SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy"

Veikko Salminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

2 Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen sijainnin Itämerimaxmeriväylän Ensiluokkaiset logistiset lisäarvopalvelut Kattavat tieyhteydet Suomeen ja Venäjälle *Suurin yleissatama

3 Port of HaminaKotka Universaalisatama Kontit Roro Storo Lolo Kuivabulk Nestebulk Projektit Etäisyydet Alueet Pääkaupunkiseutu 100 km Raja 35 km Pietari 245 km Moskova 970 km Maa-aluetta 1100 ha Vesialuetta 1400 ha

4 HAMINAKOTKA SUOMEN JA VENÄJÄN KANSANTALOUKSIEN KULJETUSTEN JA NIIDEN YHDISTELMIEN PALVELUKSESSA milj. tonnia SUOMEN SUURIMPIEN YLEISSATAMIEN TAVARALIIKENNE e2011 HAMINAKOTKA HELSINKI NAANTALI RAUMA PORI KOKKOLA Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto, omat ennusteet

5 METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET HAMINAKOTKASSA 2001-e tonnia e2011 Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto, omat ennusteet

6 Visio Itämeren kilpailukykyisin universaalisatama, joka palvelee asiakkaitaan joustavasti ja luotettavasti 24/7 Keskitymme Suomen ja Venäjän kansantalouksien kuljetusten ja niiden yhdistelmien palvelemiseen

7 Merkitys Kotkan ja Haminan kaupunkien päätös yhdistää satamansa synnytti Kymenlaaksoon suursataman joka on maan suurin yleis-, vienti-, kontti-, metsäteollisuus- ja transitosatama. Yhdistetyt tonnimäärät 2011 yhteensä 16,5 miljoonaa tonnia mikä on noin 50% enemmän kuin Suomen toiseksi suurimmassa yleissatamassa. Ennustettu konttiliikenne vuodelle 2011 yhteensä TEU-yksikköä.

8 Omistuksen organisointi, omistajaohjaus ja päätöksenteko Omistajaohjaus tapahtuu osakassopimuksen pohjalta yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen kautta Ylin päätösvalta HaminaKotka Satama Oy:stä omistaa Kotkan kaupunki 60 % ja Haminan kaupunki 40 % Ylintä päätösvaltaa HaminaKotka Satama Oy:ssä käyttää yhtiökokous Yhtiökokouksessa valitaan Sataman hallituksen jäsenet. Päätöksenteko Päätöksenteko tapahtuu kulloinkin voimassaolevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti ja lain enemmistö- ja määräenemmistöpäätösvaatimuksia noudattaen, lukuun ottamatta asioita, jotka on yhtiökokouksessa sovittu päätettäväksi yksimielisesti. Hallitus Yhtiön hallituksen tehtävänä on huolehtia Sataman hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä, joista enemmistöosakas nimeää viisi ja vähemmistöosakas kolme.

9 Kilpailijat HaminaKotkan kotimaiset kilpailijat voidaan ryhmitellä liikenteittäin satamiin, jotka ovat asiakkaille vaihtoehtoisia väyläyhteyksiä. Konttiliikenne - Helsingin satama Metsäteollisuus - Rauma, Pori, Hanko, Oulu ja Kemi Autoliikenne Hanko ja Turku Transitoliikenne Kokkola Kaivosteollisuus Kemi ja Kokkola Ulkomaisista satamista Ust Luga, Pietari, Primorsk Venäjällä, Riika ja Ventspils Latviassa, Klaipeda Liettuassa sekä Tallinna ja Sillamäe Virossa kilpailevat Venäjän transitosta. HaminaKotkan vahvuudet kilpailijoihin nähden: Toimivat jatkoyhteydet Turvallisuus Kehittyneempi infra sekä sisäisesti että ulkoisesti Toimivat järjestelmät Heikkoudet kilpailijoihin nähden: Heikot vaikutusmahdollisuudet kansallisiin ja paikallisiin strategisiin päätöksiin Taustainfran osittainen keskeneräisyys Heikot vaikutusmahdollisuudet vieraan valtion liikennepoliittisiin päätöksiin Tavoite Vahvempi asiakkaiden vaikutusmahdollisuus strategisiin ja poliittisiin päätöksiin Toimenpiteet Reittimarkkinointi yhteistyöpartnereiden kanssa sekä suoraan asiakkaille Lobbaustoiminta PR-toimenpiteet

10 Markkina-asema Suomessa HaminaKotkan osuus Suomen merisatamien liikenteestä 2010 tn HaminaKotkan liikenne Suomen merisatamien liikenne yhteensä HaminaKotkan markkinaosuus Suomen merisatamien liikenteestä Kauttakulkuliikenne ,4 % Kauttakulkuliikenne kontit (lastikontit) ,3 % Konttiliikenne (lastikontit) ,9 % Kuorma-autoliikenne ,7 % Ulkomaan tavaraliikenne ,5 % Yleistä Suomen markkinat eivät tule kasvamaan kovinkaan nopeasti Suurin kasvupotentiaali on transitoliikenteissä Kotimaan tavaraliikenne 0 0 0,0 % Tavoite Suurentaa HaminaKotkan osuutta viennissä, tuonnissa ja transitoliikenteissä Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto

11 Asema Itämerellä Kokonaisliikenteessä n. 15. suurin Kuivarahdissa sijalla 5-8 Konttiliikenteessä 3. suurin Tavoite Kilpailuaseman vahvistaminen Toimenpiteet Reittimarkkinointi yhteistyöpartnereiden kanssa sekä suoraan asiakkaille Lobbaustoiminta PR-toimenpiteet

12 Tavoite ja toimenpiteet Tavoite 25 % Suomen yleissatamien kautta kulkevista tavaramääristä tilanne tällä hetkellä 20 % Toimenpiteet Markkinointi ja myyntitoimenpiteet kohdisttaan vahvuudet hyödyntäen erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tuettava satamasidonnaisen teollisuuden etabloitumista alueelle. Tuettava transitoliikenteiden kehitystä.

