VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

Transkriptio

1 Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ

2 VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ Date 2014/11/20 Made by Tuomo Pöyskö T F

3 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ SISÄLTÖ 1. Lähtökohtia Yhdysliikennesopimus määrittää konttikuljetusten reititystä Selvityksen tavoitteet ja toteutus 1 2. Vartius-Lyttä rajanylityspaikan tavaraliikenne Rautatieliikenne Tavarakuljetukset autoilla 4 3. Konttiliikenteen kehitysnäkymät Konttien käyttö tavarakuljetuksissa Konttikuljetukset Suomessa Kontit Suomen ja Venäjän välisissä kuljetuksissa 6 4. Vartiuksen reitin konttipotentiaalit Aikaisemmat arviot konttikuljetuspotentiaalista Haastateltujen yritysten näkemykset kuljetuspotentiaalista Kuljetusennusteet Vartiuksen reitin kilpailukyky: vahvuudet ja haasteet Arvio potentiaalista Toimenpidesuositukset 13 LIITTEET Liite 1

4 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 1 1. LÄHTÖKOHTIA 1.1 Yhdysliikennesopimus määrittää konttikuljetusten reititystä Rautatieliikenteen reiteistä ja liikennöinnistä on sovittu Suomen ja Venäjän valtioiden välisessä rautatieyhdysliikenteen sopimuksessa. Yhdysliikennesopimuksessa on sovittu hallinnolliset puitteet maiden väliselle rautatieyhdysliikenteelle. Sopimuksessa on myös määritelty mm. säännöt rautateiden työntekijöiden rajanylitysehdoista ja oleskelusta raja-asemien alueella. Nykyisin yhdysliikennettä hoitavat valtio-omisteiset rautatieyritykset VR Osakeyhtiö ja OAO Venäjän rautatiet (RZD). Maiden välisissä konttikuljetuksissa on rautatieliikenteessä käytössä vain reitti Vainikkala-Buslovskajan rajanylityspaikan kautta. Yhdysliikennesopimusta ollaan parhaillaan päivittämässä. Uudistuva mahdollisesti vuonna 2016 voimaan astuva sopimus voi mahdollistaa konttiliikenteen useamman reitin kautta ja vapauttaa yhdysliikenteen markkinoita uusille rautatieyrityksille. Vartius-Lyttä rajanylityspaikan ratayhteyden avaaminen konttiliikenteelle lyhentäisi pohjoisessa konttien kuljetusmatkoja ja lisäisi reitin houkuttelevuutta. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Toteutetun selvityksen tavoitteena oli laatia arvio rautateitse tapahtuvan konttiliikenteen potentiaaleista ja edellytyksistä Vartiuksen reitillä. Ensisijaisena tavoitteena oli kartoittaa ja arvioida Vartiuksen rajanylityspaikan kautta (yhdysliikennesopimuksen mahdollisen muutoksen jälkeen) ohjautuvia potentiaalisia tavaravirtoja. Potentiaalisia rautatieliikenteen konttikuljetuksia Vartiuksen reitille ovat nykyisin muita reittejä, lastiyksiköitä ja/tai kuljetusmuotoja käyttävät kuljetukset, jotka hyötyisivät (kuljetustalous, nopeus tai laatu) Vartiuksen reitin käytöstä ja konteista kuljetusyksikköinä. Lähtökohtaisesti reitin käytöstä voidaan olettaa hyödyttävän eniten kuljetuksissa, joiden lähtö- tai määräpaikka sijoittuu Pohjois-Suomeen tai Luoteis-Venäjälle. Työssä tarkasteltiin mm. seuraavia kuljetusvirtoja: suomalaisten raaka-aineiden ja tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle ja IVY-maihin, teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden tuonti Venäjältä Suomeen sekä transito Perämeren satamien kautta. Selvitystyö toteutettiin kolmessa päätyövaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin konttiliikenteen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä aineisto- ja tilastotietoja analysoimalla. Seuraavassa vaiheessa tietoja kuljetusreiteistä ja konttien käytöstä tarkennettiin toteutetuissa yritys- ja sidosryhmähaastatteluissa. Viimeisessä vaiheessa laadittiin saatavilla olevan tiedon perusteella arvio konttiliikenteen potentiaalista ja mahdollisuuksista. Aineistoanalyysissa muodostettiin kokonaiskuva Suomen ja Venäjän välisen konttiliikenteen nykytilasta ja reiteistä. Lisäksi analysoitiin rajaliikenteen tilastot ja ennusteet liikenteen kehityksestä. Analyysissä pyrittiin tunnistamaan Vartiuksen reitin näkökulmasta merkittävimmät suuryksikköliikennettä käyttävät tavaravirrat ja yritykset. Lähtötietoina käytettiin: aikaisempien selvitysten tuloksia, liikennettä koskevia tilastoja ja ennusteita sekä kansallisia ja Barentsin aluetta koskevia strategioita sekä kehitysohjelmia. Puhelimitse toteutetuissa teemahaastatteluissa selvitettiin 20 keskeisen yrityksen tai muun sidosryhmän kautta näkemyksiä Vartiuksen reitin liikennepotentiaaleista ja edellytyksistä kehittyä konttiliikenteen reittinä. Keskusteluissa käsiteltäviä teemoja olivat nykyiset itärajan ylittävät kuljetukset ja reitit (mukaan lukien sekä juna- että kumipyöräkuljetukset), konttien ja suuryksiköiden käyttö, näkemykset kuljetustarpeiden kehittymisestä sekä yrityksen arviot reititykseen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltaviin yrityksiin sisältyi Perämeren satamia, satamien huolitsijoita, logistiikkayrityksiä, kansainvälinen konttivarustamo, Pohjois-Suomen teollisuusyrityksiä ja rautatieliikennettä harjoittava yritys. Työssä rajauduttiin selvittämään Venäjältä Suomeen suuntautuvaa konttipotentiaalia pääosin haastattelemassa Suomessa toimivia huolitsijoita ja logistiikkayrityksiä. Työn aikana toteutettiin kuitenkin yhden venäläisen konttiliikennettä harjoittavan yrityksen haastattelu.

