Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevassa ojassa.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 36/06/2 Dnro ISY-2005-Y-206 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien turvetuotantoalueiden ympäristölupa sekä toiminnanaloittamislupa, Rautalampi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Hakemus koskee Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien noin 24,5 ha:n tuotantokelpoisten alueiden ympäristölupaa (Rastunsuon lohko 11 ja Käräsensuo). Tuotantoalueet sijaitsevat Rautalammin kunnassa kirkonkylästä 6 8 km luoteeseen Vaajasalmen kylässä. Suot ovat toiminnassa olevia turvetuotantoalueita, joiden valmistelutyöt aloitettiin 80-luvun alussa ja tuotanto vuosina Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevassa ojassa.

2 2 Lisäksi hakija pyytää, että ympäristölupavirasto myöntäisi hakijalle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen toiminnan aloittamisluvan. Toiminnan aloittamista koskevan vakuuden arvoksi hakija esittää euroa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt Rastunsuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 17a/Ym I/87 mukaan lupa vesien johtamiseen Tyyrinvirran alaosaan (Rastunsuon lohko 11 ja Käräsensuo) oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli lupa-ajan päättyessä oli tuotannossa päätöksen kertoelmaosassa mainitut vähäiset tuotantoalat (Tyyrinvirran alaosan valuma-alue 10 ha), ei niiltä tulevien vesien johtamiseen vesistöön tarvittaisi vesioikeuden lupaa. Tällä hakemuksella haetaan 24,5 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 17a/Ym I/87 myöntänyt Vapo Oy:lle muun muassa luvan johtaa Rastunsuolta kertyvät vedet osittain laskuojaa 4 pitkin Tyyrinvirran alaosaan ja Käräsensuolta kertyvät vedet mainittua las-

3 3 kuojaa 4 pitkin vesistöön. Lupa vesien johtamiseen Tyyrinvirran alaosaan (laskuoja 4) oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 120/90 eräiltä osin muuttaen pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 1/94/1 muuttanut edellä mainittua päätöstä kalatalouskompensaation osalta. Sisä-Savon vahvistetussa seutukaavassa Rastunsuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole seutukaavaa tarkempaa kaavaa. Hakijalla on hallussaan maata Rastunsuon lohkolla 11 yhteensä 22,8 ha, josta 20 ha on omaa ja 2,8 ha vuokrattua. Kärasensuon 11,5 ha:n tuotantoalueen hakija on myynyt maatalouskäyttöön, mutta varannut itselleen oikeuden tuottaa alueella turvetta saakka. RASTUNSUON YMPÄRISTÖ Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien osien välittömässä läheisyydessä on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata ja maatalousaluetta sekä turvetuotantoalueita. Rastunsuon lohkon 11 reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijaitsee 4 asuinkiinteistöä. Käräsensuon turvetuotantoalueen reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijaitsee 7 asuinkiinteistöä. Rastunsuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Noin 4 km Käräsensuolta lounaaseen sijaitsee Natura verkostoon kuuluva Hetteinen ja Liimattalanharjun suojelualue. Kuivatusvesien purkureitit ja vesistöjen tila Hakemuksen mukaiset turvetuotantoalueet sijaitsevat Kymijoen vesistön Rautalamminreitin (14.7) vesistöalueella. Tarkemmin rajattuna tuotantoalueet ovat Hankaveden (14.712) valuma-alueella.

