Toinen valtatie Pietarista Suomeen
|
|
- Lotta Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta
2 Parikkala Syväoron nykyinen liikenne Parikkala Syväoron liikenne on tavaraliikennettä. Nykyisin rajan ylittää Parikkala Syväoron kautta keskimäärin 60 rekkaa vuorokaudessa. Rekat kuljettavat puutavaraa Venäjältä Suomeen. Rajanylityspaikan liikennemäärä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana noin :sta noin :een. Syynä tähän on ainakin osin se, että Syväorossa rajanylitykseen vaaditaan erillislupa. Puutavaran tuonti väheni myös Venäjän puutavaran vientitullien vuoksi. Nyt Venäjän WTOjäsenyys on laskenut tulleja ja puutavaran tuonti Suomeen on hitaasti kääntynyt kasvuun. Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset ja järjestelyt riittävät hyvin nykyiselle liikenteelle. Liikennemäärät voivat kasvaa rajanylittäjään ilman, että rajanylityspaikalla tarvitsee tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Tärkeimmät Parikkala Syväoron liikennemääriin vaikuttavat tekijät ovat tällä hetkellä: liittovaltion tien parantaminen tien perukorjaus ja päällystäminen Ihalasta Syväoroon henkilöliikenteen ja kaiken tavaraliikenteen salliminen ilman poikkeuslupaa Syväoro Parikkalan rajanylityspaikan muuttaminen monenkeskiseksi viisumivapaus. Kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat lähivuosina. Niiden jälkeen henkilö- ja tavaraliikenteen salliminen rajanylityspaikalla ilman erillislupia ja rajanylityspaikan muuttaminen kansainväliseksi ovat välttämättömiä, jotta liikenne kasvaa ja nopeutuu. Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutusta liikennemääriin vasta sen jälkeen, kun rajanylitys on mahdollista ilman poikkeuslupia. Liikennemääriin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lähemmin seuraavissa luvuissa. Rajanylitysliikenteen kaksinkertaistuminen Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan liikennemäärien arvioidaan kasvavan 1,5 2 kertaa nykyistä suuremmaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa rajanylittäjää (Kuva 2). Henkilöliikenteessä pitkät jonotusajat voivat kuitenkin rajoittaa rajanylitysten määrän kasvua. 13
3 Kuva 2. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen kapasiteetit ja liikennemääräarviot. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali , Rajavartiolaitos.) Itärajan tavaraliikenteen ennuste Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti ja sen kehitys on seurannut yleistä talouskehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut (Julkaisuja 5/2013) Suomen ja Venäjän välisen liikenteen tulevaa kehitystä soveltamalla mallia, jonka avulla voidaan tarkastella vaikutusalueen strategisen tason kehittämisvaihtoehtoja erilaisissa kuljetustilanteissa ja vertailla liikenneverkkovaihtoehtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia. Saman mallin avulla tehtiin tätä selvitystä varten Parikkala Syväoron tavaraliikenne-ennuste, jota on käsitelty kappaleessa 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisen ennusteen mukaan tiekuljetukset kasvavat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 tasoon nähden. Tällöin kuljetukset lisääntyvät etenkin E18-tiellä. Myös transitoliikenteen odotetaan kasvavan Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla. Itärajan henkilöliikenteen ennuste Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen (Julkaisuja 5/2013) mukaan itärajan henkilöliikenteen määrä tulee kasvamaan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa on määritelty rajanylittävät vuorovaikutusalueet. Suomen ja Venäjän yhteiseen vuorovaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin (n. 1,5 miljoonaa asukasta) ja Pietarin (n. 7 miljoonaa asukasta) metropolialueet sekä muita 14
