Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toinen valtatie Pietarista Suomeen"

Transkriptio

1 LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta

2 Parikkala Syväoron nykyinen liikenne Parikkala Syväoron liikenne on tavaraliikennettä. Nykyisin rajan ylittää Parikkala Syväoron kautta keskimäärin 60 rekkaa vuorokaudessa. Rekat kuljettavat puutavaraa Venäjältä Suomeen. Rajanylityspaikan liikennemäärä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana noin :sta noin :een. Syynä tähän on ainakin osin se, että Syväorossa rajanylitykseen vaaditaan erillislupa. Puutavaran tuonti väheni myös Venäjän puutavaran vientitullien vuoksi. Nyt Venäjän WTOjäsenyys on laskenut tulleja ja puutavaran tuonti Suomeen on hitaasti kääntynyt kasvuun. Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset ja järjestelyt riittävät hyvin nykyiselle liikenteelle. Liikennemäärät voivat kasvaa rajanylittäjään ilman, että rajanylityspaikalla tarvitsee tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Tärkeimmät Parikkala Syväoron liikennemääriin vaikuttavat tekijät ovat tällä hetkellä: liittovaltion tien parantaminen tien perukorjaus ja päällystäminen Ihalasta Syväoroon henkilöliikenteen ja kaiken tavaraliikenteen salliminen ilman poikkeuslupaa Syväoro Parikkalan rajanylityspaikan muuttaminen monenkeskiseksi viisumivapaus. Kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat lähivuosina. Niiden jälkeen henkilö- ja tavaraliikenteen salliminen rajanylityspaikalla ilman erillislupia ja rajanylityspaikan muuttaminen kansainväliseksi ovat välttämättömiä, jotta liikenne kasvaa ja nopeutuu. Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutusta liikennemääriin vasta sen jälkeen, kun rajanylitys on mahdollista ilman poikkeuslupia. Liikennemääriin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lähemmin seuraavissa luvuissa. Rajanylitysliikenteen kaksinkertaistuminen Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan liikennemäärien arvioidaan kasvavan 1,5 2 kertaa nykyistä suuremmaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa rajanylittäjää (Kuva 2). Henkilöliikenteessä pitkät jonotusajat voivat kuitenkin rajoittaa rajanylitysten määrän kasvua. 13

3 Kuva 2. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen kapasiteetit ja liikennemääräarviot. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali , Rajavartiolaitos.) Itärajan tavaraliikenteen ennuste Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti ja sen kehitys on seurannut yleistä talouskehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut (Julkaisuja 5/2013) Suomen ja Venäjän välisen liikenteen tulevaa kehitystä soveltamalla mallia, jonka avulla voidaan tarkastella vaikutusalueen strategisen tason kehittämisvaihtoehtoja erilaisissa kuljetustilanteissa ja vertailla liikenneverkkovaihtoehtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia. Saman mallin avulla tehtiin tätä selvitystä varten Parikkala Syväoron tavaraliikenne-ennuste, jota on käsitelty kappaleessa 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisen ennusteen mukaan tiekuljetukset kasvavat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 tasoon nähden. Tällöin kuljetukset lisääntyvät etenkin E18-tiellä. Myös transitoliikenteen odotetaan kasvavan Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla. Itärajan henkilöliikenteen ennuste Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen (Julkaisuja 5/2013) mukaan itärajan henkilöliikenteen määrä tulee kasvamaan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa on määritelty rajanylittävät vuorovaikutusalueet. Suomen ja Venäjän yhteiseen vuorovaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin (n. 1,5 miljoonaa asukasta) ja Pietarin (n. 7 miljoonaa asukasta) metropolialueet sekä muita 14