4 4 Hankaveden valuma-alueen pinta-ala on 155,3 km 2 ja järvisyys 14,5 %. Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon osuus valuma-alueesta on 0,05 %. Hankaveden valumaalueesta noin 8 % on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 62 % kangasmaata. Turvetuotantoalueiden vedet johdetaan laskuojaa 4 pitkin Tyyrinvirtaan ja siitä Lonkerin kautta kapeaa järvireittiä pitkin Hankaveteen ja edelleen Konneveteen. Rastunsuon lohkolta 11 on matkaa Tyyrinvirtaan noin 4 km ja Kärasensuolta noin 1,3 km. Alapuolisen vesistön tilaa ja kuormitusta on seurattu Niiniveden-Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailussa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Niiniveden-Konneveden välinen alue kuuluu luokkaan hyvä, Konneveden alue jopa luokkaan erinomainen. Paikallinen kuormitus heikentää selvästi veden laatua kesäaikaan, minkä vuoksi Lonkarin ja Tallivirran välinen alue kuuluu luokkaan tyydyttävä. Hankaveden syvänteissä on ollut havaittavissa lopputalvisin voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta. Hapetus paransi lopputalven happitilannetta vuosina Hankaveden syvänteessä. Hapetuksen loppuminen on näkynyt vuosien kevättalven hapetuksen aikaa selvästi heikompana alusveden happipitoisuutena. Hapetus aloitettiin uudelleen vuoden 1999 loka-marraskuun vaihteessa. Vuoden 2004 maaliskuussa Hankaveden syvänteen pohjanläheisessä vesikerroksessa oli hyvin voimakasta hapenvajausta ja elokuussa vain lievää. Tallivirrassa loppukesän COD-arvolla, värillä ja kokonaisfosforipitoisuudella on lievä aleneva suuntaus 1980-luvun lopulta nykypäivään. Myös Hankavedestä Konneveteen laskevan Konnekosken veden COD-arvolla, värillä ja kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus 1980-luvulta nykypäivään. Kalasto ja kalastus Tyyrinvirrassa ja sen alapuolisessa vesistössä on tehty kalataloudellista tarkkailua vuosina Tarkkailun perusteella alueen pääsaalislajit ovat hauki, ahven, lahna, siika ja särki. Pienempiä määriä on kalastettu kuhaa, taimenta ja madetta. Merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi on esitetty pyydysten likaantuminen.

5 5 Tyyrinvirtaan on viime vuosina istutettu pääasiassa 1-vuotista taimenta kappaletta vuodessa. Tyyrinvirran alapuolella olevaan Lonkeriin on istutettu yksikesäistä kuhaa kappaletta vuodessa. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Turvetuotanto Rastunsuon lohkon 11 hakemussuunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 15 ha ja Käräsensuon 9 ha. Rastunsuon lohkon 11 kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1980 ja tuotanto vuonna Käräsensuon valmistelutyöt on aloitettu vuonna 1981 ja tuotanto vuonna Alueiden tuotantomääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu keskimäärin m 3 vuodessa. Rastunsuon lohkon 11 tuotannon arvioidaan loppuvan vuoteen 2020 mennessä. Käräsensuolla tuotanto loppuu viimeistään Tuotantoalueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin. Tuotannossa käytetään mekaanisia kokoojavaunuja. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Tuotantoalueille on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Rastunsuon lohkon 11 kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla kaivettavaan uuteen laskeutusaltaaseen, josta ne pumpataan laskuojaan 4 ja siitä edelleen Tyyrinvirtaan. Lohkon 11 tuotannosta poistuneen 4,1 ha:n alueen vedet johdetaan edelleen turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden kautta laskeutusaltaalle ja siitä laskuojaa 4 pitkin Tyyrinvirtaan.

6 Käräsensuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojan kautta laskuojaan 4 ja edelleen Tyyrinvirtaan. 6 Hakija hakee myös vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa olevassa toisten mailla kulkevassa laskuojassa seuraavien tilojen osalta: Kiinteistötunnus Tilan nimi Metriä VANHA-KOTTA LIMINKA I HALLASUO 240 Tuotannosta poistuvat alueet Käräsensuon tuotantoalue on ollut jo kauan tuotannossa ja kentän turvekerros on ohentunut niin, että sarkaojat ja sarkaoja-altaat ulottuvat monin paikoin helposti liettyvään kivennäismaahan, jolloin sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuvat laajaalaisesti kivennäismaahan. Tällöin vesiensuojelussa tulevat vastaan seuraavat ongelmatilanteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen on hyvin ongelmallista sarkaoja-altaat pitäisi kaivaa eroosioherkkään kivennäismaahan Kunnossapito sarkaojien kunnossapito on työläämpää ja selvästi kalliimpaa verrattuna turvekerroksessa tapahtuvaan vastaavaan työskentely-vaiheeseen, koska sarkaojaa ei voi puhdistaa yksinomaan turveaineksesta muodostuvasta lietteestä tuotantosaralle yhdellä työkoneella laitteineen (traktori+ojajyrsin), vaan kivennäismaasekainen turveliete on poistettava sarkaojasta kaivinkoneella ja kuormattava vierellä kulkevan traktorin peräkärryyn kuljetettavaksi erityiseen kivennäismaiden sijoituspaikkaan. sarkaoja-altaat ovat eroosioherkkiä ja niiden aukipitäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännönmukainen kunnossapito aiheuttaa kaivutyöstä johtuvaa savisamentumaa kuivatusveteen ja siten lisäkuormitusta