5 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 2 Viimeisessä vaiheessa laaditaan edellisten työvaiheiden perusteella kokonaisarvo konttiliikenteen potentiaalista ja kehittämisedellytyksistä. Keskeiset tulokset raportoitiin muistioluonteiseen loppuraporttiin. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2014 välisenä aikana.

6 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 3 2. VARTIUS-LYTTÄ RAJANYLITYSPAIKAN TAVARALIIKEN- NE 2.1 Rautatieliikenne Vartius-Kivijärven rajanylityspaikan kautta kuljetettiin vuonna 2013 rautateitse noin 3,6 miljoonaa tonnia tavaralähetyksiä. Tavaraliikenteelle on ominaista suuret vuosittaiset ja kuukausittaiset kuljetusmäärien vaihtelut (kuva 1). Rautatieliikenteen kuljetusmäärä on ollut kasvussa viisi viimeisintä vuotta. Vuoden 2014 aikana kuljetusmäärät ovat pysyneet kuukausitasolla tasaisen korkeina ja vuodesta 2014 näyttäisi tulevan kuljetusmäärällisesti ennätyksellisen vilkas. Kuva 1. Vartiuksen kautta rataverkolla kuljetetut tonnit vuosina (lähde: Maarajojen liikennetilasto, Suomen Tulli 2014). Vartiuksen rajanylityspaikan rautatiekuljetuksista valtaosa on ollut jo pitkään rautarikasteiden transitokuljetuksia Kostamuksesta Kokkolan sataman (kuva 2). Rikasteita on kuljetettu vuodesta 2012 lähtien Kostamuksesta Kokkolan sataman lisäksi myös Raaheen terästeollisuuden raakaaineeksi. Suomalaisen teollisuuden vientimäärät Vartiuksen ratayhteyden kautta Venäjälle ovat nykyisin määrältään vähäisiä. Myös transitovienti Perämeren satamista Luoteis-Venäjän teollisuuden tarpeisiin on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Kahden viimevuosikymmenen aikana tärkeimmät tavaralajit Vartiuksen rautatiekuljetuksissa ovat olleet: metallit ja metallikasteet (etenkin rautapelletit), puu- ja sahatavara, lannoitteet, hiili ja muut tavarat.

