli täysin umpeutunut ja Rauvanjärvi laskee nykyisin järvestä Heponotkonjokeen kaivettua uomaa sekä Heponotkonjokea pitkin Puruveden Hepolahteen. SUUNNITELMAN MUUTOS JA TÄYDENNYS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamallaan kirjeellä ilmoittanut muuttavansa hakemustaan siten, että Myllyjoen sijasta tuotantoalueen vedet johdetaan Puruveteen Rauvanjärven kaakkoispäästä kaivetussa kuivatusojassa Heponotkonjokeen ja sitä pitkin edelleen Hepolahteen. Heponotkonjoki laskee Puruveteen noin 400 metriä itään alkuperäisessä hakemuksessa laskujoeksi ilmoitetusta Myllyjoesta. Hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua oikeutta käyttää toisen maalla kulkevaa ojaa vesien Heponotkonjokeen johtamiseen seuraavasti: Kiinteistötunnus Tilan nimi Metriä HARJULA LOUHELA II 510 Vesien johtaminen ei edellytä ojan suurentamista eikä johtamisesta aiheudu kiinteistöille haittaa. Hakijan mukaan muutetunkaan suunnitelman osalta vesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa talousvesi-, virkistyskäyttö- ja kalataloudellista haittaa. KUULEMINEN HAKEMUKSEN MUUTOKSEN JOHDOSTA Ympäristölupavirasto on varannut asianosaisille mahdollisuuden lausua hakemuksen muutoksesta. Mahdolliset lausunnot ja muistutukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon mennessä.

19 19 Lausunto Etelä-Savon ympäristökeskus esittää vesistötarkkailun osalta, että Hautalahden sijasta Puruveden tarkkailupisteeksi otetaan Lemetti-nimisen saaren ja Mäntyniemen välissä oleva noin 11 metrin syvänne. Rauvanjärvestä Puruveteen purkautuvien vesien todennäköinen valumasuunta on etelä, jolloin esitetty paikka kuvaa vedenlaadun muutosta paremmin kuin Hautalahti. Muistutukset AA (Harjula RN:o 1:186, Kumpurannan kylä) lausuu, ettei hyväksy turvetuotantoalueen laskuvesien johtamista Rauvanjärvestä metsäojaa pitkin Heponotkonjokeen ja edelleen Puruveden Hepolahteen. Tulva-aikoina nykyiset vesimäärät hukuttavat 10 ha metsämaata ja salaojitettua metsitettyä peltoa siinä määrin, että salaojat ovat tukossa ja taimikot kärsivät vedestä. Entinen luonnonuoma (Myllyjoki) tulee perata. Mikäli lupa turvetuotantoon myönnetään, tulee luvan saajan kustantaa tarvittavat perkaukset ja säännöstelyporttien rakentaminen Rauvanjärven kautta virtaaville vesille. Harjulan tilalla on onkilaituri ja tulistelupaikka Rauvanjärven rannalla eikä järvi saa olla mikään kaatoallas. Vapo Oy:n tulee rakentaa ympäristölupaviraston edellyttämät suodatusrakenteet turvetuotantoalueelta lähteville vesille. FF (Rannikko RN:o 1:149, Kumpurannan kylä), GG ja HH (Heponiemi RN:o 1:116 Kumpurannan kylä) esittävät, etteivät hyväksy hakemusta muutetussakaan muodossa. Hakijan tiedot turvetuotannon vaikutuksista Puruveden veden laatuun perustuvat pääosin väärästä purkupaikasta tehtyihin mittauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Veden laadun tarkkailua on viimeksi tehty Hakemuksessa esitetty tapa vesien puhdistamiseksi ei ole riittävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemien Puruveden veden laadun seurantojen perusteella muistuttajat esittävät, että Heponotkonjoen suun vesialueen veden laatu on olennaisesti huonompi kuin Puruveden keskimääräinen veden laatu.

20 20 Vuoden 1992 velvoitetarkkailuraportin mukaan turvetuotantoalueella on vuoteen 1992 saakka ollut huomattava merkitys Rauvanjärven kuormittajana. Vaikka Rauvanjärvellä ei ole virkistys- ja muuta sellaista käyttöä, turvetuotantoalueen vaikutus on raportin mukaan osoitettavissa myös Heponotkonjoen suualueen veden laatuun. Raportti tukee kaikilta osin sitä, millaisia muistuttajien havainnot Heponotkonjoen suun alueen veden laadusta erityisesti tulva-aikoina ovat olleet. Veden laatu ei muistuttajien mukaan ole vuodesta 1992 ainakaan parantunut. Vaikka Heponotkonjoesta virtaavalla vedellä ei ole vaikutusta koko Puruveden veden laatuun, vaikuttaa se kuitenkin muistuttajien omistamien kiinteistöjen rantaveden laatuun ja siten kiinteistöjen virkistyskäyttöarvoon. Vapo Oy tulee velvoittaa puhdistamaan tuotantoalueelta laskevat vedet parhainta käytettävissä olevaa tekniikkaa soveltaen sekä suorittamaan korvausta muistuttajien kiinteistöjen käyttöarvon alentumisesta. Savisuolta nostettava turve jouduttaneen kuljettamaan Mikkeliin, mikä seikka lisää merkittävästi hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämä tulee ottaa lupaharkinnassa huomioon. Lisäksi muistuttajat moittivat hakijan menettelyä ympäristölupaa haettaessa. Erityisen moitittavana muistuttajat pitävät väärien tietojen antamista turvetuotantoalueen purkuvesien laskureitistä Puruveteen. Hakijan selitys Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. AA:n muistutuksesta hakija lausuu, ettei ole suorittanut Myllyjoen laskusuunnan katkaisua ja purku-uoman kaivamista uuteen paikkaan. Savisuo on Rauvanjärven ja Puruveden luontaista valuma-aluetta, eivätkä vesimäärät Rauvanjärveen turvetuotannon käynnistymisen seurauksena ole lisääntyneet. Muistuttajan ojituksen toimivuuden vaikeudet johtuvat yksinomaan ojitusalueen heikoista laskuolosuhteista eikä asiantilan korjaaminen kuulu hakijan kustannettavaksi. Tuotantoalueelle on suunniteltu toteutettavaksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesiensuojelurakenteet.

21 21 FF:n sekä GG:n ja HH:n muistutuksesta hakija lausuu, ettei kyseessä ole varsinaisesti hakemuksen muutos, vaan hakemukseen sisältyvän inhimillisestä erheestä johtuvan virheellisen asiantilan korjaaminen. Nykytilanteeseen nähden muistuttajille ei siis koidu minkäänlaista olosuhteellista muutosta. Hakemuksen vaikutusarviot on tehty muilta Itä-Suomen soilta saatujen kuormitustarkkailutulosten perusteella, koska Savisuolla ei ole ollut kuormitustarkkailua. Nämä muilta soilta saadut keskimääräiset tulokset ovat mitattua tietoa ja antavat riittävän ja oikeansuuntaisen kuvan myös Savisuon kuormituksesta ja vaikutuksista. Savisuolla ei ole ollut tarkkailua vuoden 1992 jälkeen. Etelä-Savon ympäristökeskus on ollut tietoinen Savisuon toiminnasta eikä ole aiemmin edellyttänyt kuormitus- tai vesistötarkkailua. Tarkkailumääräykset tulevat olemaan yksi osa mahdollisesti myönnettävän luvan määräyksiä. Heponotkonjoen edustalta ei ole muistutuksessakaan esitetty vedenlaadun tutkimustuloksia, vaan Heponotkonjoen edustan vettä kuvataan silmämääräisesti huonompana kuin Hautalahden vesialueella. Sinänsä on kuitenkin luonnollista, että Heponotkonjoen, kuten muidenkin järveen laskevien ojien ja jokien edustalla vesi on huonompaa kuin avoimilla vesialueilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Heponotkonjoen edustan tilanne olisi Savisuon kuormituksen aiheuttamaa, minkä jo hakemuksessa esitetty kuormituslaskenta osoittaa. Heponotkonjoen edustan veden laatua säätelee Heponotkonjoen veden laatu, johon taas vaikuttavat monet eri tekijät. Rauvanjärvestä tulevat virtaamat eivät muodostu yksinomaan Savisuolta tulevasta valumasta, mikä muodostaa siitä noin 4 %. Turvetuotannon kuormitusosuus Heponotkonjoen luusuassa on vuoden 1992 tarkkailuraportin laskelmien mukaan kiintoaineella noin 8 % ja ravinteilla 5 16 %. Näissäkään laskelmissa ei ole huomioitu aineiden sedimentaatiota, sitoutumista ynnä muuta alapuolisessa vesistössä ennen Heponotkonjoen luusuaa. Savisuolla tullaan tehostamaan kuivatusvesien puhdistusta. Lisäksi käytössä oleva tuotantoala tulee pienentymään. Näillä seikoilla on pienentävä vaikutuksensa kuormitukseen ja sen tason määräytymiseen.

22 22 Savisuon kuivatusvesien kuormitus ei säätele Heponotkonjoen edustan veden laatua eikä se aiheuta sellaista vaikutusta, että perusteita virkistyshaittakorvausten määräämiselle olisi olemassa. Turpeen käyttökohteita koskevaa kysymystä on selvitetty riittävästi hakemuksessa eikä se edes kuulu lupa-asian yhteydessä ratkaistaviin asioihin. Purku-uomassa ollut erhe ei suinkaan tarkoita, että kaikki hakemuksessa esitetty olisi erheellistä.

23 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 23 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle - ympäristöluvan turvetuotantoon Kerimäen kunnan Kumpurannan ja Ylä-Kuonan kylissä sijaitsevan Savisuon noin 63 hehtaarin tuotannossa olevalla alueella. - vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää Kerimäki-Kitee kantatien alueella RN:o 71:0 (41 m), Kumpurannan kylässä tilalla Kummunmaa RN:o 1:59 (440 m), Ylä-Kuonan kylässä tilalla Kuusikko RN:o 33:3 (440 m) ja yhteisellä vesialueella RN:o 876:32:1 (214 m) Kummunjoen nimellä kulkevaa ojaa turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Rauvanjärveen. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luvan saajan on noudatettava seuraavia määräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. Ympäristölupavirasto hylkää Vapo Oy:n hakemuksen siltä osin, kun se koskee vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta käyttää Rauvanjärven ja Heponotkonjoen välistä uomaa turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Savisuon tuotantokunnossa olevien lohkojen 1-6 vedet johdetaan Kummunjoen kautta Rauvanjärveen ja siitä edelleen aikoinaan kaivetulla uomalla Heponnotkonjokeen sekä Heponotkonjoen kautta Puruveden Hepolahteen.

24 24 Tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden päisteputkipidättimien ja kahden laskeutusaltaan kautta. Lisäksi tuotantoalueelle on rakennettava kaksi virtaaman rajoitinta ennen tuotantokautta Vesiensuojelurakenteiden sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 3.4 olevasta 1: tuotantoalakartasta. Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Tuotannosta jo poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes kyseiset alueet on erotettu tuotantoalueista erillisiksi alueiksi ja niiltä ei enää aiheudu sanottavaa kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, virtaamanrajoittimet, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.

25 2. Päästöt ilmaan ja melu 25 Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä että, turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Luvan saajan on mitattava tarvittaessa toiminnasta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 400 metrin etäisyydellä tuotanto- ja auma-alueista sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä.

26 26 Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 6. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa vähintään kahden vuoden ajan alueen tuotannosta poistamisen jälkeen. Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 7. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

27 27 Turvetuotantoalueelta tulevien vesien aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla tehostetusti vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena lupakauden aikana touko-lokakuussa. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa kuukaudessa ja niistä tulee analysoida kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, PO 4 -P, NH 4 -N, rauta ja ph. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata näytteenottokohdan virtaama. Kahtena vuonna lupakauden aikana, tehostettua tarkkailua edeltävänä ja sen jälkeisenä vuonna tulee kuormitusta tarkkailla kerran kuussa otettavilla näytteillä. Näytteistä tehdään kaikki edellä mainitut määritykset. Turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkkailla lupakauden aikana joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2006 Kummunjoessa, Rauvanjärvessä, Rauvanjärven laskuojassa ennen Heponotkonjokea, Heponotkonjoessa ennen sen purkautumista Puruveteen sekä Puruvedessä Mäntyniemen ja Lemetti-saaren välisessä syvänteessä. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Etelä- Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan muuttaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle.

28 28 Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 9. Kalatalousmaksu Luvan saajan on maksettava Etelä-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 250 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäisen kerran maksu on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa. Kalatalousmaksun käyttöä suunniteltaessa tulee kuulla Kumpurannan osakaskuntaa. 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Savisuo on Savonlinnan seudun seutukaavassa varattu turvetuotantoalueeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai