Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys. Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen

Transkriptio

1 Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen

2 1(62) Sisältö 1 YHDISTYMISEN VIREILLEPANO JA ERITYISEN SELVITYSMENETTELY ERITYISESSÄ KUNTAJAKOSELVITYKSESSÄ YHDISTYMISEN VIREILLEPANO JA AIKATAULU YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA MUUTTAMISEN EDELLYTYKSET KUNTAJAON KEHITTÄMISEN JA MUUTTAMISEN YLEISET PERUSTEET ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAA KUNTAA KOSKEVA SELVITYSMENETTELY SELVITYKSEN KOHTEENA OLEVAN KUNTARAKENTEEN NYKYTILA JA SEN HAASTEET KUNTIEN TALOUS VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ASUMINEN PALVELUT JA YHTEISTOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN JA MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN ERI KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISSA YHDISTYNEEN LIEDON KUNNAN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET YHDISTYMISEN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET AURAN, PAIMION JA PÖYTYÄN KANSSA PERUSPALVELUT JA KUNNAN TOIMINNALLISET EDELLYTYKSET YHDISTYNEESSÄ KUNNASSA ELINKEINOJEN TOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS KUNTIEN YHDISTYESSÄ PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMIVALTA KUNTIEN YHDISTYESSÄ YHDISTYMISHALLITUS YHDISTETYN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO KUNNANJOHTAJIEN JA MUUN VIRKAJOHDON ASEMA LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MUUTOKSEN VAIKUTUS KUNTIEN KIELELLISEEN ASEMAAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ELÄKEPOISTUMA HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN JA TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY KUNTIEN YHDISTYMISEN TALOUDELLINEN TUKI KUNTIEN YHDISTYMISAVUSTUS VALTIONOSUUDEN VÄHENEMISEN KORVAAMINEN ARVIO KUNTIEN YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS TARVASJOEN KUNNAN YHDISTYMISESTÄ LIEDON KUNTAAN KUNTARAKENNELAIN 16A :N PERUSTEELLA...60

3 2(62) 1 YHDISTYMISEN VIREILLEPANO JA ERITYISEN SELVITYSMENETTELY ERITYISESSÄ KUNTAJAKOSELVITYKSESSÄ 1.1 Yhdistymisen vireillepano ja aikataulu Kuntarakennelain 15.n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on aina poikkeusmenettely. Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi: 1. valtiovarainministeriön aloitteesta; 2. kunnan esityksestä; tai 3. jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille myös valtion ja kunnan edustajista muodostetun arviointiryhmän ehdotuksesta. Tarvasjoen kunta on ollut mainitun lain tarkoittamassa arviointimenettelyssä vuosina 2012 ja Vuonna 2012 arviointiryhmä esitti Tarvasjoen kunnan osalta nopeasti käynnistettävää kuntajakoselvitystä Liedon kunnan kanssa. Tavoitteena tuli arviointiryhmän esityksen mukaan olla yhdistyminen vuoden 2013 alusta. Yhdistymistä Liedon kunnan suuntaan puolsivat arviointiryhmän mukaan olemassa olevat toimivat yhteistyösiteet Tarvasjoelle sekä alueen kehittymisen ja peruspalvelujen turvaamisen kannalta tärkeä vahva sitoutuminen ja korkea osaamistaso. Lisäksi työryhmä totesi, että mikäli poliittinen tahtotila löytyy kunnissa nopeasti, selvitystä ei välttämättä tarvita. Vuonna 2013 asetettu ja arviointiryhmä edellytti Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle oli Liedon kunta. Arviointiryhmä edellytti, että Tarvasjoen kunnan omaa taloutta vahvistavien toimien lisäksi aiempaa kuntayhteistyötä tiivistetään siten että peruspalvelujen järjestäminen turvataan. Tämä on aloitettava jo ennen edellä mainitun selvityksen käynnistymistä. Perusteluna esitykselleen kuntajakoselvityksen tekemisestä arviointiryhmä katsoi, että lakisääteisten palveluiden järjestämiseen alueella tarvitaan laajempi kokonaisuus, jonka luonnollisen pohjan muodostaa jo nykyinen tiiviin yhteistyön kumppani Liedon kunta. Työryhmän mukaan alueella olemassa olevat yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollossa, työssäkäynnissä ja asioinnissa ovat hyvä pohja suuremman kunnan muodostamiseen. Valtionvarainministeriö määräsi toimitettavaksi kuntarakennelain 15.n perusteella erityisen kuntajakoselvityksen Turun kaupunkiseudun 17 kunnan välillä. Määräykseen sisältyi erityisenä tehtävänä toteuttaa Tarvasjoen kunnan osalta kuntarakennelain 16 a :n mukainen erityinen selvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen yhdistyminen voisi tulla voimaan Tarvasjoen kunnan osalta määräajaksi selvittäjien ehdotuksen antamiselle asetettiin Kuntajakoselvittäjiksi valtionvarainministeriö asetti mainitulla päätöksellä valtiotieteen maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteen maisteri, julkishallinnon ja talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Päätöksellään valtionvarainministeriö asetti kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi Turun kaupunkiseudun erityiseen kuntajakoselvitykseen yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen.

4 3(62) 1.2 Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kuntalain 365/ luku) sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/ ). Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 :n mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia asukkaille ja henkilöstölle Tarvasjoen ja Liedon kunnissa. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Valmisteluryhmässä on ollut henkilöstön edustus, ja kuntien yhteistyötoimikunnat ovat käsitelleet yhdistymishanketta useamman kerran. Yhdistymisesitysluonnosta ja sopimusluonnosta on käsitelty Tarvasjoen ja Liedon valtuustoille järjestetyissä tilaisuuksissa ennen niiden antamista mainituille kunnille. Auran, Pöytyän ja Paimion luottamushenkilö- ja virkajohdon kanssa on käyty neuvottelut Tarvasjoen ja asianomaisen kunnan mahdollisen yhdistymisen edellytyksistä. Kuntajakoselvittäjät ovat olleet yhteydessä Tarvasjoen ja Liedon ev.lut. seurakuntiin. 2 KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA MUUTTAMISEN EDELLYTYKSET 2.1 Kuntajaon kehittämisen ja muuttamisen yleiset perusteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta, joka on toiminnallinen kokonaisuus. Alueella tarkoitetaan tällöin yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä tulee arvioida myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Yhdistymisselvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n mukaan sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuuksista saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

5 4(62) 2.2 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettely Kuntarakennelain 16 a :n tarkoittamassa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän on tehtävä mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea: 1) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä olemassa olevaan kuntaan; 2) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; taikka 3) useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä. Selvittäjän ehdotus voi koskea myös kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Tarvasjoen kuntaa koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä on selvitetty mahdollisuuksia turvata Tarvasjoen kunnan lakisääteiset palvelut yhdistämällä kunta olemassa olevaan naapurikuntaan 16 a :n 1 kohdan mukaisesti. Vaihtoehtoisia naapurikuntia ovat tällöin olleet Lieto, Aura, Paimio ja Pöytyä. Lisäksi on selvitetty mainitun säännöksen 3 kohdan mukaista monikuntaliitoksen mahdollisuutta, joka käytännössä lyhyen valmisteluaikataulun vuoksi voisi kuitenkin toteutua vasta vuonna Vaihtoehtojen vertailussa on selvitetty mahdollisten yhdistymiskuntien nykytilaa kuntatalouden, väestön, väestön, työllisyyden ja asumisen, palvelujen ja yhteistoiminnan, hallinnon ja päätöksen teon sekä muiden toimintaympäristön muutosten osalta. Lisäksi on vertailtu eri kehittämistavoitteiden toteuttamista ja kuntajaon muuttamisen edellytysten täyttymistä eri kuntarakennevaihtoehdoissa. Vaihtoehtovertailun pohjalta kuntajakoselvittäjät ovat tehneet ehdotuksen kuntarakenteen muuttamisesta, jolla parhaiten voidaan turvata Tarvasjoen kunnan lakisääteiset palvelut. 3 SELVITYKSEN KOHTEENA OLEVAN KUNTARAKENTEEN NYKYTILA JA SEN HAASTEET Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksessä on kuntarakennelain 6 :n mukaisesti perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Selvittäjien esitykseen on liitettävä mahdolliset valtuustojen yhtäpitävät päätökset kuntien yhdistymisesityksistä niihin liittyvine asiakirjoineen sekä lain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. 3.1 Kuntien talous Tarvasjoen kunnan talouden nykytila Tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Perusoletus kuntatalouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Tarvasjoen kunnassa näin ei tilanne pääsääntöisesti ole viime vuosina ollut. Vuosikate on ollut negatiivinen vuosina 2010 ja Tilikauden tulos on vuodesta 2006 lähtien ollut negatiivinen. Vuoden 2013 positiivinen tulos tekee poikkeuksen pääosinosin harkinnanvaraisen valtionavustuksen ja kertaluonteisen pääomapalautuksen ansiosta. Suunnitteluvuosien on arvioitu muodostuvat tulokseltaan negatiiviseksi. Taseen kertynyt alijäämä on kasvanut vuoden 2013 tilinpäätöksessä 0,9 milj. euroon eli 449 euroon asukasta ja sen

6 5(62) arvioidaan kasvavan edelleen vuoteen 2016 mennessä 1,5 milj euroon eli 738 euroon asukasta kohden. Tosiasiassa Tarvasjoen käyttötalouden epätasapaino on mainittuja tilinpäätöslukuja merkittävästi syvempi. Tämä johtuu siitä, että kunnan suunnitelmapoistot ovat olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon. Vuosina tuotantovälineiden poistot olivat kunnassa vain 32 % palvelutoiminnan tuotantovälineiden korvausinvestoinneista. Kunnan poistotason alimitoitukseen viittaa myös, että se on ollut vain kaksi kolmasosaa siitä, mikä poistotaso on vastaavan koko luokan kunnissa keskimäärin. Näin huolimatta siitä, että kunta on viime vuosina tehnyt kokoonsa nähden mittavia poistonalaisia investointeja. Oikean kuvan kunnan tulorahoituksen tosiasiallisesta tilasta saa, kun vuosikatetta verrataan, alimitoitettujen poistojen sijasta, poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointeihin. Näin laskien kunnan tosiasiallinen tulorahoitusvaje on vuodesta 1997, jolloin nykymuotoinen tuloslaskenta otettiin kunnissa käyttöön, vuoteen 2013 mennessä kasvanut 8,6 miljoonan euroon eli 4370 euroon asukasta kohden kuten kaaviosta 1 käy ilmi. Toisin sanoen todellinen negatiivinen tulorahoitusjäämä on lähes 7,7 milj. euroa tilinpäätökseen merkittyä kertynyttä alijäämää 0,9 milj. euron alijäämää suurempi. 90 % tästä tulorahoitusjäämästä on rahoitettu lainalla, minkä osoittaa kunnan 7,7 miljoonaan euroon kasvanut lainankanta vuonna Tässä suhteessa Tarvasjoen talous poikkeaa olennaisesti tasapainossa olevasta kuntataloudessa, jossa korvausinvestoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella Tarvasjoki Alle 2000 as. kunnat Koko maa Tulorahoitusjäämä = vuosikate - poistonalaisten investointien omahankintamenot Kaavio 1. Tarvasjoen kunnan kertynyt tulorahoitusjäämä ( /as.) vuodesta 1997 Tulorahoituksen heikkeneminen näyttäisi jatkuvan myös suunnittelukaudella Taloussuunnitelman tuloslaskelmaosan (Taulukko 1) mukaan negatiivinen tulorahoitusjäämä kasvaisi vuoden 2016 loppuun mennessä yli 10 milj. euroon eli yli 5200 euroon asukasta kohden. Kunta ei näytä onnistuneen toteuttamaan talouden tasapainottamista tekemiensä talouden tasapainottamisohjelmien avulla. Talouden tasapainoon ei ole enää pyritty edes suunnitelmatasolla, vaan taloussuunnitelma vuosille on laadittu, toisin kun laki velvoittaa, alijäämää lisääväksi.

7 6(62) Tarvasjoen kunnan tuloslaskelma TP TP TP TPA TA TS TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, josta hark.var. avustus Rahitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut/-tuotot, netto Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poist.eron ja vap.eht.varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloveroprosentti Toimintatuoto/Toimintakulut,% 11,5 % 15,5 % 16,0 % 17,5 % 16,0 % 15,9 % 15,9 % Vuosikate/Poistot % Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /as Kertynyt tulorahoitusjäämä, Kertynyt tulorahoitusjäämä, /as Asukasluku Taulukko 1. Tarvasjoen kunnan tuloslaskelma vv Tarvasjoen kunnan tulorahoitus alkoi heikentyä merkittävästi vasta vuodesta 2007 alkaen (ks. Kaavio 1). Tulorahoituksen jyrkkä heikentyminen ajoittui vuosiin 2009 ja 2010, jolloin toteutettiin hyvinvointikeskuksen investointi. Taulukossa 2 on verrattu Tarvasjoen kunnan tuloslaskelmaeriä vastaavan kokoluokan kuntien keskimääräisiin tuloslaskelmaeriin vuosina Mainittuna ajanjaksona kunnan tilikauden tulos on ollut keskimäärin yli 300 /as heikompi kuin alle 2000 asukkaan kuntien keskiarvo. Merkittäviä tekijöitä verrokkiryhmää heikompaan tulokseen on useita. Kunnan toimintatuotot ovat olleet vain 61 % keskimääräisestä tasosta. Toisaalta toimintakulut ovat olleet vain 86 % kokoluokan keskiarvosta. Palvelujen kustannustaso on Tarvasjoella todennäköisesti kuitenkin ollut kunnan valtionosuuden perusteena olevia laskennallisia kustannuksia suurempi. Tähän viittaa se, että kunnan käyttötalouden valtionosuudet ovat olleet vain 34 % toimintakuluista, kun alle 200 asukkaan kunnissa osuus on ollut 44 %. Palvelujen nettokustannukset yhteensä ovat vuosina olleet yli 12 %:a vastaavan kokoluokan keskiarvoa alemmat, kun taas käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohden lähes kolmanneksen vastaavan kokoluokan keskiarvoa alemmat kuten kaavioista 2 ja 3 käy ilmi. Kaavio 2. Nettokäyttökustannukset Kaavio 3 Käyttötalouden valtionosuudet

8 7(62) Tarvasjoki Alle 2000 as. Tarvasjoki/ Erotus Tuloslaskelman erä: kunnat <2000 as Tarvasjokikunnat <2000 as.kunnat /as /as % /as Toimintatuotot % -450 Toimintakulut % 834 Toimintakate = % 384 Verotulot % 171 -kunnallisvero % 399 -yhteisövero % kiinteistövero % -98 Valtionosuudet % -866 Korkokulut % -41 Muut rahoituserät, netto +/ % -44 Vuosikate = % -396 Poistot ja arvonalentumiset % 88 Satunnaiset erät +/ % 2 Tilikauden tulos = % -306 Taulukko 2. Tulolaskelmaerät Tarvasjoen kunnassa ja alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin vuosina Taulukosta 2 käy myös ilmi, että kunnallisveron tuotto on ollut lähes viidenneksen pienten kuntien keskiarvoa korkeampi, kun taas yhteisöveron ja kiinteistöveron tuotot ovat jääneet vain puoleen mainittujen kuntien keskimäärästä. Kokonaisuutena verotuotto on kuitenkin ollut keskimäärää korkeampi (ks. Kaavio 5). Osatekijänä keskimääräistä parempaa verotuottoon on ollut, että kunnallisveroprosentti on mainittuna vuosina ollut 0,64 %-yksikköä korkeampi kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Toinen tekijä keskimääräistä parempaan verotuottoon on ollut, että kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohden ovat Tarvasjoella vv olleet 15,4 %:a korkeammat kuin verrokkikunnissa keskimäärin (ks. Kaavio 4). Taulukosta 2 käy myös ilmi kuinka kunnan tulorahoitusta ovat heikentäneet lähes kaksi kertaa pienten kuntien keskiarvoa suuremmat korkomenot asukasta kohden Verotulot, /as Tarvasjoki Alle 2000 as. kunnat Koko maa Kaavio 4 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as vv Kaavio 5. Verotulot, /as vv Tarvasjoen kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Kunnan toiminnan ja investointien rahoitusta kuvataan taulukossa 3 esitetyn rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma osoittaa, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Rahoituslaskelma osoittaa myös kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Vuosina Tarvasjoen kunnan toiminnan rahoitus

9 kääntyi yli 0,6 milj. euroa ylijäämäiseksi harkinnanvaraisen valtionavustusten (0,8 milj. ) ja kertaluonteisten satunnaisten tuottojen (0,5 milj. ) ansiota. Myös vuosien toiminnan rahoitus näyttäisi muodostuvan 0,35 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tästäkin summasta satunnaisten tulojen osuus olisi lähes puolet. Suunnittelukauden nettoinvestointien määräksi arvioidaan on 1,9 milj. euroa ja nettolainanottotarpeeksi 1,2 milj. euroa, mikä kasvattaa korollisen lainakannan 8,9 milj. euroon eli 4480 euroon asukasta kohden vuoteen 2016 mennessä. Lainanhoitokate-tunnusluku painuu suunnittelukaudella arvoon 0,5, mikä tarkoittaa, että vain puolet lainanhoitomenoista saadaan katettua tulorahoituksella ja puolet on rahoitettava uudella lainarahalla. Lainahoitomenojen kattamiseen omaisuuden myynnillä tai rahavarojen määrää supistamalla, kunnan vähäinen realisoitavissa oleva tonttivaranto ja alle 10 päivän kassan riittävyys ei mahdollisuutta juurikaan anna. 8(62) Taulukko 3. Rahoituslaskelma vv Kaavio 6 havainnollistaa velanhoidon suurta lähes 0,6 milj. euron (300 /as.) vuotuista rasitusta kunnan talouden hoidossa vuosina Hoitomenot ovat kolmikertaistuneet 2000 luvun alkupuliskon tasosta, jolloin kunta ei vielä ollut raskaasti velkaantunut.

10 9(62) Kaavio 6. Tarvasjoen kunnan tulorahoituksen riittävyys lainanhoitokuluin sekä lainakanta, /as Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Kaavio 7. Lainakanta Tarvasjoen kunnassa, alle 2000 asukkaan kunnissa ja koko maassa /as vv Tarvasjoen lainakanta asukasta kohden on viime vuosina ollut yli kaksinkertainen verrattuna saman kokoisten kuntien lainakantaan ja saman suuruinen asukasta kohti kuin kuntien keskimääräinen konsernilainakanta, jossa mukana on tytäryhteisöt. Tytäryhteisöt kuitenkin lähtökohtaisesti kattavat lainahoitomenonsa toimintatuloillaan, kun taas Tarvasjoella lainanhoito on kokonaisuudessaan veronmaksajien vastuulla, mikä onkin osoittautunut ylivoimaiseksi tehtäväksi. Kaaviossa 8 on esitetty Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän kehitys Tarvasjoen kunnassa. Tunnuskuvulla seurataan kunnan investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä eli aina vuodesta 1997 lähtien, jolloin nykyinen talouden suunnittelu- ja seuranta-järjestelmä otettiin käyttöön. Omarahoitusvaatimus kunnassa täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Investointimenojen määrän vuotuisesta vaihtelusta johtuen kertymän suunta saattaa vaihdella vuosittain suurestikin, mutta se ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tarvasjoen kohdalla kertymän määrä asukasta kohden oli vielä 2000-luvun alkupuoliskolla vain lievästi negatiivinen ja vastasi likipitäen sekä kaikkien kuntien että samaa kokoluokkaa olevien kuntien keskiarvoja aina vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 kertymä alkoi muuttua vuosi vuodelta negatiivisemmaksi ja jyrkkeni alimmilleen 9 milj. euroon vuonna 2010, jolloin kunta rakensi hyvinvointikeskuskiinteistön. Negatiivisen rahavirtakertymän kääntöpuoli on lainakanta. Nämä kuntatalouden perusmuuttujat kasvavat rinta rinnan. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Tarvasjoen toiminnan ja investointien rahavirran kertymän määrä on 7,7 milj. euroa ja sen kunta on rahoittanut 7,7 milj. lainakannalla eli kokonaisuudessaan velkarahalla kuten taulukon 3 tunnuslukuosiosta käy ilmi.

11 10(62) Kaavio 8. Tarvasjoen kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä /as vuosina Kertymä on laskettu vuodesta 1997 alkaen Tarvasjoen kunnan rahoitusasema Kunnan rahoitusasemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase vuosilta 2012 ja 2013 on esitetty taulukossa 4. TASE * V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset saadut ennakot Lyhytaikaiset saadut ennakot 8 8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusasemaa kuvaavat tunnusluvut: Kertynyt yli-/alijäämä, /as Omavaraisuus, % 13,8 % 20,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 81,3 % 71,0 % Lainakanta Lainakanta /as Nettovarallisuus Asukasluku * Vuoden 2013 tase perustuu tilinpäätösarvioon Taulukko 4. Tarvasjoen kunnan tase 2012 ja 2013.

12 11(62) Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, velkaisuutta ja oman pääoman muutosta. Tarvasjoen vuoden 2013 tilinpäätösarvioon perustuvan taseen varat ovat 11,5 milj. euroa ja vieras pääoma, mukaan lukien toimeksiantojen pääoma ja pakolliset varaukset, 9,2 milj. euroa. Nettovarallisuus on positiivinen 2,3 milj. euroa. Edellisvuodesta nettovarallisuuden lisäys on 0,7 milj. euroa. Tarvasjoen kunnan omavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat arvoltaan olennaisesti heikommat kuin alle 2000 asukkaan kunnassa keskimäärin. Tunnuslukujen kehitys vuosina on esitetty kaavioissa 9 ja 10. Kaavio 9. Omavaraisuus -% Tarvasjoen kunnassa, alle 2000 asukkaan kunnissa ja koko maassa Omavaraisuusaste,%-tunnusluku lasketaan kunnan oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten yhteismäärän suhteena taseen loppusummasta. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 70 prosentin omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kaavio 10. Suhteellinen velkaantuneisuus % Tarvasjoen kunnassa, alle 2000 asukkaan kunnissa ja koko maassa. Suhteellinen velkaantuneisuus,% -tunnusluku osoittaa paljonko kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kun suhteellinen velkaantuneisuus on alle 40 prosenttia, kunnan velkavastuut ovat kohtuulliset tulokertymään nähden. Tarvasjoen kunnan oma pääoma oli supistunut vuoden 2012 taseessa alle puoleen peruspääomasta. kertyneen alijäämän määrä oli vastaavasti kasvanut 1,8 milj. euroon. Valtion rahoitusavustuksen ja kuntayhtymäosuuden pääomapalautusten ansiosta, kunnan oma pääoma on kuitenkin vahvistunut vuoden 2013 taseessa 0,8 milj. eurolla Kriisikuntakriteereiden alittuminen ja talouden tasapainottamista koskevien säännösten noudattaminen Kriisikuntakriteereiden alittuminen Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaan kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut on selvitettävä sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella (172/2007) säädetyt rajaarvot.

13 12(62) Kriisikuntakriteereiden perusteena olevat tunnusluvut ja mainitussa asetuksessa säädetyt raja-arvot ja niiden alittuminen Tarvasjoen kunnan osalta käyvät ilmi taulukosta 5. Raja-arvojen määrittely on esitetty alaviitteessä 1 1. Taulukko 5. Kriisikuntakriteereiden raja-arvojen alittuminen Tarvasjoen kunnan kohdalla vv Tarvasjoen kunta on ollut vaikean taloudellisen tilanteensa vuoksi valtionosuudesta annetun lain edellyttämässä arviointimenettelyssä vuosina 2012 ja Vuonna 2012 kunnan ja valtion edustajista koostunut arviointiryhmä esitti kunnan vaikean taloudellisen vuoksi kuntajakoselvityksen pikaista käynnistämistä. Vuonna 2013 asetettu arviointiryhmä edellytti kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta lukien. Talouden tasapainottamista koskevien kuntalain säännösten noudattaminen Kuntalain 65 sisältää säännökset kunnan talouden tasapainosta. Tarvasjoen kunnassa tasapainosäännöksiä ei ole noudatettu lain tarkoittamalla tavalla siten, että valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja suunnitelmassa vuosille osoitettaisiin, miten ja millä aikavälillä kunnan talous suunnitellaan saatavan tasapainoiseksi. Myöskään aiemmassa taloussuunnitelmassa tasapainosäännökset on jätetty osin noudattamatta. Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tarvasjoen kunnan taloussuunnitelmaa ei ole laadittu lain tarkoittamalla tavalla tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, vaikka kunnalla talousarvion laatimisvuonna (2013) on ollut merkittävä määrä kertynyttä alijäämää. Edelleen kuntalain 65.3 edellyttää, että kunnan on taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus), jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena. Tarvasjoen kunnan laatimat toimenpideohjelmat eivät ole sisältäneet 1 Valtionneuvoston asetus (172/ ) Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetut raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös jos edellä 1 momentissa tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: 1) kunnan vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainmäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

14 13(62) kuntalain tasapainosäännöksen tarkoittamalla tavalla yksilöityjä toimenpiteitä, jotka olisi otettu kuntalain mukaisiin kunnan taloussuunnitelmiin niihin sisältyvien suunnitteluvuosien osalta. Valtuuston hyväksymässä kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa ei myöskään osoiteta miten ja millä aikajaksolla kunnan taseen kertynyt alijäämä suunnitellaan katettavan esitetyillä toimenpiteillä. Vuonna 2011 asetettu arviointiryhmä toteaa raportissaan kunnanvaltuuston hyväksyneen talouden tasapainottamisohjelmia, muun muassa Arviointiryhmä toteaa myös laaditun kunnan talouden arviolaskelman vuosille rahoitusvajeen kattamisoletuksin arviomenettelyn yhteydessä. Vuonna 2013 asetettu arviointiryhmän toteaa raportissaan kunnanvaltuuston hyväksyneen talouden tasapainottamisohjelman , jota on ollut tarkoitus käyttää kunnan talouden tasapainottamisen pohjana ja johon perustuen on ollut tarkoitus tehdä syksyn 2013 aikana tarvittavat tehostamispäätökset. Raportin mukaan tasapainottamisohjelma on kuitenkin ollut luonteeltaan taustoittava ja kuvaileva, eikä sisällä kokonaistarkastelua kunnan talouden tasapainottamisen toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista tulevien vuosien talousarvioihin. Kuntalain 65.2 edellyttää edelleen, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Lisäksi 65.4 edellyttää, että talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Tarvasjoen kunnassa taloussuunnitelmat on vuodesta 2007 alkaen laadittu tuntuvasti tulorahoitusvajetta kasvattavaksi. Sekä käyttötalouden että investointien rahoittamisen kunta on merkittävässä määrin suunnitellut perustuvan lainarahoituksen ja harkinnanvaraisen valtionavustuksen varaan. Kunta ei ole enää edes suunnitelmatasolla kyennyt osoittamaan, miten sen palvelujen rahoitus ja tuotantovälineiden korvausinvestoinnit rahoitetaan ilman jatkuvaa ja määrällisesti merkittävää nettovelkaantumista. Kunnan talouden suunnittelun vuosille ei näin ollen voida katsoa enää täyttävän niitä velvoitteita, mitä kuntalaki kunnan talouden suunnittelulta edellyttää Liedon kunnan talouden nykytila Tulorahoituksen riittävyys ja käyttötalouden tasapaino Perusoletus kunnan talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Liedon kunnassa talouden tasapainon tunnusmerkit täyttyvät vuosina vain osittain. Vuosikate on positiivinen koko tarkastelujakson. Sen sijaan tilikauden tulos on vuosina 2011 ja 2012 ollut negatiivinen. Vuoden 2013 tilikauden tulos oli 1,4 milj. ylijäämäinen, johtuen ylimääräisestä verotilityksestä ja Härkätien kuntayhtymän yhdistämisestä Liedon kuntaa, mistä kirjattiin fuusiovoittoa 1,8 milj. euroa. Tilikauden tulokset heikkenevät taloussuunnitelman mukaan vuosina kuten taulukon 6 tuloslaskelmasta käy ilmi. Liedon taseen kertynyt ylijäämä supistui tuntuvasti vuonna 2012, mutta näyttäisi taloussuunnitelman mukaan nousevan 6,4 milj. euroon eli 355 euroon asukasta kohden suunnittelukauden lopussa. Tosiasiassa Liedon käyttötalouden tasapaino on kuitenkin mainittuja tilinpäätöslukuja merkittävästi epävakaampi. Liian positiivinen kuva tulorahoituksen riittävyydestä johtuu siitä, että kunnan suunnitelmapoistot ovat olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon. Vuosina tuotantovälineiden poistot olivat kunnassa vain 56 % palvelutoiminnan korvausinvestoinneista. Kunnan poistojen alimitoitukseen viittaa myös, että poistotaso on viime vuosina ollut vain 87 % saman kokoisten kuntien keskiarvosta. Poistotason kasvu viiveellä suhteessa poistonalaisiin investointeihin on tyypillistä kasvukunnassa, jonka on investoitava tuotantovälineisiin kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi. Kaaviosta 11 käy ilmi Liedon keskimäärää suurempi väestön kasvu. Kaavio 12 tukee arviota poistotason suunnitelmallisesta alimitoituksesta, kun poistojen määrä on jopa alentunut sen jälkeen, kun on tehty merkittävän suuria poistoalaisia investointeja vuosina 2005 ja 2006.

15 14(62) Taulukko 6. Liedon kunnan tuloslaskelma Kaavio 11. Asukasluku indeksoituna Kaavio 12. Vuosikate, poistot ja investoinnit Oikean kuvan kunnan tulorahoituksen tosiasiallisesta tilasta saakin, kun vuosikatetta verrataan, alimitoitettujen poistojen sijasta, poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointeihin kaaviossa 13 esitetyllä tavalla. Näin laskien kunnan tosiasiallinen tulorahoitusvaje on vuodesta 1997, jolloin nykymuotoinen tuloslaskenta otettiin kunnissa käyttöön, kasvanut vuoteen 2013 mennessä 32 miljoonan euroon eli 1865 euroon asukasta kohden. Lieto on rahoittanut negatiivisen tulorahoitusjäämänsä kokonaisuudessaan lainalla, minkä osoittaa kunnan lähes 42 miljoonaan euroon kasvanut lainankanta vuonna Liedon tulorahoitusvaje onkin ollut vuodesta 2006 alkaen tuntuvasti saman kokoisten kuntien keskiarvoa suurempi. Ero saman kokoisten kuntien keskiarvoon on kuitenkin poistunut kokonaisuudessaan vuoteen 2012 mennessä. Myös ero kaikkien kuntien painotettuun keskiar-

16 15(62) voon on kaventunut, kun Liedon tulorahoitusvajeen määrä on pysynyt vv kuta kuinkin ennallaan, mutta kunnissa keskimäärin kasvanut vuosi vuodelta. Kaavio 13. Kertynyt tulorahoitusjäämä vv Taulukossa 6 on verrattu Liedon kunnan tuloslaskelmaeriä vastaavan kokoluokan kuntien keskimääräisiin tuloslaskelmaeriin vuosien keskiarvoina. Mainittuna ajanjakona Liedon tilikauden tulos on likipitäen samaa suuruusluokkaa kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Tuloslaskelman eri tuotto- ja kuluerissä on kuitenkin merkittäviä eroja Liedon ja kuntien painotettujen keskiarvojen välillä. Liedon toimintatuotot ovat olleet vain 59 % keskimääräisestä tasosta. Toisaalta toimintakulut ovat olleet vain 83 % kokoluokan keskiarvosta. Lieto Lieto/ Poikkeama Tuloslaskelman erä: as. kunnat as Lieto vs. kunnat as kunnat /as /as % /as Toimintatuotot % -507 Toimintakulut % 935 Toimintakate = % 428 Verotulot % 274 -kunnallisvero % 352 -yhteisövero % -51 -kiinteistövero % -27 Valtionosuudet % -730 Korkokulut % 6 Muut rahoituserät, netto +/ % -30 Vuosikate = % -52 Poistot ja arvonalentumiset % 218 Satunnaiset erät +/ % -195 Tilikauden tulos = % -29 Taulukko 6. Tuloslaskelmaerät Liedon kunnassa ja asukkaan kunnissa keskimäärin vuosina

17 16(62) Palvelujen nettokäyttökustannukset yhteensä ovat vuosina olleet 9 %:a saman kokoluokan kuntien keskiarvoa alemmat (Kaavio 14), kun taas käyttötalouden valtionosuudet ovat olleet vain 57 % saman kokoluokan kuntien keskiarvosta (kaavio 15). Kaavio 14. Nettokäyttökustannukset /as Kaavio 15. Käyttötalouden valtionosuudet, /as Taulukosta 6 käy myös ilmi, että Liedon kunnallisveron tuotto on vv ollut keskimäärin 14 % suurempi kuin saman kokoluokan kuntien keskiarvo, kun taas yhteisöveron tuotto on ollut vain 73 % ja kiinteistöveron tuotto vain 83 % saman kokoluokan kuntien keskiarvosta. Kokonaisuutena Liedon verotuotto on kuitenkin ollut 9 % saman kokoluokan kuntien keskiarvoa korkeampi, vaikka kunnan tuloveroprosentti on vv ollut keskimäärin 0,8 %-prosenttiyksikköä keskiarvoa alempi. Liedon keskimääräistä parempi verotuotto selittyy Liedon viidenneksen saman kokoluokan kuntien keskiarvoa korkeammista kunnallisverotuksessa verotettavista tuloista asukasta kohden (Kaavio 16). Liedon verotulosumma on ollut saman kokoluokan kuntien keskiarvoa korkeampi (Kaavio 17). Kaavio 16. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Kaavio 17. Verotulot,, /as Toiminnan ja investointien rahoitus Kunnan toiminnan ja investointien rahoitusta tilikauden aikana kuvataan taulukon 7 rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma osoittaa, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Rahoituslaskelma osoittaa myös kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Liedon toiminnan rahavirta oli poikkeuksellisesti negatiivinen vuonna 2012, mutta kääntyi vuonna milj. euroa positiiviseksi kertaluonteisten tuloerien ansiosta. Merkittävin näistä oli Härkätien kuntayhtymän yhdistäminen Liedon kunnan talouteen, mistä voitiin kirjata 1,8 milj. euron fuusiovoitto. Suunnittelukauden investointien omahankintamenojen määräksi arvioidaan 18,3 milj euroa. Omaisuuden myyntituloksi on arvioitu 8,1 milj. euroa. Tarvetta nettolainanottoon ei näyttäisi

18 17(62) suunnittelukaudella olevan, vaikka toiminnan ja investointien rahavirta 2,5 milj. euroa negatiivinen, syystä, että rahavarojen määrän lisäys oli vuonna 2013 oli 3,3 milj. euroa, kun vuoden 2013 talousarviossa rahavarojen arvioitiin supistuvan 1,7 milj. euroa. Näyttäisikin olevan mahdollista, että kunta saa velkaantumiskehitys pysäytettyä ainakin toistaiseksi milj. euron tasoon. Rahoituslaskelma TP TP TP TPA TA TS TS Toiminnan rahavirta (tulorahoitus,nto) Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1 000 ) Lainakanta (1000 ) Lainanhoitokate 1,6 1,3 0,6 1,3 0,4 1,1 1,1 Taulukko 7. Rahoituslaskelma vv Liedon tulorahoitus on kohtuullisen hyvin riittänyt lainanhoitomenoihin aina vuoteen 2012 saakka (Kaavio 18). Kunnan lainakannan kasvu on seurannut kuntatalouden jo vuosikymmen jatkunutta velkaantumiskehitystä, jonka on tehnyt mahdolliseksi alhainen korkotaso ja lainarahan hyvä saatavuus (Kaavio 19) Kaavio 18x. Tulorahoituksen riittävyys lainanhoitokuluin sekä lainakanta, /as Kaavio 19. Lainakanta /as vv Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä-tunnusluvulla seurataan kunnan investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä eli aina vuodesta 1997 lähtien, jolloin nykyinen talouden suunnittelu- ja seuranta-järjestelmä otettiin käyttöön. Investointimenojen määrän vuotuisesta

19 18(62) vaihtelusta johtuen kertymän suunta saattaa vaihdella vuos ittain olennaisestikin, mutta se ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Omarahoitusvaatimus kunnassa täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Kaavio 20. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä /as vuosina Kertymä on laskettu vuodesta 1997 alkaen. Liedon kunnan kohdalla kertymän määrä asukasta kohden kääntyi jyrkästi negatiiviseksi vuosina ja on sen jälkeen ollut olennaisesti negatiivisempi kuin kuntataloudessa keskimäärin (Kaavio 19). Negatiivisen rahavirtakertymän kääntöpuoli on kunnan lainakanta. Nämä kuntatalouden perusmuuttujat kasvavat rinta rinnan, mutta eri suuntiin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Liedon toiminnan ja investointien rahavirran kertymän määrä oli 51 milj. euroa ja se on katettu 42 milj. euron lainakannalla ja vuotuisella omaisuuden myynnillä, joka on ollut keskimäärin 2,5 milj. euroa vuodessa vuosina (Taulukko 7) Liedon kunnan rahoitusasema Kunnan rahoitusasemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liedon taselaskelmat vuosilta 2012 ja 2013 on esitetty taulukossa 8. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, velkaisuutta ja oman pääoman muutosta. Liedon vuoden 2013 tilinpäätösarvion mukaisen taseen varat ovat 95,7 milj. euroa ja vieras pääoma mukaan lukien toimeksiantojen pääomat ja pakolliset varaukset 60,5 milj. euroa. Nettovarallisuus on siten positiivinen 35,2 milj. euroa. Edellisvuodesta nettovarallisuuden lisäys on 1,5 milj. euroa. Liedon kunnan omavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat olleet vuodesta 2005 lähtien arvoltaan heikommat kuin saman kokoluokan keskiarvo.

20 19(62) Kaavio 21. Omavaraisuus -% Omavaraisuusaste,%-tunnusluku lasketaan kunnan oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten yhteismäärän suhteena taseen loppusummasta. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 70 prosentin omavaraisuutta. 50 % tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Tämän kriisikuntakriteerin raja-arvo (< 50 %) on Liedossa alittunut vuodesta 2006 lähtien. Kaavio 22. Suhteellinen velkaantuneisuus % Taulukko 8. Liedon kunnan tase 2012 ja Suhteellinen velkaantuneisuus,% -tunnusluku osoittaa paljonko kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kun suhteellinen velkaantuneisuus on alle 40 prosenttia, kunnan velkavastuut ovat kohtuulliset tai vähäiset. Tämä kriisikunnan raja-arvo (>50%) on Liedossa ylittynyt vuodesta 2006 lähtien lukuun ottamatta vuotta Auran, Paimion ja Pöytyän kuntien talouden nykytila Perusteena Auran, Paimion ja Pöytyän kuntien ottaminen tähän yhdistymisselvitykseen perustuu siihen, että kunnat Tarvasjoen rajanaapureina ovat mahdollisia vaihtoehtoja yhdistymisen osapuolina Tulorahoituksen riittävyys ja käyttötalouden tasapaino Auran, Paimion ja Pöytyän kunnissa talouden tasapainon tunnusmerkit ovat täyttyneet vuosina vain osittain. Aurassa vuosikate on mainittuina vuosina ollut 0-tasossa. Paimiossa vuosikate on ollut keskimäärin vain 55 /asukas ja Pöytyänkin vuosikate on ollut alle puolet siitä, mitä kuntataloudessa keskimäärin. Tilikauden tulos on mainituilla kunnilla ollut keskimäärin negatiivinen vuosina Auralla oli vuoden 2012 lopussa taseessa kertynyttä alijäämää 2,4 milj. euroa eli 609 /asukas ja Paimiolla 7,1 milj. euroa eli 670 /asukas. Molemmilla kunnilla kertyneen alijäämän määrä ylitti kriisikuntakriteerin raja-arvon. Pöytyän taseessa oli vuoden 2012 lopussa kertynyttä ylijäämää 2,2 milj. euroa eli 253 euroa/asukas. Tosiasiassa kaikkien mainittujen kuntien käyttötalouden tasapaino on kuitenkin tilin

21 20(62) päätöslukuja merkittävästi epävakaampi. Liian positiivinen kuva tulorahoituksen riittävyydestä johtuu siitä, että kuntien suunnitelmapoistot ovat olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon. Tämä käy ilmi kaavioista Taulukko 20. Auran, Paimion ja Pöytyän tulolaskelmaerät asukasta kohden vuosina Vuosina tuotantovälineiden poistot olivat Aurasssa 41 %, Paimiossa 48 % ja Pöytyässä 63 % kunnan palvelutoiminnan korvausinvestoinneista. Poistotason kasvu viiveellä suhteessa poistonalaisiin investointeihin on tyypillistä kasvukunnassa, jonka on investoitava tuotantovälineisiin kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi. Auran kohdalla kasvukuntaperuste täyttyy. Myös Paimiossa väestönkasvu on ollut maan keskiarvoa suurempi, kuten kaaviosta 26 käy ilmi. Pöytyän kasvu on ollut maan keskitasoa alempi. Kaavio 23.Vuosikate, Poistot ja investoinnit Auran kunnassa vv

22 Kaavio 25.Vuosikate, Poistot ja investoinnit Paimion kunnassa vv (62) Kaavio 26. Asukasluku indeksoituna Auran, Paimion ja Pöytyän kunnissa Kaavio 24.Vuosikate, Poistot ja investoinnit Pöytyän kunnassa vv Oikean kuvan kunnan tulorahoituksen tosiasiallisesta tilasta saa, kun vuosikatetta verrataan, alimitoitettujen poistojen sijasta, poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointeihin kaaviossa 27 esitetyllä tavalla. Kaikkien mainittujen kuntien tulorahoitusvaje on kasvanut vuodesta 2002 lähtien lukuun ottamatta 1-2 vuotta, jolloin vajeen kasvu on saatu tilapäisesti pysäytettyä. Vuoden 2012 lopussa tulorahoitusvajetta oli Aurassa kertynyt 11,5 milj. euroa, Paimiossa 31,3 milj. euroa ja Pöytyässä 17,3 milj. euroa. Aura ja Paimio ovat rahoittaneet vajeensa kokonaisuudessaan lainalla, minkä osoittaa kuntien 14,2 ja 33,5 miljoonan euron lainakannat vuonna 2012 (Taulukko 20). Pöytyän lainakanta on alle puolet kertyneestä tulorahoitusvajeesta, toisen puolen kunta on rahoittanut varallisuuseriään realisoimalla. Kaavio 27. Kertynyt tulorahoitusjäämä vuodesta 1997 Auran, Paimion ja Pöytyän kunnissa vv Maksuunpantu kunnallisvero ja kunnallisveron tuotto on Paimiossa ollut jonkun verran yli kaikkien kuntien keskiarvon, Aurassa 14 % alle keskiarvon ja Pöytyässä neljänneksen alle keskiarvon vuosina (Kaaviot 28 ja 30). Kunnallisveroprosentti on mainitulla ajanjaksolla ollut Paimiossa ja Pöytyässä 0,35 %-yksikköä yli kuntien keskiarvon ja Aurassa 0,85 %-yksikköä yli keskiarvon, mikä ylittää kriisikuntakriteerin kunnallisveroprosenttia koskevan raja-arvon. Nettokäyttökustannuksissa ei kuntien välillä merkittäviä eroja ole. Kaikkien nettokäyttökustannukset ovat pääosin alittaneet kuntien keskiarvon vuosina (Kaavio 29). Käyttötalouden valtionosuudet ovat Pöytyällä olleet vuosina ,8 kertaa korkeammat kuin Aurassa ja Paimiossa (Kaavio 31). Pöytyän huoltosuhde oli vuonna yksikköä korkeampi kuin Aurassa ja Paimiossa ja vanhusten hoidon nettokustannukset asukasta kohde ovat vuosina olleet 38 % korke

23 22(62) ammat kuin Aurassa ja 26 % korkeammat kuin Paimiossa. Kaikki mainitut kunnat ovat pystyneet alentamaan vanhusten laitoshoidon kustannuksia merkittävästi. Kaavio 28. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Kaavio 29. Nettokäyttökustannukset Kaavio 30. Verotulot, /as Kaavio 31. Käyttötalouden valtionosuudet Toiminnan ja investointien rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä-tunnusluvulla seurataan kunnan investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä eli aina vuodesta 1997 lähtien, jolloin nykyinen talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä otettiin käyttöön. Investointimenojen määrän vuotuisesta vaihtelusta johtuen kertymän suunta saattaa vaihdella vuosittain olennaisestikin, mutta se ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Omarahoitusvaatimus kunnassa täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Kaikkien kolmen kunnan kohdalla kertymän kehitys asukasta kohden on ollut laskeva vuodesta 2002 lähtien (Kaavio 32). Paimiossa negatiivinen kertymä on syventynyt erityisesti vuosina Myös Aurassa negatiivinen kertymä kasvoi tuntuvasti vuosina 2008 ja Paimion vesilaitoksen yhtiöittäminen vuonna 2013 kohensi merkittävästi kunnan negatiivista rahavirtakertymää. Toisaalta merkittävä osa luovutushinnasta lienee merkitty kunnan pitkäaikaiseksi saamiseksi yhtiöltä, mikä ei vahvista kunnan rahavarantoa kuin mahdollisesti pitkällä aikavälillä eikä kunnan lainakanta alentunut yhtiöittämisen seurauksena. Negatiivisen rahavirtakertymän kääntöpuoli on kunnan lainakanta. Nämä kuntatalouden perusmuuttujat kasvavat rinta rinnan, mutta eri suuntiin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Auran toiminnan ja investointien rahavirran kertymän määrä on lähes 13 milj. euroa ja Paimion lähes -22,5 milj. euroa. Molemmissa kunnissa ne on katettu lainarahoituksella. Pöytyässä kertymä on 21 milj. euroa, josta runsas kolmasosa on katettu lainarahoituksella kuten kaavioista 32 ja 33 on pääteltävissä.

24 23(65) Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys Kaavio 32. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä /as vuosina Kertymä on laskettu vuodesta 1997 alkaen. Kaavio 33. Lainakanta /as vv Auran, Paimion ja Pöytyän kuntien rahoitusasema Kunnan rahoitusasemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseasetelma vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 9. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, velkaisuutta ja oman pääoman muutosta. TASE 2013* Aura Paimio Pöytyä V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset saadut ennakot Lyhytaikaiset saadut ennakot VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusasemaa kuvaavat tunnusluvut: Kertynyt yli-/alijäämä, /as Omavaraisuus, % 14,4 % 43,3 % 64,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 71,2 % 66,9 % 25,1 % Lainakanta, milj. 13,3 36,2 7,9 Lainakanta, /as Nettovarallisuus Asukasluku * Tilinpäätösarvio Taulukko 9. Auran, Paimion ja Pöytyän kuntien taseet

25 24(65) Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys Omavaraisuus-% Aura Pöytyä Paimio Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus, % Aura Paimio Pöytyä Koko maa Kaavio 34. Omavaraisuus -% Omavaraisuusaste,%-tunnusluku lasketaan kunnan oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten yhteismäärän suhteena taseen loppusummasta. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 70 prosentin omavaraisuutta. 50 % tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Tämän kriisikuntakriteerin raja-arvo (< 50 %) on Aurassa alittunut vuodesta 2004 lähtien ja Paimiossa vuodesta 2005 lähtien. Pöytyän omavaraisuus on pysynyt hyvänä. Kaavio 35. Suhteellinen velkaantuneisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus,% -tunnusluku osoittaa paljonko kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kun suhteellinen velkaantuneisuus on alle 40 prosenttia, kunnan velkavastuut ovat kohtuulliset tai vähäiset. Tämä kriisikunnan raja-arvo (>50%) on Liedossa ylittynyt vuodesta 2006 lähtien lukuun ottamatta vuotta Kaikkien kolmen kunnan nettovarallisuus on positiivinen. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä varoista vieraspääoma (vähennettynä saaduilla ennakoilla), toimeksiantojen pääomat ja pakolliset varaukset. Oman pääoman muutos oli vuonna 2013 Aurassa negatiivinen 0,2 milj. euroa, Paimiossa muutos oli positiivinen lähes 21 milj. euroa kunnan yhtiöitettyä vesilaitoksensa ja Pöytyässä muutos oli negatiivinen vajaa miljoona euroa Kuntien talouden tunnusluvut kriisikuntakriteereiden valossa. Auran kohdalla kriisikuntakriteereiden tunnuslukujen raja-arvoista alittuivat vuonna 2012 kaikki kuusi raja-arvoa ja vuosina kuudesta kriteeristä alittui neljä (Taulukko 10). Auraa voidaan pitää kuntana, joka on joutumassa talousperusteella arviointi- ja/tai selvitysmenettelyyn ellei pysyvää käännettä parempaan suuntaan tapahdu. Paimion kohdalla kuudesta kriteeristä on vuosina 2010 ja 2012 täyttynyt neljä. Pöytyänkin veroprosentti on vuosina 2010 ja 2012 ollut raja-arvoa korkeampi ja vuosikate oli lähellä nollaa vuonna Omavaraisuudessa ja velkaantumisessa Pöytyän tilanne on parempi kuin kunnissa keskimäärin. Pöytyän kertynyt ylijäämä oli vuonna 2012 kuitenkin vain viidennes kaikkien kuntien painotetusta keskiarvosta asukasta kohden. Taulukko 10. Auran, Paimion ja Pöytyän talouden tunnusluvut kriisikunta-kriteerien valossa vv Väestö, työllisyys ja asuminen Tarkastelun kärki on Tarvasjoen ja Liedon kuntien tilanteen kuvauksessa. Kuvaa täydennetään Tarvasjoen muiden naapurikuntien Auran, Paimion ja Pöytyän tarkastelulla omassa alaluvussaan.

26 25(62) Tarvasjoki on vuonna 1869 perustettu, pinta-alaltaan 102 km 2 :n kunta, jonka asukasluvun vuoden 2014 tammikuun lopussa arvioidaan oleva Turkuun ja Saloon matkaa on molempiin puoli tuntia ja. 30 km. Valtatie 10 Turusta Hämeenlinnaan kulkee kunnan läpi. Lähin satama, lentokenttä ja rautatieasema ovat Turussa. Lieto mainitaan ensi kerran asiakirjoissa vuonna Kunnan pinta-ala on 199 km2 ja asukasluvun vuoden 2014 tammikuun lopussa arvioidaan olevani Turkuun matkaa on 12 km ja ajoaika noin 10 minuuttia valtatietä 10. Lähin satama, lentokenttä ja rautatieasema ovat Turussa Väestö Tarvasjoki ja Lieto ovat väestöltään kasvavia kuntia. Tarvasjoen väestö kasvaa ennustejaksolla 2 %, mutta koko maan kasvua hitaammin. Vastaava kasvu % Liedossa on korkea, 22 %, selvästi koko maan kasvua korkeampi. Kaavio 36. Liedon ja Tarvasjoen ennustettu väestökehitys Tarvasjoella ennustettu väestökehitys ikäluokittain tarkastelujaksolla on maltillista. Suurin muutos on 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden kasvu 52 %:a. Lukumääräisesti lisäys on 97 henkilöä. Liedossa kaikki ikäluokat kasvavat voimakkaasti. Vanhusväestön eli 75 -vuotta täyttäneiden osuus tarkastelujaksolla muuttuu absoluuttisesti henkeä, +117 %. Muutos on koko maata nopeampi, Tarvasjoella koko maata hitaampi.

27 26(62) Kaavio 37. Tarvasjoen ennustettu väestökehitys ikäluokittain Tarvasjoella lasten ja nuorten osuudet pysyvät varsin vakaina koko ennustejakson. Ikäryhmä vuotiaat pienenee - 6 % (- 21 henkeä), mutta sekä 1-6 -vuotiaiden että alle 1 -vuotiaiden ryhmä pysyvät käytännössä vakiona koko tarkastelujakson. Liedossa näiden ikäryhmien muutos on vahva: Ikäryhmän vuotiaat muutos ennustejaksolla on + 21 %, (704 henkeä) ja ikäluokan 1-6 -vuotiaat +7 %, 110 lasta. Alle 1 - vuotiaiden muutos on ennustejaksolla lievästi kasvava.