13 Kohderyhmät ja asiakkaat Kohderyhmät Suurin osa liikenteestä on sidoksissa HaminaKotkan maantieteelliseen asemaan, joka on sataman tärkein kaupallinen vahvuus olemassaolevan infran lisäksi Tuonti- ja vientiteollisuus Ulkomaankauppa Kotimaan liikenteet Transitoliikenteestä huolitsijat, operaattorit ja varustamot Satamasidonnainen teollisuus Tärkeimmät asiakasryhmät Metsäteollisuus Kemianteollisuus Huolintaliikkeet Operaattorit Projektiteollisuus Metalliteollisuus Varustamot Palvelutarjonta Toimiva infra Varastointi Logistiikka Monipuoliset linja- ja varustamoyhteydet

14 Vahvuudet Sijainti ja yhteydet Itämeren 3. suurin konttisatama Metsäteollisuuden ykkössatama Merkittävä autosatama Huomattava nestesatama Pystytään palvelemaan kaikkia asiakkaita ja liikenteitä Toimiva ja avoin kilpailu Hyvät suhteet omistajiin Henkilökunnan ammattitaito Alueen osaava työvoima ja koulutusmahdollisuudet Tahtotila uusiutua Sataman läheinen logistiikka- ja teollisuuskeskittymä Rajattomat laajennusmahdollisuudet Itämeri-max-syväväylä Mahdollisuudet Rajattomat laajennusmahdollisuudet Tullin toimivuus Venäjän kauppa Maailmankaupan kehitys Uusi teollisuus Bulkin kasvumahdollisuus Projektilastit Ympäristöllinen edelläkävijyys Heikkoudet Velkaisuus Omistajien yhteisen tahtotilan haku kesken Transiton negatiivinen imago Metsäteollisuuden väheneminen Valtion rajallinen halu ja mahdollisuus investoida infrayhteyksiin Uhat Pääomavaltainen ala Venäjän ja Baltian satamien kehitys Maailmantalouden taantuma Venäjän poliittinen ennakoimattomuus Metsäteollisuuden alasajon jatkuminen Työmarkkinariidat Turvallisuusriskit S W O T

15 Elinkeinoelämän kuljetusten merkittävimmät ongelmat ja uhat Tärkeimmät maantieyhteydet (E18, VT15, VT12, VT 26 ja VT6) eivät ole niiden kuormitusta vastaavassa kunnossa E18 = VT7 poikkeuksellisesti kirjattu yksittäisenä tiehankkeena hallitusohjelmaan ja suunnitelman mukaan E18 moottoritietasoisena valmis 2015 (Turku-Vaalimaa väli) Osin palanneet rekkaruuhkat Hamina- jopa Kotka-Vaalimaa välillä ja raja-asemilla Kevyen ja raskaan liikenteen erottamista lykätty Rekkaparkin rakentamispäätöstä lykätty Mahdolliset rekkaparkki- ja tiemaksut Rautateiden läpäisykyvyltään riittämättömät rataverkot ja pihat Keskeisten yhteysvälien akselipainot 25 tonniin 1100 metrin junapituudet mahdollistavat ratapihat

16 TEU KONTTILIIKENNE SUOMEN YLEISISSÄ SATAMISSA e e2011 HELSINKI HANKO KEMI OULU PORI RAUMA TURKU HAMINAKOTKA Lähde: Satamaliitto, omat ennusteet

17 HaminaKotkan Satama on kasvava ja dynaamisesti kehittyvä logistinen ja teollinen keskittymä sekä Suomen suurin yleissatama Operatiivinen toiminta Kilpailukyky ja innovatiivisuus Ympäristövastuu ja kestävä kehitys Ennakointi ja reaktiokyky Strateginen sijainti Neutraliteetti, katalysaatio ja koordinaatio Toimintaedellytykset Edelläkävijyys Kansainvälisyys Avoimuus Ennakoitavuus Palveluhenkisyys Tehokas markkinointi Kriittiset menestystekijät Suurin Suomessa Itämeren johtavien satamien joukossa Teollisuuden ja logistiikan johtava keskittymä Logistiset lisäarvopalvelut Hyvät rautatie-, maantie- sekä meriväyläyhteydet Lähes rajattomat laajennusmahdollisuudet Turvallisuus Jatkuva kehittyminen Monipuolinen palveluverkosto Universaalisatama Venäjä Metsäteollisuus Nestekuljetukset Kontit

18 HaminaKotkan kilpailuetuna ovat toimiva infra, tehokkaat järjestelmät, alusliikenteen frekvenssitiheys, hyvät maa- ja merikuljetusväylät sekä varastoinnin ja jatkokuljetusten turvallisuus Toiminta luo lisäarvoa yrityselämälle Tuki- ja kehityspalvelut Tavaraliikenne Konttiliikenne Transitoliikenne Hamina Kotka

19 Satamatoiminnan klusteroitumisen lisääminen HaminaKotkassa Tiukka kilpailutilanne HaminaKotkan erikoistumisalueet ovat Suomen kattavimmat. Liikenteen kasvupotentiaali suuri Sataman laajennusmahdollisuudet lähes rajattomat Logistiikka Klusteroituminen Teollisuus Tuki- ja kehityspalvelut

20 Superkiitokset

Samankaltaiset tiedostot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen