ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 21/06/1 Dnro ISY-2004-Y-264 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Pyytnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Pyytnevan turvetuotantoa 92 ha:n tuotantoalalla, joka on ollut tuotannossa vuodesta 1982 lähtien. Alunperin noin 162 ha:n tuotantoalasta on tuotannosta jo poistunut 70 ha. Pyytneva sijaitsee Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä noin 17 kilometriä Pihtiputaan kuntakeskuksesta koilliseen. Tuotantoalueen koillisreuna rajautuu Pihtiputaan kunnan ja Pyhäjärven kaupungin rajaan. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Keski-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Pyytnevan turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä.

2 2 Hakija on saapuneessa hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on Pyytnevan alueella omistuksessaan yhteensä noin 221 ha maata, josta turvetuotantoon soveltuvaa suota on ollut alun perin noin 162 ha. Pyytnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Tuotantoalueen laskuojana käytettävän Pyytpuron perkauksesta hakija on tehnyt vuonna 1985 maanomistajien kanssa ojitussopimukset. Keski-Suomen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Pyytneva on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tuotantoalueen ympäristö Pyytnevan ympäristö on metsätalousaluetta. Pääosa soista on peruskartan mukaan ojitettu. Valtatie 4 kulkee noin 800 metrin etäisyydellä Pyytnevan luoteispuolella. Lähin asutus on 4-tien varressa yli 800 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Noin 400 metriä Pyytnevan eteläpuolella on Keski-Suomen seutukaavaan merkitty Ala-Peninginjärven suojeluvaraus. Lähin Natura ohjelmaan kuuluva aluevaraus on Elämäjärven rannalla oleva Suurneva noin 2,2 km:n etäisyydellä Pyytnevasta.

3 3 Tuotantoalueen lähistöllä ei ole pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja. Hakijan tekemän karttatarkastelun mukaan Pyytnevan läheisyydessä ei ole luonnontilaisia pienvesiä. Tuotantoalueen alapuoliset Pyytpuro ja Peninginjoki eivät ole luonnontilaisia uomia. Vesien purkureitti ja vesistön tila Pyytnevan tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin (14.4) Saanijärven alueen Peninginjoen valuma-alueella (14.496), jonka pinta-ala on 38,43 km 2 ja järvisyys 1,80 %. Valuma-alueesta 60,8 % on kangasmaata ja 33,5 % metsää kasvavaa turvemaata. Pyytnevan nykyinen tuotantopinta-ala on noin 2,4 % Peninginjoen valuma-alueesta. Pyytnevan kuivatusvedet laskevat laskuojana toimivan Pyytpuron kautta noin 700 metriä Peninginjokeen, joka laskee noin kahden kilometrin päässä Elämäjärven Muralanlahteen järven itäosassa. Elämäjärvestä vedet laskevat reittiä Kortteisenkanava- Saanijärvi-Saaninjoki-Kolima. Elämäjärvi on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän tietojen mukaan pintaalaltaan ha, sen suurin syvyys on 4,1 metriä ja keskisyvyys 2,0 metriä. Kuormitus- ja vesistötarkkailun perusteella Peninginjoen vesi on tummaa ja ravinteikasta. Selvin ero suhteessa Pyytnevalta tulevaan veteen on Peninginjoen veden alhaisempi typpipitoisuus. Elämänjärven vesi on laadultaan tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Kesäaikaiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeita ilmentäen järven rehevyyttä. Fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla tasolla µg/l. Talviaikaan järven alusveden happitilanne on ollut ajoittain heikko. Vuosien ja 2002 lopputalvella hapenvajaus oli lievää, mutta vuosina ja 2003 se oli voimakasta.

4 4 Kalasto ja kalastus Hakemussuunnitelmaan ei sisälly tietoja Pyytnevan alapuolisen vesistön (Peninginjoki ja Elämäjärvi) kalastosta tai kalastuksesta. Kalavesien hoitotoimenpiteenä Elämäjärveen on istutettu 1-kesäisiä siikoja vuosina yhteensä noin kpl. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Pyytnevan turvetuotanto Pyytnevan valmistelu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1977 ja varsinainen turvetuotanto vuonna Vuosina , 1991, 1998 ja turvetuotanto on ollut keskeytettynä. Tuotantomenetelmänä Pyytnevalla on mekaaninen kokoojavaunu. Keskimääräinen tuotantomäärä on noin m 3 turvetta. Hakemussuunnitelmassa tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Kirjeessään Vapo Oy on ilmoittanut Keski- Suomen ympäristökeskukselle, että "mikäli tuotanto jatkuu alueella vuonna 2003, toiminta alueella päättyy vuonna Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan toiminta alueella joka tapauksessa päättyy tällä vuosikymmenellä". Tuotannosta on kokonaan poistunut 70 ha suota. Tuotannosta poistuneet osat turvealueesta sijaitsevat eri puolilla tuotantokenttää niin, että niiden erottaminen tuotantoalueen kuivatusvesistä ei ole mahdollista. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pyytneva on sarkaojitettu kokonaisuudessaan turvetuotantoon 20 metrin ojavälein. Vesiensuojelurakenteina ovat käytössä sarkaojien lietesyvennykset lietteenpidättimineen, kolme laskeutusallasta ja kahdeksan virtaamansäätörakennetta. Lisäksi tuotanto-

5 5 lohkon 1 reunan laskuojaa on laajennettu niin, että se toimii virtaaman tasausaltaana ja kesäaikana haihdutusaltaana. Ulkopuoliset vedet on ohjattu tuotantoalueen ohitse. Pyytnevan vesiensuojelu on tehostettu edellä selostetulle tasolle Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttyä Vapo Oy:n esityksen vesienkäsittelyn tehostamisesta. Hakija esittää Pyytnevan vesiensuojelurakenteita muutettavaksi niin, että nykyiset kahdeksan virtaamansäätörakennetta korvataan kolmella uudella, laskeutusaltaisiin sijoitettavalla virtaamansäätöpadolla. Hakija katsoo, että Pyytnevan vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset, kun otetaan huomioon se, että turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2014 mennessä. Liikennejärjestelyt Turve kuljetetaan Pyytnevalta maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 166 rekkakuormaa. Turvetta ajetaan Kuopion ja Äänekosken suuntaan. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden säilytys Turpeen tuotannossa Pyytnevalla käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 450 litraa ja muita voiteluaineita kg vuodessa. Tuotantourakoitsijoilla on tuotantoalueella kolme polttoainesäiliötä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa niin, että yhteenlaskettu säiliötilavuus on enintään litraa. Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävissä paloturvallisuus-

6 6 suunnitelmassa ja jätehuoltosuunnitelmassa. Voiteluaineet säilytetään työmaan korjaamolla niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä hakijan mukaan vallitilan rakentamista säiliöiden ympärille, koska säiliötilavuus on alle 15 m 3 (KTM:n päätös /313). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Pyytnevan turvetuotannon kuormituksesta ja purkuvesien laadusta on tarkkailutietoja vuosilta Tarkkailujaksolla vuosina Pyytnevalta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 5,5-30,0 mg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus µg/l. Roudattoman kauden (touko-lokakuu) kuormitusta Pyytnevan tuotantoalueelta on mitattu vuosina 1995 ja Kuormitus (brutto) oli g kiintoainetta, g typpeä ja 0,69-0,85 g fosforia päivässä hehtaaria kohti laskettuna (g/ha/d). Tarkkailutulosten mukaan Pyytnevan turvetuotannon brutto-osuus Peninginjoen ainekuormasta on 4-11 % ja Elämäjärveen tulevasta kuormituksesta 0,5-1,3 %. Hakijan mukaan Pyytnevan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Elämäjärven alueen veden ainepitoisuuksiin muualla kuin vähäisessä määrin Peninginjoessa ja joen suualueella Elämäjärvessä. Purkuvesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon kuormituksella ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Hakijan mukaan Pyytnevan turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön, joten korvausvelvollisuutta aiheuttavia vaikutuksia ei ole.

7 7 Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset, sanottavia vaikutuksia kala- ja rapukantoihin ei ole. Perusteita kalataloudellisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei ole. Vaikutukset pohjavesialueisiin, kaivoihin ja pienvesiin Pyytnevan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakijan tekemän karttatarkastelun perusteella tuotantoalueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Pyytnevan ympäristössä ei ole pienvesiä, joihin hankkeella olisi vaikutuksia. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Aumauksen ja lastauksen pölyhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin mahdollisimman kauas asutuksesta. Turvetuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Turpeen mekaanisen keruumenetelmän aiheuttama pölyhaitta voi ulottua tuulen ollessa voimakasta metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Turvepöly ei enää yli metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sanottavasti lisää laskeumaa. Koska Pyytnevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinkiinteistöä, kohtuutonta pölyhaittaa ei asutukselle aiheudu. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto voi olla

8 8 sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Koska Pyytnevan tuotantoalueen reunasta lähimpään asuttuun rakennukseen on matkaa noin 820 metriä, alueen turvetuotanto ei voi aiheuttaa kohtuutonta melurasitusta asutukselle. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajäte kerätään keräilypisteeseen. Jätteet pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä. Käytetty aumamuovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin polttoaineena. Työmaan jätehuoltosuunnitelmasta käyvät ilmi keräilypisteen sijainti, jätteiden laatu, poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma.

9 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pyytnevan kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettu vuodesta 1984 lähtien hakijan Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sopimalla tavalla. Vuodesta 2004 lähtien Pyytnevan tarkkailu on kuulunut Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Ohjelmassa on vesistötarkkailupisteet Peninginjoessa ja Elämäjärvessä. Kuormitustarkkailua Pyytnevalla ei ole. Hakija esittää, että Pyytnevan päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan edellä mainitun alueellisen ohjelman mukaisesti. Pyytnevan turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa säätiedot, tiedot ojastojen ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapito- ja puhdistusajankohdista, näytteenottoajat, tiedot viranomaisten tarkastuksista ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta tuotantoalueelta lähtevään kuormitukseen. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitus- ja vesistötarkkailua suorittavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten. Kalataloudellista tarkkailua Pyytnevan alapuolisissa vesistöissä ei ole tehty eikä hakija pidä sitä jatkossakaan tarpeellisena. Asutuksen etäisyydestä johtuen pöly- ja meluvaikutusten tarkkailu ei ole tarpeen. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten, lähinnä vesistövaikutusten, estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista Pyytnevan kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotantopinta-alan vähentyminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden

10 10 erottaminen tuotantoalueen muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalta aluetta. Hakemuksen liitteenä on Pyytnevan jälkikäyttösuunnitelma. Alueen jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Pyytnevalla on jo poistunut tuotannosta lohkolta 1 17,6 ha, lohkolta 2 37,1 ha ja lohkolta 3 25,3 ha suota. Alueet sijaitsevat hajanaisesti kenttien eri osissa eikä niitä ole vielä otettu jälkikäyttöön. Näiden alueiden jälkikäyttömuotona tulee olemaan osittain maatalous ja osittain metsätalous. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen lohkoilla olevien sarkaojapidättimien ja laskeutusaltaiden kautta. Turvetuotannon vesistövaikutusten voidaan suunnitelman mukaan arvioida jatkuvan vielä 1-2 vuotta tuotannon päätyttyä. Hakija huolehtii sarkaojapidättimien ja laskeutusaltaiden toimintakunnosta tarkastamalla ja puhdistamalla ne tarvittaessa kahden vuoden ajan tuotannon päättymisestä. Tuotannosta jo poistuneet hakijan omistamat alueet metsitetään vuosina Vuonna 2006 ja sen jälkeen tuotannosta poistuvat alueet on suunniteltu ruokohelpiviljelyyn ja kivisimmät alueet metsitettäväksi. Toteutus tapahtuu 1-2 vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Pyhäjärven kaupungissa ja Pihtiputaan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kotiseudun Sanomat -nimisessä lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Pyhäjärven kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Pihtiputaan kunnalta.