7 7 Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää mahdollisesti myönnettävään lupaan otettavaksi seuraavat velvoitteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä ja laskeutusallasta Kunnossapito sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan lohkon 11 tienvarsiaumasta ns. suoratoimitusturpeena (kesä elokuu) ja muista aumoista pääasiassa talvikuukausien (joulu maaliskuu). Keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä noin 100 rekka-autollista. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa 2 3 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 100 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 20 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on tuotantoalueella yhdessä säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisessa paikassa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 5 m 3 :n määrää polttoöljyä. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotantoalueella tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 :n soveltamista.

8 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) 8 Rastunsuon lohkon 11 vesienkäsittelyä on tarkoitus tehostaa rakentamalla yksi laskeutusaltaana toimiva pumppausallas. Vesien johtaminen on ratkaistu aikanaan tuotantoalueen kuntoonpanon yhteydessä. Mahdollisuuksia pintavalutuksen käyttöön ei ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Kemiallisen puhdistuksen toteuttamista hakija pitää kohtuuttomana tuotantoalueen koko ja käyttöikä huomioiden. Hakija pitää Rastunsuon lohkon 11 vesiensuojelurakenteita parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina kyseiselle tuotantoalueelle. Käräsensuon vesiensuojelu on ratkaistu siten, että ulkopuoliset vedet laskevat osittain tuotantoalueen reunaojiin ja osittain ne on ohjattu tuotantoalueen ohitse. Sarkaojissa on lietesyvennykset. Kokoojaojasta vedet ohjataan suoraan laskuojaan 4. Käräsensuo on vanha tuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueen valmistelun yhteydessä. Tuotantopinta-alan pienuuden, lyhyen jäljellä olevan tuotantoajan ja laskeutusaltaan kautta kulkevien tuotantoalueen ulkopuolisten peltovesien vuoksi ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa laskeutusallasta, jonka käyttöikä jäisi korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Kemiallisen puhdistuksen toteutusta hakija pitää Käräsensuolla sen koko ja lyhyt käyttöikä huomioiden kohtuuttomana. Virtaamansäätöpatojen rakentaminen ei hakijan mukaan ole vesiensuojelullisesti järkevää, sillä kokoojaojassa ei ole enää vesitilavuutta ja ojastoon kertyvä vesi nousisi tuotantoalueelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotantoalueiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida hakijan muilta vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella laskuojaan 4 kohdistuva keskimääräinen bruttokuormitus on kiintoainetta 1,4 t/a, fosforia 8 kg/a ja typpeä 0,3 t/a. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot.

9 9 Turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset fosforin, typen ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset laskuojassa 4 sen laskiessa Tyyrinvirtaan ovat eri virtaamatilanteissa seuraavat: Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Kiintoaine mg/l Keskim. ylin virtaama MHQ 10, ,0 Keskim. virtaama MQ 6, ,1 Keskim. alin virtaama MNQ 17, ,7 Pitoisuuslaskelmissa ei ole huomioitu aineiden sedimentaatiota, muuntumista tai hajoamista laskuojassa 4. Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja tilaan on havaittavissa lähinnä laskuojassa 4. Tyyrinvirrassa ja muualla alapuolisessa vesistössä vaikutus on vähäinen eikä enää havaittavissa tai muusta kuormituksesta erotettavissa. Hankkeen vaikutusalueella ei hakijan mukaan sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei aiheudu. Hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maa-

10 10 tuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua m:n päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli m:n päässä työmaa-alueesta. Lähinnä Rastunsuota sijaitseva säähavaintoasema, jolla mitataan tuulia, sijaitsee Rissalan lentokentällä Kuopiossa. 30-vuotisen havaintojakson ( ) perusteella havaintoasemalla vallitsevimmat tuulensuunnat olivat kaakon lännen väliltä (59 % kaikista tuulista) ja tuulten keskinopeus 3,5 m/s. Tuotantokaudella touko - elokuussa ovat tuulen suunnat tasaisemmin jakautuneet, vain pohjois- ja koillistuulet ovat vähemmän yleisiä. Käräsensuon nykyisen tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (< 500 m) sijaitsee 7 asuinkiinteistöä. Pohjoispuolella noin m:n päässä tuotantoalueen lähimmästä reunasta oleville kiinteistöille suuntautuvat tuotantoaikana etelätuulet, joiden lukuisuus on 13 %. Itäpuolella noin 340 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat tuotantoaikana länsituulet, joiden lukuisuus on 13 %. Kaakkoispuolella noin 400 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat luoteistuulet, joiden lukuisuus on 13 %. Eteläpuolella noin 450 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat pohjoistuulet, joiden lukuisuus on 9 %. Länsipuolella noin 330 m:n päässä sijaitsevalle kiinteistölle suuntautuvat itätuulet, joiden lukuisuus on 13 %. Rastunsuon tuotantoalueen lohkon 11 välittömässä läheisyydessä (< 500 m) sijaitsee neljä asuinkiinteistöä. Lounaispuolella noin m:n päässä tuotantoalueen lähimmästä reunasta sijaitseville kiinteistöille suuntautuvat tuotantoaikana pohjois- ja koillistuulet, joiden lukuisuus on yhteensä 17 %. Länsipuolella noin 430 m:n päässä tuotantoalueesta sijaitsevalle kiinteistölle suuntautuvat tuotantoaikana itä - ja koillistuulet, joiden lukuisuus on yhteensä 21 %. Tuotantoalueiden ja kiinteistöjen välinen alue on peltoa ja metsää. Oikeilla tuotantomenetelmillä ja työtavoilla voidaan vaikuttaa pölyn muodostumiseen ja kulkeutumi-

11 seen ympäristöön. Tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10 m/s. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille pölyn muodossa. 11 Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 m:n päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 m:n päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 m:n päähän tuotantoalueesta. Tuotantoalueilla tuotetaan jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotannon työvaiheita ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus eli varastoalueelle kuljetus. Etäisyys Käräsensuon reunasta lähimpään asuttuun rakennukseen on noin 230 m ja Rastunsuon lohkon 11 reunasta lähimpään rakennukseen noin 340 m. Melulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantoalueiden lähimmilläkään kiinteistöillä. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille varataan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Aumapeittomuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimitetaan myöhemmin esimerkiksi energiatuotannon polttoaineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös.

12 12 Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille ja käytetään energiahakkeen raaka-aineena. Muut ympäristövaikutukset Turvetuotantoalueet ovat jo toiminnassa olevia tuotantoalueita, joten turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Rastunsuolla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Niihin kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Rastunsuo on mukana Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa sekä Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailussa. Hakija esittää tarkkailuja jatkettavan näiden ohjelmien mukaisesti.

13 13 Kalataloudellista tarkkailua ei Rastunsuon alapuolisessa vesistössä ole tehty. Hakija on valmis käynnistämään tarkkailun, mikäli veden laadun seurannan perusteella se osoittautuu tarpeelliseksi. Rastunsuon alueella on voimassa oleva pölytarkkailuohjelma. Tarkkailua voidaan jatkaa ohjelman mukaan. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakija ilmoittaa toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Rastunsuon lohkolla 11 on tuotannosta poistunut 4,1 ha. Poistuneet alueet ovat tuotannon tukialueita. Käräsensuolla on tuotannosta poistunut 25,8 ha. Poistuneet alueet ovat maanviljelyskäytössä. Ennen alueen luovuttamista tai jälkikäyttöön siirtämistä suopohjalla tehdään siistimistöitä siten, että alueelle ei jää jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät lopulta maa-alueiden omistajat. Soiden jälkikäyttömuoto tulee olemaan näillä näkymin joko metsätalous tai maatalous. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Jälkikäyttövaihe koetaan turvetuotantosuon elinkaaren myönteisenä vaiheena, koska tuotannollisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät tai loppuvat kokonaan. Jälkikäyttövaiheessa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja sen niveltyminen ympäröivään maisemaan alkaa.

14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rautalammin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu Sisä-Savon Sanomat -nimisessä lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautalammin kunnanhallitukselta, Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Rautalammin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan ja vaatimuksinaan seuraavaa: Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut ratkaisunsa Vapo Oy:n ilmoitukseen Rastunsuon merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (YVPL) 6 mukaisesti. Ympäristökeskuksen ratkaisussa todetaan, että ympäristölupaa koko toiminnalle tulee hakea hyvissä ajoin ennen vesioikeuden luvan umpeutumista Tyyrinvirran osalta, jos toimintaa Rastunsuolla aiotaan jatkaa. Ympäristökeskus on siis tarkoittanut, että lupaa haetaan kerralla koko Rastunsuon jäljellä olevalle tuotantopinta-alalle ei pelkästään Tyyrinvirtaan laskeville tuotantoalueille. Kaikki Rastunsuon tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat samalle vesistöalueelle (Hankaveden alue). Rastunsuolta Tyyrinvirtaan laskeva oja yhtyy Tyyrinvirtaan lähellä Lonkaria, joten käytännössä koko Rastunsuon kuormitus kohdistuu ensisijassa Lonkariin. Tästä syystä koko Rastunsuon turvetuotantoalue tulisi käsitellä yhdellä ympäristöluvalla eikä erillistä lupaa Tyyrinvirtaan laskeville tuotantolohkoille tulisi myöntää. Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet Vesienkäsittelyrakenteet ovat riittäviä, koska kyseessä on vanha supistuva tuotantoalue. Lohkolle 11 hakija aikoo rakentaa uuden laskeutusaltaan, jolloin tilanne paranee aikaisempaan nähden ja vesienkäsittelyn tällä alueella voidaan katsoa olevan vanhoilta tuotantoalueilta edellytettävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Käräsensuon jäljellä oleva tuotantopinta-ala on 9,3 hehtaaria ja alue tulee hakemuksen mukaan poistumaan kokonaan tuotannosta kolmen tuotantovuoden sisällä. Maastotarkastuksella heinäkuussa 2005 Käräsensuolta laskeva oja oli hyvin heinittynyt ja pusikoitunut,

15 mikä edistää kiintoaineen ja ravinteiden talteenottoa. Näin ollen erillisiä vesiensuojelurakenteita Käräsensuolle ei ole tarpeen rakentaa. Tarkastuksella on todettu lohkon 11 kärsivän tulvaongelmista, joten uusi pumppauksella tapahtuva kuivatusvesien pois johtaminen parantaa myös alueen kuivatustilannetta. Pumppausaltaana toimiva laskeutusallas tulee rakentaa tavallista laskeutusallasta kestävämmäksi, koska pumppauksen aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu ja virtaus voivat aiheuttaa luiskien sortumia ja kiintoaineen irtoamista veteen altaan pohjasta ja seinämistä. Tarvittaessa sekä altaan että pumppaamon purkuojan luiskia tulee vahvistaa esim. kiveämällä. Hakijan esitys jättää kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista pois lietesyvennykset tuotannon loppuvaiheessa on hyväksyttävä. Sarkaojissa tulee kuitenkin ehdottomasti olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, tulee pitää erityisen hyvää huolta päisteputken pidättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisamentuma on mahdollisimman vähäinen. Pölypäästöt Rastunsuolla on tehty pölytarkkailua laskeumamittauksin 20 vuoden ajan. Mittauksissa ei ole havaittu merkittävää pölylaskeumaa. Tuotantopinta-alan vähetessä pölyhaitta vähenee entisestään. Ympäristökeskus on hyväksynyt pölytarkkailuohjelman muutoksen, jonka mukaan pölytarkkailua toteutetaan joka 4. vuosi alkaen vuodesta 2005 standardin SFS 3865 mukaista laskeumamenetelmää käyttäen seitsemästä havaintopaikasta eri puolilla Multaharjunsuon, Heinsuon-Lotakonsuon ja Rastunsuon muodostamaa tuotantoaluekokonaisuutta. Pölytarkkailua voidaan jatkaa em. päätöksen mukaisesti. Melu Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (VNp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Polttoaineet ja niiden varastointi Tuotantoalueilla varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi, keräily ja käyttö on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. 15

16 Tarkkailu ja raportointi 16 Tuotantoalueiden kuormitustarkkailu voidaan toteuttaa Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman ja vesistötarkkailu Niiniveden ja Konneveden välisen alueen vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Tuotantoalueiden jälkikäyttö Hakijan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle vuosittain tuotannosta poistuneet alueet sekä tiedot kyseisten alueiden jälkikäytöstä. Lisäksi hakijan tulee esittää ympäristökeskukselle tuotannon kokonaan päättyessä selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyttö, rakenteille ja rakennuksille tehdyt toimenpiteet sekä muut alueen siistimistoimenpiteet. 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että Hankaveden valuma-alueen turvesoiden vesistökuormituksen aiheuttamia kalataloushaittoja tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Yhteisen vesistötarkkailun perusteella Hankaveden valuma-alueen turvetuotannon fosforikuormitukseksi on arvioitu 150 kg/a ja kiintoainekuormitukseksi 20 t/a. Erityisesti kiintoainekuormituksen vaikutus on selvästi nähtävissä luontaisesti karulla ja kirkasvetisellä reitillä. Aiemmassa vesioikeuden päätöksessä Rastunsuon turvetuotannon kalatalousvaikutukset on arvioitu pieniksi. Kuitenkin turvetuotannon ravinnekuormituksella on merkitystä ja kiintoainekuormituksen aiheuttamat muutokset koetaan vesistön kalataloudellista arvoa alentavana tekijänä. Pohjan laadun ja monimuotoisuuden muutokset vaikuttavat vesistön luontaiseen tuotantokykyyn. Kalataloudellista haittaa arvioitaessa on huomioitava, että alue sijaitsee Rautalammin taajaman läheisyydessä ja sillä on merkitystä virkistyskalastuksen kannalta. Ottaen huomioon hakemuksen mukaisten turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tilanteen ja turvetuotannon kokonaisvaikutukset alapuoliseen vesistöön on kalataloudellista haittaa edelleen kompensoitava istuttamalla vuosittain kappaletta 7 cm:n mittaisia kuhanpoikasia vuoden 2008 loppuun saakka ja sen jälkeen noin kappaletta

17 17 kuhanpoikasia vuosittain luvan tarkistamiseen saakka. Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Turvetuotannon kalatalousvaikutuksia tulee tarkkailla TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti siten, että tarkkailu järjestetään yhteistarkkailuna kalankasvatuksen ja muiden turvesoiden kanssa. Lupa tulee myöntää määräaikaisena enintään vuoden 2013 loppuun saakka. 3) Rautalammin kunnan ympäristölautakunta esittää, että Rastunsuon alueen turve on pitkälle maatunutta ja siitä veteen liettynyt turvepöly on erittäin huonosti laskeutuvaa. Suunnitellut laskeutusaltaat eivät poista kiintoaineesta kuin vähäisen osan. Turvetuotanto aiheuttaa siten alapuoliseen vesistöön huomattavan suuren kuormituksen. Kuormitus ja siitä aiheutuneet ympäristöhaitat ovat saatavaan etuun nähden liian suuret. Turvetuotanto lisää laskupurojen suualueilla liettymistä sekä rantojen ja veden virkistyskäytön vähenemistä. Turvetuotannon laskuoja heikentää siten merkittävästi Tyyrinvirrassa sijaitsevien vaelluskalojen lisääntymisalueiden poikastuotantoa. Kiintoaines kulkeutuu huonosti laskeutuvana Hankaveteen ja Konneveteen aiheuttaen vesistöjen syvänteissä edelleen happikatoa ja lisäten epäsuorasti vesistöä rehevöittävien ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen. Turvetuotannosta vapautuu turpeeseen rikastunutta elohopeaa vesistöön. Turvetuotantoalueiden vaikutusta petokalojen elohopeapitoisuuksiin tulisi selvittää tarkemmin myös vesistötarkkailun yhteydessä. Vapo Oy:n hakemus jatkaa turvetuotantoa Tyyrinvirran alueella ei ole hyväksyttävissä, koska turvetuotantoon liittyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä ei saada huonosti laskeutuvan turpeen ympäristövaikutuksia riittävän pieniksi ottaen huomioon alapuolisen vesistön laatu ja käyttö. Turvetuotanto tulisi lopettaa alueella mahdollisimman pian sekä otetut turvealueet maisemoida siten, että vesistökuormitus saataisiin nopeasti loppumaan.

18 4) Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä esittää, ettei ympäristölupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ole nähtävissä terveydellistä estettä. 18 Muistutus 1) AA esittää muistutuksessaan, että turvetuotanto Käräsensuolla aiheuttaa melkoisen pölyhaitan Syrjälän tilalle. Tilan asuinrakennusta käytetään kesäasuntona. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskus Hakemuksen laajuuden osalta hakija lausuu, että se on noudattanut voimassa olevaa vesioikeuden lupaa hakiessaan ympäristölupaa Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien alueiden ympäristövaikutuksille, mitä myös ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 4 :n sanatarkka oikea soveltaminen edellyttää. Rastunsuon lohkojen 11 ja 13 tuotantoalueella ei ole yhteisvaikutuksia muiden Rastunsuon tuotantoalueiden kanssa, jotka edellyttäisivät erillistenkään hakemusten samanaikaista käsittelyä. Ympäristökeskus ei voi puuttua voimaanpanolain 4 :ssä tarkoitettujen lupien voimassaoloon taikka toimintaan alueilla, paitsi ympäristönsuojelulain 9 ja 13 lukujen säännösten perusteella, mistä asiasta ei edes voi olla ja lausunnonkaan mukaan ei ole kysymys. Ympäristölupavirasto ei ole toimivaltainen asettamaan polttonesteiden säilyttämistä koskevia määräyksiä. Kyseisissä asioissa valvontaviranomainen ja lausunnonantaja on sisäasiainministeriön hallinnonalaan sijoittuva pelastusviranomainen eikä suinkaan alueellinen ympäristökeskus. Mikäli toisin katsotaan, määräysten ei tulisi olla voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja päätöksiä ankarampia, mihin viittaavat myös kannanotot julkaisussa "Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje " sivulla 41. Toiminta alueella on alkanut noin 25 vuotta sitten hakemusta laajemmalla tuotantoalueella, ja koko ajan käytössä maaperän pilaantumista aiheuttamatta ovat olleet siirrettävät polttoainesäiliöt. Hakija pitää myös säilytettäviä polttoainemääriä vähäisinä. Pohjois-Savon TE-keskus

19 19 TE-keskuksen vaatimus vastaa istutusmäärää, joka on voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä velvoitettu istutettavaksi koko Rastunsuon turvetuotantoalueita koskien. Lupa on käsittänyt tuotantoalueita kokonaisuudessaan yhteensä 590 ha. Hakemuksen mukainen tuotantoala on 24,5 ha ja se puolittuu vuosikymmenen loppuun mennessä. Hoitovelvoitteelle ei hakemusta koskevien alueiden osalta ole enää perusteita. Lupa voidaan jatkuvasti tuotantoalaltaan pienentyvän hankkeen ympäristövaikutuksille myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Rautalammin kunnan ympäristölautakunta Petokaloihin kertyvän elohopean selvittämisvaade on muissa turvetuotantohankkeissa annettuihin ratkaisuihin viitaten aiheeton. Luvan epäämistä koskevaan vaatimukseen ei ole perusteita. Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevan turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja tilaan on havaittavissa lähinnä laskuojassa. Tyyrinvirrassa ja sen alapuolella vaikutus on vähäinen eikä enää havaittavissa tai muusta kuormituksesta erotettavissa. Myöskään vesistötarkkailutulosten perusteella ei merkittäviä vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ole havaittavissa. Turvetuotanto Käräsensuolla tulee loppumaan vuoteen 2008 mennessä ja tuotantoalueet siirtyvät viljelykäyttöön. Rastunsuon lohkon 11 tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen AA Suuri osa Käräsensuon tuotantoalueesta on jäänyt pois tuotannosta ja tuotantoala on enää 9 ha. Etäisyys tuotantoalueelta Syrjälän tilalle on nykyisin 230 m, kun se ennen alueiden poistumista oli vain 100 m. Syrjälän tilan ja tuotantoalueen väliin jäävä alue on peltoa ja pajukkoa. Pölyhaitta on vähentynyt ja poistuu kokonaan, kun tuotanto Käräsensuolla loppuu vuonna 2008.

20 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 20 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylässä sijaitsevilla Rastusuon lohkon 11 ja Käräsensuon yhteensä noin 24,5 hehtaarin tuotannossa olevilla alueilla sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää Vaajasalmen kylässä tilalla Vanha-Kotta RN:o 29:9 (480 m), tilalla Liminka I RN:o 6:156 (950 m) ja tilalla Hallasuo RN:o 6:150 (240 m) kulkevaa ojaa turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Tyyrinvirtaan. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvia korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luvan saajan on noudatettava seuraavia määräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen ja käsittely 1. Rastunsuon lohkon 11 ja Kärasensuon vedet johdetaan laskuojan 4 kautta Tyyrinvirtaan. 2. Tuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden ja päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Lisäksi Rastunsuon lohkolle 11 on rakennettava laskeutusallas ennen tuotantokautta Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ilmenee hakemuksen liitteinä 2.1 ja 2.2 olevista 1:5 000 tuotantoalakartoista. Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusallas on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet joh-

21 detaan mahdollisuuksien mukaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. 21 Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. 3. Laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Vesienkäsittely mataloituvilla kentillä 4. Mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vesiensuojelurakenteina käytetään sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi tai muu vastaava laite.

22 22 Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla klo A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä klo db. Luvan saajan on mitattava tarvittaessa toiminnasta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 400 metrin etäisyydellä tuotanto- ja auma-alueista sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Polttoaineet ja öljyt 6. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimin. Jätteet 7. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluvi-

23 ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 23 Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito 9. Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa vähintään kahden vuoden ajan alueen tuotannosta poistamisen jälkeen. Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Turvetuotantoalueelta tulevien vesien aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla hakemuksen liitteenä 12.1 esitetyn Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkkailla hakemukseen liitteenä 7.1 esitetyn Niiniveden ja Konniveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

24 Turvetuotannon pölyvaikutuksia tulee tarkkailla hakemuksen liitteenä 10.2 esitetyn pölytarkkailuohjelman mukaisesti. 24 Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulosten raportointi 11. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 12. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

25 RATKAISUN PERUSTELUT 25 Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Rastunsuon turvetuotantoalue on merkitty ympäristöministeriön vahvistamassa Sisä-Savon seutukaavassa turvetuotantoalueeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi tuotantoalueen olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas on vanhalla (Rastunsuo lohko 11), jo pitkään tuotannossa olleella tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös tuotantoalan nopea väheneminen sekä alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö ja kuormitus. Käräsensuon turvetuotantoalue on jäämässä pois tuotannosta vuoden 2008 jälkeen. Laskeutusaltaan kaivaminen tuotantoalueen vesien käsittelemiseksi näin lyhytaikaista tuotantoa varten voi aiheuttaa enemmän kuormitusta alapuoliseen vesistöön kuin vesien johtamisesta nykyisellään.

26 26 Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon lähiympäristössä sijaitsee vakituista asutusta, jolle turvetuotannon aiheuttamasta pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Asutuissa kohteissa olevalle melutasolle annetaan enimmäisarvot. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää hakemusta varten. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus alenee asteittain, siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on syytä johtaa olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kautta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin enemmälti hyläten. Luvan saajalla on Itä- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17a/Ym I/87, , perusteella lupa johtaa Rastunsuon turvetuotantoalueen vedet Lonkariin vuoden 2010 loppuun. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n mukaan aikaisemmat päätökset ovat voimassa eikä turvetuotannon osalta laissa ole toisin säädetty. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitetty vaatimus istutusvelvoitteen asettamisesta hylätään. Tällä päätöksellä on myönnetty ympäristölupa

27 27 kaikkiaan noin 24,5 ha:n turvetuotantoon. Vuoden 2008 jälkeen tuotantoala on enintään noin 15 ha Käräsensuon jäädessä pois tuotannosta. Näin vähäisestä tuotantoalasta ei aiheudu niin merkittävää haittaa alapuolisen vesistön kalastolle tai kalastukselle, että sen kompensoimiseksi olisi tarpeen määrätä istutusvelvoite tai antaa määräys kalataloustarkkailun järjestämisestä. Rautalammin kunnan ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset hylätään. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevin tavoin. Tällä päätöksellä on myönnetty ympäristölupa kaikkiaan noin 24,5 hehtaarin turvetuotantoon. Vuoden 2008 jälkeen tuotantoala on enintään noin 15 hehtaaria Käräsensuon jäädessä pois tuotannosta. Näin vähäisestä tuotantoalasta ei aiheudu niin merkittävää haittaa alapuolisen vesistön kalastolle tai kalastukselle, että olisi tarpeen antaa määräys kalataloustarkkailun järjestämisestä. AA:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevin tavoin. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2016 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä lisäksi suunnitelma alueen jälkihoidosta, sen vaatimasta tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista turpeen noston loputtua.

28 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 28 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Luvan saaja voi jatkaa turvetuotantoa hakemuksen mukaisella alueella lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut Hakemuksen mukaisella alueella on harjoitettu turvetuotantoa 80-luvun puolivälistä lähtien. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 100, 101 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17a/Ym I/87 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 120/90 niiltä osin kuin ne koskevat Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotantoalueilta tulevien vesien johtamista laskuojassa 4 Rautalammin reitin Tyyrinvirtaan.