28 27(62) Kaavio 38. Liedon ennustettu väestökehitys ikäluokittain Tarvasjoella työikäisen väestön ja sen indeksoidun osuuden kehityssuunta on lievästi, mutta vakaasti aleneva. Työikäisten määrä vähenee ennustejaksolla - 8 % ja absoluuttinen muutos on - 96 henkilöä. Liedossa työikäisten määrän muutos ennustejaksolla on + 12 % absoluuttisen muutoksen ollessa henkilöä. Tulos kuvaa Lietoa vahvana kasvukuntana. Työikäisen väestön osuus ennakoi väestöllisen huoltosuhteen kehittymistä ja sillä on merkitys myös väestön verontuottokyvyn ennakoinnissa. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Palveluiden suunnasta tarkastellen voi tulkita niin, että mitä suurempi on suhdeluvun arvo, sitä suurempi on palvelutarve. Kun tilannetta tarkastellaan kunnittain, Tarvasjoen tilanne on vaikeampi kuin Liedon. Molemmissa kunnissa tilanne on heikompi kuin koko maassa. Vuoden 2012 kuntajaon mukaan maan väestöllisen huoltosuhteen mediaani oli 0,63 (Kuntaliitto). Mediaani on lukujoukon keskimmäinen luku, eli puolella maan kunnista väestöllinen huoltosuhde on pienempi ja puolella suurempi kuin 0,63. Kunnallisten palvelujen kannalta tulos tarkoittaa, että palvelutarve on selvityskunnissa muuta maata suurempi ennustejakson alussa ja tilanne säilyy sellaisena ennustejakson loppuun.

29 28(62) Kaavio 39. Liedon ja Tarvasjoen ennustettu väestöllinen huoltosuhde Kuntien kokoerosta johtuen Liedon arvot ovat vaikuttavin tekijä muutoksissa. Väestöllisen huoltosuhteen osalta ero Liedon ja yhdistetyn kunnan kesken on sadasosan luokkaa: Vuonna 2012 Tarvasjoki - Lieto yhdistetyn väestöllisen huoltosuhteen arvo on 0,67 ja ennustejakson lopussa 2029 se on 0,81. Tarvasjoen yhdistyminen ei siis ratkaisevasti heikennä Liedon väestöllistä huoltosuhdetta Työllisyys Tarvasjoen kunnassa olevien työpaikkojen määrä on noin 10 % Liedon työpaikkojen määrästä. Työllisten osuus vuotiaista on samaa tasoa kummassakin kunnassa. Työttömyysaste on kunnissa selvästi alempi kuin koko maassa (12,5 %): Tammikuussa 2014 se oli Tarvasjoella 9,8 % ja Liedossa 9 %. Taulukko 11. Työpaikkoja ja työllisyyttä kuvaavia muuttujia Liedossa ja Tarvasjoella 2011 Työpaikkaomavaraisuus on Liedossa vajaa 7 % -yksikköä korkeampi kuin Tarvasjoella, mutta molemmat alittavat Kuntarakennelain 4d :n työpaikkaomavaraisuusperusteen, joka raja-arvo on 80 %. Liedon työpaikkaomavaraisuus on vahvistunut 10 vuoden tarkastelujaksolla runsaat neljä prosenttiyksikköä kun taas Tarvasjoen vastaava arvo on pysynyt samana.

30 29(62) Taulukko 12. Työpaikkaomavaraisuus ja sen muutos selvityskunnissa Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevien määrää yhtä työllistä kohti. Kummankin selvityskunnan taloudellinen huoltosuhde on alempi kuin koko maan luku (1,29), ja Liedon (1,14) alempi kuin Tarvasjoen (1,22). Kummankin kunnan työllisestä työvoimasta huomattava osa käy työssä asuinkunnan ulkopuolella. Tilastokeskuksen mukaan Liedosta ikäryhmästä vuotiaat, vuonna 2011 kävi oman kunnan ulkopuolella työssä 3169 henkilöä ja vastaavasti Tarvasjoelta 234 henkilöä. Kaavio 40. Tarvasjoelta ja Tarvasjoelle pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Pendelöinti suuntautui kummankin kunnan osalta pääasiassa Turkuun: Lieto 48 % ja Tarvasjoki 24 %. Huomattava osa tarvasjokisista kävi työssä Liedossa (8,4 %), mutta lietolaisista Tarvasjoella vain vajaa puoli prosenttia. Elinkeinot Kun tarkastellaan työssäkäyvien työnantajasektoreita, elinkeinorakenne kunnissa eroaa seuraavaan asetelman mukaisesti.

31 30(62) Taulukko 13. Työnantajasektorit Alkutuotannon työpaikat ovat Tarvasjoella vahvasti edustettuja suhteessa Lietoon kun taas palvelujen työpaikkojen osuus Liedossa on naapuria selvästi suurempi. Koko maahan verrattuna palvelutyöpaikkojen osuus on huomattavasti alempi kummassakin kunnassa ja erityisesti Tarvasjoella. Jalostuksen työpaikkojen osuus kummassakin kunnassa on selkeästi korkeampi kuin koko maassa. Yritystoimipaikkojen lukumäärä Tilastokeskuksen mukaan oli Liedossa ja Tarvasjoella 196 joulukuun viimeisenä päivänä vuonna Elinkeinopolitiikan organisointi Tarvasjoki on yhdessä Auranmaan kuntien Aura, Koski, Marttila, Oripää ja Pöytyä perustanut yhteisen yritys- ja elinkeinopalveluyksikön, jonka isäntäkuntana toimii Auran kunta. Yksikön toiminta alkoi Tavoitteena on aiempaa tiiviimpi alueen kuntien ja yritysten välinen yhteistyö. Samalla tiivistetään ja rakennetaan uudenlaista yhteistyötä toiminta-alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Yksikön henkilöresursseina on kaksi elinkeinoasiantuntijaa sekä yksi alkavien yrittäjien neuvontaan osoitettu määräaikainen henkilö kesäkuun loppuun 2014 saakka. Yritysrekisteriä ylläpitää Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus ry. Tarvasjoen kunnan teollisuusalue Tylli sijaitsee valtatie 10 varrella ja alueella on vapaana n. 15 ha teollisuustontteja. Tarvasjoen kunnassa elinkeinotoimeen liittyvissä asioissa yhteyshenkilö on kunnanjohtaja Oili Paavola. Liedon kunnan elinkeinotoimintojen kehittäminen ja toteutus on paikallisesti organisoitu Elinkeinotoimikunnan avulla. Toimikuntaan osallistuvat Liedon Yrittäjät ry:n sekä Liedon Yrittäjien naisjaoston ja Maataloustuottajien Liedon yhdistyksen edustajat. Lieto on hyväksynyt sopimuksen Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä helmikuussa 2011 yhdessä Kaarinan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kuntien kanssa. Sopimuksen mukaista elinkeinoyhteistyötä toteuttaa Turun kaupungin konsernihallintoon kuuluva Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Yrityspalvelukeskus Potkuri. Elinkeinoyhteistyö muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: Markkinointi - Yritysten ja investointien houkuttelu, - osaajien houkuttelu ja - alueen tunnetuksi tekeminen Yrittäjyyden edistäminen - Olemassa olevan kasvun turvaaminen

32 31(62) - kansainvälistymisen ja toimintaedellytysten turvaaminen ja - alkavien yritysten määrän lisääminen KOKO ohjelman täytäntöönpano Turun seudulla Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkurissa Liedolle on osoitettu yhdyshenkilöiksi kaksi yritysasiamiestä, joista toinen erityisesti maaseutuyritysten yritystukiin sekä lisäksi yritysneuvontaan virtuaaliasiamies Keijo. Liedon myynnissä olevat yritystontit löytyvät Turun Seudun Karttapalvelusta. Tontteja on runsaasti kuudella alueella. Kunnassa paikalliset yhteyshenkilöt ovat kunnanjohtaja Esko Poikela ja kaavoitusjohtaja Markku Niemi. Liedon kunta järjestää maaseutupalvelut 12 kunnan yhteistyöalueella, jonka toiminta alkoi Alueen kunnat ovat Aura, Koski Tl, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Palvelut Maataloustukien haku ja käsittely Erilaiset katselmukset Eläintenpitäjärekisterin ylläpito Maatalouslomituspalvelut ovat lakisääteistä toimintaa ja Salon paikallisyksikkö palvelee Tarvasjoen ja Liedon maatalousyrittäjiä Asuminen Molemmissa kunnissa asuntokunnan asunto on yli 70 %:ssa tapauksista erillisessä pientalossa, Tarvasjoella lähes 10 prosenttiyksikköä useammin kuin Liedossa. Vaikka asuntokuntien määrä on kasvanut 10 vuodessa ( ) huomattavasti, talotyyppien jakauma on pysynyt lähes vakiona. (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 14. Asuntokuntien asunto talotyypin mukaan 2002 ja 2012 Liedon taajama-aste on 85,4 % ja Tarvasjoen 45,6 %. Tarvasjoen strategisen yleiskaavan 2011 selostuksessa tulevan kehityksen painopiste asettuu kunnan keskustaajaman lisäksi kyläkeskuksiin, joita ovat Liedonperä, Uitonkulma-Horinen ja Suurila.

33 32(62) Liedon maapoliittisessa ohjelmassa on sitouduttu Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 esitettyihin periaatteisiin ja tavoitteisiin. Mallissa Liedon keskusta sijoittuu Turun ydinkaupunkialueen ulkopuolelle aluekeskukseksi ja Asemanseutu lähikeskukseksi (kuten myös Tarvasjoen keskustaajama). Rakentaminen mallissa painottuu ydinkaupunkialueelle, johon Liedosta kuuluvat lähikeskuksina Ilmarinen, Loukinainen ja Littoinen sekä Tuulissuo-Avantin työpaikka-alue. Rakennemallissa Liedon väestönkasvuksi on esitetty noin lisäasukasta vuoteen 2035 mennessä, mistä noin puolet sijoittuisi ns. ydinkaupunkialueelle. Kunnan oman strategian mukainen väestönkasvun tavoite on hieman korkeampi Auran, Paimion ja Pöytyän kuntien väestö työllisyys ja asuminen Luvussa tarkastellaan Auraa, Paimiota ja Pöytyää Tarvasjoen rajanaapurikuntina ja potentiaalisina kuntaliitoskumppaneina Tarvasjoelle Väestö Selvityskuntien kokoerot väestömäärämittarilla ovat isot: Lieto on selvästi suurin ja Tarvasjoki yhtä selkeästi väestömäärältään pienin kunta. Kun muiden kuntien väestökehitysennusteen indeksilukuja verrataan Tarvasjokeen, ne ovat kaikkien osalta Tarvasjokea korkeammat. Auran väkiluvun muutos on +20 % kun taas Pöytyän indeksoitu muutos (+ 4 %) on Tarvasjoen jälkeen matalin. Liedon ennustettu väestömuutos on selvitysryhmän korkein. Taulukko 15. Ennustettu väestökehitys selvityskunnissa Kun tarkastelua Aurassa, Paimiossa ja Pöytyällä jatketaan ennustejaksolla ikäryhmittäin, tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Ennustejaksolla 1-6 -vuotiaiden muutos on positiivinen Aurassa, +15 % mutta sekä Paimiossa että Pöytyällä negatiivinen - 2 %. Ikäluokan vuotiaat muutos ennustejaksolla on kaikilla positiivinen: Aura + 13 %, Paimio +11 % ja Pöytyä + 6 %.Ennustejaksolla työikäisen väestön ( vuotiaat) muutos Aurassa on positiivinen, +9 %, Pöytyällä negatiivinen, - 6 %, ja ennallaan Paimiossa. Yli 75 -vuotiaiden väestönosuuden muutos ennustejaksolla on Aurassa ja Paimiossa % sekä Pöytyällä + 51 %.

34 33(62) Väestöryhmien kehityksen ennusteen yhteenvetotaulukko on liitteenä 1. Väestöllinen huoltosuhde Tarvasjoella ja Pöytyällä oli vuoden 2012 lopussa vertailuryhmän korkein, 0,73, ja Aurassa sekä Paimiossa 0,64 alhaisin. Ennustejakson lopussa vuonna 2029 Pöytyän väestöllisen huoltosuhteen arvo on korkein, 0,93 ja Liedon alhaisin, 0,80. Väestöllisen huoltosuhteen muutos ennustejakson aikana on pienin Liedossa (+0,14) ja muutos on myös maakunnan (+0,16) ja koko maan (+0,17) vastaavaa muutoslukua pienempi. Tämä viittaa siihen, että vaikka ennusteen perusteella palvelutarve Liedossa on maakuntaa ja koko maata korkeampi, palvelutarpeen kasvun muutos olisi ennustejaksolla pienempi. Muilla selvityskunnilla väestöllisen huoltosuhteen muutos ennustejaksolla on maakunnan ja koko maan muutosta korkeampi, joka antaa viitteitä siitä, että palvelutarve kunnissa kasvaa koko maan ja maakunnan palvelutarpeen kasvua nopeammin. Taulukko 16. Ennustettu väestöllinen huoltosuhde selvityskunnissa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa Tarkastelu antaa vahvat perusteet pitää Lietoa kuntakoon, ennakoidun väestökehityksen sekä väestöllisen huoltosuhteen perusteella parhaana yhdistymiskumppanina Tarvasjoelle Työllisyys Paimion työttömyysaste oli tammikuussa 2014 selvityskunnista alhaisin, 7,5 % ja korkein Pöytyällä, 10,4 % Auran vastaavan lukeman ollessa 9,8 %. Koko maan työttömyysaste samaan aikaan oli 12,5 %. Taulukko 17. Työllisyyttä kuvaavia muuttujia selvityskunnissa Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Pöytyällä, 78 %, kun vastaavat luvut olivat Liedossa 70,1 % ja Tarvasjoella 63,4 %. Tieyhteys Tarvasjoelta Auran, Paimion tai Pöytyän keskustaajamiin ei ole valtatie 10 tasolla kuten se on Lietoon. Liikenneviraston välimatkataulukon mukaan matka-aika kuntakeskusten välillä sekä matka-aika nopeudella 80 km/t on seuraava: Tarvasjoki - Lieto 20 km 15 min Tarvasjoki - Aura 13 km 9 min Tarvasjoki - Paimio 19 km 14 min Tarvasjoki - Pöytyä 31 km 23 min

35 34(62) Asukkaiden työssäkäynti vuoden 2011 aineiston perusteella suuntautui Tarvasjoelta yleisimmin Turkuun (24 %), Lietoon (8 %), Paimioon (3,9 %), Saloon (3,8 %), Auraan (3,7 %) ja Pöytyälle (3,5 %). Aurasta ja Pöytyältä pendelöi yksi (1) % työssäkäyvästä väestöstä Tarvasjoelle. Paimiosta ja Liedosta alle pendelöijiä oli puoli prosenttia. Pöytyä on alkutuotannon työpaikkojen määrässä selkeä ykkönen runsaan 17 %:n osuudella. Tarvasjoen vastaava työpaikkojen määrä oli toiseksi suurin, runsas 11 %. Aurassa jalostuksen työpaikkojen osuus oli runsas 41 % kun Tarvasjoen vastaava arvo oli 35 %. Palvelujen työpaikkojen osuus oli korkein Paimiossa, noin 69 %, kun vastaava arvo oli Tarvasjoella noin 52 % ja Liedossa noin 64 %. Taulukko 18. Työnantajasektorit selvityskunnissa ja taloudellinen huoltosuhde sekä yritystoimipaikkojen määrä 2012 Taloudellinen huoltosuhde oli Tarvasjoella 1,22 ja Liedossa 1,14. Näin Auran (1,1) ja Paimion (1,13) taloudellinen huoltosuhde on alempi kuin selvityskunnilla ja Pöytyällä on koko tarkastellun joukon korkein arvo (1,33) tällä muuttujalla Asuminen Aura, Paimio ja Pöytyä ovat asuntokuntien asumisprofiilien suhteen varsin erilaisia. Aurassa asuntokunnista runsas neljännes asuu rivi- tai ketjutalossa, joiden osuus on kuitenkin kymmenessä vuodessa lievästi laskenut ollen vuoden 2012 lopussa 27 %. Paimiossa kerrostaloasumisen on valinnut runsas neljännes asuntokunnista ja Pöytyällä kolme asuntokuntaa neljästä sijoittuu erilliseen pientaloon vuonna Lähde: Tilastokeskus - Asunnot ja asuinolot Taulukko 19. Asuntokuntien asunto talotyypin mukaan 2002 ja 2012 selvityskunnissa

36 35(62) Erillinen pientalo on kaikissa kunnissa selkeästi yleisin asuntokunnan koti ja trendi on kaikissa kasvava. Tarvasjoella erillisten pientalojen osuus asuntokuntien kotina vuonna 2012 oli koko tarkasteluun joukon korkein, lähes 80 % ja se on muidenkin asuntotyyppien osalta profiililtaan lähinnä Pöytyää. Erot ovat suurimmat suhteessa Paimioon. Taajama-aste on Aurassa 68,3 %, Paimiossa 77,7 % ja Pöytyällä 50 %. Tarvasjoen taajama-aste on matalin (45,6 %) ja Liedon korkein (85,4 %). 3.3 Palvelut ja yhteistoiminta Hallintopalvelut Tarvasjoen hallintopalvelut ovat kunnanvirastolla, joka sijaitsee kuntakeskuksessa. Tarvasjoen yleishallinnossa on seitsemän virkaa/tehtävää: kunnanjohtaja, määräaikainen hallintojohtaja, kirjanpitäjä, palkkasihteeri, kaksi toimistosihteeriä ja tietohallinnon tukihenkilö, joka on useamman kunnan yhteinen. Peruspalvelujen hallinto- ja toimistohenkilöt osallistuvat myös osin kunnan yleis- ja taloushallintoon Lakisääteiset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Härkätien terveydenhuollon kuntayhtymä toimi pitkään jäsenkuntiensa, Liedon, Tarvasjoen, Marttilan ja Koski Tl:n, perusterveydenhuollon järjestäjänä ja isolta osin tuottajana. Härkätien terveydenhuollon kuntayhtymä purkautui vuoden 2012 lopussa. Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminta-alueen vastuukunta toimii Liedon kunta. Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki perusterveydenhuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen siirtyivät yhteistoiminta-alueelle alkaen. Vastuukunta Liedon kaikki sosiaalipalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta siirtyivät samanaikaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle. Kolmen muun jäsenkunnan sosiaalipalveluista yhteistoimintaalueen järjestämisvastuulle siirtyivät mielenterveys- ja päihdehuollonpalvelut sekä perheneuvolatoiminta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueen tehtäviksi alkaen. Liedon sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Liedon sosiaali- ja terveyslautakunnassa on 11 jäsentä. Lautakunnan jäsenistä viisi on Liedosta ja kaksi Tarvasjoelta. Marttilalla ja Koski Tl:llä on kummallakin kaksi jäsentä. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on viiden jäsenen jaosto, jossa käsitellään Liedon sosiaalipalveluihin liittyvät asiat. Jaoston jäsenet ovat lietolaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimintaa ja organisaatiota on valmisteltu pitkälle tavoitteena, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut järjestetään ja tuotetaan yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueen neljän kunnan kokonaisasukasluku on

37 36(62) Vert. koko maa M-% Vert. koko maa M-% Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Vert. koko maa Lieto , , , , , , , , , , , , , , , Tarvasjoki , , , , , , , , , , , , , , , (Kuntaliitto 2013) Taulukko 20. Liedon ja Tarvasjoen sosiaali- ja terveyspalvelujen asukas-kohtaiset nettokustannukset vuosina Liedon sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet selvästi maan kuntien keskiarvoa alemmat. Tarvasjoen nettokustannukset ovat alittaneet jonkin verran maan kuntien keskiarvon. Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen hankkeen ja keskuksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2010 kunnan sosiaalipalvelujen nettokustannukset ovat nousseet. Palvelurakenteen avo- ja lähipalvelupainotteisuuden rinnalla nettokustannuksiin on vaikuttanut kuntien väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen edullisuus kunnille. M-% Kunta Nettomenot, euroa/as Nettomenot, indeksi Koko maa=100 Tarvekerroin Koko maa=100 Tarvevakioidut menot, indeksi, Koko maa=100 Aura ,9 105 Lieto ,8 97 Paimio ,9 94 Pöytyä ,1 96 Tarvasjoki ,1, 92 (THL ) Taulukko 21. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2011 laskelman mukaan terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku on alhaisin Tarvasjoella. Auran kuntaa lukuun ottamatta tarvevakioidut menot ovat selvästi alle maan keskiarvon kaikissa selvityskunnissa. Kunnat ovat onnistuneet kehittämään ja pitämään kyseisten palvelujen rakenteen avopalvelupainotteisina.

38 37(62) Sosiaali- ja terveyspalvelut Lieto Tarvasjoki Kokonaiskäyttökustannukset, 1000 e Kokonaiskäyttötuotot Nettokustannukset, e/asukas Lastensuojelu Käyttökustannukset, 1000 e Lastensuojelun nettokustannukset, e/asukas Lasten ja nuorten lukumäärä (0-20 vuotiaat) Lapsia ja nuoria laitoshoidossa Kotihoito ja vanhustenpalvelut Kotipalvelujen nettokustannukset, e/asukas Vanhusten palveluasumisen asiakkaita Vanhusten laitospalvelujen asiakkaita Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset, /asukas 64 Omaishoitajien lukumäärä vuodessa Perusterveydenhuolto Avohoidon (pl. hammashuolto) nettokustannukset, e/asukas Vuodeosastohoidon nettokustannukset, e/asukas Hammashuollon nettokustannukset, e/asukas Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kustannukset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, e/asukas (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 22. Liedon ja Tarvasjoen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatietojen vertailu vuonna Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Tarvasjoella kunnan rahoittamassa varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 oli 89 lasta, joista 38 osapäivähoidossa. Liedon vastaava lapsiluku oli 645 lasta, joista 150 osapäivähoidossa. Tarvasjoen kuntakeskuksessa on uusi ja hyväkuntoinen päiväkoti, jossa 82 hoitopaikkaa. Päiväkodissa on 67 lasta hoidossa. Varhaiskasvatuksen ammatilliseen henkilöstöön kuuluu 10 työntekijää. Kunnassa ei ole tehty juuri erityisen ja varhaisen tuen päätöksiä. Varhaiskasvatussuunnitelma vaatii päivityksen. Varhaiskasvatus (lasten päivähoito) Lieto Tarvasjoki Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset, 1000 e Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, e/asukas Lasten lukumäärä (0-6 vuotiaat) Lapsia kokopäivähoidossa Kokopäivähoidon osuus ikäluokasta, % 28,8 31,3 Lapsia osapäivähoidossa Osapäivähoidon osuus ikäluokasta, % 23,3 42,7 Osapäivähoidon hoitopäivien osuus hoitopäivistä, % 22 38,1 Päivähoidon käyttökustannukset (netto) 0-6 vuotiasta kohti, Päivähoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 23.Liedon ja Tarvasjoen varhaiskasvatuksen toimintatietojen vertailu vuonna 2012 Perusopetus Tarvasjoen kuntakeskuksessa on yhtenäiskoulu, jossa on noin 290 oppilasta. Opettajia on 25. Luokanopettajat ovat päteviä. Yhtenäiskoulun rehtori on samalla kunnan sivistystoimenjohtaja. Opetuksen hallinnossa on yksi toimistosihteeri. Oppilasohjauksen palvelut hankitaan Auralta, koulupsykologipalvelut Liedolta ja kuraattorin kaksi vastaanottopäivää sosiaalipalveluista.

39 38(62) Perusopetuksen tuntikehys on hyvin resurssoitu ja opetusryhmät ovat keskimäärin pieniä. Tarvasjoen yhtenäiskoulussa ei ole liikuntasalia. Koulu käyttää Tarvashovi kiinteistön tiloja liikuntatiloina. Liikuntatilat vaativat peruskorjausta. Hanke on kunnan merkittävin investointitarve siirtoviemäriinvestoinnin ohella. Perusopetuksen koulukuljetuksia ei ole kilpailutettu. Tarvasjoen perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 olivat euroa/oppilas. Liedon perusopetuksessa on noin oppilasta. Liedon perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 olivat euroa/oppilas. (Opetushallituksen tietokanta) Perusopetus Lieto Tarvasjoki Perusopetuksen käyttökustannukset, 1000 e Perusopetuksen nettokustannukset, e/asukas Perusopetuksen oppilaita Perusopetuksen käyttökustannukset (netto) oppilasta kohti, Perusopetuksen käyttökustannukset (netto) opetustuntia kohti, Esiopetus Esiopetuksen nettokustannukset, /asukas Esiopetuksen oppilaita Esiopetuksen käyttökustannukset (netto) oppilasta kohti, Esiopetustuntien lukumäärä Esiopetustuntien käyttökustannukset (netto) opetustuntia kohti, Opetustoimi Opetustoimen nettokustannukset, e/asukas (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 24. Liedon ja Tarvasjoen perusopetuksen toimintatietojen vertailu vuonna 2012 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Tarvasjoen kirjastossa on henkilöstöä 1,5 henkilöä. Kirjaston lainausohjelmisto on vanha ja se on uusittava.vapaa-aikasihteeri vastaa liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museopalveluita koskevien asioiden valmistelusta ja esittelystä sivistyslautakunnassa. Yhteistyötä on ollut Liedon suuntaan. Nuortentalo Tarvas-Hovi Oy:n Tarvashovissa on tarjolla uimahalli, kuntosali, liikuntasali/juhlasali ja ravintolatilat. Yksityisen Tiileri-Areenan tiloissa on jäähallipalveluja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lieto Tarvasjoki Kirjaston nettokustannukset, e/asukas Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, e/asukas Nuorisotoimen nettokustannukset, e/asukas (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 25. Liedon ja Tarvasjoen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatietojen vertailu vuonna Tekniset palvelut ja muut tukipalvelut Teknisten palvelujen henkilöstöön kuuluvat tekninen johtaja, toimistosihteeri, kaksi laitosmiestä, neljä siivoojaa ja viisi ruokapalvelutyöntekijää. Kiinteistöjen nykyarvo n. 14 milj. euroa. Hyvinvointikeskus n. 6 milj. euroa ja yhtenäiskoulu 4 milj. euroa. Kunnan suorassa omistuksessa on merkittävä määrä vuokra-asuntoja. Korjauksia vaativat Tarvashovi Oy:n kiinteistö ja VPK:n käytössä oleva paloasema.

40 39(62) Muut palvelut Lieto Tarvasjoki Muiden palvelujen nettokustannukset, e/asukas Liikenneväylien nettokustannukset, e/asukas Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, e/asukas Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen 70 huoneistoala, h-m² Toimitila- ja vuokrauspalvelujen nettokustannukset, e/asukas Vesihuollon nettokustannukset, e/asuka -2-8 Metsäpinta-ala, ha (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 26. Liedon ja Tarvasjoen muiden palveluiden toimintatietojen vertailu vuonna Kuntien yhteistoiminta Sosiaali- ja terveyspalvelujen laajan ja syvenevän kuntayhteistyön rinnalla Lieto vastuukuntana järjestää ympäristöterveydenhuollon. Työterveydenhuolto hankitaan Loimaan kaupungin työterveyspalvelut Työkympiltä, jolla on toimipisteet Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Tarvasjoki hankkii Liedolta kansalaisopistopalvelut, joiden kursseja pidetään yhtenäiskoululla. Tarvasjoki hankkii ympäristösuojelupalvelut hankintaan Koski TL:ltä. Tässä yhteistyössä ovat mukana myös Aura, Marttila ja Pöytyä. Tarvasjoella on yhteinen rakennustarkastaja Marttilan kanssa ja aluearkkitehti Marttilan, Oripään ja Kosken Tl kanssa. Auranmaan kunnat Aura, Koski, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki perustivat yhteisen yritys- ja elinkeinopalveluyksikön, jonka isäntäkuntana toimii Auran kunta. Yksikön toiminta alkoi Auran, Paimion ja Pöytyän lakisääteisten peruspalvelujen toimintatietoja Seuraaviin taulukoihin on koottu Tarvasjoen ja Liedon toimintatietojen lisäksi Auran, Paimion ja Pöytyän vastaavat tiedot lakisääteisten peruspalvelujen osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Aura Paimio Pöytyä Kokonaiskäyttökustannukset, 1000 e Kokonaiskäyttötuotot Nettokustannukset, e/asukas Lastensuojelu Käyttökustannukset, 1000 e Lastensuojelun nettokustannukset, e/asukas Lasten ja nuorten lukumäärä (0-20 vuotiaat) Lapsia ja nuoria laitoshoidossa Kotihoito ja vanhustenpalvelut Kotipalvelujen nettokustannukset, e/asukas Vanhusten palveluasumisen asiakkaita Vanhusten laitospalvelujen nettokust., e/as Omaishoitajien lukumäärä vuodessa Perusterveydenhuolto Avohoidon (pl. hammashuolto) nettokustannukset, e/asukas Vuodeosastohoidon nettokustannukset, e/asukas Hammashuollon nettokustannukset, e/asukas Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kustannukset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, e/asukas (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 27. Auran, Paimion ja Pöytyän sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatietojen vertailu vuonna 2012

41 40(62) Liedon ja Paimion sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti ovat matalimmat ja Pöytyän korkeimmat. Pöytyän tilannetta selittää ainakin osittain Pöytyän suuremmat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot. Kuten aiemmin todettiin terveyden- ja vanhushuollon tarvevakioiduissa menoissa Auran menot ovat kuitenkin korkeimmat ja muilla kunnilla menot ovat selvästi alle maan keskiarvon. Alhaisimmat tarvevakioidut menot ovat Tarvasjoella. Varhaiskasvatus (lasten päivähoito) Aura Paimio Pöytyä Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset, 1000 e Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, e/asukas Lasten lukumäärä (0-6 vuotiaat) Lapsia kokopäivähoidossa Kokopäivähoidon osuus ikäluokasta, % 43,7 38,1 43,6 Lapsia osapäivähoidossa Osapäivähoidon osuus ikäluokasta, % 14,1 23,4 15,9 Osapäivähoidon hoitopäivien osuus hoitopäivistä, % 17 27,7 16,4 Päivähoidon käyttökustannukset (netto) 0-6 vuotiasta kohti, Päivähoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 28. Auran, Paimion ja Pöytyän varhaiskasvatuksen toimintatietojen vertailu vuonna 2012 Lieto ja Aura käyttävät kasvukuntina eniten rahaa varhaiskasvatukseen asukasta ja 0-6 -vuotiasta kohti laskettuna. Samoin päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti ovat korkeimmat Aurassa ja Liedossa. Perusopetus Aura Paimio Pöytyä Perusopetuksen käyttökustannukset, 1000 e Perusopetuksen nettokustannukset, e/asukas Perusopetuksen oppilaita Perusopetuksen käyttökustannukset (netto) oppilasta kohti, Perusopetuksen käyttökustannukset (netto) opetustuntia kohti, Esiopetus Esiopetuksen nettokustannukset, /asukas Esiopetuksen oppilaita Esiopetuksen käyttökustannukset (netto) oppilasta kohti, Esiopetustuntien lukumäärä Esiopetustuntien käyttökustannukset (netto) opetustuntia kohti, Opetustoimi Opetustoimen nettokustannukset, e/asukas (Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatiedot 2012) Taulukko 29. Auran, Paimion ja Pöytän perusopetuksen toimintatietojen vertailu vuonna 2012 Perusopetuksen nettokustannukset ovat hieman reilu 1000 euroa asukasta kohti kaikissa muissa kunnissa paitsi Paimiossa, jossa kustannukset ovat alhaisimmat. Perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat selvästi korkeimmat Pöytyällä. 3.4 Päätöksenteko ja hallinto Luottamushenkilöhallinto Liedon valtuustossa valtuutettujen lukumäärä on asukasluvun perusteella 43 ja Tarvasjoella 17 kuntalain mukaan. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa eniten ääniä saivat Kokoomus, Keskusta ja Sosialidemokraatit kummassakin kunnassa.

42 41(62) Valtuustoryhmä Valtuustopaikat Lieto Tarvasjoki Kokoomus 13 6 Keskusta 9 6 SDP 8 2 Perussuomalaiset 5 2 Vasemmistoliitto 4 Vihreä liitto 2 Kristillisdemokraatit 2 1 Yhteensä Taulukko 30. Valtuustoryhmien valtuustopaikat vuoden 2012 kunnallisvaalien tukoksen mukaan Liedon ja Tarvasjoen kunnissa Valtuustojen lisäksi Liedon luottamushenkilöorganisaation toimielimissä on 81 paikkaa ja Tarvasjoen 46 paikkaa. Toimielin Jäsenmäärä Lieto Tarvasjoki Kunnanhallitus 9 7 Tarkastuslautakunta 7 5 Keskusvaalilautakunta 5 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 *) 2 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 9 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 9 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 9 Tekninen lautakunta 9 7 Rakennuslautakunta (Marttila) 4 Sosiaalilautakunta 7 Sivistyslautakunta 7 Ympäristöterveyslautakunta 13 **) 1 Ympäristösuojelulautakunta (Koski Tl) 1 Yhteensä Taulukko 33. Luottamushenkilöorganisaation nykyinen toimielinrakenne Liedon ja Tarvasjoen kunnissa Liedon yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnan 11 paikasta, 5 on Liedon, 2 Tarvasjoen, 2 Koski Tl:n ja 2 Marttilan paikkaa *). Ympäristöterveyslautakunnan 13 paikasta Liedolla ja Tarvasjoella kummallakin on yksi paikka**) Viranhaltijajohto sekä henkilöstö- ja palveluorganisaatioiden johtaminen Liedon kunnanvirastoa johtaa kunnanjohtaja. Kunnanvirasto jaetaan osastoihin, joita johtavat osastopäälliköt. Osastot ovat hallintopalvelut hallintojohtaja n. 30 työntekijää sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja n. 290 työntekijää sivistyspalvelut sivistysjohtaja n. 400 työntekijää tekniset ja ympäristöpalvelut kaavoitusjohtaja n. 130 työntekijää ympäristöterveyspalvelut terveysvalvonnan johtaja n. 30 työntekijää

43 42(62) Osastojen toiminta jakautuu valtuuston päättämällä tavalla tulosalueisiin. Tulosalueet jakautuvat vastuualueisiin ja ne edelleen jakautuvat tulosyksiköihin kunnanhallituksen tai kyseisen lautakunnan päättämällä tavalla. Kunnanjohtaja ja osastopäälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän. Henkilöstön edustaja osallistuu johtoryhmän työskentelyyn. Tarvasjoen kunnan palveluorganisaatiota johtaa kunnanjohtaja. Kunnan johtoryhmässä ovat hallintojohtaja, sosiaalijohtaja, rehtori/sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. 4 KUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN JA MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN ERI KUNTARAKENNEVAIH- TOEHDOISSA 4.1 Yhdistyneen Liedon kunnan taloudelliset edellytykset Tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino yhdistyneessä Liedon kunnassa Tässä luvussa on esimerkinomaisesti hahmoteltu yhdistyneen Liedon taloudellisen tuloksen muodostumista yhdistämällä Liedon ja Tarvasjoen kuntien vuoden 2013 tilinpäätösarvion mukaiset tuloslaskelmat ja kuntien voimassaolevien taloussuunnitelmien tuloslaskelmaosat vuosille Yhdistelyssä otettu huomioon yhdistymisen taloudellisina vaikutuksina veroprosentin mahdollinen alentuminen Tarvasjoen nykyisten veronmaksajien osalta Liedon veroprosentin nykyiseen tasoon vuodesta 2015 alkaen sekä kunnan saama yhdistymisavustus joka on jaksotettu vuosille 2015 ja 2016, vaikkakin viimeinen erä maksetaan vuoden 2017 puolella. Menettelyn perusteena on saada nämä yhdistymisen todennäköiset vaikutukset mukaan laskelmaan kokonaisuudessaan. Suunniteltua olennaisesti parempi vuosi 2013 molemmissa kunnissa antaa hyvän lähtökohdan yhdistyneelle kunnalle talouden tasapainottamiselle ja riittävän tulorahoituksen varmistamiselle lakisääteisten palvelujen järjestämiseen yhdistyvien kuntien asukkaille. Tasapainoisen talouden tunnusmerkit vahvistuvat yhdistyvässä kunnassa usealta osin kuten taulukon 33a tuloslaskelmayhdistelmä osoittaa. Yhdistyneessä kunnassa vuosikate pysyisi selkeästi positiivisena eikä olennaisesti alenisi siitä tasosta, minkä Liedon kunta on omassa taloussuunnitelmassaan vuosille asettanut tavoitteeksi. Vuosikate kattaisi suunnitelmavuodesta riippuen poistot kokonaisuudessaan. Nykyiset poistoperusteet olisivat edelleen tuntuvasti alimitoitetut, eivätkä antaisi oikeaa kuvaa kunnan tosiasiallisesta tulorahoitustarpeesta erityisesti palvelutuotannon rakenteiden korjausvelan huomioon ottamisessa. Suureksi kasvanutta tulorahoitusvajetta saataisiin katettua 1 milj. eurolla vuoden 2013 tasosta. Osa tulorahoituksesta voitaisiin käyttää lainarasitteen keventämiseen. Tässä auttaisi erityisesti 2,3 milj. euron yhdistymisavustus, joka yhdistymissopimuksen mukaan tulee käyttää yhdistyneen kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistyneen kunnan kunnallisveron tuotto tulisi alentumaan, jos kunnallisveroprosentti määrätään Liedon kunnan 19 %:n tasoon. Tämä vähentäisi nykyisten Tarvasjoen veronmaksajien kunnalle maksamaa verotuottoa arviolta 0,6 milj. euroa alaviitteessä olevan arviolaskelman mukaisesti 2. Menetys 2

44 43(62) olisi korvattavissa veroprosentin korottamisella 0,25 %-yksiköllä Liedon nykyisen veroprosentin tasosta Tuloslaskelma-yhdistelmä TPA TA TS TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Vero-%:n muutoksen vaikutus Valtionosuudet Yhdistymisavustus Rahitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut/-tuotot, netto Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset tuotot/kulut netto Tilikauden tulos Poist.eron ja vap.eht.varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloveroprosentti 18,5 19,0 19,0 19,0 Toimintatuoto/Toimintakulut,% 25,7 % 26,9 % 26,8 % 26,8 % Vuosikate/Poistot % 106 % 100 % 102 % 108 % Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /as Kertynyt tulorahoitusjäämä, Kertynyt tulorahoitusjäämä, /as Asukasluku Taulukko 33a. Yhdistyneen Liedon tuloslaskelma-yhdistelmä Toiminnan ja investointien rahoitus yhdistyneessä Liedon kunnassa Yhdistyneen kunnan toiminnan ja investointien rahavirta tulisi olemaan negatiivinen niin, kuin se tulisi olemaan nykyisissäkin kunnissa, jos ne jatkaisivat erillisinä. Yhdistelylaskelma on laadittu samanperusteisesti kuin edellä esitetty tuloslaskelmayhdistelmä. Siinä ei ole ennakoitu yhdistymisen muita synergiavaikutuksia kuin mainitut veroprosentin muutos ja yhdistymisavustus. Oletettavaa kuitenkin on, että yhdistyminen antaa mahdollisuuden rakenteellisiin säästöihin investointimenoissa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä jatkaisi negatiivista kehitystään myös yhdistyneessä kunnassa ellei tulojen lisäyksiä tai säästökohteita toimintamenoissa ja investoinneissa löydetä. Lainakanta kasvaisi 52,7 milj. euroon 2016 loppuun vuoteen mennessä. Yhdistyneen kunnan lähes 6,6 milj. euroon nousevat rahavarat antaisivat mahdollisuuden suurempiinkin vieraan pääoman palautuksiin.

45 44(62) Rahoituslaskelma -yhdistelmä TPA TA TS TS Toiminnan rahavirta (tulorahoitus,nto) Vero-%:n muutos+yhdistymisavustus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1 000 ) Lainakanta (1000 ) Lainanhoitokate 1,6 0,4 1,2 1,3 Taulukko 33b. Yhdistyneen Liedon rahoituslaskelmayhdistelmä Yhdistyneen kunnan rahoitusasema ja rahoituksen rakenne Yhdistyneen Liedon rahoitusasemaa ennakoidaan seuraavassa Liedon ja Tarvasjoen kuntien vuosien 2013 ja 2013 taseiden yhdistelmien avulla. Lisäksi taulukossa 33c on esitetty myös mainittujen kuntien konsernitaseiden yhdistelmä vuodelta Liedon ja Tarvasjoen vuoden 2013 tilinpäätösarvion mukaisten taseiden yhdistelmässä taseen varat ovat 107,2 milj. euroa ja vieras pääoma mukaan lukien toimeksiantojen pääomat ja pakolliset varaukset 70,0 milj. euroa. Nettovarallisuus on siten positiivinen 37,5 milj. euroa. Edellisvuodesta nettovarallisuuden lisäys on 2,3 milj. euroa. Yhdistelylaskelman omavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kuin kuntataloudessa keskimäärin, ei kuitenkaan merkittävästi. Yhdistelmälaskelmassa kertyneen ylijäämän määrä on vain vajaa neljäsosa kuntatalouden keskimäärästä. Konserniyhdistelmässä vuodelta 2012 lainamäärä on vain kaksi kolmasosaa kuntakonsernien keskimäärästä. Omavaraisuusaste ja kertyneen ylijäämän määrä ovat olennaisesti alemmat kuin kuntakonserneissa keskimäärin

46 45(62) 2013* Kunnan tase ja konsernitase Kunta Kunta Konserni V A S T A A V A A. PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 100 Muut omat rahastot 307 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET 52 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PAKOLLISET VARAUKSET 384 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset saadut ennakot 0 Lyhytaikaiset saadut ennakot VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusasemaa kuvaavat tunnusluvut: Kertynyt yli-/alijäämä, /as Omavaraisuus, % 34,8 % 36,1 % 28,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 56,3 % 48,8 %.. Lainakanta, Lainakanta, /as Nettovarallisuus Asukasluku * Tilinpäätösarvio Taulukko 33c Liedon ja Tarvasjoen kuntien taseyhdistelmä 2013 ja Yhdistymisen taloudelliset edellytykset Auran, Paimion ja Pöytyän kanssa Talouden näkökulmasta Tarvasjoki ja Aura ovat samankaltaisia pieniä kuntien, jotka rahoituspohjaan nähden liian suuret investoinnit ovat ajaneet syvään velkakierteeseen. Auran investointitarve on perustunut väestön kasvupaineeseen. Tarvasjoella palvelujen tasoa ja saatavuutta on pyritty parantamaan liian nopeasti liian paljon. Kuntien yhdistäminen ei toisi ratkaisua kummankaan kunnan mainituista syistä aiheutuneisiin taloudellisiin ongelmiin. Mukaan tarvittaisiin taloudeltaan vahva kunta joka osaisi hyödyntää näiden kuntien ilmeisen kasvupotentiaalin. Tarvasjoen ja Paimion yhdistymiseen ei näyttäisi olevan riittäviä kannusteita, ei myöskään taloudellisia. Molemmilla on tulorahoitukseen nähden raskas velkataakka, jota yhdistäminen ei keventäisi. Myös tässä tapauksessa molemmilla kunnilla on potentiaalia, jota suuremmassa ja taloudelliselta perustalta vahvemmassa kuntakokonaisuudessa voidaan hyödyntää. Tarvasjoen ja Pöytyän yhdistämiseen taloudelliset syyt eivät välttämättä olisi esteenä, jos muita kannustimia ja kuntien omaa tahtoa yhdistymiseen on. Molemmilla kunnilla on kuitenkin korkea veroaste ja silti tulorahoitus ei ole riittävä. Pöytyä on pystynyt pitämän velkarasitteen kohtuullisena ja rahoittamaan investoinnit pitkälti omarahoitteisesti, mutta tämä on tapahtunut olennaisilta osin omaisuuden myyntituloilla. Yhdistyminen saattaisi olla perusteltu välivaiheena suurempaan ja taloudellisesti vahvempaan kuntakokonaisuuteen. Pöytyän kunnan tavoitteet ja panostukset asian eteenpäinviemiseksi ovat kuitenkin jääneet tämän selvityksen osalta siinä määrin tarkentumatta, ettei epävarmuuden ajan jatkaminen Tarvasjoen kysymyksessä ole enää perusteltua.

47 46(62) 4.3 Peruspalvelut ja kunnan toiminnalliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa Kuntarakennelain 4 b :n säädetään, että kuntajakoselvityksen tulee sisältää suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella ja selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoiminnasta. Liedon ja Tarvasjoen alueen väestön palvelutarpeet muuttuvat jatkossa merkittävästi. FCG:n kehittämän laskentamallin perusteella seuraavassa kuviossa on esitetty alueen väestön laskennallinen palvelutarpeen kasvu vuoteen Mallissa on otettu huomioon vanhusten toimintakyvyn oletettu nousu. Tästä huolimatta kasvaa vanhusten hoidon tarve noin 75 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Kaavio 47. Palvelutarpeiden kehitys Lakisääteiset peruspalvelut Tarvasjoen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannukset ovat 5,4 milj.euroa ja käyttötuotot 1 milj. euroa vuoden 2012 tiedoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ovat 64 prosentti kunnan kaikista nettomenoista. Tarvasjoen terveyspalvelut ja eräät sosiaalihuollon erityispalvelut ovat jo nykyisin Liedon järjestämisvastuulla olevia palveluja. Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sosiaalipalvelujen hallinto, sosiaalityö ja loput sosiaalipalvelujen lähipalveluista siirtyvät vastuukunta Liedon palveluihin. Vuoden 2015 alusta kaikki Tarvasjoen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Liedon sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestämisvastuulla. Tämä tarkoittaa noin 40 viranhaltijan ja työntekijän siirtymistä Liedon palvelukseen. Tarvasjoen sosiaalipalvelujen hallinnossa ja sosiaalityössä on neljä viranhaltijaa. Muu siirtyvä henkilöstö on kotihoi-

48 47(62) don sekä vanhus- ja vammaispalvelujen lähipalveluissa. Valmistellut muutokset toteutuvat myös siinä tapauksessa, että Tarvasjoki yhdistyy Lietoon vuoden 2015 alusta. Tarvasjoella on alle 2000 asukkaan kunnaksi kattavat ja toimivat lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen perus- ja lähipalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelurakennetta on muutettu tavoitteellisesti avopalvelujen ja kotihoidon suuntaan. Kunnan asukkaita on vähän laitospalveluissa. Kuntaan valmistui vuonna 2010 Tarvasjoen hyvinvointikeskus. Palvelutalossa on peruspalvelujen palvelurajat ylittäen vanhusten, vammaisten ja varhaiskasvatuksen palveluja. Hyvinvointikeskushankkeen toteuttamisella on ennakoitu palvelujen tarpeen kasvua vanhusten palveluissa myös pitemmällä aikavälillä. Kunnan talouden vaikeutuessa ja rahoitusaseman heiketessä toteutettua hyvinvointikeskusta on pidetty talouden näkökulmasta ylimitoitettuna hankkeena kunnan kantokykyyn nähden. Tarvasjoen kunnan hyvinvointikeskuksen investointipäätökseen vaikutti vanhainkotikuntayhtymän purkautuminen vuonna Tällä hetkellä on kuntien lausunnoilla lakiesitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelain) eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Puitelain muutoksessa (384/2011) säädettiin, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta viimeistään lähtien. Puitelain mukaiset yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa määräaikaisesti vuoden 2014 loppuun saakka. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu esitys puitelain jatkamisesta vuoden 2016 loppuun saakka. Säännös on tarkoitus liittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Liedon vastuukunnan yli asukkaan perustason yhteistoiminta-alue on ollut tähän asti kuntien peruspalvelujen yhteistoiminnan lähtökohta. Mikäli valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissäädökset eivät salli ja/tai kuntien muut päätökset eivät tue siirtymistä kuvattuun vastuukunnan perustason yhteistoiminta-alueeseen, voidaan yhdistetyn Liedon sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään osana laajan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueen toimintaa, jossa Tarvasjoen kuntalaisten ja alueen palvelut tulevat huomioon otetuksi osana Lietoa. Tavoitteiden suuntaisista palvelurakenteen muutoksista huolimatta kattavien lakisääteisteisten peruspalvelujen ylläpitäminen ja rahoittaminen on ylittänyt Tarvasjoen kaltaisen pienen kunnan kantokyvyn. Tarvasjoen yhdistyminen Lietoon vuoden 2015 alusta turvaa kunnan alueen kuntalaisten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut osana Liedon peruspalveluja kaikissa palvelujen alueellisissa järjestämisvaihtoehdoissa. Tarvasjoen sivistyspalveluissa on korostettu kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista luomalla merkittävällä tavalla toiminnan mahdollisuuksia yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa. Perusopetus toteutetaan yhtenäiskoulu pohjalta nykyaikaisessa ja hyväkuntoisessa koulukeskuksessa. Tarvasjoen ja Liedon välillä on ollut vuosien varrella runsaasti yhteistoimintaa sivistyspalveluissa. Ennen yhtenäiskoulun perustamista Tarvasjoen yläasteen oppilaat kävivät koulunsa Liedossa ja erityisopetusta on ollut tarjolla Liedossa. Tarvasjoen lukiolaisten suosima vaihtoehto on Liedon lukio. Lieto järjestää nykyisin kansalaisopistopalvelut Tarvasjoelle. Varhaiskasvatus, perusopetus ja muut sivistyspalvelut on mahdollista siirtää luontevasti lyhyellä valmistelulla Liedon kunnan sivistyspalvelujen yhteyteen.

49 48(62) Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Lieto-Tarvasjoki Perusopetus; Päivähoito; Lukio; / kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet oppilasmäärät: Tilastokeskus Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Kaavio 42. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Nuorten ikäryhmien määrät kasvavat seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävästi. Yhdistetty kunnan palvelutarpeet kasvavat kasvukunnille tyypillisellä tavalla. Samalla kun 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa kuten kaikissa kunnissa myös lasten ja nuorten määrä on nousussa. Yhdistymissopimus ja yhteenveto Yhdistymissopimuksen mukaisesti yhdistetyn kunnan lakisääteisten peruspalvelujen yhteensovittaminen ja lähipalvelujen järjestäminen tapahtuu kustannustehokkaasti mahdollisina lähipalveluina kuntalaisille yhdenvertaisesti eri alueilla. Näitä palveluja ovat perusopetus ja varhaiskasvatus sekä osa palveluasumisesta ja terveydenhuollon vastaanottopalveluista. Yhdistyssopimuksessa lisäksi todetaan, että Tarvasjoella sijaitsevassa palvelujen toimintayksikössä on asiakaspalvelujen vastaanotto, joka helpottaa kuntalaisten asiointia ja tiedonsaantia. Sijoituspaikasta päätetään myöhemmin. Tiivistäen voidaan todeta, että Tarvasjoen kunnan lakisääteisten peruspalvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen voidaan siirtää yhdistyneen kunnan tehtäviksi ja palveluorganisaatioon alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu on pitkälti tehty ja sivistyspalvelujen valmistelu on mahdollista tehdä hyvin loppuvuoden 2014 aikana. Tarvasjoen alueen asukkaiden lakisääteisten peruspalvelujen lähipalvelujen laajuus perustuu Tarvasjoen nykyisiin palveluihin, joista tärkeimmät ovat hyvinvointikeskuksen tarjoamat palvelut ja yhtenäiskoulu. Yhdistynyt kunta voi käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla Tarvasjoen palvelujen kapasiteettia myös laajemman kuntakokonaisuuden palvelutarpeisiin Muut kunnalliset palvelut ja kuntien yhteistoiminta Tarvasjoen hallinnon ja sen tukipalvelujen henkilöstömäärä on kuntakoon mukaisesti niukka. Kunnan taloustilanteesta johtuen hallintohenkilöstön siirtyessä eläkkeelle tai muusta syystä supistuessa hallinnon korvaavia rekrytointeja on vaikea tai mahdotonta tehdä. Tehtäviä on jaettava olemassa olevan hallintohenkilöstön kesken. Tästä huolimatta vertailussa hallinnon menot asukasta kohti laskettuna ovat korkeammat kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa.