4 Suomen alueita (n. 0,5 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden ennustetaan tekevän 2,5 3 rajanylitysmatkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä 22,5 27 miljoonaa matkaa vuodessa. Lähivyöhykkeeseen sen sijaan kuuluvat rajan läheiset alueet, kuten Svetogorsk ja Viipuri lähialueineen (n. 0,2 miljoonaa asukasta) sekä Imatra, Lappeenranta, Kotka ja Hamina (yhteensä n. 0,45 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden odotetaan tekevän 3 4 matkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä noin 1,35 1,8 miljoonaa matkaa vuosittain. Kuten kartasta 1 ilmenee, Parikkala, Savonlinna ja Lahdenpohja kuuluvat Pietarin vaikutusalueeseen ja Suomi Venäjä-vuorovaikutusvyöhykkeeseen. Lähivyöhykkeessä on kuitenkin aukko Lahdenpohjan ja Parikkalan kohdalla, koska rajanylitykseen tarvitaan erillislupa Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Lähivyöhyke voidaan yhtenäistää poistamalla rajanylitysliikenteen rajoitukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Silloin myös Parikkala, Lahdenpohja ja Savonlinna kuuluvat lähivyöhykkeeseen ja Pietarin vaikutusalue ulottuu entistä pidemmälle. Suomi - Venäjä lähivyöhyke Vaikutusalueen asukasluku Venäjä: Svetogorsk, Viipuri ym. n. 0,2 milj. as. Suomi: Imatra, Lappeenranta, Hamina, Kotka n. 0,2 milj. as. Suomi - Venäjä vuorovaikutusvyöhyke : Helsingin metropolialue/pietari/leningradin alue Vaikutusalueen asukasluku Helsingin metropolialue n. 1,5 milj. as. Muu Suomi: 0,5 milj. as. Pietari + Leningradin alue 7,0 milj. as. Yhteensä 0,45 milj. as. Yhteensä 9 milj. as. Kartta 1. Vuorovaikutusvyöhykkeet. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 5/2013) 15

5 Kartta 2. Sortavala-tie (osat A, B ja C), Skandinavia-tie ja Kola-tie. 21

6 Kartta 3. Sortavala-tien uusi linjaus Leningradin oblastin rajalta Sortavalaan ja sen rakennusaikataulu. Uusi linjaus on merkitty karttaan kirkkaanpunaisella ja Ihala-Ravio-valtion raja -tie vihreällä. 22

7 Kartta 5. Etäisyydet Petroskoista ja Pietarista Sortavala-tien ja Ihala-Raivio-valtion raja -tien valmistumisen sekä Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen. Huom. Etäisyydet ovat arvioita, jotka on laskettu internetin karttapalvelujen perusteella. Lisäksi Sortavala-tien liittyminen nykyiseen tieverkkoon voi aiheuttaa muutamien kilometrien eroja. 25

8 Näistä 91 on kuormattuja, jolloin kuormattujen ajoneuvojen määrä on ajoneuvoa vuosittain (Taulukko 1). Rajanylityspaikan palvelutason paranemisen jälkeen tavaraa kuljetetaan Parikkalan kautta myös Venäjälle päin. Ennusteen mukaan noin 30 prosenttia rajanylityspaikan potentiaalisista tavaramääristä suuntautuu Suomesta Venäjälle. Taulukko 1. Kuormattujen kuorma-autojen toteutuneet määrät raja-asemilla vuonna 2011 sekä ennusteet vuosille 2020 ja Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaikutukset muiden rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen määriin ovat vähäiset. Ennusteen mukaan Parikkala Syväoron avaaminen kansainvälisenä vähentää muiden Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen ennustettuja kuljetusmääriä vain 1 4 prosenttia. Vaikutus tulee näkymään lähinnä Imatralla, jossa raskas liikenne vähenee 3-4 prosentilla eli noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Näistä noin puolet on tyhjiä kuorma-autoja. Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla ennustemäärät eivät muutu oleellisesti. Tarkastelluilla hankkeilla on hyvin vähän vaikutusta myöskään Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennusteessa oletettiin, että tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 määriin verrattuna. Suomen vienti Venäjälle kasvaa vastaavasti 33 prosenttia ja 100 prosenttia. Ennuste on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä (Liite 3). Ennusteen perusteella Parikkala Syväoro tulee olemaan merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka, jonka liikennemäärät kasvavat huomattavasti kansainvälisen liikenteen aloittamisen jälkeen. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen ei juuri vähennä lähimpien rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen rajanylitysmääriä, vaikka Parikkala Syväoron rajanylitysten määrät kasvavat 4-5-kertaa suuremmiksi. Tämä kertoo siitä, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle on kysyntää ja rajanylityspaikka houkuttelee uusia rajanylittäjiä. 27

9 2.4. Viranomaisten arviot Parikkala Syväoron kokonaisliikenteestä Suomen viranomaisten arviot Parikkala Syväoron liikennemääristä kansainvälistämisen jälkeen ovat noin rajanylittäjää vuodessa. Rajaviranomaisten puolesta venäläiset voisivat sallia henkilöliikenteen Parikkala Syväorossa ilman, että suuret investoinnit ovat Suomen puolella välttämättömiä. Investoinnit ovat tarpeen, kun rajanylitysmäärät kasvavat noin :een. Kun Parikkalaan rakennetaan täysin uusi raja-asema, se tullaan mitoittamaan rajanylittäjälle vuodessa. Tavoitteessa on otettu huomioon se, että aiemmin avattujen kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikennearviot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kansainvälistämisen jälkeen Parikkala Syväoroon todennäköisesti siirtyy rajanylittäjiä muilta rajanylityspaikoilta, lähinnä Imatralta ja Niiralasta. Rajanylityspaikan kansainvälistäminen tuo helpotusta isojen rajanylityspaikkojen ruuhkiin etenkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä lomasesonkeina. Rajanylityspaikka tarjoaisi uuden reitin myös ostosmatkailijoille. Pietarilaisten ostosmatkailu suuntautuu tällä hetkellä Lappeenrantaan ja Imatralle, ja Petroskoista mennään ostoksille Joensuuhun. Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen osa Petroskoista tulevista ostosmatkailijoista voi suunnata ostoksille myös Parikkalaan, Savonlinnaan, Imatralle tai Lappeenrantaan. Lisäksi Parikkala Syväoro voi toimia rajanylityspaikkana niille matkailijoille, jotka suuntaavat lomailemaan Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Keski-Suomesta Laatokalle ja Pietariin. Suomesta Venäjälle suuntautuvien ostosmatkojen määrän suuri kasvu on epätodennäköisempää, sillä Venäjältä haetaan lähinnä polttoainetta, tupakkaa ja alkoholia. 3. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitseva Parikkala Syväoron rajanylityspaikka perustettiin vuonna Rajanylitysliikenne alkoi perustamista seuraavana vuonna, ja on jatkunut vuodesta 2000 lähtien keskeytyksettä. Rajanylityspaikka on avoinna maanantaista perjantaihin kello Rajanylityspaikka sijaitsee kahden suuren järvialueen, Laatokan ja Saimaan välissä. Parikkala sijaitsee 115 kilometrin etäisyydellä Niirala-Värtsilän rajanylityspaikasta ja 60 kilometrin etäisyydellä Imatra-Svetogorskin rajanylityspaikasta. Parikkala Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jota vuoden 1994 valtionsopimuksen mukaan suomalainen ja venäläinen henkilö-, ajoneuvo- ja tavaraliikenne voi käyttää yksinkertaistetussa järjestyksessä. Rajaviranomaiset 28

