Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvat lohkot) ympäristölupa,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 38/05/2 Dnro ISY-2004-Y-89 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Mari Tikkanen Ouluntie SALAHMI ASIA Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvat lohkot) ympäristölupa, Vieremä. TOIMINTA Hakemus koskee Kortesuon neljän erillisen tuotantokunnossa olevan lohkon yhteensä noin 8,5 ha:n sekä turvetuotantoon vielä kunnostamattoman noin 5 ha:n lisäalueen turvetuotantoa. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Lisäksi Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon sopimuksen Vapo Oy:n hallinnassa olevien vesiensuojelurakenteiden käytöstä Mari Tikkasen tuotantolohkojen vesien käsittelyyn.

2 2 Pohjois-Savon ympäristökeskus on kehottanut Mari Tikkasta hakemaan Kortesuon ja sen lähialueiden turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristökeskus on katsonut, että vaikka tuotantoalue on alle 10 ha, siitä voi aiheutua alapuolisen vesistön pilaantumista ja naapureille kohtuutonta pöly- ja melurasitusta, joten luvan hakeminen on tarpeen. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa myös alle 10 ha:n tuotantoalueen osalta, koska sillä on yhteinen vaikutusalue ympäristölupavirastossa yhtä aikaa käsiteltävänä olevan Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen (dnro ISY-2003-Y-239) kanssa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussaan Kortesuolla maata yhteensä noin 60 ha. Nykyiset tuotantoalueet ovat hakijan omistuksessa. Lisäalueeksi esitetty uusi kunnostamaton lohko 5 Kortesuon pohjoispäässä kuuluu tilaan Kortemäki RN:o 1:74 ja se ei ole hakijan hallussa. Kortesuon tuotantoalueen toiminnalle ei ole aikaisempia viranomaishyväksyntöjä tai lupia. Kortesuolla turvetuotantoa omilla alueillaan harjoittava Mari Tikkanen ja Vapo Oy ovat 20. ja tehneet sopimuksen siitä, että Mari Tikkasen tuotantolohkoilta saa johtaa kuivatusvesiä Vapo Oy:n hallitsemien vesiensuojelurakenteiden kautta. Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Kortesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa asema- tai yleiskaavaa.

3 3 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tuotantoalueen sijainti ja sen ympäristö Kortesuon turvetuotantoalue sijaitsee Vieremän kunnan Salahmin kylässä noin 12 km Vieremän keskustasta koilliseen välittömästi Iisalmi-Pyhäntä valtatien 88 länsipuolella. Hakijan yhteispinta-alaltaan 8,5 ha:n tuotantolohkot rajautuvat Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueeseen, joka on ollut alkuperäiseltä tuotantoalaltaan 56,6 ha. Lisäalueeksi tuotantoalueen pohjoispäässä esitetty noin 5 ha:n lohko 5 on peruskartan mukaan metsäojitettua suota. Kortesuon länsipuoli on enimmäkseen ojitettua metsämaata. Suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella on runsaasti peltoalueita. Salahminjärvi on noin kilometrin etäisyydellä Kortesuon itäpuolella. Valtatie 88 kulkee järven ja Kortesuon välissä. Lähin asutus on noin metrin etäisyydellä tuotantolohkoista. Alle 500 metrin etäisyydellä Kortesuosta on yhteensä viisi asuntoa ja metrin etäisyydellä lisäksi 11 vakituista tai loma-asuntoa. Salahminjärven rannalla on runsaasti asutusta ja lomaasuntoja. Kortesuota lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Karjunmäen luokkaan I kuuluva alue noin 1,6 km suon kaakkoispuolella. Kortesuon ympäristön taloudet saavat talous- ja käyttövetensä Salahminrannan vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Karttatarkastelun perusteella hakijalla ei ole tiedossa alueelta lähteitä, lampia tai muita pienvesiä. Kortesuon läheisyydessä ei ole Natura ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita.

4 4 Vesien purkureitti ja vesistön tila Kortesuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen latvoilla Iisalmen reitin Salahminjärven lähivaluma-alueella (4.541). Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen lohkojen) vedet johdetaan noin 500 metriä pitkän laskuojan kautta Murennusjokeen, joka saa alkunsa Salahminjärvestä noin kilometri laskuojan yhtymäkohdan yläpuolella. Murennusjoki laskee noin 15 km Kortesuon alapuolella Vieremänjärveen. Salahminjärven lähivaluma-alueen pinta-ala on 53,8 km 2 ja järvisyys noin 10 %. Valuma-alueen alarajalla tien nro 5950 sillalla yläpuolinen pinta-ala on 488 km 2 ja järvisyys noin 5 %. Murennusjoessa on säännöstelypadot sekä valtatien 88 että tien nro 5950 silloilla. Salahminjärven pinta-ala on 523 ha ja sen säännöstelyväli on 1,6 metriä. Järven suurin syvyys on 35,5 metriä. Murennusjoen laskennallinen keskivirtaama on 4,8 m 3 /s ja kesä-syyskuun laskennallinen ylivirtaama 10,8 m 3 /s ja alivirtaama 1,3 m 3 /s. Kortesuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan ei ole tarkkailtu. Ympäristöhallinnon vedenlaatutietojen mukaan Salahminjärvi on humuspitoinen ja suhteellisen tummavetinen järvi. Veden fosforipitoisuus, joka on ollut kesällä keskimäärin 33 µg/l, ilmentää rehevyyttä. Typpipitoisuudet ovat olleet suhteessa alhaisempia. Myös kesäajan a-klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat kasviplanktonin biomassaa, ovat olleet korkeita. Salahminjärven pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin keskimäärin hyvä ja talvisin tyydyttävä. Järvi on syvä ja talvikerrostuneisuuden aikaan happi on kulunut pohjan läheisyydestä lähes loppuun. Myös loppukesällä happitilanne on ollut selvästi heikentynyt. Heikon happitilanteen vallitessa sekä rautaa että fosforia on liuennut pohjasedimentistä veteen.

5 5 Murennusjoen veden laadusta on tietoja noin neljä kilometriä Kortesuon laskuojan alapuolelta. Joen vesi on humuspitoisuudeltaan ja väriarvoiltaa Salaminjärven veden kaltaista. Joen kokonaisravinnepitoisuudet ovat havaintojaksolla olleet jonkin verran järven keskimääräisiä tasoja korkeampia. Murennusjoen happitilanne on ollut hyvä ja kiintoainepitoisuudet alhaisia. Ennen Murennusjoen havaintopaikkaan jokeen laskee Kulvepuro, jonka vesi on ollut keskimäärin selvästi tummempaa sekä humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisempaa kuin Murennusjoessa. Kulvepuron valuma-alueella on turvetuotantoa. Kalasto ja kalastus Hakijan esittämät tiedot kalataloudesta perustuvat Vieremän osakaskunnan esimiehen haastatteluun. Murennusjoki on paikallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde, jossa kalastaa arviolta henkilöä. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta, verkkokalastus on melko vähäistä. Murennusjoella pidetään vuosittain useita onkikilpailuja. Tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki ja kuha, lisäksi saadaan ahventa, madetta, lahnaa, säynettä ja särkeä. Taimenta, harjusta, siikaa ja ankeriasta on myös esiintynyt jonkin verran saaliissa. Murennusjoen haukikanta on hyvä ja nykyisin myös joen kuhakanta on hyvä. Se on peräisin Salahmin- ja Vieremäjärviin tehdyistä istutuksista. Murennusjoki on aikaisemmin ollut hyvä rapujoki, mutta rapukanta taantui 1980-luvulla. Viime vuosina rapukanta on ollut elpymässä ja joella on muutamia ravustajia. Joen kalatalouskäytölle aiheutuu Salahminjärven säännöstelystä ongelmia, koska joessa on ajoittain vähän vettä. Pyydysten likaantuminen ei ole ollut merkittävää, kaloissa ei ole esiintynyt makuhaittoja. Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa pölyä on ajoittain laskeutunut Salahminjärvelle asti.