7 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 4 Kuva 2. Pohjois-Suomen rataverkon merkittävimmät tavaravirrat (lähde: Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen -selvitys. Ratahallintokeskus 2007) 2.2 Tavarakuljetukset autoilla Vartiuksen kautta autoilla tapahtuvat kuljetukset ovat painottuneet raakapuun tuontiin Venäjältä Suomeen. Raakapuun lisäksi Vartiuksen kautta tuodaan Suomeen sahatavaraa ja paperia (pääosin transitokuljetuksia). Raakapuun tuontimäärät ovat laskeneet aikaisemmista vuosista Venäjän asettamien korotettujen vientitullien vuoksi. Vartiuksen kautta tuodaan Suomeen myös kappaletavarakuljetuksia mm. Kostamuksesta (johdinsarjat) ja on kuljetettu Venäjälle päivittäistavaroita. Kuva 3. Tavarakuljetukset Vartius-Lyttä rajanylityspaikan kautta autolla (lähde: Tullin tilastot).

8 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 5 3. KONTTILIIKENTEEN KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Konttien käyttö tavarakuljetuksissa Maailmalaajuisesti konttien käyttö on yleistynyt viimevuosikymmeninä nopeasti etenkin valtamerikuljetuksissa. Erityisesti Euroopan ja Aasian välisissä valtamerikuljetuksissa konttien käyttö on kasvanut nopeasti viimeisin kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Myös rataverkolla Euroopan sisäisissä kuljetuksissa konttien ja muiden suuryksikkökuljetukset ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Keski-Euroopassa rataverkolla kuljetettavien suuyksikkökuljetusten kilpailukykyä ovat lisänneet tieverkon ruuhkaisuus sekä kuljetuksille myönnetyt kannustimet. Kuljetukset alkoivat pienimuotoisena kokeiluna ja ovat kehittyneet verkostoksi, jossa rautatiekuljetuksina kulkee vuosittain 180 miljoonaa tonnia tavaraa 1. Kuva 4. Arvio konttirahtimäärien (miljoonaa TEU:ta) kehityksestä maailmankaupan pääreiteillä (lähde: Review of Maritime Transports 2013, UNCTAD). Itämeren alueen kuljetuksissa suuryksikkökuljetusten osuuden on arvioitu kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suuryksiköiden (kontit ja trailerit) käytön edelleen jatkuva yleistyminen maailmankaupassa kasvattaa tarvetta uusien kuljetusketjujen kehittämiseen myös rataverkolla. 3.2 Konttikuljetukset Suomessa Suomessa konttikuljetukset keskittyvät satamiin: suurimmat yksikköliikenteen satamat konttikuljetuksissa ovat HaminaKotka, Helsinki ja Rauma (kuva 5). Perämeren satamista Oulun satama on merkittävin konttisatama. Muita konttiliikennesatamia ovat Kemin, Kokkolan ja Raahen satamat, joihin on säännöllistä konttiliikennettä. Sisämaan kuljetuksissa suuryksiköt kuljetetaan pääsääntöisesti tieverkon kautta. Nykyisin kotimaan rautatieliikenteessä kuljetetaan kontteja muun vaunukuormaliikenteen vaunuissa lähinnä vain satunnaisesti teollisuuden vientitoimintojen tarpeisiin. Merkittävän osa rautateitse tapahtuvista konttikuljetuksista on tyhjien konttien siirtoja. Tärkeimmät kontteja käyttävät asiakasryhmät ovat vientiteollisuus ja kauppa. Teollisuuden vientikuljetuksissa suuryksiköiden käyttöön perustuvan kuljetusjärjestelmän käyttö on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kontteja käytetään nykyisin tuoteryhmissä, joita aikaisemmin pidettiin liian matalan jalostusasteen tuotteina konttikuljetukseen. Kemianteollisuuden, kaivannaisteollisuudet (metallisrikasteet) ja sahateollisuuden tuotteet ovat esimerkkejä yksikköliikenteen laajentumisesta uusille toimialoille. 1 Lähde: 40 years of road-rail combined transport in Europe. Seidelman Christopher (2010)

9 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 6 Kuva 5. Suomen satamien konttiliikenne 2013 (lähde: Satamaliiton tilastot 2014). 3.3 Kontit Suomen ja Venäjän välisissä kuljetuksissa Suomen ja Venäjän rajan ylittävät kontinkuljetukset ovat pääsääntöisesti Suomen satamia läpikulkureittinä käyttäviä transitokuljetuksia. Transitokuljetuksissa suuryksiköiden määrät ovat vuosien aikana vaihdelleet noin 1,2 miljoonasta tonnista noin kahteen miljoonaan tonniin vuodessa 2. Kokonaisuutena kuljetusmäärissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lievästi vähenevä trendi, kun osa transitokuljetuksista on siirtynyt käyttämään Venäjän omia kehittyviä satamia. Suomessa konttien transitokuljetukset ja kuljetusreitit sijoittuvat lähes yksinomaan Etelä-Suomen satamiin ja rajanylityspaikoille (kuva 6). Pohjois-Suomen satamien ja rajanylistyspaikkojen kautta kuljetaan Venäjälle tai Venäjältä vain yksittäisiä kontteja. Kuva 6. Transitoliikenteen pääkuljetusreitit (lähde: TRAMA tulosraportti 2013, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 44 / 2013). Rataverkolla itärajan ylittävät konttikuljetukset ovat nykyisin mahdollista vain Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Vainikkalan kautta kuljetetaan vuosittain molempiin suuntiin noin tuhatta konttia molempiin suuntiin. Vuoden 2013 aikana kokonaisliikenne oli noin konttia. Rataverkon konttikuljetusmäärissä on havaittavissa kasva trendi (kuva 7). 2 Suomen satamien takamaatutkimus, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014

10 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 7 Vainikkalan konttiliikenne (konttia) Lähtevät Saapuvat Kuva 7. Konttiliikenne Vainikkalan rajanylityspaikalla (lähde: Tullin tilastot). Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kuljetetaan autoilla suuri määrä kontteja. Autoliikenteen mukana kuljetettavia kontteja ei tilastoida erikseen. Tulli arvioi vuoden 2014 (1-9) tilannetta seuraavasti: rajan ylittänyt alkuvuoden aikana kaikkiaan kumipyörillä noin konttia, joista noin 60 % Vaalimaan, 28% Nuijamaan ja 6% Imatran rajanylityspaikan kautta. Vartiuksen ja muiden rajanylityspaikkojen kautta on kuljetettu Tullin arvion mukaan vain muutamia yksittäisiä kontteja. Luoteis-Venäjälle saapuvia ja alueelta lähteviä kansainvälisiä konttikuljetuksia operoidaan nykyisin ainakin Pietarin seudun satamista. Vain osa Luoteis-Venäjän satamista on varustettu kontinkäsittelylaitteistoilla ja satamien konttiliikennemäärät ovat vähäisiä. Esimerkiksi Murmanskin sataman

