VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1430/ /2013 Suvi Savolainen

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1430/ /2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA KUOPION KAUPUNGIN JA RAUTAVAA- RAN KUNNAN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut Harri ja Heidi Korhonen ovat jättäneet Kuopion kaupunginhallitukselle esityksen heidän omistuksessaan olevan Kangaslahden kylässä sijaitsevan Koivulanimisen tilan Rn:o 8:26 siirtämisestä Kuopion kaupungista osaksi Rautavaaran kuntaa. Kuopion kaupunginhallitus on kuntarakennelain (1698/2009) 11 :n mukaisesti hankkinut esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot sekä toimittanut esityksen ja kuntien lausunnot valtiovarainministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta (saapunut ). Esityksen tekijät ovat perustelleet esitystään palveluihin, asiointiin, etäisyyksiin ja identiteettiin liittyvillä seikoilla. Esityksen tekijöiden mukaan heidän kaikki sidoksensa ovat Rautavaaralla, ei Kuopiossa. Rautavaaralaisina eläminen helpottaisi heidän arkensa sujuvuutta ja parantaisi heidän elinolosuhteitansa. Perheen vanhemmat käyvät töissä ja lapset koulussa Rautavaaralla. He ovat aikaisemmin asuneet Rautavaaralla ja he kokevat kuuluvansa Rautavaaraan emotionaalisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja käytännöllisesti. Siirrettäväksi esitetty tila sijaitsee entisessä Nilsiän kunnassa, joka yhdistyi Kuopioon vuonna Kuopion keskusta sijaitsee n. 90 km päässä heidän kodistaan ja he pelkäävät osan palveluista siirtyvän sinne. Esityksen tekijät eivät tunne olevansa kuopiolaisia ja kokevat saavansa kaiken tarvitsemansa lähempää Rautavaaralta. Esityksen tekijät kokevat voivansa saada lapsiensa tarpeisiin paremmat koulu- ja hoito-olosuhteet Rautavaaralla. Naapurustossa on muitakin pikkukoululaisia ja koulukyyditykset on järjestetty turvallisesti koululaisten tarpeita ajatellen. Pienemmät luokkakoot mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen ja turvallisemman kasvuympäristön. Mikäli lapset sairastuvat kesken koulu- tai hoitopäivän, heidän on mahdollista mennä suoraan läheiseen mummolaan hoidettavaksi. Lasten kaveripiiri koostuu rautavaaralaisista lapsista ja he haluavat, että lapset voivat käydä koulunsa yhdessä näiden ennestään tuttujen lasten kanssa. Esityksen tekijät kokevat Rautavaaran kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut toimiviksi, laadukkaiksi ja hyvin saavutettavissa oleviksi. Rautavaaran lääkärit tuntevat heidän perheensä ja hoitohistoriansa. Esityksen tekijöiden mukaan Rautavaaran kunnassa on osattu tehdä sellaisia päätöksiä, jotka takaavat kunnan talouden hyvän hoidon, suurista ja tarpeellisista investoin-