10 6. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan edellytykset ja mahdollisuudet 6.1. Perustelut Parikkala-Syväoron kehittämiselle Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämiselle on kaksi tärkeää perustetta: uudet tiet ja tavaraliikenteen huomattava kysyntä. 1) Tiet Uusi, kunnostettu liittovaltion Sortavala-tie Pietarista Lahdenpohjaan on merkittävin Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan kehittämistä puoltava tekijä. Se on toinen merkittävä liittovaltion tie Pietarista rajalle ja tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpi. Skandinavia-tien (Pietari Viipuri Vaalimaa) välityskyky käy pieneksi, vaikka se rakennetaankin kaksisajoraitaiseksi lähivuosina. Rajan ylittäväinen autojen osuus sen liikenteestä on jo yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on jo niin suuri, että Pietarista rajalle tarvitaan toinen valtatietasoinen väylä. Se siis on nyt olemassa. Osa Soratavala-tien liikenteestä suuntautuu Imatralle, mutta tarvitaan ehdottomasti myös Parikkala Syväoron rajanylityspaikka. Liikenneministeriön vuoden 1993 selvityksen (A Study on transport Infrastructure of St. Petersburg and the Leningrad region) liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2005 rajanylittäviä autoja on (B scen. moderate growth). Se on lähellä tämän päivän tilannetta, joka on noin autoa. Saman ennusteen mukaan maksimipotentiaali Pietarin ja Suomen välillä on autoa vuorokaudessa. Ennusteessa Pietarin alueen asukasmäärä oli ennusteessa 5 miljoonaa. Nyt se on 7 miljoonaa. Nämä luvut osoittavat, että Pietarin alueen kysyntä on erittäin suuri ja että liikenteen kasvun voi olettaa jatkuvan kohtalaisena. 2) Tavaraliikenne Parikkala Syväoro olisi merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raskaan liikenteen rajanylitykset kasvavat 4 5- kertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Ennuste tukee vahvasti Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Ennustetta on käsitelty tarkemmin kappaleessa ) Saimaan ja Laatokan luonto- ja kulttuurimatkailu Parikkalan ja Lahdenpohjan sijainti Saimaan ja Laatokan välissä mahdollistaa erinomaiset edellytykset matkailupalvelujen kehittämiselle. Saimaan ja Laatokan luontokohteet sekä Valamon luostari tulevat houkuttelemaan huomattavasti nykyistä enemmän venäläisiä ja suomalaisia turisteja Sortavala-tien ja Ihala- Raivio-valtion raja -tien parannusten valmistumisen jälkeen. 4) Ostosmatkailu Venäläisten ostosmatkailu käynnistyy Parikkalan alueella, kun henkilöliikenne sallitaan Parikkala Syväorossa ilman erillislupia. Ostosmatkailu lisää tuotteiden ja 40

11 palvelujen kysyntää, luo edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle ja tuo alueelle lisää tuloja Poliittinen keskustelu Suomen ja Venäjän viranomaiset pitävät Parikkala Syväoroa tärkeänä rajanylityspaikkana. Viranomaiset ovat valmiita laajentamaan rajanylityspaikan toimintaa, kun asiasta on saatu kummankin valtion päätös. Karjalan tasavalta on nostanut asian esiin viimeksi tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen ja suomalaisen delegaation tapaamisessa elokuussa Hudilainen kertoi suomalaisille Ihala-Raivio-valtion raja -tien rakentamisesta ja rajanylityspaikan kehittämisestä. Hudilainen totesi, että Karjalan tasavalta on tehnyt hakemuksen Venäjän valtion raja -ohjelmaan Parikkala Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentamisesta. Karjalan tasavallan tavoitteena on, että vaatimusten mukainen Syväoron raja-asema otetaan käyttöön vuosina Rajanylityspaikka on Karjalan tasavallan ensisijainen kehityskohde. Parikkala Syväorosta on keskustelu myös erilaisissa foorumeissa ja kokouksissa, joissa viranomaisten suhtautuminen rajanylityspaikan rajoitusten poistamiseen ja kansainvälistämiseen on ollut myönteinen. Yle uutisten ( ) mukaan Suomen ulkoministeriön kanta on myönteinen Parikkala Syväoron kansainvälistämiselle. 7. Yhteenveto ja suositukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on kahden valtion ja neljän alueen yhdistäjä. Se sijaitsee merkittävällä paikalla lähellä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin rajaa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajanylityspaikan kautta muodostuu lyhyt reitti Saimaan ja Laatokan luontokohteiden välille. Rajanylityspaikan nykyinen tilapäinen status kuitenkin rajoittaa matkailu- ja liiketoimintayhteyksien muodostumista alueiden välillä sekä vaikeuttaa palvelujen ja yritystoiminnan kehittymistä. Karjalan tasavallan alueella käynnistyneet tiehankkeet parantavat merkittävästi Parikkala Syväoron mahdollisuuksia toimia kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Sortavala-tiestä muodostuu uusi yhteys Suomeen. Tie tulee houkuttelemaan huomattavia määriä tavaraliikennettä ja matkustajia Pietarista. Peruskorjattu Ihala- Raivio-valtion raja -tie on hyvälaatuinen tieyhteys Sortavala-tieltä Parikkala Syväoroon. Parikkala Syväoron kansainvälistämisestä tulee tehdä valtiotasoinen päätös. Se pitää saada aikaan nopeasti, sillä tie rajanylityspaikalle on valmis vuoteen 2015 mennessä ja federaation Sortavala-tie on valmis Sortavalaan asti vuoteen 2017 mennessä. Silloin kansainvälinen rajanylitysliikenne on mahdollista aloittaa. 41

12 Parikkala Syväoroon tehdyn tavaraliikenne-ennusteen mukaan rajanylityspaikalla tulee olemaan merkittävästi tavaraliikennettä rajanylityspaikan kansainvälistämisen ja Karjalan tasavallan alueella käynnissä olevien tiehankkeiden valmistumisen jälkeen. Raskaan liikenteen määrä kasvaa 4 5- kertaiseksi vuoden 2011 määrästä. Se tarkoittaa, että raskaan liikenteen liikennemäärät kasvavat Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan vastaavien liikennemäärien tasolle. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen on merkittävä kehityssysäys Parikkalan ja Lahdenpohjan alueille. Loma- ja ostosmatkailu lisää palvelujen ja tuotteiden kysyntää rajan läheisyydessä. Palvelujen määrä ja laatu nousevat, mikä parantaa alueen työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Alueen yritykset hyötyvät myös parantuneista kuljetusyhteyksistä ja yhteistyömahdollisuuksista. Ehdotamme, että Parikkalan kunta järjestää tapaamisen, jossa ovat mukana Venäjän rajanylityspaikkahallinnon päällikkö ja Suomen rajaviranomaiset. Tapaamisen tarkoituksena olisi Parikkala Syväoron tilanteen selvittäminen ja ryhtyminen toimenpiteisiin rajanylityspaikan kehittämiseksi. Lisäksi ehdotamme, että rajanylityspaikasta tehdään uutta esittelymateriaalia, jossa parantuneiden tieyhteyksien hyödyt nostetaan esiin ja jossa esitellään rajanylityspaikalle tehtyä tavaraliikenne-ennustetta. 42

13 PARIKKALA - SYVÄORO RAJANYLITYSPAIKAN TAVARALIIKENNE- ENNUSTE (7) Tiivistelmä Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuustekijöitä. Talouden kysynnän ja tarjonnan muutokset vaikuttavat tavaroiden liikkumiseen. Tässä työssä lähtökohdaksi valittiin selvityksessä Suomen ja venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 (LVM:n julkaisuja 5/2013) tehdyt oletukset Venäjän talouden ja kaupan kasvusta. Suomen tuonti Venäjältä kasvaisi selvityksen mukaan 21 % ja vienti Venäjälle 33 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä vastaava kasvu olisi 63 % ja 100 %. Parikkala - Syväoro raja-aseman avaaminen ympärivuorokautiselle tavaraliikenteelle helpottaisi jatkossa osaltaan Kaakkois-Suomen raja-asemien ruuhkautumista. Karjalassa parannettavat tieyhteydet (Ihala-Raivio-valtion raja -tie sekä Sortavala -tie uudella linjauksella) nopeuttaisivat Suomen ja Venäjän välisiä tiekuljetuksia erityisesti Parikkala Syväoro raja-aseman kautta, mutta myös esimerkiksi Niiralan rajaaseman kautta tapahtuvat kuljetukset voisivat hyötyä tiehankkeista. Parikala Syväoro raja-aseman kautta kuljetetaan nykyisin tavaraa (pääosin raakapuuta) lähinnä vain Venäjältä Suomeen päin. Vuonna 2011 raja-aseman ylitti keskimäärin 21 raskasta kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteen mukaan rajaaseman potentiaalinen tavaraliikenne voisi kasvaa 4 5 kertaa nykyisiä määriä suuremmaksi. Tämä tarkoittaisi vuoden 2020 tilanteessa yhteensä noin 150 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormattuja ajoneuvoja tästä olisi vajaat 90. Potentiaalisia tavararyhmiä raja-aseman kautta tapahtuviksi kuljetuksiksi ovat raaka-aineet, kemikaalit sekä myös paperi- ja metallituotteet. Raja-aseman palvelutason parantaminen ja nopeammat tieyhteydet Venäjän Karjalassa mahdollistaisivat tavaroiden kuljetukset nykyistä paremmin myös Suomesta Venäjälle päin. Ennusteen mukaan raja-aseman potentiaalisista tavaramääristä noin 30 % voisi suuntautua Suomesta Venäjälle. Vaikutukset muiden Kaakkois-Suomen raja-asemien tieliikenteen kuljetusmäärin olisivat varsin vähäisiä. Eniten vaikutusta olisi Imatran raja-aseman kautta tapahtuviin kuljetuksiin. Raskas liikenne vähenisi ennusteen mukaan kuitenkin vain 3 4 %:lla eli ajoneuvolla vuorokaudessa. Tästä määrästä noin puolet olisi tyhjiä kuormaautoja. Niiralan raja-aseman potentiaaliset ennustemäärät eivät oleellisesti muuttuisi. Tarkastelluilla hankkeilla olisi vähäisiä vaikutuksia myös Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennustetut potentiaaliset rautatiekuljetukset Imatran ja Niiralan raja-asemien kautta vähenisivät yhteensä noin tonnilla vuonna 2020.

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että 1 PM 23.2.2015 Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen 2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Liikenne-ennuste

Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Liikenne-ennuste Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen Liikenne-ennuste Julkaisuja 5/2015 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä

Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 ::

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Salanne Pöyskö Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Ilkka Salanne, Tuomo Pöyskö, Jukka-Matti Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 14/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Portti EU:sta Venäjälle

Portti EU:sta Venäjälle IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne

Lisätiedot

Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys

Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys RAPORTTEJA 31 2013 Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys ELINA VÄISTÖ NOORA SALONEN KAISA MÄKINEN RAPORTTEJA 31 2013 RAJALIIKENTEEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN ESISELVITYS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN

PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN DEVELOPMENT OF PARIKKALA SYVÄORO BORDER CROSSING PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomi -Venäjä Naapuruusohjelma 1 1. HANKETIEDOT Hankkeen nimi: Development of Parikkala Syväoro

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa Otto Hella PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KANSAINVÄLISTÄMI- NEN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Savonlinnan Venäjäohjelma 2015

Savonlinnan Venäjäohjelma 2015 Savonlinnan Venäjäohjelma 2015 Savonlinnan kaupungin strategia Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa:

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005

Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005 Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, tavaraliikenne vuonna 2005 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2006 Tiehallinnon selvityksiä 45/2006 ISBN 951-803-784-1 ISSN 1457-9871 TIEH 3201021 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista. Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Anne Vänskä

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista. Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Anne Vänskä PÄÄTÖS Lappi LAAVI/510/04.06.01/2014 14.4.2013 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Kuopion alueen kauppakamari toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi PL 1199 70211 Kuopio Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista PÄÄTÖS Lappi LAAVI/1315/04.06.01/2015 1.12.2015 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Etelä-Karjalan kauppakamari Toimitusjohtaja Mika Peltonen Raatimiehenkatu 20 A 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Imatra rajalla. Pertti Lintunen

Imatra rajalla. Pertti Lintunen Imatra rajalla Maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun voimavarana - seminaari 21.05.2010 Pertti Lintunen Imatra rajalla - sisältö 1. Imatra rajalla 2. Matkailun merkitys 3. Väestö- ja työllisyyskehitys

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu Tutkimuksen on tilannut alueelliset kehitysyhtiöt Posintra Oy, Kouvola Innovation Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy yhdessä Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Itärajan kasvumaakunta

Itärajan kasvumaakunta Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot