VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS"

Transkriptio

1 Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ

2 VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ Date 2014/11/20 Made by Tuomo Pöyskö T F

3 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ SISÄLTÖ 1. Lähtökohtia Yhdysliikennesopimus määrittää konttikuljetusten reititystä Selvityksen tavoitteet ja toteutus 1 2. Vartius-Lyttä rajanylityspaikan tavaraliikenne Rautatieliikenne Tavarakuljetukset autoilla 4 3. Konttiliikenteen kehitysnäkymät Konttien käyttö tavarakuljetuksissa Konttikuljetukset Suomessa Kontit Suomen ja Venäjän välisissä kuljetuksissa 6 4. Vartiuksen reitin konttipotentiaalit Aikaisemmat arviot konttikuljetuspotentiaalista Haastateltujen yritysten näkemykset kuljetuspotentiaalista Kuljetusennusteet Vartiuksen reitin kilpailukyky: vahvuudet ja haasteet Arvio potentiaalista Toimenpidesuositukset 13 LIITTEET Liite 1

4 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 1 1. LÄHTÖKOHTIA 1.1 Yhdysliikennesopimus määrittää konttikuljetusten reititystä Rautatieliikenteen reiteistä ja liikennöinnistä on sovittu Suomen ja Venäjän valtioiden välisessä rautatieyhdysliikenteen sopimuksessa. Yhdysliikennesopimuksessa on sovittu hallinnolliset puitteet maiden väliselle rautatieyhdysliikenteelle. Sopimuksessa on myös määritelty mm. säännöt rautateiden työntekijöiden rajanylitysehdoista ja oleskelusta raja-asemien alueella. Nykyisin yhdysliikennettä hoitavat valtio-omisteiset rautatieyritykset VR Osakeyhtiö ja OAO Venäjän rautatiet (RZD). Maiden välisissä konttikuljetuksissa on rautatieliikenteessä käytössä vain reitti Vainikkala-Buslovskajan rajanylityspaikan kautta. Yhdysliikennesopimusta ollaan parhaillaan päivittämässä. Uudistuva mahdollisesti vuonna 2016 voimaan astuva sopimus voi mahdollistaa konttiliikenteen useamman reitin kautta ja vapauttaa yhdysliikenteen markkinoita uusille rautatieyrityksille. Vartius-Lyttä rajanylityspaikan ratayhteyden avaaminen konttiliikenteelle lyhentäisi pohjoisessa konttien kuljetusmatkoja ja lisäisi reitin houkuttelevuutta. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Toteutetun selvityksen tavoitteena oli laatia arvio rautateitse tapahtuvan konttiliikenteen potentiaaleista ja edellytyksistä Vartiuksen reitillä. Ensisijaisena tavoitteena oli kartoittaa ja arvioida Vartiuksen rajanylityspaikan kautta (yhdysliikennesopimuksen mahdollisen muutoksen jälkeen) ohjautuvia potentiaalisia tavaravirtoja. Potentiaalisia rautatieliikenteen konttikuljetuksia Vartiuksen reitille ovat nykyisin muita reittejä, lastiyksiköitä ja/tai kuljetusmuotoja käyttävät kuljetukset, jotka hyötyisivät (kuljetustalous, nopeus tai laatu) Vartiuksen reitin käytöstä ja konteista kuljetusyksikköinä. Lähtökohtaisesti reitin käytöstä voidaan olettaa hyödyttävän eniten kuljetuksissa, joiden lähtö- tai määräpaikka sijoittuu Pohjois-Suomeen tai Luoteis-Venäjälle. Työssä tarkasteltiin mm. seuraavia kuljetusvirtoja: suomalaisten raaka-aineiden ja tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle ja IVY-maihin, teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden tuonti Venäjältä Suomeen sekä transito Perämeren satamien kautta. Selvitystyö toteutettiin kolmessa päätyövaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin konttiliikenteen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä aineisto- ja tilastotietoja analysoimalla. Seuraavassa vaiheessa tietoja kuljetusreiteistä ja konttien käytöstä tarkennettiin toteutetuissa yritys- ja sidosryhmähaastatteluissa. Viimeisessä vaiheessa laadittiin saatavilla olevan tiedon perusteella arvio konttiliikenteen potentiaalista ja mahdollisuuksista. Aineistoanalyysissa muodostettiin kokonaiskuva Suomen ja Venäjän välisen konttiliikenteen nykytilasta ja reiteistä. Lisäksi analysoitiin rajaliikenteen tilastot ja ennusteet liikenteen kehityksestä. Analyysissä pyrittiin tunnistamaan Vartiuksen reitin näkökulmasta merkittävimmät suuryksikköliikennettä käyttävät tavaravirrat ja yritykset. Lähtötietoina käytettiin: aikaisempien selvitysten tuloksia, liikennettä koskevia tilastoja ja ennusteita sekä kansallisia ja Barentsin aluetta koskevia strategioita sekä kehitysohjelmia. Puhelimitse toteutetuissa teemahaastatteluissa selvitettiin 20 keskeisen yrityksen tai muun sidosryhmän kautta näkemyksiä Vartiuksen reitin liikennepotentiaaleista ja edellytyksistä kehittyä konttiliikenteen reittinä. Keskusteluissa käsiteltäviä teemoja olivat nykyiset itärajan ylittävät kuljetukset ja reitit (mukaan lukien sekä juna- että kumipyöräkuljetukset), konttien ja suuryksiköiden käyttö, näkemykset kuljetustarpeiden kehittymisestä sekä yrityksen arviot reititykseen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltaviin yrityksiin sisältyi Perämeren satamia, satamien huolitsijoita, logistiikkayrityksiä, kansainvälinen konttivarustamo, Pohjois-Suomen teollisuusyrityksiä ja rautatieliikennettä harjoittava yritys. Työssä rajauduttiin selvittämään Venäjältä Suomeen suuntautuvaa konttipotentiaalia pääosin haastattelemassa Suomessa toimivia huolitsijoita ja logistiikkayrityksiä. Työn aikana toteutettiin kuitenkin yhden venäläisen konttiliikennettä harjoittavan yrityksen haastattelu.

5 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 2 Viimeisessä vaiheessa laaditaan edellisten työvaiheiden perusteella kokonaisarvo konttiliikenteen potentiaalista ja kehittämisedellytyksistä. Keskeiset tulokset raportoitiin muistioluonteiseen loppuraporttiin. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2014 välisenä aikana.

6 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 3 2. VARTIUS-LYTTÄ RAJANYLITYSPAIKAN TAVARALIIKEN- NE 2.1 Rautatieliikenne Vartius-Kivijärven rajanylityspaikan kautta kuljetettiin vuonna 2013 rautateitse noin 3,6 miljoonaa tonnia tavaralähetyksiä. Tavaraliikenteelle on ominaista suuret vuosittaiset ja kuukausittaiset kuljetusmäärien vaihtelut (kuva 1). Rautatieliikenteen kuljetusmäärä on ollut kasvussa viisi viimeisintä vuotta. Vuoden 2014 aikana kuljetusmäärät ovat pysyneet kuukausitasolla tasaisen korkeina ja vuodesta 2014 näyttäisi tulevan kuljetusmäärällisesti ennätyksellisen vilkas. Kuva 1. Vartiuksen kautta rataverkolla kuljetetut tonnit vuosina (lähde: Maarajojen liikennetilasto, Suomen Tulli 2014). Vartiuksen rajanylityspaikan rautatiekuljetuksista valtaosa on ollut jo pitkään rautarikasteiden transitokuljetuksia Kostamuksesta Kokkolan sataman (kuva 2). Rikasteita on kuljetettu vuodesta 2012 lähtien Kostamuksesta Kokkolan sataman lisäksi myös Raaheen terästeollisuuden raakaaineeksi. Suomalaisen teollisuuden vientimäärät Vartiuksen ratayhteyden kautta Venäjälle ovat nykyisin määrältään vähäisiä. Myös transitovienti Perämeren satamista Luoteis-Venäjän teollisuuden tarpeisiin on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Kahden viimevuosikymmenen aikana tärkeimmät tavaralajit Vartiuksen rautatiekuljetuksissa ovat olleet: metallit ja metallikasteet (etenkin rautapelletit), puu- ja sahatavara, lannoitteet, hiili ja muut tavarat.