4 Suomen alueita (n. 0,5 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden ennustetaan tekevän 2,5 3 rajanylitysmatkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä 22,5 27 miljoonaa matkaa vuodessa. Lähivyöhykkeeseen sen sijaan kuuluvat rajan läheiset alueet, kuten Svetogorsk ja Viipuri lähialueineen (n. 0,2 miljoonaa asukasta) sekä Imatra, Lappeenranta, Kotka ja Hamina (yhteensä n. 0,45 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden odotetaan tekevän 3 4 matkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä noin 1,35 1,8 miljoonaa matkaa vuosittain. Kuten kartasta 1 ilmenee, Parikkala, Savonlinna ja Lahdenpohja kuuluvat Pietarin vaikutusalueeseen ja Suomi Venäjä-vuorovaikutusvyöhykkeeseen. Lähivyöhykkeessä on kuitenkin aukko Lahdenpohjan ja Parikkalan kohdalla, koska rajanylitykseen tarvitaan erillislupa Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Lähivyöhyke voidaan yhtenäistää poistamalla rajanylitysliikenteen rajoitukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Silloin myös Parikkala, Lahdenpohja ja Savonlinna kuuluvat lähivyöhykkeeseen ja Pietarin vaikutusalue ulottuu entistä pidemmälle. Suomi - Venäjä lähivyöhyke Vaikutusalueen asukasluku Venäjä: Svetogorsk, Viipuri ym. n. 0,2 milj. as. Suomi: Imatra, Lappeenranta, Hamina, Kotka n. 0,2 milj. as. Suomi - Venäjä vuorovaikutusvyöhyke : Helsingin metropolialue/pietari/leningradin alue Vaikutusalueen asukasluku Helsingin metropolialue n. 1,5 milj. as. Muu Suomi: 0,5 milj. as. Pietari + Leningradin alue 7,0 milj. as. Yhteensä 0,45 milj. as. Yhteensä 9 milj. as. Kartta 1. Vuorovaikutusvyöhykkeet. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 5/2013) 15
5 Kartta 2. Sortavala-tie (osat A, B ja C), Skandinavia-tie ja Kola-tie. 21
6 Kartta 3. Sortavala-tien uusi linjaus Leningradin oblastin rajalta Sortavalaan ja sen rakennusaikataulu. Uusi linjaus on merkitty karttaan kirkkaanpunaisella ja Ihala-Ravio-valtion raja -tie vihreällä. 22
7 Kartta 5. Etäisyydet Petroskoista ja Pietarista Sortavala-tien ja Ihala-Raivio-valtion raja -tien valmistumisen sekä Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen. Huom. Etäisyydet ovat arvioita, jotka on laskettu internetin karttapalvelujen perusteella. Lisäksi Sortavala-tien liittyminen nykyiseen tieverkkoon voi aiheuttaa muutamien kilometrien eroja. 25
8 Näistä 91 on kuormattuja, jolloin kuormattujen ajoneuvojen määrä on ajoneuvoa vuosittain (Taulukko 1). Rajanylityspaikan palvelutason paranemisen jälkeen tavaraa kuljetetaan Parikkalan kautta myös Venäjälle päin. Ennusteen mukaan noin 30 prosenttia rajanylityspaikan potentiaalisista tavaramääristä suuntautuu Suomesta Venäjälle. Taulukko 1. Kuormattujen kuorma-autojen toteutuneet määrät raja-asemilla vuonna 2011 sekä ennusteet vuosille 2020 ja Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaikutukset muiden rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen määriin ovat vähäiset. Ennusteen mukaan Parikkala Syväoron avaaminen kansainvälisenä vähentää muiden Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen ennustettuja kuljetusmääriä vain 1 4 prosenttia. Vaikutus tulee näkymään lähinnä Imatralla, jossa raskas liikenne vähenee 3-4 prosentilla eli noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Näistä noin puolet on tyhjiä kuorma-autoja. Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla ennustemäärät eivät muutu oleellisesti. Tarkastelluilla hankkeilla on hyvin vähän vaikutusta myöskään Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennusteessa oletettiin, että tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 määriin verrattuna. Suomen vienti Venäjälle kasvaa vastaavasti 33 prosenttia ja 100 prosenttia. Ennuste on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä (Liite 3). Ennusteen perusteella Parikkala Syväoro tulee olemaan merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka, jonka liikennemäärät kasvavat huomattavasti kansainvälisen liikenteen aloittamisen jälkeen. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen ei juuri vähennä lähimpien rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen rajanylitysmääriä, vaikka Parikkala Syväoron rajanylitysten määrät kasvavat 4-5-kertaa suuremmiksi. Tämä kertoo siitä, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle on kysyntää ja rajanylityspaikka houkuttelee uusia rajanylittäjiä. 27
9 2.4. Viranomaisten arviot Parikkala Syväoron kokonaisliikenteestä Suomen viranomaisten arviot Parikkala Syväoron liikennemääristä kansainvälistämisen jälkeen ovat noin rajanylittäjää vuodessa. Rajaviranomaisten puolesta venäläiset voisivat sallia henkilöliikenteen Parikkala Syväorossa ilman, että suuret investoinnit ovat Suomen puolella välttämättömiä. Investoinnit ovat tarpeen, kun rajanylitysmäärät kasvavat noin :een. Kun Parikkalaan rakennetaan täysin uusi raja-asema, se tullaan mitoittamaan rajanylittäjälle vuodessa. Tavoitteessa on otettu huomioon se, että aiemmin avattujen kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikennearviot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kansainvälistämisen jälkeen Parikkala Syväoroon todennäköisesti siirtyy rajanylittäjiä muilta rajanylityspaikoilta, lähinnä Imatralta ja Niiralasta. Rajanylityspaikan kansainvälistäminen tuo helpotusta isojen rajanylityspaikkojen ruuhkiin etenkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä lomasesonkeina. Rajanylityspaikka tarjoaisi uuden reitin myös ostosmatkailijoille. Pietarilaisten ostosmatkailu suuntautuu tällä hetkellä Lappeenrantaan ja Imatralle, ja Petroskoista mennään ostoksille Joensuuhun. Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen osa Petroskoista tulevista ostosmatkailijoista voi suunnata ostoksille myös Parikkalaan, Savonlinnaan, Imatralle tai Lappeenrantaan. Lisäksi Parikkala Syväoro voi toimia rajanylityspaikkana niille matkailijoille, jotka suuntaavat lomailemaan Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Keski-Suomesta Laatokalle ja Pietariin. Suomesta Venäjälle suuntautuvien ostosmatkojen määrän suuri kasvu on epätodennäköisempää, sillä Venäjältä haetaan lähinnä polttoainetta, tupakkaa ja alkoholia. 3. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitseva Parikkala Syväoron rajanylityspaikka perustettiin vuonna Rajanylitysliikenne alkoi perustamista seuraavana vuonna, ja on jatkunut vuodesta 2000 lähtien keskeytyksettä. Rajanylityspaikka on avoinna maanantaista perjantaihin kello Rajanylityspaikka sijaitsee kahden suuren järvialueen, Laatokan ja Saimaan välissä. Parikkala sijaitsee 115 kilometrin etäisyydellä Niirala-Värtsilän rajanylityspaikasta ja 60 kilometrin etäisyydellä Imatra-Svetogorskin rajanylityspaikasta. Parikkala Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jota vuoden 1994 valtionsopimuksen mukaan suomalainen ja venäläinen henkilö-, ajoneuvo- ja tavaraliikenne voi käyttää yksinkertaistetussa järjestyksessä. Rajaviranomaiset 28
10 6. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan edellytykset ja mahdollisuudet 6.1. Perustelut Parikkala-Syväoron kehittämiselle Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämiselle on kaksi tärkeää perustetta: uudet tiet ja tavaraliikenteen huomattava kysyntä. 1) Tiet Uusi, kunnostettu liittovaltion Sortavala-tie Pietarista Lahdenpohjaan on merkittävin Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan kehittämistä puoltava tekijä. Se on toinen merkittävä liittovaltion tie Pietarista rajalle ja tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpi. Skandinavia-tien (Pietari Viipuri Vaalimaa) välityskyky käy pieneksi, vaikka se rakennetaankin kaksisajoraitaiseksi lähivuosina. Rajan ylittäväinen autojen osuus sen liikenteestä on jo yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on jo niin suuri, että Pietarista rajalle tarvitaan toinen valtatietasoinen väylä. Se siis on nyt olemassa. Osa Soratavala-tien liikenteestä suuntautuu Imatralle, mutta tarvitaan ehdottomasti myös Parikkala Syväoron rajanylityspaikka. Liikenneministeriön vuoden 1993 selvityksen (A Study on transport Infrastructure of St. Petersburg and the Leningrad region) liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2005 rajanylittäviä autoja on (B scen. moderate growth). Se on lähellä tämän päivän tilannetta, joka on noin autoa. Saman ennusteen mukaan maksimipotentiaali Pietarin ja Suomen välillä on autoa vuorokaudessa. Ennusteessa Pietarin alueen asukasmäärä oli ennusteessa 5 miljoonaa. Nyt se on 7 miljoonaa. Nämä luvut osoittavat, että Pietarin alueen kysyntä on erittäin suuri ja että liikenteen kasvun voi olettaa jatkuvan kohtalaisena. 2) Tavaraliikenne Parikkala Syväoro olisi merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raskaan liikenteen rajanylitykset kasvavat 4 5- kertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Ennuste tukee vahvasti Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Ennustetta on käsitelty tarkemmin kappaleessa ) Saimaan ja Laatokan luonto- ja kulttuurimatkailu Parikkalan ja Lahdenpohjan sijainti Saimaan ja Laatokan välissä mahdollistaa erinomaiset edellytykset matkailupalvelujen kehittämiselle. Saimaan ja Laatokan luontokohteet sekä Valamon luostari tulevat houkuttelemaan huomattavasti nykyistä enemmän venäläisiä ja suomalaisia turisteja Sortavala-tien ja Ihala- Raivio-valtion raja -tien parannusten valmistumisen jälkeen. 4) Ostosmatkailu Venäläisten ostosmatkailu käynnistyy Parikkalan alueella, kun henkilöliikenne sallitaan Parikkala Syväorossa ilman erillislupia. Ostosmatkailu lisää tuotteiden ja 40
11 palvelujen kysyntää, luo edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle ja tuo alueelle lisää tuloja Poliittinen keskustelu Suomen ja Venäjän viranomaiset pitävät Parikkala Syväoroa tärkeänä rajanylityspaikkana. Viranomaiset ovat valmiita laajentamaan rajanylityspaikan toimintaa, kun asiasta on saatu kummankin valtion päätös. Karjalan tasavalta on nostanut asian esiin viimeksi tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen ja suomalaisen delegaation tapaamisessa elokuussa Hudilainen kertoi suomalaisille Ihala-Raivio-valtion raja -tien rakentamisesta ja rajanylityspaikan kehittämisestä. Hudilainen totesi, että Karjalan tasavalta on tehnyt hakemuksen Venäjän valtion raja -ohjelmaan Parikkala Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentamisesta. Karjalan tasavallan tavoitteena on, että vaatimusten mukainen Syväoron raja-asema otetaan käyttöön vuosina Rajanylityspaikka on Karjalan tasavallan ensisijainen kehityskohde. Parikkala Syväorosta on keskustelu myös erilaisissa foorumeissa ja kokouksissa, joissa viranomaisten suhtautuminen rajanylityspaikan rajoitusten poistamiseen ja kansainvälistämiseen on ollut myönteinen. Yle uutisten ( ) mukaan Suomen ulkoministeriön kanta on myönteinen Parikkala Syväoron kansainvälistämiselle. 7. Yhteenveto ja suositukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on kahden valtion ja neljän alueen yhdistäjä. Se sijaitsee merkittävällä paikalla lähellä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin rajaa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajanylityspaikan kautta muodostuu lyhyt reitti Saimaan ja Laatokan luontokohteiden välille. Rajanylityspaikan nykyinen tilapäinen status kuitenkin rajoittaa matkailu- ja liiketoimintayhteyksien muodostumista alueiden välillä sekä vaikeuttaa palvelujen ja yritystoiminnan kehittymistä. Karjalan tasavallan alueella käynnistyneet tiehankkeet parantavat merkittävästi Parikkala Syväoron mahdollisuuksia toimia kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Sortavala-tiestä muodostuu uusi yhteys Suomeen. Tie tulee houkuttelemaan huomattavia määriä tavaraliikennettä ja matkustajia Pietarista. Peruskorjattu Ihala- Raivio-valtion raja -tie on hyvälaatuinen tieyhteys Sortavala-tieltä Parikkala Syväoroon. Parikkala Syväoron kansainvälistämisestä tulee tehdä valtiotasoinen päätös. Se pitää saada aikaan nopeasti, sillä tie rajanylityspaikalle on valmis vuoteen 2015 mennessä ja federaation Sortavala-tie on valmis Sortavalaan asti vuoteen 2017 mennessä. Silloin kansainvälinen rajanylitysliikenne on mahdollista aloittaa. 41