11 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 8 4. VARTIUKSEN REITIN KONTTIPOTENTIAALIT 4.1 Aikaisemmat arviot konttikuljetuspotentiaalista Luoteis-Venäjällä ja samalla Vartiuksen kuljetusyhteyksien vaikutuspiirissä on runsaasti raskasta metalli-, puunjalostus- ja kaivannaisteollisuutta. Kaasun- ja öljynjalostuksen ympärille rakentuva teollisuus on kasvamassa tulevina vuosina. Teollisuus kuljettaa raaka-aineensa ja vientituotteensa pääsääntöisesti Venäjän omien satamien kautta. Venäjän kasvanut talous on lisännyt kuljetustarpeita, mikä on ruuhkauttanut satamia ja niihin johtavia liikenneyhteyksiä. Merkittäviä potentiaaleja sisältyy teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden sekä investointihankkeiden kuljetuksiin. Aikaisemmin toteutetuissa tutkimuksissa Vartiuksen reitille esiin ovat nousseet seuraavat kuljetunpotentiaalit: Luoteis-Venäjän teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden transitokuljetukset: nykyisten kuljetusten lisäksi näissä on edelleen merkittäviä kasvupotentiaaleja. Pohjois-Suomen teollisuuden Venäjälle menevän vientikuljetukset eli mm. metalli- ja paperiteollisuuden tuotteet, jotka ohjautuvat nykyisin Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Aikaisemmin toteutetuissa yrityshaasteleluissa on todettu mm. seuraavaa: Suomesta Vartiuksen kautta Luoteis-Venäjälle voitaisiin kuljettaa yksi miljoona tonnia tavaraa, josta useita satoja tonneja konteissa. Konteissa kulkisivat koneet ja laitteet, rakennus ja teollisuuden tuotteet ja raaka-aineet. Merkittävää potentiaalia on Barentsin alueen lukuisissa energia- ja kaivossektorin investointihankkeissa. Ratayhteyttä kehittämällä edistetään Barentsin alueen kilpailukykyä ja kansainvälistä kauppaa. 3 Venäjältä Suomeen tulevat raaka-ainekuljetukset kuljetetaan nykyisin pääosin Etelä-Suomen rajanylityspaikkojen kautta tai meriteitse Venäjän satamien kautta. Venäjälle viedään mm. metalli- ja paperiteollisuuden tuotteita sekä tuodaan kierrätysmetallia ja koksia. Kustannuksiltaan kilpailukyiseksi sekä yhteyksiltään luotettavaksi ja toimivaksi kehitetty Vartiuksen kuljetusreitti siirtäisi todennäköisesti osan näistä kuljetuksista Vartiuksen reitille. Potentiaaliseksi kuljetusmääräksi on arvioitu noin tn. 4 Kansainvälisen itä-länsisuuntainen konttikuljetuskäytävän avautuminen maanosin väliselle tavaraliikenteelle: potentiaalia kahdensuuntaisiin rautatiekuljetuksiin on arvioitu olevan reitillä yli TEU:ta vuodessa. Toteutuminen on kiinni Siperian radan tariffien hintakehityksestä. Lisäksi kuljetuksen aloittamisessa on runsaasti myös teknisiä haasteita. 5 Usealla tuotannonalalla esitetty tarvetta konttikuljetuksille Vartiuksen kautta. Kontti on toimiva kuljetustapa esimerkiksi laitekuljetuksissa ja muissa kappale- ja projektitavaran kuljetuksissa. Myös bulkia kuljetetaan yhä useammin konteissa. Konttikuljetusten pääsuunnaksi on arvioitu Suomesta Venäjälle. 6 3 Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma 2008, Barents Link Forum 5 Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma 2008, Barents Link Forum 6 Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009

12 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 9 Taulukko 1. Vuonna 2009 laadittu arvio Vartiuksen reitin potentiaaleista (lähde: Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009) 4.2 Haastateltujen yritysten näkemykset kuljetuspotentiaalista Teollisuus Metsäteollisuuden kuljetukset Venäjälle hoidetaan pääsääntöisesti Kaakkois-Suomen kautta ja kuljetuksissa käytetään perinteistä vaunukuormaliikennettä. Venäjän markkinoilla kuljetuksen suuntautuvat pääsääntöisesti Pietarin eteläpuoliselle markkina-alueelle Luoteis-Venäjälle ei juuri kuljetuksia. Yrityksen eivät näe suurta tarvetta konttien ja Vartiuksen reitin käyttöön liikenteessä. Vartiuksen reitin käyttö on kuitenkin periaatteessa mahdollista. Metalliteollisuuden tuotekuljetukset käyttävät Vartiuksen reittiä satunnaisesti. Etenkin raakaaineita (pelletit ja romumetallit) kuljetetaan reitin kautta. Yritysten arvioiden perusteella ei ole nähtävissä merkittäviä konttiliikenteen tarpeita. Haastatelluilla teknologiateollisuuden yrityksillä on kumipyöräkuljetuksia Vartiuksen kautta molempiin suuntiin. Kostamukseen sijoittuneella johdinsarja ja elektroniikkatehtaalla on säännöllisiä kumipyöräkuljetuksia. Näissä kuljetuksissa ei ole yrityksen arvion mukaan tarvetta konttien tai ratayhteyden käytölle. Vartiuksen kautta kuljetetaan satunnaisesti myös metallirakenteita. Suuri-

13 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 10 kokoisten rakenteiden projektikuljetuksissa ratayhteyden ja reitin kilpailukyvyn kehittäminen on yritysten arvioiden mukaan tärkeää. Näitä ei ole kuitenkaan tarvetta/mahdollista kontittaa. Kaivannaisteollisuuden käyttämiä raaka-aineita tuodaan Suomeen idästä ja myös Murmanskin alueelta. Näissä olisi mahdollista hyödyntää myös Vartiuksen reittiä ja tulevaisuudessa konttien käyttö voisi olla mahdollista. Keskusteluissa on noussut esille mm. kemikaalikuljetuksia konteilla. Logistiikkayritykset Konttiliikenne autoilla Murmanskin alueelle Suomesta tai Suomen kautta on logistiikka- ja huolintayritysten arvioiden perusteella nykyisin vähäistä. Luoteis-Venäjän alueella kuljetetaan nykyisin lähinnä vain satunnaisia kuljetuksia. Toisaalta yritysten arvioiden mukaan useissa Murmanskin alueen terminaaleissa ja teollisuuslaitoksissa on nykyisin suhteellisen heikot valmiudet konttien käsittelyyn. Tämä heikentää mahdollisuuksia konttien käytössä lyhyellä aikavälillä. Logistiikkayritykset näkevät suurimman potentiaalin konttikuljetuksissa Luoteis-Venäjältä saapuvien metallirikasteiden ja tuotteiden sekä kemikaalien transitokuljetuksissa. Merkittäviä mahdollisuuksia nähdään myös Luoteis-Venäjän teollisuuden tuotteiden (kemikaalit, metallirikasteet ja raaka-aineet) tuonnissa Suomeen teollisuuden käyttöön. Lisäksi mahdollisuuksia nähtiin kappaletavaran konttikuljetuksissa Suomen kautta ainakin Kostamuksen lähialueille. Haastateltu kansainvälinen konttivarustamo ei nähnyt periaatteellisia esteitä konttien ohjaukselle Venäjälle Vartiuksen reitin kautta. Konttivarustamolla ei kuitenkaan ole tietoa reitin kysynnästä. Varustamon arvion perusteella Venäjän liikenteessä Pietarin hubin asema on lähivuosina edelleen vahvistumassa. Toisaalta Pietarin alueen tie- ja rataverkon kuormittuminen sekä ruuhkautuminen voivat ohjata osan kuljetuksista muille reiteille. Rautatieoperaattori näkee Vartiuksen reitin kuljetusmäärien kasvun potentiaaliseksi. Reitillä on operaattorin arvion mukaan kysyntää nykyistä suuremmalle liikenteelle. Tällä hetkellä liikenteen ja kuljetusten kasvua rajoittaa puutteellinen rata- ja ratapihakapasiteetti Työn aikana toteutettiin haastattelu myös venäläisen konttilogistiikkaa harjoittavan logistiikkayrityksen haastattelu. Haastatellulla yrityksellä on konttikuljetuksia Ranskasta Suomen reitin kautta Venäjälle. Koska konttikuljetukset suuntautuvat Moskovan eteläpuolelle, ei Vartiuksen reitti ole kilpailukykyinen. Yrityksellä ei ollut tietoa Vartiuksen reitistä 4.3 Kuljetusennusteet Liikenneviraston kansallisessa rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa vuodelle 2025 on Vartiuksen liikenteen ennustettu pysyvän lähellä vuoden 2013 tasoa. Kuljetuksien arvioidaan vain hyvin pientä kasvua, jolloin kuljetusmäärä olisi noin 3,65 miljoonaa tonnia. Kansainvälisessä Barents Freeway -projektissa on laadittu Frisbee-mallilla arvioita Barentsin alueen ratayhteyksien kuljetusmääristä. Mallilla on sijoitettu rataverkolle laskennallisesti edullisimmalle kuljetusreitille tiedossa oleva ja arvioitu tulevaisuuden kuljetuskysyntä. Erikseen on tutkittu mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan Salla-Kantalahti yhteyden kuljetunpotentiaaleja sekä ratayhteyden toteutuksen vaikutusta Vartiuksen reitin kuljetusmääriin. Vartiuksen yhteyden kuljetuksien on arvioitu vuoteen 2030 asti. Jos rataverkko säilyy nykyisessä laajuudessaan (Sallan rataa ei rakenneta), on potentiaalinen kuljetusmäärä reitillä arvion mukaan noin 4,4 miljoonaa tonnia, josta radalla noin 3,9 ja tieverkolla noin 0,5 miljoonaa tonnia. Suurin osa noin eli 85 prosenttia kuljetuksista reitillä on Suomeen päin. Sallan radan vaikutus potentiaaliin on noin 0,8 miljoonaan tonnia. Haastateltujen yritysten näkemysten perusteella Vartiuksen reitille potentiaaliset konttikuljetukset ja tavaralajit (kuva 8) ovat pitkälti samat, joille olisi kysyntää myös Vartiuksen reitillä. Ennusteissa ja arvioissa ei pystytä arvioimaan luotettavasti todellista kuljetustarvetta ja - kysyntää, sillä yritysten tarpeet voivat muuttua nopeasti tuotannon ja markkina-alueiden muuttuessa. Jo vuoden 2014 tavaraliikenne tulee ylittämään rautatieoperaattorin arvion perusteelle ennustetason selkeästi kuljetusmäärä tulee todennäköisesti ylittämään 4 miljoonan tonnin rajan.

14 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 11 Kuva 8. Frisbee -mallilla arvioitu kuljetuspotentiaali Sallan reitillä muodostaa osaltaan kuvaa Luoteis- Venäjän ja Suomen välisistä kuljetuspotentiaaleista ja tavaravirroista (lähde: Barents Freeway project 2014). Kuva 9. Rataverkon tavaraliikenne-ennuste vuodelle 2025 (lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 39/2014).

15 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ Vartiuksen reitin kilpailukyky: vahvuudet ja haasteet Tärkeimmät kuljetusreitin valintaan ja kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat kuljetuskustannus, nopeus (ml. palvelufrekvenssi) ja luotettavuus (toimintavarmuus). Lisäksi reitin valitaan voivat vaikuttaa esimerkiksi saatavilla olevat logistiikka- ja lisäarvopalvelut. Kuljetusasiakkaat arvioivat kuljetusreittiä kokonaisuutena. Tällöin arvioidaan yksittäisen rataosan sijaan koko kuljetusketjun toimivuutta ja palvelutasoa. Reitin toimivuus kokonaisuutena on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan potentiaalisille kuljetusasiakkaille ja logistiikkayrityksille. Rautatiekuljetuksissa rautatieyritykset ovat avainasemassa reitin valinnassa rataverkon sisällä. Yritysten arvioiden perusteella Vartiuksen reitin tärkeimmät vahvuudet ovat reitin toimintavarmuus ja nopeus verrattuna vaihtoehtoisiin reitteihin Murmanskin eteläpuoliselle alueelle. Keskeisenä haasteena ja osin esteenä reitin käytölle konttikuljetuksissa on konttiliikennestatuksen puutteen lisäksi virallisen tariffitason puuttuminen Lietmajärvi-Kotskoma rataosalta. Nykyinen hinnoittelu heikentää reitin kilpailukykyä ja ohjaa osan potentiaalisista kuljetuksista pidemmälle Vainikkalan reitille. Rautatieoperaattorin arvion mukaan ratakapasiteetti Kontiomäki-Oulu radalla ja Vartiuksen ratapihalla on nykyisin jo suurelta osin käytössä. Jatkossa on kehitettävä infrastruktuuria ja selvitettävä mahdollisuuksia rajanylityspaikan avaamisesta ympärivuorokautiselle raideliikenteelle. 4.5 Arvio potentiaalista Reitin kuljetus ja konttiliikennepotentiaalin tarkka arviointi edellyttäisi tarkempaa tietoa reitin kustannustasosta ja kysynnästä Venäjällä. Toteutettujen haastattelujen kautta saatiin kuitenkin hyvin tietoa logistiikkayritysten konttiliikennekysynnästä (kysyntäindikaatiot) ja suomalaisen teollisuuden kuljetustarpeista. Barents Freeway -hankkeen tavaravirtamallinnuksen perusteella merkittäviä mahdollisesti ainakin osittain konteilla kuljetettavia kuljetuspotentiaaleja pohjoisen Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä ovat mm. kemikaalit, metallijalosteet, paperituotteet sekä erilaiset laitteet ja koneet sekä näiden osat. Näiden kuljetuspotentiaaliksi arvioitiin kokonaisuutena Sallan reitillä useita satoja tuhansia tonneja. Logistiikkayrityksille on kysyntäindikaatioita juuri em. tavaralajien konttikuljetuksista Vartiuksen reitillä, joten toimintavarman ja kustannustehokkaan konttijunapalvelun toteutuessa Vartiuksen reitillä, on mahdollinen konttikuljetuspotentiaali satoja tuhansia tonneja. Potentiaali koostuu pääosin kuljetuksista idästä länteen toisinpäin potentiaali näyttäisi oleva merkittävästi pienempi. Seuraavassa esitetty haastattelujen pohjalta minimipotentiaaleja eri tavaralajien konttikuljetuksissa (perustuvat yritysten ilmoittamiin todellisiin kysyntäindikaatioihin): Metallijalosteiden transitokuljetukset: potentiaalisia konttikuljetuksia minimissään kymmeniä tuhansia tonneja Rikasteiden transitokuljetukset: konttikuljetuspotentiaalia vähintään tonnia Kemikaalien tuonti Suomeen ja vienti Suomesta: vähintään tonnia Muut tuotteet: kappaletavaran, teollisuustuotteiden sekä koneiden ja laitteiden vienti ja transitovienti konteissa: potentiaali minimissään tuhansia tonneja (vaatisi asian kartoitusta Venäjältä) Kokonaisuutena jo yhden em. tavaralajin konttikuljetusten toteutuminen tarkoittaisi viikoittaisen konttijunaliikenteen toteutumista Vartiuksen kautta. Kuljetuspotentiaalin toteutuminen on kuitenkin kiinni reitin kustannus- ja palvelutasosta. Kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta on avainasemassa Lietmajärvi-Kotskoma yhteysvälin avaaminen kansainväliselle liikenteelle ja yhteysvälin tariffitason normalisointi.

16 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET Konttikuljetukset toteutumisen edellytyksenä on yhdysliikennesopimuksen muuttaminen konttiliikenteen mahdollistamiseksi. Lisäksi on varmistettava ja kehitettävä koko reitin palvelutasoa ja infrastruktuuria. Yhdysliikennesopimuksen muutosta kuljetukset mahdollistavaksi ja Vartiuksen reitin kehittämistä koettiin tärkeäksi niin logistiikkayritysten kuin teollisuudenkin haastatteluissa. Lisäksi Lietmajärvi-Kotskoma rataosuuden käytöstä olisi saatava vahvistettua viralliset ja kilpailukykyiset tariffit. Nykyiset tariffit ohjaavat liikennettä muille reiteillä ja voivat estää mahdollisuudet reitin käyttöön. Jatkosuunnittelu- ja tutkimustarpeita on ainakin seuraavissa asioissa: Vartiuksen reitin konttiliikenteen operatiivista pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen: tarve tarkastelle etenkin ratakapasiteetin riittävyyttä sekä Suomessa että Venäjällä Venäläisen teollisuuden konttikuljetustarpeiden/-kysynnän kartoittaminen

17 LIITE 1 Toteutetut haastattelut

18 HAASTATTELUT Teollisuus Metsäliitto Osuuskunta Taminco Freeport Cobalt StoraEnso Outokumpu Talvivaara SteelDone PKC Group Kuhmo Oy SSAB Logistiikkayritykset Muut John Nurminen Huolintalinja AtlasSped VRTranspoint Gefco (Venäjä) Herman Andersson Baltic Bulk M. Rauanheimo Oy HapagLloyd Oulun satama Raahen satama Kokkolan satama Tulli LVM