11 11 Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on Pyytnevan vesienkäsittelyn osalta lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa vesienkäsittelymenetelmistä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Hakemuksen mukaan lähin kiinteistö sijaitsee 820 metrin päässä tuotantoalueesta. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Hakijan tarkkailusta esittämän lisäksi tuotantoalueelta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja päästölaskennan varmistamiseksi tulee suorittaa päästötarkkailua kahtena tuotantovuotena lupakauden aikana. Näytteenottopiste voi olla esimerkiksi altaan 1 alapuolella. Näytteenottoajankohdat ovat touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu. Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Turvetuotannosta johtuvat vesistövaikutukset saattavat jatkua vielä tuotannon päätyttyä kauemmin kuin hakijan esittämän 1-2 vuotta. Lupamääräyksiin tulee asettaa ehto, jossa ympäristökeskuksella on mahdollisuus määrätä tarvittaessa ko. toimenpiteiden jatkamisesta vielä pitempäänkin. Muutoin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa jälkihoito- ja jälkikäyttösuunnitelmasta. Lupaehtoja ei ole tarpeen tarkistaa, mikäli tuotanto kokonaan loppuu vuoteen 2014 mennessä. 2. Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavilla edellytyksillä: "1. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle 400 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella. 2. Hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti."

12 12 TE-keskus on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä Pyytnevan alapuolisen vesistön kalataloudesta. Pihtiputaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Elämäjärvellä on merkitystä kalastuskohteena. Kalastajia on vuosittain 80 ja pyydyksiä noin 300. Istutusrekisterin mukaan Elämäjärveen on istutettu vuosina noin kuhanpoikasta, siianpoikasta ja 250 jokirapua siirtoistutuksena. 3. Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen ympäristölautakunta on lausunut, että Pyytnevan vesiensuojelu tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että puhdistustaso on mahdollisimman hyvä myös suurimman kuormituksen aikana. Tuotantoon on sovellettava kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä ja vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon. Tuotantoalueen ojat ja vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa niin, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailusta ja huolloista tulee pitää kirjaa. Laskeutusaltaiden puhdistusajankohta on ilmoitettava Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tekeminen nykyistä laajemmin olisi tärkeää tarkempien tietojen saamiseksi eri turvesoiden mahdollisista vesistövaikutuksista. Tuotantoalueella tulee järjestää sarkaojien, laskeutusaltaiden ja alapuolisen purkuojan vedenpinnan säännöllinen seuranta. Seurannalla pyritään selvittämään mahdolliset yli- ja oikovirtaukset alapuoliseen vesistöön tulva-aikana. Tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Pölyn leviämisen ennaltaehkäisyyn toiminnan eri vaiheissa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koneiden huolto ja tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi tulee toteuttaa niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa on noudatettava Pihtiputaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4) Pihtiputaan kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin edellä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sillä lisäyksellä, että kunnanhallitus edellyttää aikaisemman turvetuotannon aiheuttamien vahinkojen korjaamista, koska tehdyn tutkimus-

13 13 raportin mukaankin niitä on havaittavissa. Luvan hakijan tulee ennen uuden luvan myöntämistä korjata vahingot. 5. Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että luvan myöntämiselle ei ole esteitä, jos lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä otetaan huomioon lausunnossa vaaditut seikat. Tuotantoalueen vesienkäsittelyssä tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Uusien vesiensuojelumenetelmien kehitystä on seurattava ja sovellettava niitä alueen vesiensuojeluun. Laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja niiden täyttymistä lietteellä on seurattava ja rakenteiden tyhjentämisestä on huolehdittava. Vesiensuojelu- ja muista ympäristönsuojelutoimenpiteistä on raportoitava riittävässä laajuudessa ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistökuormitusta ja purkuvesistön tilaa on tarkkailtava säännöllisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua lähimmälle asutukselle pöly- tai meluhaittaa. Mahdollisista häiriötilanteista on tiedotettava asukkaille ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan ehkäisemiseksi. Muistutukset 1. Pihtiputaan kalastusalue on ensisijaisena vaatimuksenaan esittänyt katselmustoimituksen suorittamista alueella. Hakija on velvoitettava selvittämään hankkeesta aiheutuvan kuormituksen todellista määrää ja merkitystä alapuoliselle vesistölle. Selvityksen perusteella tulisi määritellä ensisijaisesti istutusvelvoite tai toissijaisesti kalatalousmaksu, mikäli hakija ei pysty vähentämään aiheutuvaa haittaa kohtuudella vesiensuojelutoimenpiteillä. Mahdollisten kalastomuutosten havainnoimiseksi hakija on velvoitettava tekemään tarpeelliset koekalastukset ja kalastustiedustelu alapuolisella vesialueella vähintään

14 14 viiden vuoden välein. Veden laatua tulee vaikutusalueella seurata vuosittain. Mahdollinen veden laadun heikkeneminen tulee korvata vesialueen omistajille. Seurantaa varten on oltava tarkkailuohjelma. Tuotantoalueen vedet on laskeutusaltaiden lisäksi johdettava vesistöön riittävän suuren pintavalutuskentän kautta. Haittojen minimoimiseksi on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. 2. Elämäjärven osakaskunta on lausunnossaan todennut, että tapahtuneesta turvetuotannosta jokeen ja järveen aiheutuneet haitat ovat jääneet siivoamatta. Vesistöön on tullut lietettä ja ravinteita. Ennen uuden tuotannon aloittamista turvetuotannosta aiheutuneet haitat on korjattava Elämäjärveen Peninginjoen suuhun asti. Uuden puhdistusjärjestelmän on oltava sellainen, että jokeen ja järveen ei tule enää lisäravinteita ja lietettä. Jos haittoja ilmenee, niin Vapo Oy on korvausvelvollinen. 3. AA ja BB (Kiviranta RN:o 2:159) ovat lausuneet olevansa kielteisellä kannalla luvan myöntämiselle, koska vuonna 1982 alkanut turvetuotanto on rehevöittänyt pahasti muutenkin matalaa Elämäjärveä. Haittaa on kohdistunut muun muassa uimiseen, koska iholle on jäänyt turvetta. Mikäli turvetuotantoa jatketaan, on järvi ehdottomasti kunnostettava matalat rannat ruoppaamalla ja puhdistamalla. HAKIJAN SELITYS Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen TE-keskuksen lausuntojen johdosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Pihtiputaan kunnan vesien puhdistusta sekä kunnossapitoa sekä tarkkailua koskevat vaatimukset ovat tulleet huomioiduksi hakemussuunnitelmassa. Virtaaman säätö mitoitetaan siten, että ojastojen "varastointikykyä" käytetään maksimaalisesti hyväksi ja samalla turvataan tuotantoalueen hyvässä kuivatustilassa pysyminen. Tähän liittyvä veden korkeuden seuranta

15 15 on tarpeetonta. Hankkeen tähänastiset vaikutukset eivät ole sellaisia, että alapuolisia uomia tai altaita olisi niiden johdosta tarpeen kunnostaa. Muistutusten johdosta hakija on lausunut, että Pyytnevan turvetuotannon luvan hakeminen ajoittuu vuonna 1977 käynnistyneen hankkeen päättymisvuosiin, jolloin toiminnan vaikutukset vähentyvät. Luvanhakuvelvoite johtuu lainsäädännön muuttumisesta. Edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät, kuten Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja TE-keskuksen lausunnoissa todetaan. Lupaharkinta ja hankkeen vaikutusten arviointi ei edellytä katselmustoimitusta. Hakija on hyväksynyt kalatalousmaksu- ja tarkkailu- sekä kunnossapitovaatimukset. Vesien puhdistamista koskeva vaatimus on riittävällä tavalla otettu huomioon hakemussuunnitelmassa. Hankkeen tähänastiset vaikutukset eivät ole sellaisia, että alapuolisia uomia tai altaita olisi niiden johdosta tarpeen kunnostaa.

16 16 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä sijaitsevan Pyytnevan 92 ha:n tuotantoon kunnostetun alueen turvetuotantoon. Pyytnevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn käytetään olemassa olevia vesiensuojelurakenteita (lietteenpidättimillä varustetut sarkaojien lietesyvennykset, kolme laskeutusallasta ja tuotantoalueen 1 reunalla kulkeva laskuojan laajennus), joiden sijainti ilmenee hakemussuunnitelmasta ja sen liitteestä 3.1. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojana toimivan Pyytpuron kautta Peninginjokeen, joka laskee Elämäjärven Muralanlahteen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Tuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteiden hoito 1. Eristys-, kokooja- ja sarkaojat, virtaamansäätörakenteet sekä laskeutusaltaat on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien ja virtaamansäätörakenteiden lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä lokakuun loppuun mennessä. Laskeutusaltaiden puhdistusajankohta on ilmoitettava ennakolta Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 17 2. Nykyiset kahdeksan virtaamansäätörakennetta on pidettävä toimintakunnossa siihen saakka, kun ne on korvattu laskeutusaltaiden yhteyteen rakennettavilla kolmella virtaamansäätöpadolla. Uudet virtaamansäätöpadot on otettava käyttöön viimeistään vuoden 2007 tuotantokauden alkuun mennessä. 3. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotannon kuivatusvesistä. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 4. Luvan saajan on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Pyytnevan tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. 5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. 7. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.

18 18 Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet 8. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on sijaittava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä. 9. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden käsittelypaikkaan. 10. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 12. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 13. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Länsi- Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

19 19 Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista, joilla on merkitystä toiminnan päästöjen kannalta. Päästötarkkailua on tehtävä Pyytnevalla lupakaudella vähintään kahtena vuonna huhtitoukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Huhti-toukokuun näyte on pyrittävä ottamaan kevättulvan aikaan. Ensimmäisen kerran näytteet on otettava luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavana tuotantovuonna ja seuraavan kerran vuonna Analyysit on tehtävä tarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava ohjelman mukaisesti vuosittain maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa Peninginjoessa ja Elämäjärvessä Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. 14. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja Keski-Suomen TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Tarkkailutulosten raportointi 16. Käyttö-, päästö- ja vesistövesitarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Keski-Suomen TEkeskukselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen TE-keskukselle ja Pihtiputaan kalastusalueelle.

20 20 Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kalatalousmaksu 17. Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Viimeisen kerran maksu on maksettava vuonna Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 18. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Toiminnan lopettaminen Tuotannosta poistuvien tuotantoalueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat

21 21 kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet (laskeutusaltaat) kuitenkin kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja toiminnan lopettamisen vesistötarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

22 22 Pyytneva on osoitettu turvetuotantoalueeksi Keski-Suomen seutukaavassa ja se on ollut turvetuotannossa vuodesta 1977 alkaen. Lupa on annettu määräaikaisena vuoden 2012 loppuun asti, koska turvetuotannon voidaan jäljellä olevat turvevarat huomioon ottaen edellyttää päättyvän siihen mennessä ja koska luvan ajallinen rajaaminen on tarpeen hankkeen ympäristövaikutusten rajoittamiseksi. Lupamääräysten perustelut Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa Pyytnevan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon pienehkö tuotantoala, jäljellä oleva lyhyt tuotantoaika, vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksien rajallisuus ja alapuolisen vesialueen tila, niin ympäristölupavirasto katsoo, että vesiensuojelussa riittävät niin sanotun perustason mukaiset rakenteet eli virtaamansäädöllä tehostetut laskeutusaltaat. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdistamista koskevat määräykset on annettu, koska turvetuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää ottamalla ympäristönsuojeluasiat riittävästi huomioon toiminnassa. Koska tuotantoalueen etäisyys asutuksesta on yli 800 metriä, riittävät pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteiset määräykset. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys poltto- ja voiteluaineiden varastoinnista.

23 23 Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Pyytnevan turvetuotanto kuormittaa osaltaan Elämäjärveä, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi on määrätty vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus, ympäristölupavirasto arvioi 400 euron vuotuisen maksun riittäväksi. Maksu on maksettava vielä vuosi tuotannon päättymisen jälkeen eli viimeisen kerran vuonna 2013, koska vaikutukset kalastoon ja kalastukseen eivät pääty välittömästi tuotannon loppuessa. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen TE-keskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Pihtiputaan kunnan ja Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten sekä Pihtiputaan kunnan esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden vedenpinnan korkeuden seurannasta on otettu huomioon 1. lupamääräyksen yleisenä huolehtimisvelvoitteena, erityinen vedenpinnan korkeuden seuranta mittaamalla ei ole tarpeen.

24 24 Pihtiputaan kunnan vaatimus luvan saajan velvoittamisesta aikaisemman turvetuotannon aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen on hylätty. Kun otetaan huomioon Pyytnevan turvetuotannon osuus erityisesti Elämäjärven kokonaiskuormituksesta, ei ole perusteita asettaa kunnostusvelvoitetta. Pihtiputaan kalastusalueen vaatimus katselmustoimituksen suorittamisesta on hylätty. Hakemusasiakirjoissa ja saaduissa lausunnoissa on asian käsittelyyn riittävät selvitykset ja tiedot. Aiheutuva kalataloudellinen haitta on ollut tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista määrätä kompensoitavaksi kalatalousmaksulla, jonka käytössä voidaan toimenpidevelvoitetta paremmin ottaa huomioon Pyytnevan vaikutusalueen vesistön kalataloudelliset hoitotarpeet. Kalatalousmaksua on mahdollista käyttää esimerkiksi hoitokalastuksen järjestämiseen. Vaatimus pintaimeytyskentän toteuttamisesta on hylätty päätöksen ja lupamääräysten perusteluissa lausuttuun viitaten. Kalataloustarkkailuohjelman hyväksyjäksi on määrätty kalatalouden alueellinen yleisen edun valvoja eli TE-keskus. Elämäjärven osakaskunnan vaatimus kunnostusvelvoitteen asettamisesta on hylätty edellä Pihtiputaan kunnan lausuntoon annettuun vastaukseen viitaten. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta on annettu lupamääräys. AA:n ja BB:n vaatimus luvan epäämisestä on hylätty. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti olemassa. Luvan myöntämisen edellytyksistä on lausuttu edellä ratkaisun perusteluissa. Ympäristölupa on myönnetty kuormituksen ajalliseksi rajaamiseksi määräaikaisena. Vaatimus kunnostusvelvoitteen asettamisesta on hylätty edellä Pihtiputaan kunnan lausuntoon annettuun vastaukseen viitaten.

25 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 44, 45 1 mom., 46, 52, 55, 56, 62, 72, ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (turvetuotantoalue hehtaaria). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TEkeskukselle sekä Pyhäjärven kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Pyhäjärven kaupungissa ja Pihtiputaan kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Kotiseudun Sanomat -nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

26 26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

27 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 21/06/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.