TERVEYDENHOITAJAKOULUTUKSESSA SAAVUTETTU AMMATILLINEN OSAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAKOULUTUKSESSA SAAVUTETTU AMMATILLINEN OSAAMINEN"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAKOULUTUKSESSA SAAVUTETTU AMMATILLINEN OSAAMINEN Maarit Heikkilä PRO GRADU TUTKIELMA Hoitotiede Turu yliopisto Hoitotietee laitos Helmikuu 2015

2 TURUN YLIOPISTO Hoitotietee laitos MAARIT HEIKKILÄ: Terveydehoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie Pro gradu tutkielma: 69 sivua, 16 liitesivua. Hoitotiede Helmikuu 2015 Yhteiskuassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat terveydehoitaja työkuvaa ja lisäävät vaatimuksia myös terveydehoitajakoulutusta kohtaa. Koulutukse tulisi vastata työelämä tarpeita. Tämä tutkimukse tarkoituksea oli kuvata terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista terveydehoitotyö eri osaamisalueilla sekä iide vastaavuudesta käytäö terveydehoitotyö kassa. Tutkimusaieisto kerättii terveydehoitajilta, jotka olivat valmistueet vuoa 2010 tai se jälkee ja joilla oli 1kk 3 vuotta työkokemusta terveydehoitaja työstä. Tutkimusaieisto kerättii toukokuussa 2014, tätä tutkimusta varte laaditu sähköise kysely avulla. Tutkimusaieisto koostui terveydehoitaja (vastausprosetti 33) vastauksista. Tutkimusaieisto määrällie osuus aalysoitii tilastollisi meetelmi SPSS 22 tietokoeohjelmalla epäparametriste testie avulla ja laadullie aieisto iduktiivisella sisällö aalyysillä. Terveydehoitajat arvioivat koulutuksessa saavutetut valmiudet eri terveydehoitotyö osaamisalueilla keskikertaisiksi. Parhaat valmiudet terveydehoitajat arvioivat saaeesa eettisee toimitaa terveydehoitotyössä. Heikoimmat valmiudet he arvioivat saaeesa yhteiskuallisee ja moikulttuurisee terveydehoitotyöhö. Yli puolet tutkimuksee osallistueista terveydehoitajista arvioi koulutuksessaa saavuttamaasa ammatillise osaamise vastaee hyvi terveydehoitotyö vaatimuksia. Toisaalta koulutukse koettii oleva liia teoreettie ja koulutukse sisällö toivottii paiottuva ykyistä eemmä terveydehoitotyöhö. Koulutukse koettii kuiteki atava hyvä perusta terveydehoitajaa toimimiselle. Työ koettii opettava ammattii parhaite ja tämä vuoksi terveydehoitajat toivoivat lisää harjoittelua koulutuksee. Tämä tutkimukse perusteella voidaa todeta, että koulutuksessa saavutettu ammatillise osaamise taso oli keskikertaie. Koulutuksessa tulisi käyttää sellaisia opetusmeetelmiä, jotka kehittävät opiskelijoide itseäistä ja kriittistä ajattelua ja mahdollistavat paremmat valmiudet vastata yksilöide, perheide ja yhteisöje tarpeisii. Tulevaisuudessa voidaa miettiä, voiko koulutusta paiottaa opiskelija kiiostukse mukaa vai oko ratkaisu erikoistumisopioissa. Tutkimukse tuloksia voidaa hyödytää ammattikorkeakouluissa terveydehoitajakoulutuksessa, täydeyskoulutuksessa sekä koulutukse ja työelämä yhteistyötä kehitettäessä. Asiasaat: ammatillie osaamie, osaamisvaatimukset, terveydehoitaja, terveydehoitotyö

3 UNIVERSITY OF TURKU Departmet of Nursig Sciece MAARIT HEIKKILÄ: Professioal competece achieved durig the public health urse educatio Master s Thesis: 69 pages, 4 appedices (16 pages) Nursig Sciece February 2015 The chages i society ad i workig life ifluece work of public health urses ad icrease the demads for the educatio. The purpose of this study was to describe public health urse s (PHN) evaluatio of the competece give by their educatio i differet expert areas of public health ursig ad it s equivalecy with public health ursig i practice. The target group of the study was public health urses who had graduated i 2010 or later ad had workig experiece betwee oe moth ad three years. The data was collected i May 2014 by a webbased survey, developed for the purposes this research. The study material comprised of aswers give by public health urses (respose rate 33). The quatitative material was aalysed by oparametric tests by the SPSS 22 statistical programme ad the qualitative material by iductive cotet aalysis. Public health urses estimated the competece give by their educatio i differet expert areas of public health ursig oly as moderate. They evaluated that they had achieved their highest competece i ethical behavior i health care ad lowest oe i social ad multicultural health care. The fidigs of the study revealed that little over 50 of public health urses evaluated their level of competece achieved i educatio well compatible with the requiremets of practical health care. O the other had they felt that educatio was too theoretical ad hoped that educatio would focus more o public health ursig. However, they felt that their educatio gives a good basis for workig as a public health urse but they really lear their professio by practice. That is why public health urses hoped that practical traiig i educatio would be icreased. Based o the study it ca be cocluded that the level of competece after educatio was moderate. Teachig methods used i educatio should more develop studet s idepedet ad critical thikig ad give better acquiremets to correspod the eeds of idividuals, families ad commuities. I the future we should cosider, if studets could focus o areas they are iterested i or should they specialize i areas they are workig i. The results of this study ca be used i the public health urse educatio, i cotiuig educatio ad i developig the cooperatio betwee educatio ad workig life. Keywords: professioal competece, qualificatios, health care, public health urse

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TERVEYDENHOITAJAKOULUTUS 8 3 TERVEYDENHOITAJAN TYÖNKUVA JA OSAAMISALUEET Tiedohaku Terveydehoitaja työkuva Terveydehoitaja ammatillie osaamie Terveydehoitaja osaamisalueet Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja työelämä vastaavuus 21 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 23 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimusprosessi kuvaus Tutkimukse kohderyhmä Aieistokeruumeetelmä Aieistokeruu Tutkimusaieisto aalyysi 27 6 TUTKIMUSTULOKSET Kohderyhmä kuvaus Terveydehoitaja koulutuksessa saavuttama ammatillie osaamie osaamisalueittai Terveydehoitaja osaamisalueide summamuuttujat Eettie toimita terveydehoitotyössä Terveyde edistämie ja kasaterveystyö Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä 36

5 6.2.6 Lasta odottavie perheide terveydehoitotyö Laste, kouluikäiste ja uorte ja heidä perheidesä terveydehoitotyö Työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto Ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö Terveydehoitajie arvio koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta 42 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimukse luotettavuus Tutkimukse eettisyys Tutkimustuloste tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimustuloste hyödyettävyys ja jatkotutkimusehdotukset 64 LÄHTEET 66 LIITTEET Liite 1. Tiedohaku taulukko Liite 2. Aiheesee liittyviä tutkimuksia Liite 3. Saatekirje terveydehoitajille Liite 4. Kyselylomake Turu yliopisto laatujärjestelmä mukaisesti tämä pro gradu tutkielma alkuperäisyys o tarkastettu Turiti OrigialityCheck järjestelmällä.