2 2 neista huolimatta. He kokevat, että pienen kunnan yhteishenki on sellaista, jota haluavat olla kannattamassa. Myös Rautavaaran kunnan toiminta ja päätöksenteko on lähempänä heidän ajatusmaailmaansa ja he haluavat olla osa tätä pientä, mutta silti elinvoimaista kuntaa ja kantaa kortensa kekoon sen elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Esityksen tekijöiden mukaan asialla ei ole Kuopion kaupungille kovinkaan suurta taloudellista tai strategista merkitystä. Esityksen tekijöiden mukaan esitys täyttää kuntarakennelain 19 :n mukaiset päätöksenteon edellytykset. Lausunnot Kuopion kaupunginvaltuusto on lausunnossaan todennut kantanaan, että esitystä kuntarajan siirtämiseksi ei toteutettaisi. Kuopion kaupungin mukaan kuntarakennelain vaatiessa kuntien rakenteiden, rajojen ja yhteistoiminnan laajaa kokonaistarkastelua ei ennen näiden selvitysten tekemistä ole perusteltua ryhtyä yksittäisiin kuntarajoja muuttaviin toimenpiteisiin. Kuopion kaupunki korostaa, että sillä on laajaa yhteistyötä kaikkien siihen rajoittuvien kuntien kanssa. Kaupunki pitää tärkeänä, että ihmisten arki ja luontainen suuntautuminen mahdollistuu mahdollisimman hyvin kuntarajoista välittämättä. Kuntarajan muutosesityksen tehneen perheen kohdalla Kuopion kaupunki on antanut maksusitoumuslupauksen heidän lastensa päivähoidon järjestämiseksi Rautavaaran kunnassa. Menettely on ollut jo vuosien ajan yleisesti käytössä kuntarajojen tuntumassa asuville perheille. Perusopetuksen osalta vallitsevan käytännön, eli perheen lasten koulunkäynnin jatkumiselle Rautavaaralla, ei nähdä olevan mitään estettä. Lasten koulunkäynnin turvaaminen Rautavaaran koulussa ei siis edellytä kunnan rajan siirtoa. Kaupunki viittaa myös terveydenhuoltolakiin, joka antaa kuntalaisille oikeuden valita hoitopaikkansa (esim. terveysasema ja neuvolat) julkisella sektorilla kuntarajoista riippumatta vuoden 2014 alusta lukien. Tämä mahdollisuus voidaan tässä tapauksessa järjestää erillisin päätöksin myös sosiaalipalveluita koskien. Näin ollen palveluiden saanti voi kyseessä olevien kuntalaisten osalta toteutua, heidän niin halutessaan, Rautavaaralla ilman kuntarajan siirtämistä. Kuopion kaupungin ja Nilsiän kaupungin yhdistymisellä alkaen ei ole Kuopion kaupungin mukaan ollut vaikutuksia alueen palvelurakenteeseen. Kuopion kaupunki korostaa hyvän ja toimivan palveluyhteistyön tärkeyttä kuntien raja-alueilla sen kaikkien naapurikuntien kanssa. Kyseisen perheen kohdalla näin on toimittu ja heidän sujuvan arjen toteutumista on pyritty edistämään. Kaupunkien yhdistymisen tai muunkaan tiedossa olevan tekijän johdosta mainittujen palveluiden saatavuuden kannalta ei ole tapahtunut tai ole nähtävissä tekijöitä, jotka edellyttäisivät kuntarajan muuttamista esitetyllä tavalla. Rautavaaran kunnanvaltuusto on lausunnossaan todennut kannattavansa hakemusta tilan siirtämisestä Kuopion puolelta osaksi Rautavaaran kuntaa hakemuksessa esitetyillä erityisillä perusteilla. Rautavaaran kunnan mukaan muutos parantaa kiistatta tämän kuusihenkisen lapsiperheen arkielämää ja elämisen laatua. Rautavaara on Korhosen perheelle luontainen suunta asioinnille, työssäkäynnin ja lastenhoidon

3 3 Valmisteleva käsittely Kuntien lausunnot kannalta. Lasten neuvola ja lääkäriasioinnit hoituvat joustavasti Rautavaaran puolella. Matkaa Rautavaaran keskustaan on 20 km. Valtiovarainministeriö on kuntarakennelain 14 :n mukaisesti määrännyt esityksen valmistelevasta käsittelystä. Ministeriö on hankkinut esityksestä kuntarakennelain 14 :n 2 momentin mukaisesti asianomaisen kiinteistörekisterin pitäjän ja maistraatin lausunnot. Pohjois-Savon maanmittaustoimisto on antanut esityksestä lausuntonsa Maanmittaustoimiston mukaan esitys kattaisi aluetta neljästä eri kiinteistöstä: 1) Tila Rn:o Koivula, 0,85 ha. Esityksen tekijöiden omistama tila. 2) Osa tilasta Rn:o Vimppula, 0,84 ha. Tilan omistaja (yksityishenkilö) on antanut suostumuksensa siirrolle. Kuntarajan siirto edellyttäisi kameraalisen lohkomisen suorittamista. 3) Tila Rn:o Lähteenpuro, 0,30 ha. Tilan omistaja (yksityishenkilö) on antanut suostumuksensa siirrolle. 4) Osa tilasta Rn:o Niittyjärvi, 0,51 ha. Asiakirjoissa ei ole omistajan (UPM-Kymmene Oyj) kannanottoa asiaan. Kuntarajan siirto edellyttäisi kameraalisen lohkomisen suorittamista. Maanmittaustoimiston mukaan esitys on kiinteistörekisterin kannalta epätarkoituksenmukainen ja heikentää sen selkeyttä. Kuntien välisestä rajasta tulisi suoran sijasta erittäin mutkikas. Hakemuksen liitekartassa esitetty rajan kulku ei vastaa olemassa olevien kiinteistörajojen kulkua ja edellyttäisi kahden kameraalisen lohkomisen suorittamista, jotta Kuopion kaupungin sisälle ei muodostuisi Rautavaaran kunnan enklaavia. Toiseen lohkomiseen ei ole maanomistajan (UPM-Kymmene Oyj) suostumusta. Siirrettäväksi esitettyjen alueiden kokonaispinta-ala on noin 2,5 ha. Itä-Suomen maistraatin antaman lausunnon mukaan siirrettäväksi esitetyllä alueella asuu seitsemän henkilöä, joiden kaikkien äidinkieli on suomi. Kuopion kaupunki ja Rautavaaran kunta ovat kuntarakennelain 14 :n 3 momentin mukaisesti varanneet kuntiensa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus esityksestä. Kuopion kaupunki on kaupunginvaltuuston päätökseen perustuen ilmoittanut, että esitys tulee hylätä. Esityksestä ei ole tehty huomautuksia Kuopion kaupungissa. Rautavaaran kunta on antanut asiaa koskevan lausuntonsa , jossa se viittaa valtuustonsa päätökseen ja toteaa kantansa olevan edelleen sama. Esityksestä ei ole tehty huomautuksia Rautavaaran kunnassa.

4 4 Sovellettava lainsäädäntö Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Toimivallan jako valtioneuvoston ja ministeriön välillä Kuntarakennelain 21 :n mukaan valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Ministeriö voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, tai hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto on sitä vastustanut. Päätöksenteon edellytykset siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan Kuntarakennelain 19 :n mukaan kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta.

5 5 Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston päätökseen Esittelijän esitys Esityksen perustelut Kuntarakennelain 53 :n 3 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätökseen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan saa valittamalla hakea muutosta muutoksen kohteena oleva kunta tai sen jäsen ja muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittavaan päätökseen esityksen tekijä. Kuntajaon muuttamista tarkoittava valtioneuvoston tai ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. Esitän kunnioittavasti valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta esityksen mukaisesti Kuopion kaupungin ja Rautavaaran kunnan välillä. Esitän, että kuntajaon muutos tulee voimaan Esityksen perusteluissa painottuvat voimakkaimmin asiointisuuntautumiseen, palveluihin, maantieteelliseen läheisyyteen ja etäisyyksiin sekä identiteettiin liittyvät perustelut. Näiden voidaan katsoa edistävän toiminnallisen kokonaisuuden kehittämistavoitetta kuntarakennelain 2 :n mukaisesti. Perustelujen pohjalta voidaan todeta, että kuntajaon muutos parantaisi esityksen tekijöiden perheen palveluja ja elinolosuhteita kuntarakennelain 4 mukaisesti. Kunnat ovat lausunnoissaan tuoneet esille ristiriitaisia näkemyksiä siitä, edistäisikö esityksen toteuttaminen 4 :n mukaisia kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuopion kaupungin mukaan kuntajaon muuttaminen ei ole asukkaiden palvelujen järjestämisen kannalta tarpeen, vaan asia voidaan hoitaa yhteistyöllä Rautavaaran kunnan kanssa. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisellä ei Kuopion kaupungin mukaan ole vaikutuksia alueen palvelurakenteeseen. Rautavaaran kunnan mukaan kuntajaon muutos parantaisi esityksen tekijöiden palveluja ja elinolosuhteita. Koska Kuopion kaupunki vastustaa esitystä, voitaisiin se hyväksyä vain 19 :n 2 momentin nojalla. Mainitussa momentissa säädettyjä päätöksenteon edellytyksiä tulee arvioida Kuopion kaupungin kannalta, koska se on esitystä vastustava kunta.

6 6 Siirrettäväksi esitetty alue on maanmittaustoimiston mukaan kokonaispinta-alaltaan n. 2,5 ha, mikä on 0,0009 % Kuopion kaupungin maapinta-alasta (2 775,67 km 2 eli ha). Alueella asuu maistraatin lausunnon mukaan seitsemän henkilöä, mikä on n. 0,0063 % Kuopion kaupungin asukasmäärästä ( asukasta). Siirrettäväksi esitetyllä alueella ei ole merkitystä Kuopion kaupungin kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen eikä muihin niihin verrattaviin seikkoihin. Voidaan katsoa, että muutos olisi Kuopion kaupungin kannalta vähäinen. Ottaen huomioon kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset, 2 :n mukaiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet, 19 :n mukaiset päätöksenteon edellytykset sekä muutoksen vähäiset vaikutukset Kuopion kaupunkiin, katson, että on olemassa laissa edellytetyt ja riittävät perusteet hyväksyä esitys.