50 49(62) Yhdistymissopimuksessa todetaan, että yhdistetyssä kunnassa hallintopalvelut ja keskitettävät erityispalvelut järjestetään ja sijoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tehostetaan tuotannollisia tukipalveluja, joita ovat muun muassa ruoka- sekä kiinteistö- ja tilapalvelut. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla saadaan resursseja palvelujen kehittämiseen. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen yhteistoimintasopimukset muiden lähikuntien kanssa arvioidaan uudelleen ja ainakin osasta sopimuksia luovutaan, koska yhdistynyt Lieto järjestää ja tuottaa itse yhteistoimintasopimusten mukaisia palveluja. 4.4 Elinkeinojen toimintamahdollisuudet ja yhdyskuntarakenteen toimivuus kuntien yhdistyessä Edellytykset Tarvasjoen kunnan toiminnalle yhdessä Liedon kunnan kanssa Edellytykset alueen elinkeinojen tehokkaalle ja järjestelmälliselle kehittämiselle sekä yhdyskuntarakenteen toimivuudelle luo kolme merkittävää sopimusta. Molemmat kunnat ovat osallistuneet Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 työhön ja hyväksyneet hankkeen loppuraportin. Raportissa on määritelty Turun kaupunkiseudun ja siten myös molempien kuntien yhdyskuntarakenteen, myös työpaikka-alueiden kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Molemmat kunnat ovat hyväksyneet Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen vuosille , joka toteuttaa rakennemalliin sisältyviä tavoitteita. Lisäksi Liedon kunta on hyväksynyt sopimuksen Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä helmikuussa 2011 yhdessä Kaarinan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kuntien kanssa. Sopimuksen mukaista elinkeinoyhteistyötä toteuttaa Turun kaupungin konsernihallintoon kuuluva Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkuri. Joukkoliikennelain tarkoittaman seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitamista varten on perustettu Turun kaupungin organisaatioon kuuluva Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Sen toimivalta-alueeseen kuuluu sopijakuntien Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon sekä Turun muodostama alue. Näiden sopimusten toteuttaminen sekä elinkeinotoimintaan ja yrityskehittämiseen erikoistuneiden organisaatioiden toiminta parantavat elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta Tarvasjoen ja Liedon kuntien yhdistyessä. Kuntien yhdistyessä - Tarvasjoen solmima sopimus Auran isäntäkuntana hoitamasta yritys- ja elinkeinopalveluyksikön toiminnasta arvioidaan ja neuvotellaan uudelleen. - Yhdistynyt Liedon kunta vastaa Tarvasjoen elinkeinopalvelujen hoitamisesta nykyisten organisaatioiden kautta: kunnallisesti elinkeinotoimikunnan kautta ja laajemmin Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkurin avulla alkaen. - Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 sekä Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen vuosille vahvistaa käytettävissä olevia resursseja ja varmistaa Tarvasjoen alueen pysymisen mukana aktiivisessa yhdyskuntarakenteen kehittämistyössä osana yhdistynyttä kuntaa. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen keskustaajama säilyttää asemansa ydinkaupunkialueen ja yhdistyneen Liedon kunnan yhtenä lähikeskuksena. - Maatalouden lomituspalvelut jatkuvat entiseen tapaan. - Huomattava asia on Tarvasjoen tulo Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen osana yhdistynyttä Liedon kuntaa.

51 50(62) Edellytykset toiminnalle yhdessä Auran, Paimion tai Pöytyän kunnan kanssa Auran, Paimion ja Pöytyän vaihtoehdoissa merkittävä ero edelliseen on se, että Pöytyä ei ole ollut mukana Turun kaupunkiseudun rakennemalli työssä eikä se ole mukana Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa vuosille Näistä kolmesta kunnasta vain Paimion kaupunki on hyväksynyt sopimuksen Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä, jota Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkuri toteuttavat. Yksikään näistä kolmesta ei ole sopijakuntana mukana Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa eivätkä ne siten kuulu lautakunnan toimivalta-alueeseen. Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki ovat perustanut yhteisen yritys- ja elinkeinopalveluyksikön, jonka isäntäkuntana toimii Auran kunta. Paimion kaupungilla on omana toimintana yritysasiamies ja kaupunki on sitoutunut yhteistyöhön Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutuksessa sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen työhön elinkeinopalvelujen kehittämiseksi. Näillä perusteilla voi todeta, että - tässä vaihtoehdossa parhaimmat edellytykset Tarvasjoen elinkeinojen kehittämiselle ovat Paimiolla, joka voi hyödyntää periaatteessa samoja vahvuuksia kuin Lieto. - Auran ja Pöytyän vahvuudet Tarvasjoen elinkeinopalvelujen kehittämiseksi nojaavat Auran isäntäkuntana hoitaman yritys- ja elinkeinopalveluyksikön resursseihin sekä kuntien ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön. Resurssit ovat selkeästi vähäisemmät kuin Liedon tai Paimion kautta organisoituvat resurssit. Liikenneyhteydet ovat myös Lieto -vaihtoehtoa heikommat. - Työssäkäyvän väestön pendelöinti näiden selvityskuntien suuntaan Tarvasjoelta on vähäistä (4 %) ja näistä selvityskunnista Tarvasjoelle hyvin vähäistä (Aura ja Pöytyä 1 % ja Paimio alle 0,5 %). Valtatie 10 yhdistää Tarvasjoen liikenteellisesti Lietoon, johon ja jonka kautta myös pendelöinti Turun suuntaan tapahtuu. Yllä olevan tarkastelun perusteella edellytykset yhdistää Tarvasjoki Auran, Paimion tai Pöytyän kuntiin elinkeinojen toimintamahdollisuuksien ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökulmista ovat olennaisesti heikommat kuin edellytykset Tarvasjoen yhdistyessä Lietoon. 5 PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMIVALTA KUNTIEN YHDISTYESSÄ Yhdistetyn kunnan hallinnon järjestäminen perustuu ensisijaisesti Liedon kunnan hallinto- ja palveluorganisaatioon yhdistymisen tullessa voimaan. 5.1 Yhdistymishallitus Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Sopijakuntien viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joista päättämisellä on merkittävää vaikutusta yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen.

52 51(62) Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta kuntarakennelain 18 :n 3 kohdan nojalla, on kuntien valittava yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallitus on yhdistymisen päätösajankohdan mukainen Liedon kunnanhallitus varajäsenineen täydennettynä siten, että yhdistymishallituksessa on päätösvaltaisena jäsenenä yhdistymisen päätösajankohdan Tarvasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja varajäsenineen. Liedon kunnanhallituksen puheenjohtajat toimivat yhdistymishallituksen puheenjohtajina. Yhdistymishallituksen esittelijä on Liedon kunnanjohtaja. Tarvasjoen kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksessa. 5.2 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto tukee kuntien yhdistymisen voimaantulosta lähtien kunnan kehittämistä vastuullisesti eri näkökulmat huomioiden. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista. Valtuusto Yhdistetyn kunnan valtuusto järjestäytyy vuoden 2014 aikana heti kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muuttamisesta. Yhdistetyn kunnan valtuusto muodostetaan kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaisesti siten, että Liedon kunnan valtuusto ja Tarvasjoen kunnan valtuusto osittain yhdistyvät yhdistetyn kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden, vuoden 2016 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Liedon kunnan valtuustosta tulee valtuustoon kaikki 43 valtuutettua ja Tarvasjoen kunnan valtuustosta 6 valtuutettua. Yhdistetyn kunnan valtuuston jäsenmäärä on 49 kunnallis-vaalikauden loppuun. Tarvasjoen kunnan valtuustosta yhdistetyn kunnan valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (714/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä Muut luottamustoimielimet Yhdistetyn kunnan muut toimielimet määräytyvät Liedon kunnan luottamushenkilöhallinnon toimielinrakenteen mukaisesti. Aloitettuaan toimintansa yhdistetyn kunnan valtuusto täydentää Liedon kunnanhallitusta kahdella jäsenellä ja varajäsenellä, joilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus ja jotka ovat toimineet Tarvasjoen kunnan vastaavissa luottamustehtävissä. Valtuusto täydentää Liedon kunnan lautakuntia yhdellä varsinaisella ja yhdellä varajäsenellä, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus ja jotka ovat toimineet Tarvasjoen kunnan vastaavissa luottamustehtävissä.

53 52(62) Sosiaali- ja terveyslautakunnan Tarvasjoen kunnan kaksi jäsentä ja varajäsenet jatkavat yhdistetyn kunnan lautakunnassa kunnallisvaalikauden loppuun. Samoin ympäristölautakunnan yksi Tarvasjoen kunnan jäsen ja varajäsen jatkavat kunnallisvaalikauden loppuun. Täydentämisen perusteena ei käytetä yhdistetyn valtuuston voimasuhteita. Valtuustot hyväksyvät yhdistymissopimuksen mennessä Valtioneuvosto hyväksyy kuntajaon muutoksen mennessä Yhdistymishallituksen toimikausi Liedon ja Tarvasjoen valtuustojen toimikaudet Yhdistetyn Liedon valtuuston toimikausi Yhdistetyn Liedon hallituksen toimikausi Liedon ja Tarvasjoen hallitusten toimikaudet Yhdistymissopimus voimassa Kaavio 56. Valtuustojen ja kunnanhallitusten toimikaudet kuntajaon muutoksessa OM Kaaviossa 56 on esitetty valtuustojen ja kunnanhallitusten toimikausien määräytymistä sekä nykyisten kuntien että yhdistetyn kunnan osalta. Yhdistymishallituksen toimikausi voi alkaa sen jälkeen kun valtuustot ovat hyväksyneet yhdistymissopimuksen eli käytännössä toukokuun 2014 alusta lähtien. Jos toinen tai kumpikaan sopijakunnista ei hyväksy yhdistymissopimusta, yhdistymishallitus voi alkaa vasta sen jälkeen kun valtioneuvosto on hyväksynyt kuntajaon muutoksen eli käytännössä heinäkuun 2014 alusta lähtien. Nykyisten Liedon ja Tarvasjoen kuntien luottamustoimielimet jatkavat toimintaansa siihen asti, kun nykyiset kunnat ovat olemassa eli saakka. Tämä tarkoittaa samalla, että valtioneuvoston päätöksen jälkeen vuoden loppuun saakka toimivaltaisia ovat rinnan sekä nykyisten kuntien että uuden kunnan toimielimet. Asioista päättämisen kannalta tämän ei tarvitse muodostua ongelmaksi, koska nykyisten kuntien toimielimet käsittelevät vain ao. kunnan asioita ja uudet toimielimet yhdistetyn kunnan asioita. Yhdistetyn kunnan kunnanhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut. Muut luottamushenkilöt ja viranhaltijat ryhtyvät hoitamaan tehtäviään yhdistetyn kunnan valtuuston päättämästä ajankohdasta, kuitenkin viimeistään kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. 5.3 Kunnanjohtajien ja muun virkajohdon asema Kuntarakennelain 30 :ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 :ssä säädetään.

54 53(62) Yhdistetyn kunnan kunnanjohtaja on Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela. Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavolan tehtävänä on yhdistymisen valmistelussa ja yhdistymisen voimaan tultua ohjata ja koordinoida yhdistymistä. Oili Paavola osallistuu Liedon kunnan johtoryhmän työskentelyyn ja hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksessa sekä yhdistetyn kunnan kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus päättää Paavolan yhdistymisen voimaan tulon jälkeisestä virkanimikkeestä. Tarvasjoen kunnan muut johtavat viranhaltijat siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin ellei yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu. Yhdistymishallitus tai yhdistetyn kunnan kunnanhallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta mennessä. 5.4 Lähidemokratian toteutuminen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Kuntien edustuksellinen demokratia Liedon ja Tarvasjoen kuntien valtuustojen päättäessä yhdistymisestä keväällä 2014 tai valtioneuvon kuntajaon muutospäätöksen jälkeen kesällä 2014 aloittaa toimintansa yhdistymishallitus, jossa on Tarvasjoen kunnasta kaksi päätösvaltaista jäsentä. Tarvasjoen kuntalaisten valtuuttamien luottamushenkilöiden edustus on hyvä yhdistymishallituksessa, kun otetaan huomioon kuntien asukasmäärien erot. Yhdistetyn kunnan valtuustoon siirtyy valtuustokauden loppuun Tarvasjoen valtuustosta valtuutettuja ja varavaltuutettuja enemmän kuin mitä kuntarakennelain vähimmäismääräsäädös edellyttää. Tarvasjoen kunnan neuvottelijat ja päättäjät pitävät osaa yhdistymissopimuksen muuta luottamushenkilöhallintoa koskevia sopimuskohtia liian tiukkoina. Yhdistetyn Liedon kunnanhallitukseen tulee kaksi läsnäolo- ja puheoikeudella sekä lautakuntien yksi läsnäolo- ja puheoikeudella olevaa jäsentä ja varajäsentä lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnan kahta päätösvaltaista jäsentä ja varajäsentä sekä ympäristö-terveyslautakunnan yhtä päätösvaltaista jäsentä ja varajäsentä. Järjestely koskee ajanjaksoa yhdistetyn Liedon valtuuston toiminnan aloittamisesta syksyllä 2014 valtuustokauden, vuoden 2016 loppuun. Vuoden 2016 syksyn kunnallisvaaleissa yhdistetyn Liedon valtuusto valitaan noudattaen yhdistetyn kunnan osien asukaslukuja ja äänestyskäyttäytymistä. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Liedon kunnan tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan vuosittain yhdistymissopimuksen toteutumista vuosina Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuetaan järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä korostetaan ennaltaehkäisyä, jolla edistetään ja tuetaan kuntalaisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. 5.5 Muutoksen vaikutus kuntien kielelliseen asemaan Kielilain (423/2003) 5 :n 3 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 :n 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja

55 54(62) vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Liedon kunta ja Tarvasjoen kunta ovat kielilain 5 :n perusteella suomenkielisiä kuntia. Yhdistyneessä Liedon kunnassa on asukkaita väestötiedoin , joista suomenkielisiä on eli 96,78 prosenttia ja ruotsinkielisiä 215 eli 1,13 prosenttia. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty. 6 HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET 6.1 Henkilöstön eläkepoistuma Kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan Liedon henkilöstömäärä on 932 ja Tarvasjoen 133 vuonna Liedossa henkilöstöä on 55 työntekijää 1000 asukasta kohti ja Tarvasjoella 68 työntekijää 1000 asukasta kohti. Kuntien Eläkevakuutus on tehnyt kuntien henkilöstön eläkkeelle siirtymistä kuvaavat ennusteet. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista ja määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet vakuutettuina Tarvasjoki Lieto Yhteensä Jaksot koko jakso per vuosi koko jakso per vuosi koko jakso Yhteensä Taulukko 56. Tarvasjoen ja Liedon henkilöstön vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyminen vuosina Henkilöstön eläkkeellesiirtyminen on tällä hetkellä suurta ja siirtymisen nopeus kasvaa. Kuntien yhteenlasketusta henkilöstöstä siirtyy 473 viranhaltijaa ja työntekijää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Ennusteen mukaan eniten henkilöstöä siirtyy eläkkeelle Liedossa vuonna 2026 ja Tarvasjoella vuonna Kuntien henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 31 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kuntien työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen nopeus ja suuri määrä asettaa vaatimuksia kuntatyönantajalle uuden ja osaavan henkilöstön rekrytoinnissa. Samanaikaisesti kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne edellyttää henkilöstövoimavarojen käytön jatkuvaa tehostamista ja palvelujen tuottavuuden nostamista. Kunnissa on palveluja kuten erityisesti vanhusten palvelut, joilla palvelutarpeet tulevat jatkossa kasvamaan. Joissakin palveluissa palvelutarpeet pysyvät entisellään ja supistuvat. Uudelleen organisoimalla ja mitoittamalla voidaan palvelujen tuottamista tehostaa ja tätä kautta vaikuttaa näiden palvelujen henkilöstömäärään. Vahvan eläkepoistuman ja palvelutarpeiden kasvun vallitessa yhdistetyn Liedon kaltaisessa kasvukunnassa henkilöstön viiden vuoden palvelussuhdeturva tuo mukaan keskimääräistä vähemmän henkilöstörakenteen jäykkyyttä. Tästä huolimatta tilanne vaatii hyvää henkilöstöjohtamista ja - suunnittelua.

56 55(62) 6.2 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely Kuntarakennelain 29 :ssä säädetään henkilöstön asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta ( /478). Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen kunnan vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin ellei yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu. Tarvasjoen kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. Yhdistymishallitus tai yhdistetyn kunnan kunnanhallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta mennessä. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta on esillä yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti. Yhdistetyn kunnan hallinto- ja palveluorganisaation henkilöstötarpeita määriteltäessä uudelleen muotoutuvien tehtävien työnvaativuus määritellään uudelleen tehtävissä. Palkkojen harmonisoinnin tavoitteena on saattaa palkat yhdistetyn kunnan yleisimmän palkkatason mukaiseksi. Palkkojen harmonisoinnissa hyödynnetään tehtyjä työn vaativuuden arviointeja, jotka tarkistetaan vuoden 2014 loppuun mennessä sopijakuntien henkilöstön osalta. Harmonisointi toteutetaan kokonaan vuoden 2016 loppuun mennessä Yhteistoiminta Kuntarakennelain 7.3 :n mukaisesti yhdistymisesityksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Säädöksen mukaisesti yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluu kuntatyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistymisen yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaa aloitettua toimintansa. Yhdistymishallitus nimeää edellä mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja vahvistaa toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajat edustavat kummankin sopijakunnan henkilöstöä.

57 56(62) Yhdistyvän kunnan johdon ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja edustus johtoryhmissä järjestetään yhdistyvälle kunnalle valmisteltavassa hallintosäännössä määritellyllä tavalla siten, että edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja luodaan avoin ilmapiiri kuntaorganisaation sisällä heti yhdistymisen alusta alkaen. 7 KUNTIEN YHDISTYMISEN TALOUDELLINEN TUKI 7.1 Kuntien yhdistymisavustus Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että vähintään yksi kuntarakennelain 42 :ssä mainitusta neljästä kohdasta täyttyy. Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisessä täyttyvät mainitun säännöksen kohta 3, jonka mukaan yhdistyminen toteutetaan erityisen kuntajakoselvityksen perusteella ja kohta 4, jonka mukaan uuteen kuntaan sisältyy lain tarkoittama erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä yhdistymisavustuksen maksamiseksi edellytetään, että kuntien yhdistymisesitys on tehty ministeriön asettamaan määräaikaan mennessä. Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on talousperusteen täyttävä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisessä yhdistymisavustusta maksetaan euroa, josta euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna 2016 ja vuonna Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimusesityksen mukaan yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen. 7.2 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Jos vv voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä. Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä korvauksen maksamiseksi edellytetään, että kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen kuntarakennelain 5 :n 3 momentissa tarkoitettuun määräaikaan mennessä. Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisessä väheneminen johtuu verotulotasauksen muutoksesta, muilla tekijöillä voi olla vain vähäinen vaikutus. Vähennys nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä olisi euroa ja uudessa järjestelmässä euroa vuodessa. Lopullinen vähennys ja siihen saatava korvaus lasketaan liitoksen voimaantulovuonna v Arviolta määrä olisi n. - 0,5 milj. euroa vuodessa eli yhteensä 2,5 milj. euroa vuosina

58 57(62) 8 ARVIO KUNTIEN YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA 8.1 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä kuntien yhteistoiminta Edut Kuntatalouden rinnalla Tarvasjoen erityisen kuntajakoselvityksen toinen pääkysymys koskee kunnan asukkaiden lakisääteisten peruspalvelujen turvaamista. Erityisen kuntajakoselvityksen perusteella voidaan todeta, että Tarvasjoen asukkaiden lakisääteiset peruspalvelut tulevat turvatuksi osana vahvan peruskunnan palvelurakennetta pitkällä aikavälillä ja kaikissa palvelujen järjestämisen vaihtoehdoissa. Ennakoidun palvelutarpeen ja -kysynnän perusteella iso osa peruspalveluista voidaan tuottaa edelleen lähipalveluina kunnan osakeskuksessa. Tarvasjoen nykyiset hyvät palvelutilat ovat jatkossakin alueen asukkaiden käytössä. Palvelujen ja tilojen käyttöä voidaan lisätä ja tehostaa entisestään osana laajempaa kuntakokonaisuutta. Yhdistetyssä kunnassa Tarvasjoen asukkaille on tarjolla nykyistä laajemmat erityispalvelut ja muiden kunnallisten palvelujen valikoima. Palvelut tulevat samoin perustein kuin nykyisin lietolaisille eikä palveluja tarvitse aina hankkia ulkoa. Kuntien yhteistoimintasopimuksista voidaan uudelleen harkita. Hallinto- ja tukipalveluja sekä teknisiä palveluja voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla tiivistää ja tehostaa. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla saadaan resursseja palvelujen kehittämiseen. Tarvasjoen kunnan palvelut voidaan siirtää Liedon palveluorganisaation toiminnaksi ilman suuria johtamis- ja organisaatiojärjestelyjä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistämisvalmistelu on pitkällä, koska Lieto on jo nykyisinkin suurelta osin näiden palvelujen järjestämisestä vastaava kunta. Monikeskuksisena kuntana Liedon päätöksenteossa ja johtamisessa on totuttu ottamaan huomioon kunnan osa-alueiden tilanteet ja sovittamaan ne kokonaisuudeksi. Jossakin Tarvasjoella sijaitsevassa toimintayksikössä on asiakaspalvelujen vastaanotto, joka helpottaa kuntalaisten asiointia ja tiedonsaantia. Haasteet Osa peruspalveluista voi jatkossa olla tarjolla kuntakeskuksessa ja palveluihin on pitempi matka. Kaikkia peruspalveluita ei ole tarjolla lähipalveluina. Hallintopalvelujen sekä tukipalvelujen sekä teknisten palvelujen johto siirtyy kuntakeskukseen. Kunnassa on monta kunnan osakeskusta ja -aluetta, joiden välillä voi olla kilpailua niukoista voimavaroista. Yhdistetty kunta luopuu ainakin osasta kuntien yhteistoimintakäytännöistä ja -sopimuksista. 8.2 Kuntatalous ja voimavarat Edut Yhdistyminen tuo molemmille kunnille lisää taloudellisia voimavaroja ja mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen järkiperäistämiseen ja tehostamiseen. Tarvasjoki on palvelurakenteeltaan valmis kunnan osa-alue, jonka verkostot ja tuotantorakennukset on välittömästi otettavissa yhdistyneen kunnan käyttöön ilman perustamis- ja rakentamiskustannuksia. Yhdistymien tekee mahdolliseksi investointihankkeiden uudelleen mitoituksen ja jaksottamiseen ja sen seurauksena on mahdollista saada aikaan rakenteellisia säästöjä investointimenoissa. Yhdistymisessä kunnan asu-

59 58(62) kasmäärän lisäys ei tuo mukanaan vastaavia investointipaineita palvelurakentamiseen kuin tavanomainen kasvukunnan sisäänmuutto. Asukasmäärän lisäys ei myöskään välttämättä johda kunnan velkaantumiseen, koska tavanomaista kasvukuntia rasittavaa viivettä investointien rahoitustarpeen ja verotulojen lisäyksen välillä ei ole. Yhdistyminen tuo Liedon kunnalle sen tarvitsemaa lisäkapasiteettia sosiaali- ja terveyspalveluissa niin toimitilojen kuin henkilöstövoimavarojen osalta. Yhdistynyt kunta saa tarvitsemaansa ammattitaitoista ja kokenutta henkilöstöä ilman suuria rekrytointi-, työhön perehdyttämis- ja koulutuskustannuksia. Hyvinvointikeskuksen ja yhtenäiskoulun toimintatilat ovat ajanmukaiset ja niiden toiminta-astetta on mahdollista lisätä ilman suuria lisäinvestointeja. Yhdistyminen turvaa Tarvasjoen alueen palvelutoiminnan jatkuvuuden ja tuotantovälineiden korvausinvestointien rahoituksen. Kunnan käyttötalouden tulorahoitusvajeen kertymän, jonka määrä on ollut jo pitkään 8-9 milj. euron luokkaa, kattaminen käyttötalouden menosäästöin olisi ilman valtion rahoitusavustuksia ja velkarahoitusta vaarantanut jo aiemmin lakisääteisten palvelujen järjestämisen kuntalaisille. Yhdistynyt kunta saa yhdistymisavustusta 2,3 milj. euroa ja sen yhdistymissopimuksen mukaan tarkoitus käyttää kunnan talouden vahvistamiseen. Kumpikin kunta tuo positiivisen nettovarallisuuden yhdistyneeseen kuntaan eli yhdistymiskunnat tuovat uuteen kuntaa velkaa vastaavan varallisuuden ja ylikin. Haasteet Yhdistyminen suuremmaksi kunnaksi kaventaa paikallista päätösvaltaa erityisesti pienessä kunnassa, myös talouteen liittyvässä päätöksenteossa. Resurssien jakaminen ja tavoitteiden asettaminen on sovitettava yhteen muiden kunnan osa-alueiden kanssa. Siirtymävaiheessa nykyisten kuntien toimivaltaa rajoitettaan myös yhdistämissopimuksessa. Muutoksiin kuluvan vuoden talousarvioon tarvitaan yhdistymishallituksen hyväksyntä. Nykyiset investointisuunnitelmat eivät myöskään sido yhdistyneen kunnan päätöksentekijöitä, vaan investointihankkeiden tarkoituksenmukaisuutta harkitaan suuremman kokonaisuuden näkökulmasta. Liedon ja Tarvasjoen yhdistyminen vähentää yhdistyneen kunnan saamaa valtionosuutta 0,5 milj. euroa vuodessa. Valtionosuuden vähennys korvataan yhdistyneelle kunnalle täysimääräisesti vuosina Tämän jälkeen verotulotasauksen muutoksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys vähentää kunnan saamaa tuloa. 8.3 Henkilöstövaikutukset, osaaminen ja johtaminen Edut Tarvasjoen kunnan henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin liikkeenluovutuksen ehdoin. Yhdistetyn kunnan henkilöstöllä on palvelussuhdeturva vuoden 2019 loppuun eikä henkilöstöä voida supistaa tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Yhdistetyn kunnan voimakas eläkepoistuma voidaan käyttää hyväksi hyvällä henkilöstöjohtamisella ja -suunnittelulla sekä erityisesti hallintoa voidaan keventää. Osalle Tarvasjoen henkilöstölle tarjoutuu uudenlaisia tehtäviä ja tilaisuuksia lisätä osaamistaan yhdistetyssä kunnassa. Yhdistetyssä kunnassa on paljon eri alojen osaamista ja johtaminen on vankalla perustalla. Työmäärää ja -tehtäviä voidaan jakaa ja tasata. Sijaisuudet ovat useimmiten helpommin järjesteltävissä. Haasteet

60 59(62) Osan Tarvasjoen henkilöstön työpaikka vaihtuu ja työmatkat saattavat pidentyä. Yhdistetyn kunnan palvelukseen tuleminen edellyttää uuden oppimista ja muuttaa ainakin osan henkilöstön työtehtäviä. Tällainen muutostilanne on osalle henkilöstä vaativa. Suuremmassa kunnassa erityisratkaisujen tekeminen työntekijäkohtaisesti saattaa olla vaikeampaa ja erilaiset tilanteen ratkaistaan enemmän normiohjatusti. 8.4 Elinvoima, kilpailukyky ja yhdyskuntarakenne Edut Tarvasjoen alue kytkeytyy aiempaakin vahvemmin Turun kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan ja yrityskehittämisen piiriin. Yhdistyneen Tarvasjoen ja Liedon kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyö jatkuu hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti osana Turun kaupunkiseudun kattavaa kehittämistyötä, jossa Tarvasjoen alue liittyy Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen ja Tarvasjoen keskustaajama on ydinkaupunkialueen yksi lähikeskus. Tarvasjoen alue laajentaa ja monipuolistaa Liedon merkittävästi kasvavaa kuntaa maaseutumaisella kokonaisuudella. Liedon kuntaan yhdistyy pitkälle rakentunut alueellinen kokonaisuus, johon ei tarvita huomattavia perusinvestointeja. Haasteet Totuttuja käytänteitä joudutaan, suunnittelemaan, informoimaan ja järjestelemään uudelleen (asiointi, lomakkeet, luvat, hakemukset, avustukset jne.), jolloin alkuvaiheessa voi syntyä sekaannuksia ja epäselviä tilanteita. 8.5 Kuntademokratia sekä kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Edut Yhdistetyn kunnan valtuuston jäseniksi tulee Tarvasjoen valtuustosta säädettyä vähimmäismäärää enemmän valtuutettuja. Merkittävässä sosiaali- ja terveyslautakunnassa on edelleen kaksi päätösvaltaista Tarvasjoen jäsentä ja varajäsentä. Samoin myös ympäristöterveyslautakunnassa on yksi päätösvaltainen Tarvasjoen jäsen ja varajäsen. Yhdistetyn kunnan kunnanhallituksessa ja muissa lautakunnissa on Tarvasjoelta tulevilla päättäjillä vähintään läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistymissopimuksen luottamushallinnon kohdat takaavat edustuksen Tarvasjoen edustajille sekä tarjoavat perehtymisaikaa uuteen kuntakokoon ja sen mukaisen luottamushenkilöorganisaation toimintaan ennen seuraavia kunnallisvaaleja ja uutta valtuustokautta. Liedon kunnan tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan vuosittain yhdistymissopimuksen toteutumista vuosina Yhdistymissopimuksessa todetaan, että kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuetaan järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Lisäksi korostetaan ennaltaehkäisyä, jolla edistetään ja tuetaan kuntalaisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa.

61 60(62) Haasteet Tarvasjoen kunnan itsehallinto päättyy, kun yhdistymishallitus ja myöhemmin yhdistetyn kunnan valtuusto ja muut toimielimet aloittavat toimintansa. Tämä muuttaa Tarvasjoen alueen asukkaiden tavanomaista tapaa osallistua ja vaikuttaa tärkeiden yhteisten asioidensa hoitoon. Tarvasjoen luottamushenkilöpaikkojen paikkojen määrä vähenee kesken valtuustokauden. Osa luottamushenkilöhallinnon Tarvasjoen edustajille tuleviin toimielinpaikkoihin sisältyy läsnäolo- ja puheoikeus ilman oikeutta osallistua päätöksentekoon loppuvaltuustokauden aikana. 9 KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS TARVASJOEN KUNNAN YHDISTYMISESTÄ LIEDON KUNTAAN KUNTARAKENNELAIN 16A :N PERUSTEELLA Valtiovarainministeriö määräsi tehtäväksi kuntarakennelain 16 a :n mukaisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan erityisen kuntajakoselvityksen Tarvasjoen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen yhdistyminen voi tulla voimaan Selvitys on osa valtiovarainministeriön määräämää Turun selvitysalueen 17 kunnan erityistä kuntajakoselvitystä. Kuntarakennelain 4 f :n mukaan kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden säännökseen sisältyvästä kolmesta edellytyksestä. Tarvasjoen kohdalla mainituista edellytyksistä selvityksen tekemiseen talousperusteella täyttyvät kaikki kolme. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille paitsi kunnan, sen asukkaiden tai ministeriönaloitteesta myös mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhmän ehdotuksesta ( /478). Tarvasjoen kunta on ollut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä vuosina 2012 ja Arviointiryhmä on loppuraportissaan ehdottanut Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on Liedon kunta. Jos kuntajakoselvittäjät katsovat selvityksen perusteella, että muutos on arviointimenettelyssä esitetyllä tavalla välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi, kuntajakoselvittäjien on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille kuntarakennelain 16 a :n mukainen ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Turun selvitysalueen kuntajakoselvittäjät Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen ovat tammi-helmikuussa 2014 tavanneet Tarvasjoen ja Liedon kuntien johtavia päätöksentekijöitä ja virkajohtoa. Tarvasjoen valtuuston jäsenet olivat selvittäjien kanssa koolla heti selvityksen alussa Kuntajakoselvittäjät kävivät myös Tarvasjoen muissa Turun selvitysalueen naapurikunnissa, joita ovat Aura, Paimio ja Pöytyä. Näissä tapaamisissa käsiteltiin Tarvasjoen kunnan mahdollisia kuntajaon muutosvaihtoja ja naapurikuntien tilannetta suhteessa siihen. Pöytyän kunnan edustajat toivat esille näkemyksenään, että Tarvasjoen yhdistyminen Pöytyän kuntaan vahvistaisi maaseutumaisen peruskunnan muodostumista alueelle. Pöytyän valtuusto käsitteli kuntastrategian tarkennusta, jossa todetaan, että kunnalla on valmius Pöytyän, Auran, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken ja Oripään muodostamaan Auranmaan kuntaan. Kuntajakoselvittäjät järjestivät tilaisuudet Tarvasjoen ja Liedon valtuustoille, joissa esiteltiin kuntajakoselvityksen pääkohtia, yhdistymisesitystä ja yhdistymissopimusta.

62 61(62) Kuntalaistilaisuudet järjestettiin kummassakin kunnassa. Selvityksen pääkohtia, yhdistymisesitystä ja yhdistymissopimusta käytiin läpi Tarvasjoen ja Liedon kuntien henkilöstöjärjestöjen edustajille erityisesti henkilöstönäkökulmasta. Tällä tavoin toteutui kuntarakennelain 7.3 :n velvoite, jonka mukaan yhdistymisesityksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Kuntajakoselvittäjät ovat olleet yhteydessä Tarvasjoen ja Liedon ev.lut. seurakuntiin. Tekemämme selvitys osoittaa, että kuntajakoselvityksessä sekä yhdistämissopimuksessa esitetty Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Liedon kuntaan tarjoaa parhaat edellytykset vastata kunnan talouteen ja palvelujen turvaamiseen kohdistuviin haasteisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin, joita Tarvasjoen kunnalla taloudellisesti vaikeassa asemassa olevana kuntana ja sitä kautta kunnan alueen asukkailla on edessään. Kuntarakennelain 4 :ssä todetaan, että kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Selvityksen aikana on kuntien kanssa linjattu, että kuntien yhdistymisestä päätetään kummakin kunnan valtuustoissa huhtikuussa 2014 samana päivänä. Valtioneuvoston on tehtävä päätös kuntajaon muuttamisesta ennen kesäkuun 2014 loppua, jotta muutos voi tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Mikäli kuntajakoselvittäjien ehdotus ei tule hyväksytyksi kuntien valtuustoissa, valtioneuvosto voi päättää 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. ( /478) Tarvasjoen ja Liedon kunnanhallitukset varaavat kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Tekemämme selvitystyö antaa perusteet sille, että Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Liedon kuntaan täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä kuntajaon muutoksen edellytystä. Selvityksemme perusteella teemme Tarvasjoen ja Liedon kuntien valtuustoille seuraavan ehdotuksen: Kuntajakoa muutetaan kuntarakennelain 16a :n perusteella lakkauttamalla Tarvasjoen kunta ja yhdistämällä kunta Liedon kuntaan alkaen. Kunnan nimi on Liedon kunta ja se ottaa vaakunakseen Liedon kunnan nykyisen vaakunan. Tarvasjoella Kuntajakoselvittäjät Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen

63 62(62) Liite 1. Väestöennuste väestöryhmittäin, yhteenveto Lähde: Tilastokeskus, FCG