6 Pro gradu tutkielma taulukot ja kuvio Taulukko 1. Taulukko 2. Terveydehoitajie tämähetkie sijoittumie työelämässä Terveydehoitaja osaamisalueide summamuuttujie keskiarvot ja hajoat Taulukko3. Taulukko 4. Koulutukse atamat valmiudet eettisee toimitaa terveydehoitotyössä Koulutukse atamat valmiudet terveydehoitaja toimia lähtökohtii Taulukko 5. Koulutukse atamat valmiudet terveydehoitotyö ja terveyde edistämise työmeetelmie käyttöö Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Koulutukse atamat valmiudet tartutatautie ehkäisyy, hoitoo ja rokotustoimitaa Koulutukse atamat valmiudet ympäristöterveyde edistämisee. Koulutukse atamat valmiudet yhteiskuallisee ja moikulttuurisee terveydehoitotyöhö Koulutukse atamat valmiudet tutkimus ja kehittämistyöhö sekä johtamisee terveydehoitotyössä Taulukko 10. Koulutukse atamat valmiudet lasta odottavie perheide terveydehoitotyöhö Taulukko 11. Koulutukse atamat valmiudet laste, kouluikäiste ja uorte ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö Taulukko 12. Koulutukse atamat valmiudet työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö ja työterveyshuoltoo Taulukko 13. Koulutukse atamat valmiudet ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö Taulukko 14. Terveydehoitajie arvio koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta Taulukko 15. Terveydehoitajie perustelut arviollee koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta Taulukko 16. Summamuuttujie Crobachi alfakertoimet Kuvio 1. Tutkimusprosessi

7 6 1 JOHDANTO Terveydehoitaja o hoitotyö ja erityisesti terveydehoitotyö, terveyde edistämise ja kasaterveystyö asiatutija ihmise elämäkulu eri vaiheissa (OPM 2006). Terveydehoitaja työ perustaa o terveys ja lähtökohtaa yhteisöllisyys ja työ perustuu asiakkaa ja työtekijä välisee toimitasuhteesee. Työ o terveytee ja elämätapaa vaikuttamista, kuulemista, ammatillista välittämistä, tukemista ja jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä auttamista, rialla kulkemista. (Pesso 2004). Terveydehoitajat työsketelevät äitiys ja lasteeuvoloissa, avosairaahoido vastaaotoilla, kouluja opiskelijaterveydehuollossa, työterveyshuollossa, kotihoidossa, järjestöissä, erilaisissa projektitehtävissä sekä yksityisiä yrittäjiä (Suome Terveydehoitajaliitto 2015). Terveydehoitajia koulutetaa ammattikorkeakoulussa hoitotyö koulutusohjelmassa. Koulutus kestää eljä vuotta ja o laajuudeltaa 240 opitopistettä. Terveydehoitaja koulutus sisältää sairaahoitajakoulutukse ydiosaamise, terveydehoitotyö ammattiopioissa osaamista syveetää terveydehoitotyöhö. Terveydehoitaja laillistetaa terveydehuollo ammattihekilöksi sekä sairaahoitajaa että terveydehoitajaa. Keskeiset osaamisalueet terveydehoitaja työssä ovat opetusmiisteriö (2006) mukaa; eettie toimita terveydehoitotyössä, terveyde edistämie ja kasaterveystyö, yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö, tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä sekä terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa. Vaatimukset terveydehoitajie ammatilliselle osaamiselle ovat laajat ja moipuoliset, mikä asettaa koulutukselle suuria vaatimuksia. Koulutukse tulisi olla ajamukaista ja teoreettise opetukse vastata käytätöä, jotta opiskelijoide olisi helpompi valmistuttuaa siirtyä työelämää. (Pebrat, Skyvell Nilsso, Öhlé & Rudma 2012.) Opiskelijat ovat kokeeet, että heillä tulisi olla koulutukse aikaa eemmä mahdollisuuksia harjoitella työssä tarvittavia taitoja käytäössä (Johaso 2013). Steströmi, Laiee ja Valkose (2005) tutkimuksessa todettii ammattikorkeakouluista valmistueide sosiaali ja terveysala opiskelijoide toivoee, että opiskeluje aikaa olisi ollut eemmä yhteyksiä työelämää, jolloi opiskelu olisi käytäö läheisempää.

8 7 Yhteiskuassa tapahtuvat muutokset, kute tiedo lisäätymie, globalisaatio ja tekologia kehittymie asettavat haasteita terveydehoitajie osaamiselle (Levi, Cary, Kulbok, Leffers, Molle & Polivka 2008) ja vaikuttavat terveydehoitaja työkuvaa ja edellyttävät terveydehoitajilta kykyä kehittää omaa osaamistaa ja valmiutta eliikäisee oppimisee (Suome Terveydehoitajaliitto 2008). Terveydehoitaja työ hyödyt ovat yhteiskuallisesti merkittävät sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. O tärkeää, että terveydehoitaja ammattitaito vastaa sekä sille yleisesti asetettuja että asiakkaide vaatimuksia. Vaikka terveydehoitaja työ tutkimukse historia o pitkä, o terveydehoitajie laajaalaista ammatillista osaamista ja koulutukse yhteyttä siihe o tutkittu vähä. Näi olle o tärkeää tutkia, mite terveydehoitajakoulutuksessa saavutetut ammatilliset valmiudet vastaavat käytäö terveydehoitotyö vaatimuksia ja mikälaiset valmiudet koulutus o ataut terveydehoitotyö eri osaalueilla toimimisee. Tutkimukse avulla saadaa selville e osaalueet, joihi terveydehoitajie arvioide mukaa tulisi tulevaisuudessa paostaa sekä tutkitoo johtavassa että täydeyskoulutuksessa ja e osaalueet, jotka hallitaa hyvi.

9 8 2 TERVEYDENHOITAJAKOULUTUS Terveydehoitajakoulutukse aloitti Suomessa Maerheimi lastesuojeluliitto 1920 luvulla (Simoila 14). Ee keskiastee uudistusta terveydehoitajaksi opiskeltii vasta, ku oli hakittu työkokemusta sairaahoitaja työstä. Erikoistumisopiot kestivät vuode. Vuodesta 1987 alkae opiot perustuivat valtakuallisee opetussuuitelmaa, jolloi sairaahoitajaopiot kestivät 2,5 vuotta ja jatkuivat suoraa vuode terveydehoitajaopioilla. Vuodesta 12 terveydehoitajiksi opiskelevat suorittivat kolme vuode yleissairaahoido opiot yhdessä sairaahoitajiksi valmistuvie kassa ja se lisäksi puole vuode eriytyvät opiot. (Haarala & TervaskatoMäepää 2008.) Vuodesta 19 lähtie terveydehoitajia o koulutettu ammattikorkeakouluissa hoitotyö koulutusohjelmassa. Opiskelijat valitaa suoraa terveydehoitotyö suutautumisvaihtoehtoo. Terveydehoitajakoulutus o vuodesta 2001 asti ollut kestoltaa oi eljä vuotta (240 opitopistettä) ja se sisältää sairaahoitajakoulutukse ydiosaamise. Terveydehoitotyö ammattiopitoja o vähitää 60 opitopistettä, jolloi osaamista syveetää terveydehoitotyöhö, äistä opitopisteistä 30 sisältyy sairaahoitajakoulutukse terveydehoitotyö osioo. Koulutukse tulee täyttää myös EU: sairaahoitajakoulutukselle asettamat laisäädäölliset vaatimukset. Koulutuksee sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joka laajuus o opitopistettä. Terveydehoitotyö ammattiopioissa terveydehoitotyö toimitaympäristöissä, esim. euvoloissa, toteutetaa vähitää 25 opitopistettä ja opiäytetyöä 15 opitopistettä. Suoritettuaa hyväksytysti 240 opitopistettä valmistuva terveydehoitaja (AMK) saa todistukse sekä terveydehoitaja että sairaahoitaja tutkiosta ja häet laillistetaa terveydehuollo ammattihekilöksi sekä sairaahoitajaa että terveydehoitajaa. Halutessaa opiskelija voi saada tutkitotodistukse sairaahoitaja koulutuksesta suoritettuaa 210 opitopistettä. (OPM 2006.) Suomalaie terveydehoitajakoulutus o aiutlaatuie ja terveydehoitaja ammattiimikettä (public health urse) käytetää muualla eritavoi kui Suomessa. Esimerkiksi Eglaissa, Saksassa ja Sveitsissä terveydehoitajat työsketelevät pääasiassa kotisairaahoidossa. Suomessa terveydehoitaja työ perustuu laajaalaisee väestövastuusee eriikäise väestö parissa. (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008.)

10 9 Valtioeuvosto asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) 4 :ssä määritellää ammattikorkeakoulututkitoo johtavie opitoje tavoitteet. Tavoitteea o, tutkio suorittaeella o laajaalaiset käytäölliset perustiedot ja taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oma alasa asiatutijatehtävissä. Häellä tulee olla myös valmiudet seurata ja edistää oma ammattialasa kehittymistä sekä edellytykset oma ammattitaido kehittämisee ja eliikäisee oppimisee. Lisäksi tavoitteea o riittävä viestitä ja kielitaito oma alasa tehtävii sekä kasaivälisee toimitaa ja yhteistyöhö. (Valtioeuvosto asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.) Ammattikorkeakoulutus korostaa teoria ja käytäö yhdistämistä, jote se tehtävää o kouluttaa sekä tietäviä että taitavia osaajia, jotka omaavat sekä käytäöllistä osaamista että tieteellistä tietämistä (Raij 2003). Ammattikorkeakoulutuksee sisältyvällä harjoittelulla o tärkeä asema potilasturvallisuude, kliiise asiatutijuude suhtee sekä teoria ja käytäö yhdistämisessä. Koulutukse ja työelämä yhteistyöllä varmistetaa ammattikorkeakoulutukse työelämävastaavuus, laatu ja ajatasaisuus. Hyvi toteutettu harjoittelu voi parataa valmistueide työllistymismahdollisuuksia. (STM 2012.) Terveydehoitajakoulutukse tavoitteea o ataa perusvalmiudet terveydehoitaja työhö eri toimitaympäristöissä. Yksittäise terveydehoitaja osaamise haasteet paiottuvat se mukaa, missä hä työsketelee. (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008.)

11 10 3 TERVEYDENHOITAJAN TYÖNKUVA JA OSAAMISALUEET 3.1 Tiedohaku Terveydehoitaja ammatillista osaamista sekä arvioita koulutukse ja työelämä vastaavuudesta käsitteleviä tutkimuksia haettii Pubmed (Medlie), Ciahl, Eric, Medic Cochrae ja Joaa Brigss tietokaoista. Haku rajattii vuosia julkaistuihi suome ja eglaikielisii tutkimuksii. Tiedohaku toteutettii syksyllä Hakulausekkeet, hau rajaukset ja hau tulokset o kuvattu tarkemmi tiedohakutaulukossa (Liite 1.). Haut meivät osittai päällekkäi Pubmed (Medlie) ja Ciahl tietokatoje kassa, joka vuoksi Ciahltietokaasta jätettii ottamatta jo Pubmedtietokaasta löytyeet tutkimukset. Tietoa haettii myös mauaalisesti yliopisto tietokaoista, iteretistä sekä julkaisuje ja lehtie lähdeluetteloista. Tutkimuste sisääottokriteeriä olivat terveydehoitajie koulutuksee, ammatillisee osaamisee ja osaamisalueisii liittyvät tutkimukset sekä koulutukse ja työelämä vastaavuutta koskevat tutkimukset. Tutkimuksee valittii 16 suome ja eglaikielistä tutkimusta (Liite 2). Terveydehoitajie ammatillista osaamista koskevat tutkimukset olivat tehty pääosi Suomessa. Kasaivälisistä tutkimuksista valittii mukaa Irlaissa, Norjassa ja IsoBritaiassa tehdyt tutkimukset. Tutkimukset koskie hoitajie käsityksiä koulutuksesta olivat USA:sta, Taskasta ja Ruotsista. Ulkomaiste tutkimuste tuloste siirrettävyytee tulee suhtautua harkite, johtue esimerkiksi koulutukse erilaisuudesta. Ne haluttii ottaa kuiteki mukaa tutkimuksee, jotta saataisii kuva terveydehoitajie osaamisesta muualla maailmassa. Sama koskee tutkimuksia hoitajie äkemyksistä koulutuksestaa. Koska terveydehoitaja laajaalaista osaamista koskevia tutkimuksia löytyi vähä, otettii tutkimuksee mukaa terveydehoitotyö eri osaamisalueisii kohdistuvia tutkimuksia, väitöskirjoja ja yksi aiheesee liittyvä pro gradu tutkielma. Osa mauaalise hau kautta valituista tutkimuksista o julkaistu ee vuotta Koska koulutukse ja työelämä vastaavuutta käsitteleviä tutkimuksia ei löytyyt koskie terveydehoitajia, valittii tutkimuksia, jotka käsittelivät sairaahoitajie käsityksiä tai arvioita. Tutkimuksista yhdeksä oli tehty laadullisi ja kuusi määrällisi meetelmi. Valittuje tutkimuste äytö astetta voidaa pitää heikkoa koska, suuri osa iistä o

12 11 laadullisia tutkimuksia, joide aalyysi o tehty sisällö aalyysillä, tutkimuste otoskoot ovat pieiä ja mukaa o väitöskirjoja ja pro gradu tutkielma. Tutkimuste poissulkukriteereiä olivat jatkokoulutusta tai täydeyskoulutusta koskevat tutkimukset sekä tutkimukset, joissa ammatillise osaamise yhteyttä oli verrattu muuhu kui koulutuksee, esimerkiksi työvuosii tai työpaikkaa. Pois jätettii myös tutkimukset, jotka kohdistuivat terveydehoitaja toteuttamaa opetuksee. 3.2 Terveydehoitaja työkuva Viime vuosia terveydehoitaja tekemästä työstä o alettu käyttää käsitettä terveydehoitajatyö, jolla tarkoitetaa vai terveydehoitaja ammattipätevyyde omaava hekilö tekemää työtä, jossa korostuu vahva terveyde edistämise äkökulma. Terveydehoitotyö käsittee ajatellaa puolestaa kuvaava mikä tahasa ammattiryhmä tekemää terveydehoitotyötä. Ajakohtaisissa valtakuallisissa suosituksissa ja osaamiskuvauksissa käytetää kuiteki edellee terveydehoitaja työstä terveydehoitotyökäsitettä. (Suome Terveydehoitajaliitto 2015.) Myös tässä tutkimuksessa terveydehoitotyökäsitteellä tarkoitetaa terveydehoitaja tekemää työtä. Terveydehoitajat tekevät työtä lähellä ihmistä: kodeissa, perhesuuittelu, äitiys ja lasteeuvoloissa, kouluissa, työ ja opiskelijaterveyshuollossa, aikuis ja vahusteeuvoloissa, kotihoidossa ja terveyde ja sairaahoitovastaaotoilla. Terveydehoitajat voivat työskeellä myös päihde ja mieleterveystyössä, järjestöissä, suuittelu, johtamis, koulutus ja projektitehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. (Suome Terveydehoitajaliitto 2015.) Terveydehoitaja työ o vastuullista ja itseäistä. Työssä tarvitaa avoimuutta ja aloitekykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja erilaiste ihmiste kohtaamisessa sekä yhteistyötaitoja toimittaessa muide hoitoo osallistuvie kassa. Ammatissa tarvitaa myös esiitymistaitoja sekä hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa. Työ vaatii orgaisoiti ja koordioitikykyä. Jatkuva täydeyskoulutus ja tiedo hakita o tärkeää, koska ala meetelmät ja välieet kehittyvät opeasti. (Työ ja elikeiotoimisto 2010.) Keskeistä terveydehoitaja työssä o väestö osallistamie ja aktivoimie oma terveytesä ylläpitämisee ja edistämisee. Tärkeää o terveyde tasaarvo lisäämie

13 12 ja yhteiskuallise eriarvoisuude vähetämie. Terveydehoitotyö o kokoaisvaltaista, terveyttä raketavaa, terveyde edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimitaa. Terveydehoitotyöllä pyritää edistämää ja ylläpitämää yksilö, perheide, työ ja muide yhteisöje, väestö ja ympäristö terveyttä sekä ehkäisemää sairauksia. (OPM 2006.) Terveydehoitajat ovat itse kuvaeet terveydehoitotyötä terveyde edistämiseksi ja sairauksie ehkäisemiseksi (Pesso 2004). Terveydehoitaja toimitaa ohjaavat terveydehoitotyö arvot ja eettiset periaatteet, joista korostuvat ihmise arvostamie, erilaisuude hyväksymie, puolueettomuus, yksilöllisyys, asiakkaa itsemääräämisoikeude kuioittamie, vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, tasaarvoisuus ja lähimmäise vastuu (Suome Terveydehoitajaliitto 2005). Toimitaa ohjaavat myös voimassa oleva sosiaali ja terveydehuollo laisäädätö sekä Suome terveyspoliittiset lijaukset (OPM 2006). Terveydehuoltolaki (1326/2010) sekä Valtioeuvosto asetus (338/2011) euvolatoimiasta, koulu ja opiskelijaterveydehuollosta sekä laste ja uorte ehkäisevä suu terveydehuollosta ohjaavat ykyää voimakkaasti terveydehoitaja työtä. Terveydehuoltolaissa määritellää mitä palveluita ja millä tiheydellä kua o tarjottava asiakkaillee. Neuvola ja koulu ja opiskelijaterveydehuollo osalta o määritelty tarkastuste ajakohdat ja asiat joita tulee seurata ja tukea. (Terveydehuoltolaki (1326/2010). Asetukse (338/2011) tavoitteea o vahvistaa terveyde edistämistä, tehostaa varhaista puuttumista ja syrjäytymise ehkäisyä, ja tärkeää osaa siiä o mieleterveyde edistämie. (THL 2015.) Terveydehoitaja työ tavoitteet lähtevät yhteiskutapolitiika lisäksi yhteisö kulttuurista sekä yksilö ja perhee elämätilateesta (Suome Terveydehoitajaliitto 2005). Ealta ehkäisevä työ avulla voidaa vähetää kalliita korjaava toimia kustauksia ja hillitä terveydehuollo kasvavia kustauksia ja saada terveempiä kutalaisia (STM 2005). 3.3 Terveydehoitaja ammatillie osaamie Terveydehoitaja tarvitsee työssää ammatillista osaamista, kompetessia, joka voidaa määritellä tarkoittava terveydehoitaja kykyä hallita ammattiisa kuuluvat osaamisvaatimukset (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Ammatillie osaamie muodostuu ammattispesifisestä tiedosta ja taidosta, yleisistä työelämävalmiuksista ja itsesäätelyvalmiuksista (Suome Terveydehoitajaliitto 2008) ja se perustuu jatkuvasti uusiutuvaa ja laajaalaisee, moitieteisee (hoitotiede, muut

14 13 terveystieteet, filosofia, kasvatustiede, yhteiskutatiede ja luootiede) tietoperustaa ja käytäöllisee osaamisee sekä sosiaalisii ja vuorovaikutuksellisii taitoihi. (Kyrölahti 2005, OPM 2006.) Ammatillise osaamise kehittymie o jatkuva prosessi, joka kautta yksilö hakkii iitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita hyödytämällä hä voi vastata ammattitaitovaatimuksii (Ruohotie 2005). Asiatutijuus ei ole olotila vaa jatkuvaa kasvua ja kehitystä vaativa piirre. Ammatillisella pätevyydellä eli kompetessilla tarkoitetaa kykyä suoriutua tehtävästä hyvi sekä ihmise itsesä että muide arvioimaa. (Hildé 2002.) Kompetessi lisäätyy kokemuste, jatkuva tiedohakia ja oppimise myötä. Työelämä vaatimukset ja koulutukse atamat valmiudet luovat perusta ammatillise osaamise kehittymiselle. (Jahoe & VahaeNuutie 2005.) Tässä työssä ammatillisella osaamisella tarkoitetaa iitä koulutukse tuottamia valmiuksia, joita terveydehoitaja tarvitsee työelämässä. 3.4 Terveydehoitaja osaamisalueet Terveydehoitaja koulutukse osaamisalueita ovat määritelleet opetusmiisteriö (2006) ja Ammattikorkeakouluje rehtorieuvosto (ARENE 2006). Ammattikorkeakouluista valmistuvie terveydehuollo ammattihekilöide ammatiharjoittamisoikeude edellyttämät koulutukselliset vaatimukset määriteltii esimmäise kerra vuoa 14, ja e o päivitetty vuosia 2001 ja Näide vaatimuste tarkoituksea o varmistaa valtakuallisesti riittävä yhdemukaie ammattitaito. Ammattikorkeakoulut vastaavat siitä, että terveysala koulutuksessa turvataa tutkitoimikekohtaisesti määriteltyje vähimmäisvaatimuste edellyttämä opetus. (OPM 2006.) Vuoa 2014 ovat valmistueet terveydehoitajia kouluttavie ammattikorkeakouluje valtakuallisea yhteistyöä laaditut terveydehoitaja osaamiskuvaukset, joide tarkoituksea o valmistuvie terveydehoitajie ammatillise osaamise kehittämie valtakuallisesti tasalaatuiseksi ja vertailtavaksi. Näissä osaamiskuvauksissa korostuu voimavaralähtöisyys ja yhteistoimiallisuus. Lisäksi kiiitetää aikaisempaa eemmä huomiota moikulttuurisuutee, tekologia hyödytämisee ja terveydehoitaja työ kehittämisee. (Haarala 2014.) Tässä tutkimuksessa keskitytää terveydehoitaja osaamise alueisii ja viitekehykseä o opetusmiisteriö vuoa 2006 laatimat terveydehoitaja osaamiskuvaukset, koska e

15 14 ovat ohjaeet tutkimuksee osallistueide terveydehoitajie koulutusta ja tutkimus käyistyi ee uusie osaamiskuvauste julkaisua. Opetusmiisteriö (2006) selvitykse mukaa terveydehoitajakoulutukse keskeiset osaamisalueet ovat: 1. Eettie toimita terveydehoitotyössä. 2. Terveyde edistämie ja kasaterveystyö, joka sisältää terveydehoitotyö ja terveydeedistämise työmeetelmät, tartutatautie ehkäisy ja ympäristöterveyde edistämise. 3. Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö. 4. Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä. 5. Terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa eli lasta odottavie perheide, laste, kouluikäiste, uorte sekä ikäätyeide ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto. (OPM 2006.) Eettie toimita terveydehoitotyössä Eettie osaamie, joka taustalla vaikuttavat oma työ arvot ja eettiset periaatteet, sosiaali ja terveydehuollo laisäädätö sekä terveyspoliittiset lijaukset, luovat keskeise perusta terveydehoitaja ajattelulle, toimialle ja arvomaailmalle, mikä äkyy laadukkaaa terveydehoitotyöä (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Terveydehoitajat toteuttavat työssää useita arvoja, kute esimerkiksi asiakkaa kuioittamie, asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, yksilöllisyys, tasavertaisuus, tasapuolisuus, jatkuvuus, ihimillisyys, ihmisläheisyys, terveys, ympäristö ja kestävä kehitys (Leioe 2009). Ymmärtääksee asiakkaidesa arvo ja moiaisuude terveydehoitaja täytyy tiedostaa esi omat arvosa ja aseteesa (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Omie arvoje ja aseteide reflektoiti edistää ammatillista kasvua (Kyrölahti 2005). Terveydehoitaja pyrkii omalla työllää, ammattitaitosa atami oikeuksi ja velvollisuuksi, vähetämää terveydellistä epätasaarvoa ja toimimaa väestö terveyseroje vähetämiseksi tasaarvoisesti ja oikeudemukaisesti (OPM 2006, Suome Terveydehoitajaliitto 2005).

16 15 Terveyde edistämie ja kasaterveystyö; Terveydehoitaja toimia lähtökohdat Terveydehoitaja toimia lähtökohtaa o, että hä perustaa työsä ajakohtaisii virallisii kasaivälisii, kasallisii, alueellisii ja paikallisii terveyde edistämise strategioihi ja sopimuksii. Terveydehoitaja tulee tutea työsä kehitys ja osallistua ammati ja työ kehittämisee. (OPM 2006.) Työ kehittämie vastaamaa yhteiskuallisii haasteisii ja yksittäiste asiakasperheide kasvavii tarpeisii vaatii työ uudellee arvioitia hekilöstövoimavaroje suhtee. Useissa euvoloissa asiakas määrät yhtä terveydehoitajaa kohde ovat ousseet, jolloi aikaa asiakasta kohde o vähemmä ja ogelmat jäävät helpommi huomaamatta. (Hokae 2008.) Terveydehoitaja työote perustuu laajaa terveyde edistämise käsityksee, jolloi työssä huomioidaa yksilö lisäksi myös perhe, yhteisö ja ympäristö. Terveydehoitaja tutee väestö terveydetila ja siihe vaikuttavat tekijät sekä seuraa sitä iformaatiotekologiaa hyödytäe. Häe hallitsee keskeiset terveyde edistämise sisältöalueet ihmise elämä kulu eri vaiheissa ja toimii etsivä, verkostotyö ja voimavaralähtöise toimitamalli mukaisesti sekä äyttöö perustuvia työmeetelmiä käyttäe. (OPM 2006.) Terveydehoitotyö ja terveyde edistämise työmeetelmät Erilaiste työmuotoje hallita, kute vastaaottotoimita, koti ja työpaikkakäyit o edellytys terveydehoitaja työssä (OPM 2006). Kotikäytie o todettu oleva iformatiivisi tapa käsitykse saamiseksi lapse ja vahemma välisestä suhteesta (Wilso, Barbour, Graham, Currie, Puckerig & Miis 2008) tai perhee kokoaistilateesta (Hokae 2008). Terveydehoitaja käyttää työssää yksilö, perhe, yhteisö ja väestölähtöise ja moiammatillise ja kutouttava työottee sekä ryhmätyö meetelmiä (OPM 2006). Laajoilla terveystarkastuksilla euvolassa ja kouluterveydehuollossa pyritää tukemaa koko perhee hyvivoitia moiammatillise yhteistyö avulla (Hakulie Viitae, HietaePeltola, Hastrup, Walli & Pelkoe 2012). Myös vertaisryhmie ohjaamie, terveystarkastuste ja seulotatutkimuste toteuttamie, avosairaahoido vastaaottotoimita, hoido tarpee arvioiti ja jatkotoimista huolehtimie ovat tärkeä osa terveydehoitaja työtä (OPM 2006). Terveydehoitajie käyttämät työmeetelmät

17 16 ovat ykyää usei lähtökohdaltaa moitieteisiä ja yhä eemmä muilla aloilla kehitettyjä meetelmiä sovellettua euvolatyöhö (Hokae 2008). Työ tukea käytetää moelaisia lomakkeita, esimerkiksi lähisuhdeväkivalla tai päihteide käytö seulotaa (HakulieViitae ym. 2012). Terveydehoitaja edistää työssää väestö terveyttä vahvistae asiakkaidesa terveystietoisuutta, voimavaroja ja omatoimisuutta tuistae ja puuttue terveyttä uhkaavii tekijöihi tarvittaessa ihmise elämäkulu erivaiheissa (OPM 2006). Terveydehoitaja osaamise lisäksi asiakkaide ohjaamisee vaikuttaa käytettävissä oleva aika ja asiakkaa kyky tulla ohjatuksi. Huolimatta asiakkaa ohjaamisee liittyvie asioide moiaisuudesta, o todettu, että terveydehoitajat hallitsevat se hyvi. (Tveite & Severisso 2004.) Osa terveydehoitajista saattaa kuiteki kokea puutteita rohkeudessaa ja taidoissaa havaitsemiesa ogelmie puheeksi ottamisessa, erityisesti sosiaalisii ogelmii puuttumie koetaa vaikeaksi (Heimo 2002). Resurssie puute vaikeuttaa ogelmii puuttumista, sillä perhee tilateesee perehtymie vaatii aikaa (Hokae 2008). Tartutatautie ehkäisy, hoito ja rokotustoimita Rokotustoimita o keskeie osa terveydehoitaja työtä. Terveydehoitajat kokevat osaavasa hyvi rokotussuositukset, yleisimmät rokotuste haittavaikutukset (Nikula, Nohyek, Puukka & LeioKilpi 2011) ja toteuttaa hyvi kasallista rokotusohjelmaa (Leioe 2009). Se sijaa paratamise varaa terveydehoitajie tiedoissa o rokotteide imissä, aafylaktise reaktio hoitamisessa ja aseptiikassa. Terveydehoitajat itse arvioivat saavuttavasa parhaite toivotut tulokset rokotuste toteuttamisessa. Huooimmiksi he arvioivat taitosa rokottajia. (Nikula ym ) Terveydehoitaja työhö kuuluu myös tarttuvie tautie ehkäisy ja hoito yhdessä muide terveydehuollo toimijoide kassa (OPM 2006). Ympäristöterveyde edistämie Osaa kasaterveystyötä ymmärrys ympäristö vaikutuksesta ihmise terveytee, ympäristö terveyde edistämie ja toimimie ympäristövastuullisesti kestävää kehitystä tukie kuuluu terveydehoitaja työhö (OPM 2006). Ympäristöasiatutijuus o terveydehoitaja työssä omaa toimitaa liittyvää asiatutijuutta, jolloi se äkyy ekologisea toimitaa päivittäisessä työssä,

18 17 esimerkiksi kierrätykseä. Asiakassuhteisii liittyvää toimitaa se o, ku terveydehoitaja ohjaa asiakasta ympäristöö liittyvissä terveyskysymyksissä. (Uosukaie 2008.) Kuiteki Leiose (2009) tutkimuksessa osalle terveydehoitajista ympäristöterveyde käsite oli vieras ja he kokevat ympäristöö vaikuttamismahdollisuutesa pieiksi. Lisäksi he kokevat osaamisesa vähäiseksi ja resurssit puutteelliseksi. Ympäristöterveyde edistämisee ja site myös terveydehoitaja työhö kuuluu myös suuitelmallie koti, työ ja vapaaaja tapaturmie ehkäisy ja äide esiapu (OPM 2006). Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö Terveydehoitaja odotetaa tuistava yhteiskuassa tapahtuvia muutoksia ja iide seurauksia sekä pyrkiä vaikuttamaa iihi ealtaehkäisevästi, esimerkiksi työttömyyde tai syrjäytymise uhatessa (OPM 2006). Terveydehoitajat ovat avaiasemassa tuistamaa riskitekijöitä lapse hyvivoitii liittye. Varhaise tue avulla voidaa ehkäistä perhee riskioloje, esimerkiksi työttömyyde vaikutus vahemmuutee ja sitä kautta lapse hoitoo ja huolepitoo. (Hokae 2008.) Terveydehuollossa kohdataa yhä useammi moikulttuurisuude mukaaa tuomia haasteita. Tärkei työkalu kohdatessa toisesta kulttuurista tuleva asiakkaa o ammatillie tieto, ymmärryskyky, sesitiivisyys sekä vuorovaikutustaito. Asiakkaa tapoje, elämä ja arvoje kuioitus ja häe tahtosa oudattamie o peruslähtökohta hoitoa suuiteltaessa. (ETENE 2004.) Asiatutijuus moikulttuurisee terveydehoitotyöhö saavutetaa käytäö kokemukse kautta, mutta siihe tarvitaa myös koulutusta ja tietoa erilaisista kulttuureista. Terveydehoitaja toimii maahamuuttajie ohjauksessa osaa moiammatillista työryhmää. (Leioe 2009.) Terveydehoitaja tiedottaa tarvittaessa päättäjille terveytee ja hyvivoitii vaikuttavista tekijöistä ja osallistuu paikallisee päätöksetekoo väestö terveyttä edistävästi. Terveydehoitaja saa koulutuksessa myös valmiudet oma alasa yrittäjyytee. (OPM 2006.) Vaikka terveydehoitaja työ perustaa o yhteisöllisyys, kokevat terveydehoitajat työ muuttuee vähemmä yhteiskuallisempaa

19 18 suutaa, sillä eää ei edellytetä, että terveydehoitajat ottaisivat kataa asioihi (Pesso 2004). Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä Terveydehoitajalta edellytetää tutkimustiedo hyödytämistä äyttöö perustuva terveydehoitotyö toteuttamisessa (OPM 2006). Terveydehoitajie mukaa hoitotiede ohjaa hoitotyötä ja ataa työvälieitä sekä ajattelumalleja omaa työhö. Lisäksi hoitotietee koettii atava varmuutta osaamisee, koska se perustuu tutkittuu tietoo. (Pesso 2004.) Terveydehoitajaopiskelijoide tiedot liittye tutkitu tiedo käyttöö o todettu oleva suurimmalla osalla heikot tai tyydyttävät (Heikkilä 2005). Äitiys ja lasteeuvolassa toimivat terveydehoitajat eivät miellä tutkimustyö osaamise kuuluva perustyöhö ja osaamise o todettu oleva vähäistä (Leioe 2009). Näyttöö perustuvie toimitatapoje omaksumie edellyttää toimia jatkuvaa arvioitia ja koulutusta (Hokae 2008). Terveydehoitaja vastaa omalta osaltaa terveydehoitotyö laadusta ja häe tulee seurata työsä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä toimia taloudellisesti vastuullisesti (OPM 2006). Terveydehoitajat pyrkivät tekemää työsä hyvi. Laadukas toimita äkyy asiakaspalautteissa. Terveydehoitajat kokevat työsä oleva tuloksellista vaikka riittäviä mittareita ei ole käytössä. Taloudellie vastuu tiedostetaa, mutta tarvittaessa asiakkaa tarpeet meevät se edelle. (Leioe 2009.) Moiammatillisissa työryhmissä terveydehoitaja toimii terveydehoitotyö asiatutijaa tehde verkostoyhteistyötä eri toimijoide kassa (OPM 2006). Terveydehoitajat pitävät moiammatillista yhteistyötä tärkeää voimavaraa, erityisesti asiakastasolla. Hyödylliseä koetaa myös samalla alueella lapsiperheide parissa toimivie työtekijöide kokootumie, jolloi tutustutaa muihi toimijoihi. (Hokae 2008.) Terveydehoitaja o vastuussa oma ammattitaitosa kehittämisestä ja työ ja toimitakykysä ylläpitämisestä sekä työyhteisö toimivuudesta omalta osaltaa (OPM 2006). Terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa Koulutukse aikaa terveydehoitajaopiskelija tulee saada valmiudet eriikäiste ihmiste terveydehoitotyöhö. Terveydehoitaja tulee hallita äitiyshuollo, lasteeuvolatyö, kouluterveydehuollo, työterveyshuollo ja ikäätyeide

20 19 terveydehoitotyö keskeiset sisällöt ja työmeetelmät. Tämä edellyttää tietoa ja taitoa raskaude seurataa liittyvistä asioista, laste ja uorte kasvusta ja kehityksestä, työikäise terveytee liittyvistä tekijöistä sekä ikäätymise vaikutuksista ihmise terveytee. (OPM 2006.) Lasta odottava perhee terveydehoitotyö Terveydehoitaja tehtävää o tukea kokoaisvaltaisesti lasta odottava perhee hyvivoitia ja vahemmuutee kasvua yhdessä muide äitiyshuollo asiatutijoide kassa. Häellä tulee olla myös valmiudet tuistaa erityistä tukea tai seurataa tarvitsevat perheet ja ohjata heidät jatkohoitoo tarvittaessa. (OPM 2006). Tähä haasteesee pyritää vastaamaa esimerkiksi laajoje terveystarkastuste avulla ja paiottamalla terveyde edistämise äkökulmaa. Nykyise äitiyseuvola suositukse mukaa pyritää yksilöllisempää, tarpee mukaisee terveyde ja hyvivoii edistämisee ja seurataa. (Klemetti & HakulieViitae 2013.) Perhevalmeus, imetysohjaus sekä odottava äidi ja sikiö terveyde seurata ja siihe liittyvät seulotameetelmät ovat keskeie osa äitiyseuvolatyötä (OPM 2006). Terveydehoitajat suhtautuvat positiivisesti imetysohjauksee ja arvioivat osaamisesa taso hyväksi. Mutta terveydehoitajat kokevat, ettei heillä ole aia mahdollisuutta oikeaaikaisee imetysohjauksee, esimerkiksi kotikäyi muodossa. (Mulcahy, Phela, Corcora & LeahyWarre 2011.) Terveydehoitajat kuvaavat osaamistaa äitiyseuvolatyössä fyysise tutkimise eriomaisea taitoa sekä rooliaa asiakkaa ymmärtämisessä ja hekiseä tukea koko raskaude aja. Osaamie sytyy työkokemukse kautta, tällöi terveydehoitajat hyödytävät myös hiljaista tietoa. (Leioe 2009.) Lapse, kouluikäise ja uore sekä heidä perheidesä terveydehoitotyö Terveydehoitaja odotetaa tuteva laste, kouluikäiste ja uorte ormaali kasvu ja kehitys sekä palvelu ja tukijärjestelmät voidaksee tukea ja ohjata heitä ja heidä perheitää tarvittaessa. Terveyde, turvattomuude ja sosiaalise kehitykse riskie tuistamie ja iihi varhaie puuttumie o osa terveydehoitaja työtä. (OPM 2006.) Terveydehoitajat ovat avaiasemassa arvioitaessa vahempie ja lapse välistä suhdetta (Wilso ym. 2008) ja tuistettaessa lapse suotuisaa kehitystä vaaratavia riskioloja perheessä (Hokae 2008). Arvioiti o mahdollista esimerkiksi euvola ja

21 20 rokotuskäytie yhteydessä (Wilso ym. 2008), jolloi korostuu terveydehoitaja osaamie ja asiatutijuus, joka äkyy toimepidekeskeisyyde väheemiseä ja syvälliseä, kokoaisvaltaisea toimitaa (Leioe 2009). Terveydehoitajat käyttävät moelaisia meetelmiä ja tiedolähteitä arvioidessaa vahempie ja lapse välistä suhdetta (Wilso ym. 2008) ja toimivat joustavasti, hyödytäe hiljaista tietoa ja omate hyvät vuorovaikutus ja päätöksetekotaidot (Leioe 2009). Terveydehoitaja käyttää arvioiissa hyödyksi myös tiedettyje riskitekijöide kartoitusta, yhteisössä vallitsevat ormeja, käyttäytymise tarkkailua ja ituitiivisee tuteesee luottamista. Useissa tapauksissa ogelmie esii saamie edellyttää asioide seurataa pitkällä aikavälillä, jolloi hoitosuhtee jatkuvuude merkitys korostuu. (Wilso ym ) Yhteistyö vahempie ja eri sidosryhmie kassa o esiarvoise tärkeää, jotta voidaa ylläpitää ja edistää turvallista kasvuympäristöä (OPM 2006). Vahempie kassa tehtävä yhteistyö tavoitteea o lapse elämätilatee ja perhee terveystilatee selvittämie ja auttamie mikäli lapsella o vaikeuksia (Mäepää & ÅstedKurki 2008). Kouluterveydehuollossa toimiessaa terveydehoitaja tulee olla selvillä koulu terveystiedo opetuksesta ja osallistua siihe asiatutijaa. Terveydehoitaja o kouluyhteisössä ja oppilashuollossa alasa asiatutija. (OPM 2006.) Työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto Terveydehoitajatutkio suorittaeella terveydehoitajalla o oikeus työskeellä työterveyshuollossa kaksi vuotta ee erikoistumisopitoja. Ammattikorkeakouluilla o velvollisuus kouluttaa terveydehoitajia, joilla o riittävä ammatillie osaamie työterveyshuoltoo. (Kyrölahti 2005.) Toimiessaa työikäise väestö parissa terveydehoitaja tulee tietää tämä ikäryhmä kasaterveydelliset ja yhteiskualliset paiopistealueet ja ehkäistä kasasairauksia. Työterveyshuollo ja työturvallisuuslaisäädäö tutemie o työsketely edellytys. Terveydehoitaja toimii moiammatillisissa työryhmissä ja erilaisissa tiimeissä. Häe tulee tuistaa työympäristö erilaisia altisteita, fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä arvioida iide vaikutusta työtekijä ja työyhteisö terveydelle ja hyvivoiille. (OPM 2006.) Työ aiheuttamia haitta ja vaaratekijöitä sekä altisteita o paljo, jote koulutukse tehtävää o kehittää oppija tiedohakuvalmiuksia ja korostaa tutkitu tiedo merkitystä (Kyrölahti 2005.) Terveydehoitaja odotetaa hallitseva erilaiset työmuodot kute, terveystarkastukset

22 21 ja työpaikkaselvitykset (OPM 2006) ja terveydehoitaja käyttämie työmeetelmie tulee mahdollistaa työikäise osallistumise oma terveytesä ja hyvivoitisa edistämisee. Työpaikkakäyit ja selvitykset ovat perusta, jota vaste työikäise terveyttä ja hyvivoitia tulee tarkastella. (Kyrölahti 2005). Tietämys keskeisistä työperäisistä sairauksista ja ammattitaudeista ja iide merkitykse arvioiti sekä ealtaehkäisy kuuluvat terveydehoitaja työhö. Myös työttömie terveyde edistämie, säilyttämie ja työttömyyde haittoje miimoiti o osa terveydehoitaja osaamista. (OPM 2006.) Ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö Väestö raketee muuttuessa ikäätyee väestö osuus lisäätyy ja tavoitteea o kotii aettuje palveluide osuude lisäätymie (STM 2014). Terveydehoitaja edistää osaltaa työssää hyvää, arvokasta ja turvallista ikäätymistä. Ikäätymise vaikutuste itseäie arvioiti, ikäätyeide terveystarpeide ja terveyseuvoa erityispiirteide tutemie o oleaista terveydehoitaja työssä. Erilaiste työmeetelmie käyttämie ja moiammatillie yhteistyö ikäätyee/vahukse hoidossa kuuluu terveydehoitaja osaamisee. Terveydehoitaja hyödytää terveystekologiaa työssää. (OPM 2006). 3.5 Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja työelämä vastaavuus Vastavalmistueide hoitajie tulisi voida tutea itsesä valmiiksi työelämää valmistuttuaa, kuiteki hoitajat kokevat valmiuksiesa oleva puutteellisia moilta osi (Cadela & Bowles 2008, Dabjørk & Birkelud 2011). Erityisesti puutteita koetaa oleva kliiisissä taidoissa (Johaso 2013). Hoitajat arvioivat koulutusta usei kriittisesti ja kuvaavat opetukse ollee kaukaa todellisuudesta. Hoitotyö teoria opetukse koetaa oleva ogelmallista. Hoitajat kokevat, että o paljo sellaista mitä ei voi oppia kirjoista (Dabjørk & Birkelud 2011) ja toivovat lisää mahdollisuuksia harjoitteluu koulutukse aikaa (Johaso 2013). Vastavalmistueet hoitajat uskovat, että oppimie alkaa valmistumise jälkee; hoitajiksi tullaa toimimalla hoitajia (Dabjørk & Birkelud 2011). Koulutukse aikaa opiskelijat paiottivat soveltavie kurssie tärkeyttä, mutta vuosi valmistumise jälkee he olivat alkaeet ymmärtää myös tieteellise tiedo merkitykse työssää, vaikka se ei koulutukse aikaa tutuut tärkeältä. Hoitotyö koulutus ataa hoitajille välieet, joita

23 22 he tarvitsevat hoitotyössä vaikkaki kliiistä kokemusta tarvitaa tiedo sisäistämisee ja lujittamisee. (Aderso & Edberg 2010.) Sosiaali ja terveysala ammattikorkeakoulututkio suorittaeet arvioivat saavuttaeesa koulutuksessa parhaite s. periteiset alalla tarvittavat valmiudet, kute omatoimisuude, vastuullisuude, yhteistyövalmiudet, ihmissuhdetaidot, keskustelu ja kuutelutaidot sekä valmiudet itsesä jatkuvaa kehittämisee. Lisäksi he ostavat koulutukse vahvuuksiksi työllistymise kaalta työharjoittelu, koulutukse käytäö läheisyyde ja työelämä tarpeisii vastaamise ja äitä toivottii kehitettävä edellee. (Korhoe, Mäkie & Valkoe 2001.)

24 23 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukse tarkoituksea o kuvata alle kolme vuotta terveydehoitaja työtä teheide terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavuttamastaa ammatillisesta osaamisesta ja mite se vastaa terveydehoitotyö vaatimuksia. Tutkimukse tavoitteea o saada tietoa koulutukse ja täydeyskoulutukse sekä koulutukse ja työelämä yhteistyö kehittämiseksi. Tutkimukse avulla haettii vastausta seuraavii kysymyksii: 1. Mikälaiset valmiudet terveydehoitajakoulutus o ataut terveydehoitotyöhö eri osaamisalueilla? 2. Mite terveydehoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie o vastaut terveydehoitotyö vaatimuksia?

25 24 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusprosessi kuvaus Tämä tutkielma tutkimusasetelma o kuvaileva poikkileikkaustutkimus (kuvio 1.) (Grove, Burs & Gray 2013). Tutkimus toteutettii surveytutkimuksea ja tutkimusaieisto kerättii kyselylomakkeella. Tämä tutkimukse avulla haluttii kuvata laajasti ja objektiivisesti terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta. Määrällise tutkimukse ja suuremma otosjouko avulla saadaa kattava kuva tutkittavasta ilmiöstä. Laadullise elemeti käyttämie tutkimuksessa mahdollistaa tutkittavie vastaukse perustelu syvetämise. (Parahoo 2006, Grove ym ) Lähtökohta Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuus 1.Mikälaiset valmiudet koulutus o terveydehoitajie arvioide mukaa ataut käytäö terveydehoitajatyöhö eri terveydehoitotyö osaamisalueilla? 2.Mite koulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie o vastaut terveydehoitajie arvioide mukaa terveydehoitotyö vaatimuksia? Tutkimusogelmat Kyselylomakkee rakee Terveydehoitotyö elämäkulu erivaiheissa (36 väittämää) Eettie toimitaterveydehoitotyössä (3 väittämää) Terveyde edistämie ja kasaterveystyö ( 27 väittämää) Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö ( 6 väittämää) Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä (10 väittämää) Arvio koulutukse ja käytäö vastaavuudesta (1 väittämä) Taustatiedot (6 kysymystä) Vuoa 2010 ja se jälkee valmistueet terveydehoitajat, joilla o 1kk3v. työkokemusta terveydehoitaja työstä. Webropolkysely sähköpostitse Suome terveydehoitajaliito kohderyhmää sopivalle jäseille toukokuu 2014 N=300, =. Kohderyhmä Aieistokeruu Aalyysimeetelmät Kvatitatiivise tutkimukse aalyysimeetelmät, tilastolliset meetelmät (SPSS ohjelma) Avoime kysymykse aalysoiti sisällö erittely avulla Raportoiti Pro gradu tutkielma kevät 2015 Kuvio 1. Tutkimusprosessi

26 Tutkimukse kohderyhmä Tutkimukse kohderyhmää oli vuoa 2010 ja se jälkee valmistueet terveydehoitajat, joilla o 1kk 3 vuotta työkokemusta terveydehoitaja työstä. Otosjouko valiassa käytettii tarkoituksemukaista otataa (Grove ym. 2013), jotta tutkimukse kohdejoukolla oli tietoa tutkittavasta asiasta. Otosjoukoksi valikoitui Suome Terveydehoitajaliito jäseet, jotka täyttivät ämä kriteerit (N=551). Terveydehoitajaliito kautta oli mahdollisuus tavoittaa laajasti kohderyhmää kuuluvat hekilöt. Otosjoukosta valittii satuaisesti 300 hekilöä, joille lähetettii sähköposti välityksellä pyytö osallistua tutkimuksee ja Webropollikki kyselyy. 5.3 Aieistokeruumeetelmä Aieisto kerättii tätä tutkimusta varte laaditulla kyselylomakkeella, koska valmista mittaria ei ollut käytettävissä. Tutkija tutustui terveydehoitaja ammatillisee osaamisee ja koulutuksee kohdistuvii tutkimuksii. Suomesta ei löytyyt laajasti terveydehoitajie ammatillista osaamista tai koulutukse ja käytäö välistä vastaavuutta mittaavaa mittaria. Kyselylomake perustui opetusmiisteriö vuoa 2006 laatimii valtakuallisii terveydehoitaja osaamisvaatimuksii. Osaamisvaatimuskuvaukset muutettii väittämiksi, muuttamatta kuvaukse sisältöä. Kyselylomake sisälsi taustatietoosio lisäksi viisi osiota terveydehoitotyö eri osaalueisii liittye (terveydehoitotyö elämäkulu erivaiheissa, eettie toimita terveydehoitotyössä, terveyde edistämie ja kasaterveystyö, yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö, tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä) sekä kuudee osio, jossa kysytää arviota koulutukse ja terveydehoitotyö vastaavuudesta. Kyselylomake sisälsi 90 strukturoitua kysymystä. Kysymykset esitettii väittämiä, joihi vastattii 5 portaisella Likertasteikolla (1=erittäi heikosti, 2= heikosti, 3= ei heikosti eikä hyvi, 4 = hyvi, 5= erittäi hyvi), lisäksi kyselyssä o yksi avoi kysymys. Kysely avulla tutkittii terveydehoitajie arviota siitä, mite hyvi koulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie vastaa käytäö terveydehoitotyötä, jote Likertasteikollie kysely sopi hyvi tähä tutkimuksee, koska se avulla voidaa mitata vastaaja aseteita, mielipiteitä, arvioita ja äkemyksiä. Kyselylomakkee vastausvaihtoehdot koostuivat väittämistä, joista osa oli positiivisia ja osa egatiivisia sekä yksi eutraali vaihtoehto. (Parahoo 2006.)

27 26 Avoime kysymykse avulla vastaajia pyydettii perustelemaa arviosa koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta. Kyselylomakkee laatimisvaiheessa pyydettii arviota se toimivuudesta eljältä terveydehoitajakoulutukse omaavalta hoitotietee opiskelijalta. Heistä kolme osallistui myös kyselylomakkee esitestauksee. Lisäksi esitestauksee osallistui kaksi kohderyhmää kuuluvaa terveydehoitajaa yhdestä terveyskeskuksesta. Lupa esitestauksee saatii kyseise orgaisaatio terveyspalvelujohtajalta. Ee kysely esitestaamista se vietii Webropolalustalle sähköisee muotoo. Kyselylomakkeesee lisättii esitestaukse jälkee työkokemusta eri terveydehoitotyö osaalueilta kartoittavaa kysymyksee kohta, ei ollekaa kokemusta. Lisäksi kysymys imetysohjaukse osaamisesta erotettii omaksi kysymykseksi, erillee perhevalmeuksesta. Lisäksi saadu palauttee mukaa selkiytettii kysely ulkoasua erottamalla vastausrivit toisistaa kahde eri väri vuorottelulla, jolloi vastaaja o helpompi pysyä vastausrivillä. Koska muutokset olivat pieiä ja lähiä stilistisiä, ei uudellee testausta tehty. 5.4 Aieistokeruu Tutkimukse aieisto kerättii toukokuussa 2014 sähköiseä kyselytutkimuksea. Kyselytutkimukse avulla voidaa tehokkaasti kerätä laaja tutkimusaieisto ja kysellä moia asioita. (Grove ym ) Sähköise kysely etua voidaa pitää vastaajie laajempaa saavutettavuutta, tutkimukse edullisia kustauksia sekä vastaamise o riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Ogelmallista saattaa olla kysely hukkumie muide sähköpostie joukkoo, jolloi vastausprosetti saattaa jäädä matalaksi. (Catrell & Lupiacci 2007.) Sähköise kysely haasteea o lisäksi turvata tietoturvaja tekie toimita (Grove ym. 2013). Sähköisee kyselyy päädyttii se taloudellisuude, joustavuude ja ekologisuude vuoksi. Lisäksi ykyää moille, erityisesti uorille, o luotevampaa toimia tietokoee välityksellä. Vastauslikki kyselyy oli auki alkuperäisesti suuitellu kymmee päivä lisäksi vielä viiko aja vastaajie määrä lisäämiseksi. Muistutusviesti ja pyytö vastata kyselyy lähetettii 5 ja 8 päivä jälkee sekä tieto vastausaja jatkumisesta 10. päivä kohdalla. Kyselyy vastasi terveydehoitajaa. Vastausprosetiksi tuli 33. Kahdeksa vastaaja työkokemus joko alitti tai ylitti määritelly raja. Tutkimuksee haluttii ottaa mukaa kaikki vastaajat, joilla oli työkokemusta terveydehoitaja

28 27 työstä, koska työkokemukse pituude ylitykse ei katsottu merkittävästi vaikuttava tutkimustuloksii. Lisäksi tutkimuksee otettii mukaa vastaaja, joka oli valmistuut vuoa 2009 ja häellä oli työkokemusta terveydehoitaja työstä alle kolme vuotta. Lopullie tutkimusaieisto koostui terveydehoitaja vastauksista. 5.5 Tutkimusaieisto aalyysi Tutkimusaieisto kvatitatiivie osuus aalysoitii tilastollisi meetelmi käyttäe apua SPSS 22 tietokoeohjelmaa. Aieisto aalyysi esimmäisessä vaiheessa aalysoiti aloitettii muuttujakohtaisella tarkastelulla, käyttäe apua frekvessijakaumia ja tuuslukuja. Taustamuuttujat kuvailtii frekvessie, prosettie ja tuuslukuje avulla. Vastaajie ikää kuvaavia tuuslukuia tarkasteltii mediaaia ja kvartiiliväliä jakauma vioude vuoksi. Kyselylomakkee väittämistä 7 89 muodostettii 11 summamuuttujaa (Taulukko 2), jotka kuvaavat terveydehoitaja osaamisalueita. Eriikäiste terveydehoitotyötä koskevia summamuuttujia muodostettii useita, jotta voitii tarkastella eriksee terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista esimerkiksi äitiysja työterveyshuollossa. Summamuuttujat muodostettii laskemalla muuttujie keskiarvo säilyttämällä alkuperäie skaala 1 5, tulkitsemise helpottamiseksi, jote keskiarvoa ei kerrottu muuttujie määrällä. Summamuuttujie arvoje vaihteluväli pysyi siis samaa kui yksittäiste muuttujie. Summamuuttujie reliabiliteetti tarkasteltii laskemalla Crobachi alfa arvot. (Taulukko 16) Kysely jokaie väittämä o esitetty myös eriksee käyttämällä frekvessejä, prosetteja, keskiarvoja ja keskihajotoja. Vaikka muuttujat olivat järjestysasteikollisia ja iide tuuslukuia käytetää yleesä mediaaia (Heikkilä 2014), päädyttii tässä tutkimuksessa käyttämää keskiarvoja, jotka kuvaavat paremmi eroja eri osaamisalueide keske. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltii tausta ja summamuuttujie välisiä yhteyksiä käyttämällä tilastollisia aalyysimeetelmiä. (Grove ym ). Numeeriste taustamuuttujie (ikä, tutkitovuosi, työkokemus) yhteyttä summamuuttujii tarkasteltii Pearsoi ja Spearmai korrelaatiokertoimie avulla. Dikotomise taustamuuttuja (aikaisempi terveydehuollo ammatti kyllä/ei) ja summamuuttujie välisessä vertailussa käytettii ormaalijakaumatesteissä todettuje jakaumie vioude vuoksi MaWhitey Utestiä. Kaikissa testeissä tilastollise merkitsevyyde rajaa

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3.

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3. Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 11.3.2014 Päivi Haarala Terveydenhoitajan ja kätilön ammatillinen osaaminen 11.3.2019 Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 006075-9 Kouvola kaupuki Oppilaitos

Lisätiedot

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Oppilaitos Maakuta Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki

Lisätiedot

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n. Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n. Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.0 -..0 0-JAN- ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0007-9 Kouvola

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5 Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 17 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5 Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 15 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5 Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 64 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 12) Hakuehdot Kysymyssarja Rahoitusmuoto Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset Oppisopimus FI suomi SV ruotsi Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

Karvi 2019 VALMA-koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 VALMA-koulutus Sivu 1 / 5 VALMA-koulutus VALMA-koulutukses vastaajie kokoaismäärä 736 opiskelijavastaajie määrä 12 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Valmakoulutukses yleis Tiedä, millaista ohjausta ja tukea

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura- ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut -yksikö kassa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 6 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 12 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8 Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7 Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3 Sisällys 1. Ammatillise erityisopettaja toimitaympäristöt...2 2. Ammatillise erityisopettaja pedagogiset opiot...3 2.1 Erityisopettajakoulutukse keskeisiä lähtökohtia... 3 2.2 Ammatillise erityisopettaja

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Espoon seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin asiakaskysely yli 50 -vuotiaiden omaishoitajille huhtikuussa 2017

Espoon seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin asiakaskysely yli 50 -vuotiaiden omaishoitajille huhtikuussa 2017 8.05.208 Katar N Oy Espoo seiorieuvota ja palveluohjausyksikkö Nestori asiakaskysely yli 50 -vuotiaide omaishoitajille huhtikuussa 207 utkimukse toteutus 8-6 vuotiaat suomalaiset ieisto edustaa työelämässä

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Tilastollinen todennäköisyys

Tilastollinen todennäköisyys Tilastollie todeäköisyys TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Klassisessa todeäköisyydessä oli ehdot: äärellisyys ja symmetrisyys. Tämä tilae o usei mahdoto ts. alkeistapauksia o usei ääretö määrä tai e eivät ole

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauman käyttö päättelyssä Keskiarvo otatajakauma Toisistaa tietämättä kaksi tutkijaa tutkii samaa ilmiötä, jossa perusjoukko koostuu kuudesta tutkittavasta ja tarkoituksea o laskea keskiarvo A: Kokoaistutkimus B: Otatatutkimus

Lisätiedot

ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE

ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto-ohjelma Päivätoteutus ja monimuotototeutus ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

5. Erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen ja erilaiset oppimisympäristöt 25 op...8

5. Erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen ja erilaiset oppimisympäristöt 25 op...8 Sisällys 1. Kaikilla oikeus ja mahdollisuus osallistua...2 2. Ammatillise erityisopettaja osaamie...3 Kehittymisosaamie... 3 Erityise tue tarpee tuistamisee ja tukemisee sisältyvä osaamie... 3 Asiatutijuus-

Lisätiedot