6 6 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Kortesuon turvetuotanto Mari Tikkasella on Kortesuolla turvetuotantoa neljässä lohkossa niin, että lohkolla 1 suon eteläpäässä tuotannossa on 3,1 ha, lohkolla 2 suon itälaidalla 2,2, ha, lohkolla 3 Vapo Oy:n tuotantoalueen keskellä 0,8 ha ja lohkolla 4 suon pohjoislaidalla 2,4 ha. Hakijan tuotantolohkojen kunnostus turvetuotantoon on alkanut vuonna 1999 ja tuotanto vuonna Mikäli kunnostamattoman lohkon 5 maakauppa onnistuu, alue olisi otettavissa turvetuotantoon 2-3 vuoden kuluttua. Hakijan tuotantolohkoilta on otettu turvetta noin m 3 ja jäljellä olevat turvevarat ovat noin m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2015 saakka. Optimaalisissa tuotanto-olosuhteissa noin puolella tuotantoalasta turvevarat loppuvat 4-5 vuoden sisällä. Kenttien kunnossapidosta ja turvetuotannosta huolehtii hakija maataloustraktoreillaan ja kaivinkonekalustollaan. Turpeen kuormauksesta ja kuljetuksesta käyttäjille vastaavat Vapo Oy:n urakoitsijat omalla kalustollaan. Kortesuon jyrsinturvetuotannossa käytetään menetelminä mekaanista kokoojavaunua ja imuvaunua. Polttoturve toimitetaan Kuopion Energialle ja Savon Sellu Oy:lle Kuopioon sekä Fortum Oy:lle Lapinlahdelle. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kortesuon vesienkäsittely perustuu kokonaisuudessaan sekä Vapo Oy:n että Mari Tikkasen tuotantolohkoilla laskeutusallaskäsittelyyn ja lietteenpidättimillä varustettuihin sarkaoja-altaisiin. Hakijan tuotantolohkojen 2, 3 ja 4 ja esitetyn lisälohkon 5 vedet johdetaan sarkaojakäsittelyn ja lohkojen 4 ja 5 osalta lisäksi laskeutusallaskäsittelyn (allas 2) jälkeen Vapo Oy:n

7 7 Kortesuon vesienkäsittelyjärjestelmään. Vesien johtamisesta on Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen välinen sopimus. Hakijan lohkolta 1 (3,1 ha) Kortesuon eteläpäästä vedet esitetään johdettavaksi rakennettavan laskeutusaltaan kautta Kortesuon laskuojan kautta Murennusjokeen. Kortesuon tuotantoalueella ei ole eristysojia, vaan reunaojiin tulee myös ulkopuolisia vesiä. Kortesuo on kokonaisuudessaan vanha tuotantoalue, jolle vesiensuojelurakenteet on lohkon 1 laskeutusallasta lukuun ottamatta jo rakennettu. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole sellaisia alueita, joille voisi rakentaa toimivan pintavalutuskentän. Näin pintavalutus ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen vesiensuojeluvaihtoehto. Kemiallinen käsittely ei ole alueen pienuuden ja tuotannon loppuvaiheen vuoksi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto Hakijan mukaan alueen vesienpuhdistusrakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimukset. Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetus Kortesuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana Kuopioon ja Lapinlahdelle. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite hakijan turvetuotannon osalta on noin 25 rekkakuormaa. Koska tuotantoalue on valtatien 88 välittömässä läheisyydessä, turvetta ei tarvitse kuljettaa paikallisteitä pitkin. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden eikä niiden kuljetustarpeita juurikaan ole. Tuotannossa käytettävät vetotraktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Turpeen tuotannossa Kortesuolla yhdessä Vapo Oy:n tuotantoalueen kanssa käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden

8 8 aikana noin litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä on tuotantoaikana kesällä noin litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä vallitilan rakentamista, koska säiliötilavuus on alle 15 m 3 (KTM:n päätös /313). Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävässä työmaan paloturvallisuussuunnitelmassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (4 kpl) vuosien tulosten perusteella. Ominaiskuormitus on bruttokuormituksena ollut sen mukaan hehtaaria kohti laskettuna keskimäärin 97 g kiintoainetta, 0,73 g fosforia ja 21 g typpeä päivässä. Alivalumakausina kuormitus on selvästi keskimääräistä pienempää. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien tarkkailuaineiston perusteella alivalumatilanteen kuormituksen arvioidaan olevan laskeutusaltaisilla tuotantoalueilla noin 25 % tuotantokauden keskimääräisestä kuormituksesta. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempaa. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Kortesuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutukset on arvioitu laimennussuhteen perusteella Murennusjoessa Kortesuolta tulevan laskuojan alapuolella. Laskennassa Kortesuon turvetuotantoalueen tuotantopinta-alana on käytetty Vapo Oy:n nykyistä tuotantoalaa (28,8 ha). Laskelman mukaan kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset jäävä Murennusjoessa pieniksi ja ne ovat myös hyvin pieniä suhteessa joessa havaittuihin pitoisuuksiin. Kortesuolla on tällä hetkellä poistunut tuotannosta 24,3 ha ja

9 9 koko alue tulee poistumaan tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitus ja sen myötä vesistövaikutukset saattavat alkuvaiheessa olla lähes samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla alueilla. Kortesuon kokonaisuuden valumavedet lisäävät kuitenkin omalta osaltaan Murennusjoen rehevyyttä ja pohjan liettymistä, joskin vaikutukset ovat vähäiset. Kortesuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä hakijan mukaan olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Siten perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei ole olemassa. Kortesuon turvetuotannon aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Murennusjoen veden laatuun. Kuormitus lisää alapuolisessa vesistössä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja, jotka ilmenevät veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, maatalous ja asutus. Kortesuon kokonaistuotantoalueen vähäinen kuormitus huomioon ottaen sen kalataloudellisten haittavaikutuksien ei arvioida ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Kortesuon turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa soveltuvia pohjavesialueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia. Kortesuon lähiympäristössä ei ole myöskään lampia tai vastaavia pienvesiä tai tiedossa olevia lähteitä. Alueen taloudet saavat talousvetensä vesijohtoverkosta. Pölyvaikutukset yhdessä Vapo Oy:n tuotannon kanssa Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotantoaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä

10 10 turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Tuotettavan turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Vanha imuvainumenetelmä aiheuttaa selvästi enemmän pölyhaittoja kuin mekaaninen kokoojavaunu. Nykyisin imuvaunuihin on saatavana pölyerottimia. Selvästi likaavana pölyn viihtyvyyshaittarajana on pidetty laskeumaa 10 g/m 2 /kk. Tämän rajan ylittäviä laskeumia on Vapo Oy:n tuotantoalueiden pölytarkkailuissa vuosina havaittu noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaa-alueesta. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (kova tuuli tai lämpötilainversio) vaikutusalue saattaa olla suurempi. Kortesuon ympäristössä on mitattu pölylaskeumaa, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia ja kokonaisleijumaa vuosina 1996 ja Vuonna 1998 alueella on tehty turvepölyn leviämismittauksia eri työvaiheiden aikana. Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 1997 Kortesuon ympärillä, m etäisyydellä kiintoaineen laskeuma vaihteli keräysjaksoittain välillä 0,19-3,5 g/m 2 /kk. Suurimmat laskeumat havaittiin tuotantoalueen läheisyydessä ja laskeuman määrä väheni etäisyyden kasvaessa. Keskimääräinen kiintoainelaskeuma oli m:n etäisyydellä suosta välillä 1,0-1,2 g/m 2 /kk ja 200 m:n etäisyydellä keskilaskeuma jäi alle taustatasona pidettyä 1 g/m 2 /kk.

11 11 Hengitettävien hiukkasten ulkoilman ohjearvoon (PM µg/m 3 ; valtioneuvoston päätökset 480/96 ja 481/96) verrattavat mitatut pitoisuudet jäivät Kortesuolla kesällä 1996 mataliksi (11-26 µg/m 3 ). Kesällä 1997 mitattiin kesää 1996 korkeampia pitoisuuksia (25-49 µg/m 3 ). Keskiarvoilla tarkasteltuna Kortesuon kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet vastasivat taajamien asuntoalueilla kesäisin esiintyviä pitoisuuksia, mutta suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet olivat suurempia kuin taajamien asuntoalueilla ja osittain korkeampia kuin vilkasliikenteisten katujen läheisyydessä. Mittausten aikaan Kortesuolla oli vielä käytössä vanha imuvaunumenetelmä. Uuden pölyerottimilla varustetun imuvaunun päästöt arvioitiin jäävän keskimäärin matalammalle ja niiden arvioitiin leviävän suppeammalle alueelle. Laskennalliset pitoisuusarvot arvioitiin olevan maksimissaan noin 50 % vanhaan imuvaunuun verrattuna Vuoden 1998 pölyhiukkasmittauksissa tuotantoalueen ympärillä vallitsevat kokonaisleijuman lisäys (TSP) oli Ilmatieteen laitoksen tekemien mallilaskelmien mukaan noin 2 km:n säteellä korkeimmillaan luokkaa 10 µg/m 3. Lisäys edustaa lähes kokonaisuudessaan hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Vuonna 1998 Kortesuolla oli jo käytössä pölyerottimella varustettu imuvaunu. Kortesuon turvetuotannon lähitiloille aiheuttamista pölyhaitoista on tehty kaksi valitusta 1990-luvun puolivälissä ennen kuin tuotannossa siirryttiin käyttämään pölynerottimilla varustettua imuvaunua ja yksi valitus vuonna Nykyisin Kortesuolla tuotetaan jyrsinturvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla (80-90 %) ja vähäisessä määrin pölynerottimella varustetulla imuvaunulla. Pölyhaittojen vähentämiseksi tuotantotoiminta lopetetaan nykyisin illalla klo mennessä. Tuotantoaikana toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Kortesuon ympärillä lähin asutus sijaitsee noin m suosta itään, minkä lisäksi asutusta on jonkin verran m:n etäisyydellä suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Tällä suunnilla on runsaasti peltoja sekä myös jonkin verran pölyn leviämistä estävää metsää. Meluvaikutukset yhdessä Vapo Oy:n tuotannon kanssa Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri

12 12 vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettuja 55 db (päiväaikainen klo keskiäänitaso) ja 50 db (yöaikainen klo ) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Useissa työvaiheissa melu on suurimmaksi osaksi traktorien aiheuttamaa melua, joka esim. jyrsinturpeen kääntämisessä ja karheamisessa on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin aiheuttamaan meluun. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Kortesuolla meluhaitta keskittyy tuotantoalueen läheisyyteen. Tuotantotoiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä normaaliolosuhteissa. Epäedullisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa voi toiminnan aiheuttama melu ylittää terveydensuojelulain nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot lähimmissä kiinteistöissä. Tuotantoalueesta m:n etäisyydellä sijaitsevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät tuotantovaiheessa todennäköisesti ylity. Melun häiritsevyys ei ole riippuvainen ainoastaan melun voimakkuudesta, vaan myös sen laadusta, kestosta ja toistuvuudesta. Impulssimainen melu on korkeiden meluhuippujen takia haitallisempaa kuin tasaisesti jatkuva melu. Melun häiritsevyys lisääntyy melun voimakkuuden vaihdellessa, sillä voimakas epäjatkuva melu vetää huomion puoleensa ja muiden ärsykkeiden havainnointi heikkenee. Yöaikaan kuuluva melu häiritsee yleensä enemmän kuin päiväsaikainen melu. Ympäristömelun haitat koetaan yleisenä häiritsevyytenä.

13 13 Kortesuolla ei ole tehty meluselvityksiä. Tuotantotoiminnan aiheuttamista meluhaitoista ei ole tullut valituksia Vapo Oy:lle tai Iisalmen seudun kuntayhtymän ympäristöosastolle. Kortesuo sijaitsee valtatie 88:n vieressä. Valtatiellä on oma vaikutuksensa alueen melutasoon. Kortesuolta tapahtuvien turvekuljetusten aiheuttama melun lisäys jää valtatiellä kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajäte kerätään Vapo Oy:n ylläpitämään tuotantoalueen keräilypisteeseen, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä. Aumamuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa muut jätteet tuotantoalueen tukikohdassa. Työmaan jätehuoltosuunnitelmissa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu ja määrä, jätteen poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Kortesuon työmaalle laaditaan Vapo Oy:n toimesta vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt suokohtaiset paloturvallisuussuunnitelmat. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kortesuon Vapo Oy:n tuotantoalue on kuulunut vuodesta 2003 alkaen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Hakija on esittänyt, että erillinen tarkkailu Mari Tikkasen tuotantolohkojen osalta ei ole tarpeen.

14 14 Kortesuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Kortesuolla tuotannosta poistuneiden alueiden valumavedet johdetaan tuotannossa olevien alueiden vesien kanssa samaa reittiä. Turvetuottajalle kuuluu vastuu alueen jälkihoidosta, johon kuuluvat tarpeettomien rakennelmien ja rakennusten pois siirtäminen ja alueen siivoaminen. Hakija omistaa tuotannossa olevat lohkot. Niiden jälkikäyttömuoto on maatalous. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vieremän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille yhtäaikaisesti Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen (dnro ISY-2003-Y-239) kanssa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Vieremän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimivalta Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Vieremän kunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Mari Tikkasen Kortesuon tuotantolohkoilla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset ei-

15 15 kä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet. Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: - Laajennusalue (lohko 5) on pienialainen ja sijoittuu karttatarkastelun perusteella ojitetulle metsäalueelle. Alueen ottamisesta turvetuotantoon ei siten aiheutune erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. - Tikkasen Kortesuon kuivatusvedet käsitellään kolmessa laskeutusaltaassa. Lohkojen 4 ja 5 vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 2, lohkon 1 vedet laskeutusaltaaseen 3 ja lohkojen 2 ja 3 kuivatusvedet Vapo Oy Kortesuon laskeutusaltaalle (laskeutusallas 1). Lisäksi lohkojen 3, 4 ja 5 kuivatusvedet johdetaan Vapon alueella sijaitsevan laskeutusaltaan tavoin toimivan kokoojaojan levennyksen kautta. Vedenkäsittelyn tehostamistoimenpiteitä ei hakemuksessa ole esitetty. Ympäristökeskus katsoo, että hakijan esittämät vesienkäsittelymenetelmät ovat riittävät. - Laskeutusaltaista ei ole esitetty yksityiskohtaisia tietoja. Laskeutusaltaista tulee esittää altaiden mitoitustiedot. Altaat tulee varustaa pintapuomein sekä poistopään patorakentein. - Hakemuksen mukaan tuotantoaluetta ei ole eristysojitettu, vaan alueelle tulee myös ulkopuolisia vesiä. Ympäristökeskus esittää, että ulkopuoliset vedet tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata tuotantoalueen ohi. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee ulkopuoliset vedet huomioida laskeutusaltaiden mitoituksessa. - Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa n metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä. - Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä. - Hakemuksen mukaan jätteet kerätään Vapo Oy:n keräilypisteisiin. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. - Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. - Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti.

16 16 - Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. - Tikkasen Kortesuon kuivatusvesien purkupiste ja vaikutusalue ovat lähes samat kuin Vapo Oy:n Kortesuon. Ainoastaan Tikkasen lohkon 1 kuivatusvedet eivät kulje Vapon purkupisteen kautta. Vapo Oy:n Kortesuo kuuluu Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan myös Tikkasen tulisi osallistua yhteistarkkailuohjelmaan. Pääosin sen mukainen Vapon Kortesuon tarkkailu antaa riittävän kuvan Vapon ja Tikkasen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksesta, mutta jatkossa mm. tarkkailupisteiden sijaintia ja määrää voidaan täsmentää. - Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. - Hakijan tulee esittää hyväksyttäväksi alueen jälkikäyttösuunnitelma vähintään 3 vuotta ennen tuotannon kokonaan loppumista. 2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt, että lupa Kortesuon turvetuotantoon voidaan myöntää määräajaksi. Edellytyksenä on, että Vapo Oy ja Mari Tikkanen velvoitetaan istuttamaan kompensaationa turvetuotannon kalataloudellisesta haitasta Murennusjokeen joka toinen vuosi 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituisia järvitaimenen poikasia tai arvoltaan vastaava määrä muita kaloja TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Perusteluinaan TE-keskus on todennut, että turvetuotannon jätevedet laskevat osaltaan Murennusjoen kalataloudellista arvoa. Haitta muodostuu lähinnä laskeutuvan kiintoaineen elinympäristöä heikentävästä vaikutuksesta sekä rehevöitymisen kalastukselle aiheuttamasta haitasta. 3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja 4. Vieremän kunta ovat samansisältöisissä lausunnoissaan vaatineet, että Kortesuon vesistötarkkailu tulee toteuttaa hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailu tulee sisällyttää edelleen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Vaikka kysymyksessä on vanha tuotantoalue, tulisi toiminnassa pyrkiä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

17 17 Tuotantoalueen toiminta on myös tuotantokauden ulkopuolella järjestettävä niin, ettei synny ympäristöhaittoja. Turpeen aumausalueiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota niin, ettei turvetta pääse alueen kuivatusojiin aumauksen aikana. Tuotantoalueen toiminnassa käytettävien aineiden (polttoaineet, voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulisi järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulisi estää. Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista. Muistutukset 1. AA ja BB (tila Honkala RN:o 31:1) ovat lausuneet, että he eivät puolla ympäristölupahakemusta. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolella. Kortesuon turpeennostosta on ollut kesäisin pöly- ja meluhaittaa. Turvetta on nostettu, vaikka ihan selvästi on ollut havaittavissa tuulen kuljettavan turvepölyä asumukselle. Pölyhaitat ovat olleet huomattavia; muun muassa pyykin kuivaaminen ulkona kesäisin on ollut lähes mahdotonta. Ikkunanpuitteet ja yläpohjaeristeet ovat täysin turvepölyn peitossa ja lisäksi turvepölyä tulee tuuletusikkunoista sisätiloihinkin aiheuttaen ylimääräistä siivoamista. Turpeennostosta on ollut myös meluhaittaa, sillä turvetta on nostettu pitkälle puoleen yöhön. 2. CC ja DD (tila Pitkäkangas RN:o 31:2) ovat tehneet 1. muistutuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolella Honkalan tilan vieressä.

18 18 HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että laskeutusaltaan mitoitus tehdään ohjeiden mukaisesti. Muistutusten 1. ja 2. johdosta hakija lausuu, että jatkossakin tuulen suuntaa seurataan ja mikäli tuulee taloihin päin, lopetetaan tuotanto heti. Tuotanto toteutetaan pääsääntöisesti mekaanisella kokoojavaunulla, jolloin pölyäminen on vähäisempää ja lisäksi tuotanto pyritään toteuttamaan klo välisenä aikana. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti käsiteltävänä Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus (dnro ISY-2003-Y-239). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 37/05/2 Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa. Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteiset pöly- melu- ja vesistövaikutukset on lupaharkinnassa otettava huomioon. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Mari Tikkaselle ympäristöluvan Vieremän kunnan Salahmin kylässä sijaitsevan Kortesuon Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvien, yhteispintaalaltaan noin 8,5 ha:n tuotannossa olevien lohkojen turvetuotantoon ja valmistelemattoman noin 5,0 ha:n lisäalueen (lohko 5) turvetuotantoon ja siihen liittyviin ojituksiin.

19 19 Lisäalueen turvetuotantoon ottamisen edellytyksenä on, että luvan saajalla on hallintaoikeus kyseiseen alueeseen. Hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen 1. Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojassa Murennusjokeen, joka laskee Vieremänjärveen. Lohkolta 1 vedet johdetaan rakennettavan laskeutusaltaan kautta laskuojaan. Vedet johdetaan lohkoilta 2, 3 ja 4 sekä lisäalueen lohkolta 5 sarkaojien lietteenpidätyskäsittelyn sekä lohkojen 4 ja 5 osalta lisäksi laskeutusallaskäsittelyn jälkeen luvan saajan ja Vapo Oy välisen sopimuksen perusteella Vapo Oy:n hallitsemaan laskeutusaltaaseen nro 1, jonka toiminnasta vastaa Vapo Oy oman ympäristölupansa mukaisesti. Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Tuotantolohkojen sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet. Lohkon 1 (3,1 ha) vesien käsittelyyn on rakennettava laskeutusallas nro 3 sekä lohkojen 4 ja 5 vesien käsittelyyn on rakennettava laskeutusallas nro 2, joiden sijainti on merkitty hakemuksen täydennyksen suunnitelmakarttaan. 3. Laskeutusaltaat nro 2 ja nro 3 on rakennettava vuoden 2005 aikana ja otettava käyttöön viimeistään tuotantokauden 2006 alussa. Altaiden mitoitussuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mitoituksessa on otettava huomioon laskeutusaltaiden

20 20 koko valuma-alue. Tarvittaessa altaiden seinämät on tuettava eroosion ehkäisemiseksi. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä poistoveden patorakenteella (esimerkiksi patolaatikko). Laskeutusaltaiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 4. Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. 5. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Pölyämistä aiheuttavat tuotantotyöt on keskeytettävä, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussilla tai muiden vastaavien laitteiden avulla.

21 21 8. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 9. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db. Pölyä tai melua aiheuttavaa toimintaa (turpeen nosto ja tuotantoalueen kunnostustyöt) ei saa tehdä klo välisenä aikana. Polttoaineet ja öljyt 10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttoainesäiliöiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. Jätteet 11. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. 12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomai-

22 22 selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 14. Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n on yhdessä tarkkailtava Kortesuon toimintojensa ympäristövaikutuksia. 15. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. 16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden ( ) tarkkailuohjelman mukaisesti. Kortesuo sisältyy ohjelman virtavesitarkkailuun, jossa vuodesta 2004 alkaen otetaan kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa purkuojasta ja Murennusjoesta ojan ylä- ja alapuolelta. 17. Turvetuotannon aiheuttamaa pölyn määrää tuotantoalueista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n yhteinen esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 18. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 19. Kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

23 23 Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 20. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2009 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto vesistö- ja kuormitustarkkailun tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Lisäksi on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien johtamisjärjestelyistä, jossa on otettu huomioon Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotannon loppuminen. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2010, luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa, sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.

24 24 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan saajan turvetuotantoalue sijaitsee neljänä erillisenä lohkona Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueeseen rajautuen. Pääosa luvan saajan tuotantoalueiden vesistä johdetaan vesistöön Vapo Oy:n hallitseman laskeutusaltaan kautta, jonka toiminnasta vastaa Vapo Oy oman ympäristölupansa määräysten mukaisesti. Luvan saajan lohkojen vesiensuojelua määrätään tehostettavaksi kahden laskeutusaltaan rakentamisella. Muilta osin vesiensuojelun tehostaminen ei ole tarpeen, kun otetaan huomioon tuotantopinta-alan vähäisyys. Kortesuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueiksi. Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille.

25 25 Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi vanhan tuotantoalueen olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuksen käyttöönotto ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Mitoitukseltaan riittävät laskeutusaltaat ovat vanhalla ja pienellä tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö. Kortesuon lähistöllä sijaitsee asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Hakijan esityksen mukaisesti tuotantotoiminta määrätään lopetettavaksi klo väliseksi. Pölypäästöjen vaikutuksen selvittäminen erillisen suunnitelman mukaan on tarpeen. Asumiseen käytettyjen alueiden päiväaikaiselle melutasolle annetaan enimmäisarvo, joka vastaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Ennalta arvioiden luvan saajan tuotantoalueen vesistökuormitus lohkolta 1 (3,1 ha) ei aiheuta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen haitallisia vaikutuksia, joiden vähentämiseksi kalatalousvelvoitteen määrääminen olisi tarpeen. Pääosa luvan saajan tuotanto-

26 26 alueiden vesistä johdetaan Vapo Oy:n tuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden kautta vesistöön. Vapo Oy:lle myönnetyssä luvassa on määräys kalataloushaittojen kompensoinnista. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. TE-keskuksen vaatimus luvan määräaikaisuudesta hylätään Mari Tikkasen tuotantolohkojen osalta, koska tuotannon on arvioitu jatkuvan osalla aluetta vuoteen 2015 ja vesiensuojelua on määrätty tehostettavaksi eikä muutakaan perustetta luvan määräaikaisuudelle ole. TE-keskuksen vaatimus Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n velvoittamisesta istuttamaan Murennusjokeen TE-keskuksen esittämä poikasmäärä hylätään Mari Tikkasen tuotantoalueen osalta, koska Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan pääosin Vapo Oy:n hallitseman laskeutusaltaan kautta vesistöön. Kalatalousvelvoite on asetettu tämän vuoksi Vapo Oy:lle sille myönnetyssä Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvassa. Muistutuksissa 1) ja 2) esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään ratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Pöly- ja melurasituksen vähentämisestä muun muassa öisin sekä pölyvaikutusten tarkkailemisesta on annettu erilliset määräykset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 40, 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 45 1 mom., 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30 ja 37

27 27 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 955,50 euroa (turvetuotantoalue alle 30 hehtaaria). Maksu peritään 35 % maksutaulukon mukaista maksua (1 470 euroa) alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vieremän kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Iisalmen Sanomissa. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

28 28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

29 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 38/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.