12 Parikkala Syväoroon tehdyn tavaraliikenne-ennusteen mukaan rajanylityspaikalla tulee olemaan merkittävästi tavaraliikennettä rajanylityspaikan kansainvälistämisen ja Karjalan tasavallan alueella käynnissä olevien tiehankkeiden valmistumisen jälkeen. Raskaan liikenteen määrä kasvaa 4 5- kertaiseksi vuoden 2011 määrästä. Se tarkoittaa, että raskaan liikenteen liikennemäärät kasvavat Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan vastaavien liikennemäärien tasolle. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen on merkittävä kehityssysäys Parikkalan ja Lahdenpohjan alueille. Loma- ja ostosmatkailu lisää palvelujen ja tuotteiden kysyntää rajan läheisyydessä. Palvelujen määrä ja laatu nousevat, mikä parantaa alueen työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Alueen yritykset hyötyvät myös parantuneista kuljetusyhteyksistä ja yhteistyömahdollisuuksista. Ehdotamme, että Parikkalan kunta järjestää tapaamisen, jossa ovat mukana Venäjän rajanylityspaikkahallinnon päällikkö ja Suomen rajaviranomaiset. Tapaamisen tarkoituksena olisi Parikkala Syväoron tilanteen selvittäminen ja ryhtyminen toimenpiteisiin rajanylityspaikan kehittämiseksi. Lisäksi ehdotamme, että rajanylityspaikasta tehdään uutta esittelymateriaalia, jossa parantuneiden tieyhteyksien hyödyt nostetaan esiin ja jossa esitellään rajanylityspaikalle tehtyä tavaraliikenne-ennustetta. 42
13 PARIKKALA - SYVÄORO RAJANYLITYSPAIKAN TAVARALIIKENNE- ENNUSTE (7) Tiivistelmä Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuustekijöitä. Talouden kysynnän ja tarjonnan muutokset vaikuttavat tavaroiden liikkumiseen. Tässä työssä lähtökohdaksi valittiin selvityksessä Suomen ja venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 (LVM:n julkaisuja 5/2013) tehdyt oletukset Venäjän talouden ja kaupan kasvusta. Suomen tuonti Venäjältä kasvaisi selvityksen mukaan 21 % ja vienti Venäjälle 33 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä vastaava kasvu olisi 63 % ja 100 %. Parikkala - Syväoro raja-aseman avaaminen ympärivuorokautiselle tavaraliikenteelle helpottaisi jatkossa osaltaan Kaakkois-Suomen raja-asemien ruuhkautumista. Karjalassa parannettavat tieyhteydet (Ihala-Raivio-valtion raja -tie sekä Sortavala -tie uudella linjauksella) nopeuttaisivat Suomen ja Venäjän välisiä tiekuljetuksia erityisesti Parikkala Syväoro raja-aseman kautta, mutta myös esimerkiksi Niiralan rajaaseman kautta tapahtuvat kuljetukset voisivat hyötyä tiehankkeista. Parikala Syväoro raja-aseman kautta kuljetetaan nykyisin tavaraa (pääosin raakapuuta) lähinnä vain Venäjältä Suomeen päin. Vuonna 2011 raja-aseman ylitti keskimäärin 21 raskasta kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteen mukaan rajaaseman potentiaalinen tavaraliikenne voisi kasvaa 4 5 kertaa nykyisiä määriä suuremmaksi. Tämä tarkoittaisi vuoden 2020 tilanteessa yhteensä noin 150 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormattuja ajoneuvoja tästä olisi vajaat 90. Potentiaalisia tavararyhmiä raja-aseman kautta tapahtuviksi kuljetuksiksi ovat raaka-aineet, kemikaalit sekä myös paperi- ja metallituotteet. Raja-aseman palvelutason parantaminen ja nopeammat tieyhteydet Venäjän Karjalassa mahdollistaisivat tavaroiden kuljetukset nykyistä paremmin myös Suomesta Venäjälle päin. Ennusteen mukaan raja-aseman potentiaalisista tavaramääristä noin 30 % voisi suuntautua Suomesta Venäjälle. Vaikutukset muiden Kaakkois-Suomen raja-asemien tieliikenteen kuljetusmäärin olisivat varsin vähäisiä. Eniten vaikutusta olisi Imatran raja-aseman kautta tapahtuviin kuljetuksiin. Raskas liikenne vähenisi ennusteen mukaan kuitenkin vain 3 4 %:lla eli ajoneuvolla vuorokaudessa. Tästä määrästä noin puolet olisi tyhjiä kuormaautoja. Niiralan raja-aseman potentiaaliset ennustemäärät eivät oleellisesti muuttuisi. Tarkastelluilla hankkeilla olisi vähäisiä vaikutuksia myös Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennustetut potentiaaliset rautatiekuljetukset Imatran ja Niiralan raja-asemien kautta vähenisivät yhteensä noin tonnilla vuonna 2020.
Toinen valtatie Pietarista Suomeen
Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotVenäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy
Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT
LisätiedotEtelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että
1 PM 23.2.2015 Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotImatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka
Imatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka Imatra-Svetogorsk, kansainvälisen rautatieyhteyden kehitys -seminaari 29.9.2017 Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Eversti Ismo Kurki KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO
LisätiedotPARIKKALAN RAJANYLITYSPAIKAN VAIKUTUSSELVITYS
PARIKKALAN RAJANYLITYSPAIKAN VAIKUTUSSELVITYS MUUTOKSET TOIMINTA- YMPÄRISTÖSSÄ ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TUOREIMMAT TOTEUTUMATIEDOT LIIKENNE-ENNUSTEET 2020 JA 2030 KUSTANNUS- VAIKUTUKSET VUONNA 2014
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotNiiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen
2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotVenäläiset kuluttajat Suomessa
Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotVenäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia
Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11
LisätiedotKotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa
1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotTieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla
Tieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2-212 Toteutuma heinäkuu loppuvuosi ajon.lkm ajon.lkm Vaalimaa Nuijamaa Imatra 1 2 1 2 1 1 1 1 1 1 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 2 21 22 23 24 25
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotLaittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
LisätiedotParikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Liikenne-ennuste
Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen Liikenne-ennuste Julkaisuja 5/2015 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotLiikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat
Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,
1 Pääministeri Juha Sipilän hallitus VETOOMUS Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 17.11.2017 ASIA Rajaliikenteen sujuvuus Etelä-Karjalan kauppakamarin perustehtävänä on kauppakamarilain
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotEtelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet
Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017
Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotUKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla
UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka
LisätiedotTutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy
Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2010
TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotRajaliikennetilasto 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009
LisätiedotKasvavan rajaliikenteen hallinta
Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät, kevät Melolinna Heikki
Alueelliset kehitysnäkymät, kevät 2017 24.4.2017 Yritysnäkökulma, Kaakkois-Suomi PK-yritysten suhdannenäkymät: 52 % uskoo suhdanteiden pysyvän ennallaan (koko maa 47 %), paranemista ennakoi 38 % (koko
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotNiiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys
Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun
LisätiedotAlueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
LisätiedotLiikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä
Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 ::
LisätiedotSalanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003
Salanne Pöyskö Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Ilkka Salanne, Tuomo Pöyskö, Jukka-Matti Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 14/2004 TIEHALLINTO
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit
LisätiedotRajaliikennetilasto 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2017 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2010-2017 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011
LisätiedotRajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa
LisätiedotVenäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa
Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit
LisätiedotSuomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
LisätiedotVenäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014
Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotRajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys
RAPORTTEJA 31 2013 Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys ELINA VÄISTÖ NOORA SALONEN KAISA MÄKINEN RAPORTTEJA 31 2013 RAJALIIKENTEEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN ESISELVITYS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotRajaliikennetilasto 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2018 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2010-2018 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotTUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS
16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotSavonlinnan Venäjäohjelma 2015
Savonlinnan Venäjäohjelma 2015 Savonlinnan kaupungin strategia Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa:
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa Otto Hella PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KANSAINVÄLISTÄMI- NEN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMatkatoimistokysely Venäjällä
Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotPARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN
DEVELOPMENT OF PARIKKALA SYVÄORO BORDER CROSSING PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomi -Venäjä Naapuruusohjelma 1 1. HANKETIEDOT Hankkeen nimi: Development of Parikkala Syväoro
LisätiedotRajaliikennetilasto 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2017
SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu
: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu 23.1.2019 Ennusteet tulevasta keväästä 10 Ennusteet kevätkaudelle 2010-2019 5 0 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015
LisätiedotRajaliikennetilasto 2016
Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotValtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila
Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotValtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotAlueellisia näkymiä, Kaakkois-Suomen ELY-alue, syksy 2017
Alueellisia näkymiä, Kaakkois-Suomen ELY-alue, syksy 2017 27.10.2017 Työllisyys- ja taloustilanne iso kuva Kaakkois-Suomi: Työttömien työnhakijoiden määrä laskee. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys laskussa.
LisätiedotPortti EU:sta Venäjälle
IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotVIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009
FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja
LisätiedotRahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta
Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.
Lisätiedot