7 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 4 Kuva 2. Pohjois-Suomen rataverkon merkittävimmät tavaravirrat (lähde: Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen -selvitys. Ratahallintokeskus 2007) 2.2 Tavarakuljetukset autoilla Vartiuksen kautta autoilla tapahtuvat kuljetukset ovat painottuneet raakapuun tuontiin Venäjältä Suomeen. Raakapuun lisäksi Vartiuksen kautta tuodaan Suomeen sahatavaraa ja paperia (pääosin transitokuljetuksia). Raakapuun tuontimäärät ovat laskeneet aikaisemmista vuosista Venäjän asettamien korotettujen vientitullien vuoksi. Vartiuksen kautta tuodaan Suomeen myös kappaletavarakuljetuksia mm. Kostamuksesta (johdinsarjat) ja on kuljetettu Venäjälle päivittäistavaroita. Kuva 3. Tavarakuljetukset Vartius-Lyttä rajanylityspaikan kautta autolla (lähde: Tullin tilastot).

8 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 5 3. KONTTILIIKENTEEN KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Konttien käyttö tavarakuljetuksissa Maailmalaajuisesti konttien käyttö on yleistynyt viimevuosikymmeninä nopeasti etenkin valtamerikuljetuksissa. Erityisesti Euroopan ja Aasian välisissä valtamerikuljetuksissa konttien käyttö on kasvanut nopeasti viimeisin kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Myös rataverkolla Euroopan sisäisissä kuljetuksissa konttien ja muiden suuryksikkökuljetukset ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Keski-Euroopassa rataverkolla kuljetettavien suuyksikkökuljetusten kilpailukykyä ovat lisänneet tieverkon ruuhkaisuus sekä kuljetuksille myönnetyt kannustimet. Kuljetukset alkoivat pienimuotoisena kokeiluna ja ovat kehittyneet verkostoksi, jossa rautatiekuljetuksina kulkee vuosittain 180 miljoonaa tonnia tavaraa 1. Kuva 4. Arvio konttirahtimäärien (miljoonaa TEU:ta) kehityksestä maailmankaupan pääreiteillä (lähde: Review of Maritime Transports 2013, UNCTAD). Itämeren alueen kuljetuksissa suuryksikkökuljetusten osuuden on arvioitu kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suuryksiköiden (kontit ja trailerit) käytön edelleen jatkuva yleistyminen maailmankaupassa kasvattaa tarvetta uusien kuljetusketjujen kehittämiseen myös rataverkolla. 3.2 Konttikuljetukset Suomessa Suomessa konttikuljetukset keskittyvät satamiin: suurimmat yksikköliikenteen satamat konttikuljetuksissa ovat HaminaKotka, Helsinki ja Rauma (kuva 5). Perämeren satamista Oulun satama on merkittävin konttisatama. Muita konttiliikennesatamia ovat Kemin, Kokkolan ja Raahen satamat, joihin on säännöllistä konttiliikennettä. Sisämaan kuljetuksissa suuryksiköt kuljetetaan pääsääntöisesti tieverkon kautta. Nykyisin kotimaan rautatieliikenteessä kuljetetaan kontteja muun vaunukuormaliikenteen vaunuissa lähinnä vain satunnaisesti teollisuuden vientitoimintojen tarpeisiin. Merkittävän osa rautateitse tapahtuvista konttikuljetuksista on tyhjien konttien siirtoja. Tärkeimmät kontteja käyttävät asiakasryhmät ovat vientiteollisuus ja kauppa. Teollisuuden vientikuljetuksissa suuryksiköiden käyttöön perustuvan kuljetusjärjestelmän käyttö on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kontteja käytetään nykyisin tuoteryhmissä, joita aikaisemmin pidettiin liian matalan jalostusasteen tuotteina konttikuljetukseen. Kemianteollisuuden, kaivannaisteollisuudet (metallisrikasteet) ja sahateollisuuden tuotteet ovat esimerkkejä yksikköliikenteen laajentumisesta uusille toimialoille. 1 Lähde: 40 years of road-rail combined transport in Europe. Seidelman Christopher (2010)

9 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 6 Kuva 5. Suomen satamien konttiliikenne 2013 (lähde: Satamaliiton tilastot 2014). 3.3 Kontit Suomen ja Venäjän välisissä kuljetuksissa Suomen ja Venäjän rajan ylittävät kontinkuljetukset ovat pääsääntöisesti Suomen satamia läpikulkureittinä käyttäviä transitokuljetuksia. Transitokuljetuksissa suuryksiköiden määrät ovat vuosien aikana vaihdelleet noin 1,2 miljoonasta tonnista noin kahteen miljoonaan tonniin vuodessa 2. Kokonaisuutena kuljetusmäärissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lievästi vähenevä trendi, kun osa transitokuljetuksista on siirtynyt käyttämään Venäjän omia kehittyviä satamia. Suomessa konttien transitokuljetukset ja kuljetusreitit sijoittuvat lähes yksinomaan Etelä-Suomen satamiin ja rajanylityspaikoille (kuva 6). Pohjois-Suomen satamien ja rajanylistyspaikkojen kautta kuljetaan Venäjälle tai Venäjältä vain yksittäisiä kontteja. Kuva 6. Transitoliikenteen pääkuljetusreitit (lähde: TRAMA tulosraportti 2013, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 44 / 2013). Rataverkolla itärajan ylittävät konttikuljetukset ovat nykyisin mahdollista vain Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Vainikkalan kautta kuljetetaan vuosittain molempiin suuntiin noin tuhatta konttia molempiin suuntiin. Vuoden 2013 aikana kokonaisliikenne oli noin konttia. Rataverkon konttikuljetusmäärissä on havaittavissa kasva trendi (kuva 7). 2 Suomen satamien takamaatutkimus, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014

10 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 7 Vainikkalan konttiliikenne (konttia) Lähtevät Saapuvat Kuva 7. Konttiliikenne Vainikkalan rajanylityspaikalla (lähde: Tullin tilastot). Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kuljetetaan autoilla suuri määrä kontteja. Autoliikenteen mukana kuljetettavia kontteja ei tilastoida erikseen. Tulli arvioi vuoden 2014 (1-9) tilannetta seuraavasti: rajan ylittänyt alkuvuoden aikana kaikkiaan kumipyörillä noin konttia, joista noin 60 % Vaalimaan, 28% Nuijamaan ja 6% Imatran rajanylityspaikan kautta. Vartiuksen ja muiden rajanylityspaikkojen kautta on kuljetettu Tullin arvion mukaan vain muutamia yksittäisiä kontteja. Luoteis-Venäjälle saapuvia ja alueelta lähteviä kansainvälisiä konttikuljetuksia operoidaan nykyisin ainakin Pietarin seudun satamista. Vain osa Luoteis-Venäjän satamista on varustettu kontinkäsittelylaitteistoilla ja satamien konttiliikennemäärät ovat vähäisiä. Esimerkiksi Murmanskin sataman

11 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 8 4. VARTIUKSEN REITIN KONTTIPOTENTIAALIT 4.1 Aikaisemmat arviot konttikuljetuspotentiaalista Luoteis-Venäjällä ja samalla Vartiuksen kuljetusyhteyksien vaikutuspiirissä on runsaasti raskasta metalli-, puunjalostus- ja kaivannaisteollisuutta. Kaasun- ja öljynjalostuksen ympärille rakentuva teollisuus on kasvamassa tulevina vuosina. Teollisuus kuljettaa raaka-aineensa ja vientituotteensa pääsääntöisesti Venäjän omien satamien kautta. Venäjän kasvanut talous on lisännyt kuljetustarpeita, mikä on ruuhkauttanut satamia ja niihin johtavia liikenneyhteyksiä. Merkittäviä potentiaaleja sisältyy teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden sekä investointihankkeiden kuljetuksiin. Aikaisemmin toteutetuissa tutkimuksissa Vartiuksen reitille esiin ovat nousseet seuraavat kuljetunpotentiaalit: Luoteis-Venäjän teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden transitokuljetukset: nykyisten kuljetusten lisäksi näissä on edelleen merkittäviä kasvupotentiaaleja. Pohjois-Suomen teollisuuden Venäjälle menevän vientikuljetukset eli mm. metalli- ja paperiteollisuuden tuotteet, jotka ohjautuvat nykyisin Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Aikaisemmin toteutetuissa yrityshaasteleluissa on todettu mm. seuraavaa: Suomesta Vartiuksen kautta Luoteis-Venäjälle voitaisiin kuljettaa yksi miljoona tonnia tavaraa, josta useita satoja tonneja konteissa. Konteissa kulkisivat koneet ja laitteet, rakennus ja teollisuuden tuotteet ja raaka-aineet. Merkittävää potentiaalia on Barentsin alueen lukuisissa energia- ja kaivossektorin investointihankkeissa. Ratayhteyttä kehittämällä edistetään Barentsin alueen kilpailukykyä ja kansainvälistä kauppaa. 3 Venäjältä Suomeen tulevat raaka-ainekuljetukset kuljetetaan nykyisin pääosin Etelä-Suomen rajanylityspaikkojen kautta tai meriteitse Venäjän satamien kautta. Venäjälle viedään mm. metalli- ja paperiteollisuuden tuotteita sekä tuodaan kierrätysmetallia ja koksia. Kustannuksiltaan kilpailukyiseksi sekä yhteyksiltään luotettavaksi ja toimivaksi kehitetty Vartiuksen kuljetusreitti siirtäisi todennäköisesti osan näistä kuljetuksista Vartiuksen reitille. Potentiaaliseksi kuljetusmääräksi on arvioitu noin tn. 4 Kansainvälisen itä-länsisuuntainen konttikuljetuskäytävän avautuminen maanosin väliselle tavaraliikenteelle: potentiaalia kahdensuuntaisiin rautatiekuljetuksiin on arvioitu olevan reitillä yli TEU:ta vuodessa. Toteutuminen on kiinni Siperian radan tariffien hintakehityksestä. Lisäksi kuljetuksen aloittamisessa on runsaasti myös teknisiä haasteita. 5 Usealla tuotannonalalla esitetty tarvetta konttikuljetuksille Vartiuksen kautta. Kontti on toimiva kuljetustapa esimerkiksi laitekuljetuksissa ja muissa kappale- ja projektitavaran kuljetuksissa. Myös bulkia kuljetetaan yhä useammin konteissa. Konttikuljetusten pääsuunnaksi on arvioitu Suomesta Venäjälle. 6 3 Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma 2008, Barents Link Forum 5 Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma 2008, Barents Link Forum 6 Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009

12 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 9 Taulukko 1. Vuonna 2009 laadittu arvio Vartiuksen reitin potentiaaleista (lähde: Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009) 4.2 Haastateltujen yritysten näkemykset kuljetuspotentiaalista Teollisuus Metsäteollisuuden kuljetukset Venäjälle hoidetaan pääsääntöisesti Kaakkois-Suomen kautta ja kuljetuksissa käytetään perinteistä vaunukuormaliikennettä. Venäjän markkinoilla kuljetuksen suuntautuvat pääsääntöisesti Pietarin eteläpuoliselle markkina-alueelle Luoteis-Venäjälle ei juuri kuljetuksia. Yrityksen eivät näe suurta tarvetta konttien ja Vartiuksen reitin käyttöön liikenteessä. Vartiuksen reitin käyttö on kuitenkin periaatteessa mahdollista. Metalliteollisuuden tuotekuljetukset käyttävät Vartiuksen reittiä satunnaisesti. Etenkin raakaaineita (pelletit ja romumetallit) kuljetetaan reitin kautta. Yritysten arvioiden perusteella ei ole nähtävissä merkittäviä konttiliikenteen tarpeita. Haastatelluilla teknologiateollisuuden yrityksillä on kumipyöräkuljetuksia Vartiuksen kautta molempiin suuntiin. Kostamukseen sijoittuneella johdinsarja ja elektroniikkatehtaalla on säännöllisiä kumipyöräkuljetuksia. Näissä kuljetuksissa ei ole yrityksen arvion mukaan tarvetta konttien tai ratayhteyden käytölle. Vartiuksen kautta kuljetetaan satunnaisesti myös metallirakenteita. Suuri-

13 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 10 kokoisten rakenteiden projektikuljetuksissa ratayhteyden ja reitin kilpailukyvyn kehittäminen on yritysten arvioiden mukaan tärkeää. Näitä ei ole kuitenkaan tarvetta/mahdollista kontittaa. Kaivannaisteollisuuden käyttämiä raaka-aineita tuodaan Suomeen idästä ja myös Murmanskin alueelta. Näissä olisi mahdollista hyödyntää myös Vartiuksen reittiä ja tulevaisuudessa konttien käyttö voisi olla mahdollista. Keskusteluissa on noussut esille mm. kemikaalikuljetuksia konteilla. Logistiikkayritykset Konttiliikenne autoilla Murmanskin alueelle Suomesta tai Suomen kautta on logistiikka- ja huolintayritysten arvioiden perusteella nykyisin vähäistä. Luoteis-Venäjän alueella kuljetetaan nykyisin lähinnä vain satunnaisia kuljetuksia. Toisaalta yritysten arvioiden mukaan useissa Murmanskin alueen terminaaleissa ja teollisuuslaitoksissa on nykyisin suhteellisen heikot valmiudet konttien käsittelyyn. Tämä heikentää mahdollisuuksia konttien käytössä lyhyellä aikavälillä. Logistiikkayritykset näkevät suurimman potentiaalin konttikuljetuksissa Luoteis-Venäjältä saapuvien metallirikasteiden ja tuotteiden sekä kemikaalien transitokuljetuksissa. Merkittäviä mahdollisuuksia nähdään myös Luoteis-Venäjän teollisuuden tuotteiden (kemikaalit, metallirikasteet ja raaka-aineet) tuonnissa Suomeen teollisuuden käyttöön. Lisäksi mahdollisuuksia nähtiin kappaletavaran konttikuljetuksissa Suomen kautta ainakin Kostamuksen lähialueille. Haastateltu kansainvälinen konttivarustamo ei nähnyt periaatteellisia esteitä konttien ohjaukselle Venäjälle Vartiuksen reitin kautta. Konttivarustamolla ei kuitenkaan ole tietoa reitin kysynnästä. Varustamon arvion perusteella Venäjän liikenteessä Pietarin hubin asema on lähivuosina edelleen vahvistumassa. Toisaalta Pietarin alueen tie- ja rataverkon kuormittuminen sekä ruuhkautuminen voivat ohjata osan kuljetuksista muille reiteille. Rautatieoperaattori näkee Vartiuksen reitin kuljetusmäärien kasvun potentiaaliseksi. Reitillä on operaattorin arvion mukaan kysyntää nykyistä suuremmalle liikenteelle. Tällä hetkellä liikenteen ja kuljetusten kasvua rajoittaa puutteellinen rata- ja ratapihakapasiteetti Työn aikana toteutettiin haastattelu myös venäläisen konttilogistiikkaa harjoittavan logistiikkayrityksen haastattelu. Haastatellulla yrityksellä on konttikuljetuksia Ranskasta Suomen reitin kautta Venäjälle. Koska konttikuljetukset suuntautuvat Moskovan eteläpuolelle, ei Vartiuksen reitti ole kilpailukykyinen. Yrityksellä ei ollut tietoa Vartiuksen reitistä 4.3 Kuljetusennusteet Liikenneviraston kansallisessa rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa vuodelle 2025 on Vartiuksen liikenteen ennustettu pysyvän lähellä vuoden 2013 tasoa. Kuljetuksien arvioidaan vain hyvin pientä kasvua, jolloin kuljetusmäärä olisi noin 3,65 miljoonaa tonnia. Kansainvälisessä Barents Freeway -projektissa on laadittu Frisbee-mallilla arvioita Barentsin alueen ratayhteyksien kuljetusmääristä. Mallilla on sijoitettu rataverkolle laskennallisesti edullisimmalle kuljetusreitille tiedossa oleva ja arvioitu tulevaisuuden kuljetuskysyntä. Erikseen on tutkittu mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan Salla-Kantalahti yhteyden kuljetunpotentiaaleja sekä ratayhteyden toteutuksen vaikutusta Vartiuksen reitin kuljetusmääriin. Vartiuksen yhteyden kuljetuksien on arvioitu vuoteen 2030 asti. Jos rataverkko säilyy nykyisessä laajuudessaan (Sallan rataa ei rakenneta), on potentiaalinen kuljetusmäärä reitillä arvion mukaan noin 4,4 miljoonaa tonnia, josta radalla noin 3,9 ja tieverkolla noin 0,5 miljoonaa tonnia. Suurin osa noin eli 85 prosenttia kuljetuksista reitillä on Suomeen päin. Sallan radan vaikutus potentiaaliin on noin 0,8 miljoonaan tonnia. Haastateltujen yritysten näkemysten perusteella Vartiuksen reitille potentiaaliset konttikuljetukset ja tavaralajit (kuva 8) ovat pitkälti samat, joille olisi kysyntää myös Vartiuksen reitillä. Ennusteissa ja arvioissa ei pystytä arvioimaan luotettavasti todellista kuljetustarvetta ja - kysyntää, sillä yritysten tarpeet voivat muuttua nopeasti tuotannon ja markkina-alueiden muuttuessa. Jo vuoden 2014 tavaraliikenne tulee ylittämään rautatieoperaattorin arvion perusteelle ennustetason selkeästi kuljetusmäärä tulee todennäköisesti ylittämään 4 miljoonan tonnin rajan.

14 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ 11 Kuva 8. Frisbee -mallilla arvioitu kuljetuspotentiaali Sallan reitillä muodostaa osaltaan kuvaa Luoteis- Venäjän ja Suomen välisistä kuljetuspotentiaaleista ja tavaravirroista (lähde: Barents Freeway project 2014). Kuva 9. Rataverkon tavaraliikenne-ennuste vuodelle 2025 (lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 39/2014).

15 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ Vartiuksen reitin kilpailukyky: vahvuudet ja haasteet Tärkeimmät kuljetusreitin valintaan ja kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat kuljetuskustannus, nopeus (ml. palvelufrekvenssi) ja luotettavuus (toimintavarmuus). Lisäksi reitin valitaan voivat vaikuttaa esimerkiksi saatavilla olevat logistiikka- ja lisäarvopalvelut. Kuljetusasiakkaat arvioivat kuljetusreittiä kokonaisuutena. Tällöin arvioidaan yksittäisen rataosan sijaan koko kuljetusketjun toimivuutta ja palvelutasoa. Reitin toimivuus kokonaisuutena on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan potentiaalisille kuljetusasiakkaille ja logistiikkayrityksille. Rautatiekuljetuksissa rautatieyritykset ovat avainasemassa reitin valinnassa rataverkon sisällä. Yritysten arvioiden perusteella Vartiuksen reitin tärkeimmät vahvuudet ovat reitin toimintavarmuus ja nopeus verrattuna vaihtoehtoisiin reitteihin Murmanskin eteläpuoliselle alueelle. Keskeisenä haasteena ja osin esteenä reitin käytölle konttikuljetuksissa on konttiliikennestatuksen puutteen lisäksi virallisen tariffitason puuttuminen Lietmajärvi-Kotskoma rataosalta. Nykyinen hinnoittelu heikentää reitin kilpailukykyä ja ohjaa osan potentiaalisista kuljetuksista pidemmälle Vainikkalan reitille. Rautatieoperaattorin arvion mukaan ratakapasiteetti Kontiomäki-Oulu radalla ja Vartiuksen ratapihalla on nykyisin jo suurelta osin käytössä. Jatkossa on kehitettävä infrastruktuuria ja selvitettävä mahdollisuuksia rajanylityspaikan avaamisesta ympärivuorokautiselle raideliikenteelle. 4.5 Arvio potentiaalista Reitin kuljetus ja konttiliikennepotentiaalin tarkka arviointi edellyttäisi tarkempaa tietoa reitin kustannustasosta ja kysynnästä Venäjällä. Toteutettujen haastattelujen kautta saatiin kuitenkin hyvin tietoa logistiikkayritysten konttiliikennekysynnästä (kysyntäindikaatiot) ja suomalaisen teollisuuden kuljetustarpeista. Barents Freeway -hankkeen tavaravirtamallinnuksen perusteella merkittäviä mahdollisesti ainakin osittain konteilla kuljetettavia kuljetuspotentiaaleja pohjoisen Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä ovat mm. kemikaalit, metallijalosteet, paperituotteet sekä erilaiset laitteet ja koneet sekä näiden osat. Näiden kuljetuspotentiaaliksi arvioitiin kokonaisuutena Sallan reitillä useita satoja tuhansia tonneja. Logistiikkayrityksille on kysyntäindikaatioita juuri em. tavaralajien konttikuljetuksista Vartiuksen reitillä, joten toimintavarman ja kustannustehokkaan konttijunapalvelun toteutuessa Vartiuksen reitillä, on mahdollinen konttikuljetuspotentiaali satoja tuhansia tonneja. Potentiaali koostuu pääosin kuljetuksista idästä länteen toisinpäin potentiaali näyttäisi oleva merkittävästi pienempi. Seuraavassa esitetty haastattelujen pohjalta minimipotentiaaleja eri tavaralajien konttikuljetuksissa (perustuvat yritysten ilmoittamiin todellisiin kysyntäindikaatioihin): Metallijalosteiden transitokuljetukset: potentiaalisia konttikuljetuksia minimissään kymmeniä tuhansia tonneja Rikasteiden transitokuljetukset: konttikuljetuspotentiaalia vähintään tonnia Kemikaalien tuonti Suomeen ja vienti Suomesta: vähintään tonnia Muut tuotteet: kappaletavaran, teollisuustuotteiden sekä koneiden ja laitteiden vienti ja transitovienti konteissa: potentiaali minimissään tuhansia tonneja (vaatisi asian kartoitusta Venäjältä) Kokonaisuutena jo yhden em. tavaralajin konttikuljetusten toteutuminen tarkoittaisi viikoittaisen konttijunaliikenteen toteutumista Vartiuksen kautta. Kuljetuspotentiaalin toteutuminen on kuitenkin kiinni reitin kustannus- ja palvelutasosta. Kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta on avainasemassa Lietmajärvi-Kotskoma yhteysvälin avaaminen kansainväliselle liikenteelle ja yhteysvälin tariffitason normalisointi.

16 KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET Konttikuljetukset toteutumisen edellytyksenä on yhdysliikennesopimuksen muuttaminen konttiliikenteen mahdollistamiseksi. Lisäksi on varmistettava ja kehitettävä koko reitin palvelutasoa ja infrastruktuuria. Yhdysliikennesopimuksen muutosta kuljetukset mahdollistavaksi ja Vartiuksen reitin kehittämistä koettiin tärkeäksi niin logistiikkayritysten kuin teollisuudenkin haastatteluissa. Lisäksi Lietmajärvi-Kotskoma rataosuuden käytöstä olisi saatava vahvistettua viralliset ja kilpailukykyiset tariffit. Nykyiset tariffit ohjaavat liikennettä muille reiteillä ja voivat estää mahdollisuudet reitin käyttöön. Jatkosuunnittelu- ja tutkimustarpeita on ainakin seuraavissa asioissa: Vartiuksen reitin konttiliikenteen operatiivista pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen: tarve tarkastelle etenkin ratakapasiteetin riittävyyttä sekä Suomessa että Venäjällä Venäläisen teollisuuden konttikuljetustarpeiden/-kysynnän kartoittaminen

17 LIITE 1 Toteutetut haastattelut

18 HAASTATTELUT Teollisuus Metsäliitto Osuuskunta Taminco Freeport Cobalt StoraEnso Outokumpu Talvivaara SteelDone PKC Group Kuhmo Oy SSAB Logistiikkayritykset Muut John Nurminen Huolintalinja AtlasSped VRTranspoint Gefco (Venäjä) Herman Andersson Baltic Bulk M. Rauanheimo Oy HapagLloyd Oulun satama Raahen satama Kokkolan satama Tulli LVM

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Timo Välke, Liikennevirasto 11.02.2015 Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2. Suuryksiköihin perustuva

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys 2010 Pekka Sundberg SPC Finland Tilastotiedot päivitetty 26.9.2011 SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008

VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Barents Link Forum VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaani, tammikuu 2008 SISÄLTÖ Alkusanat...4 1 Yleistä...5 2 Raja-aseman liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma 2009

Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma 2009 Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma 2009 Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen markkinointija kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma 2009

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Saatesanat Seuraava teksti on kirjoitettu Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassa Tamperetalossa 9.10.2008

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä 104 Liite 8 FRISBEE-mallinnus Yleistä Frisbee-projektin tarkoituksena oli tuottaa olevaa tietoaineistoa käyttäen ja sitä täydentäen strategisen tason tavaraliikenteen ja logistiikan tietojärjestelmä, jota

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Kuljetusehtojen liite 11.3

Kuljetusehtojen liite 11.3 Kuljetusehtojen liite 11.3 Tavaroiden kuljetusmääräykset Suomesta Venäjän kautta maihin, joiden rautatiet eivät sovella Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen määräyksiä ja ehtoja eivätkä Sopimusta

Lisätiedot

KIRJE VALTIONEUVOSTOLLE, LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE

KIRJE VALTIONEUVOSTOLLE, LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE VALTIONEUVOSTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ EDUSKUNNAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA KIRJE VALTIONEUVOSTOLLE, LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE JA EDUSKUNNAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta 24.5.2010 Erik Söderholm Sisältö VR Logistiikka VR Logistiikka Venäjän merkitys VR Logistiikan liiketoiminnalle Venäjän merkitys

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Portti EU:sta Venäjälle

Portti EU:sta Venäjälle IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA

POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Esiselvitys: Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen POLVA Luonnos 5.6.2006 Pohjois-Suomen logistiikkastrategiantyön ohjausryhmä

Lisätiedot

LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011

LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011 LOGISTIIKAN TIETOALUSTA Sivuston rakenne 20.12.2011 ALOITUSSIVU (ks. malli määrittelydokumentista) Karttapohja, josta voi valita: o alueen (jos valitsee tämän, tulee seuraavaksi tasoksi alueella olevat

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot