Schottky, Ohmic. heteroliitos. Si-Ge. Au Ge, eriste. puolijohde. metalli. metalli. puolijohde puolijohde
|
|
- Leo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Schottky, Ohmic Au Ge, Pt Si, uolijohde metalli eriste metalli homoliitos Si-nSi uolijohde eriste uolijohde uolijohde heteroliitos Si-Ge
2 n-homoliitos metallurginen rajainta avaruusvaraus Varauksenkuljett. konsetraatio neutraali aukkoja - + neutraali elektroneja n J J ( dif ) diffuusio-voima ( drift ) = qμ ( x) E( x) ( x) d = qd J dx E ( dif ) E-voima E-voima n = diffuusio-voima J n qd n dn( x) dx ( drift ) = qμnn( x) E( x) x = 0 x
3 N d -N a Sähkökentästä aiheutuva otentiaali, U 0, laskee n-uolen energiatasoja energialla qu 0, jonka seurauksena alunerin eri korkeuksilla olevat fermitasot asettuvat samalle korkeudelle c c Fermi Fermi Fermi Fermi v v Fermi Fermi
4 Metalli-uolijohdeliitos (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) metalli ja n-uolijohde φ m > φ s metalli n-uolijohde Varaus n:lta m:lle E Fm = E Fs n:lla tyhjennysalue W (k. n-liitos) - + qφ m työfunktio E Fm Fermi taso qφ s E Fs qχ s affiniteetti E c E v qφ b =q(φ m -χ s ) qu 0 =q(φ m -φ s ) valli e-lle m:iin
5 Metalli-uolijohdeliitos (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) metalli ja -uolijohde φ m < φ s metalli qφ s -uolijohde qχ s Varaus :lta m:lle E Fm = E Fs :lla tyhjennysalue W + - Elektroneja siirtyy metallista uolijohteeseen Elektronit hävittävät aukkoja uolijohteen innasta, jonne muodostuu negatiivisista ioneista avaruusvaraus. Metallin uolelle jää ositiivinen varaus. qφ m työfunktio E Fm Fermi taso E Fs E c qu 0 =q(φ s -φ m ) E v Aukot näkevät vallin qu 0
6 Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) U qφ b =q(φ m -χ s ) Päästösuuntainen jännite mataloittaa uolijohteen uolelta nähtävää energiavallia. Energiavalli metallin uolelta on muuttumaton. qφ b =q(φ m -χ s ) q(u 0 -U) qu 0 =q(φ m -φ s ) qu
7 Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) Estosuuntainen jännite kasvattaa uolijohteen uolelta nähtävää energiavallia. Energiavalli metallin uolelta on muuttumaton. U r qφ b =q(φ m -χ s ) qφ b =q(φ m -χ s ) qu 0 =q(φ m -φ s ) q(u 0 +U r )
8 Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) qφ b =q(φ m -χ s ) qφ b =q(φ m -χ s ) q(u 0 -U) q(u 0 +U r ) qu U 0 0 q( φm χ )/ kt e qφ / kt e B qu / kt = 0 ( e 1) Virta aiheutuu enemmistövaraustenkuljettajien injektiosta, joten ei ole diffuusiokaasitanssia. suurtaajuussovellukset D D = qa ( n ) 0 L L n n + n
9 Ohmiset kontaktit (Ohmic Contacts) deaalinen metalli / uolijohdeliitos on ohminen, jos qφ < qφ m > qφ qφs 1) n uolijohde: m s 2) uolijohde: Ohmisia liitoksia: Metalli / n+n (esim. Au+Sb -seostus n-uolijohteeseen) Metalli / + (esim. Al seostus -uolijohteeseen) Metalli / + / n+n (Esim. Al seostus n+n uolijohteeseen)
10 qφ m < qφs Varaus on enemmistovarauksenkuljettajista
11 qφ m > qφs Varaus on enemmistovarauksenkuljettajista
12 Todelliset Schottky-Barrierit (Tyical Schottky Barriers) Pintatilat määräävät Fermitason aikan E c n E v Puolijohteen inta aiheuttaa kiellettyyn energiavyöhön ylimääräisiä energiatiloja nk. intatiloja, joiden lukumäärä ylittää vöiden teholliset tiheydet. Tästä voi aiheutua fermitason lukkiutuminen intatilojen vaikutuksesta. Tällöin energiavalli uolijohteesta katsottuna ei riiu metallista.
13 Pintatilojen lisäksi uolijohteen innassa oleva oksidikerros muuttaa metallin/uolijohteen valleja. Kuva osoittaa mitattuja φ b arvoja eri uolijohteille metallin työfunktion otentiaalin, φ m, funktiona.
14 Heteroliitokset (Heterojunctions) Au Ge, Pt Si, Schottky SiO 2 -Al uolijohde metalli eriste metalli Si-SiO 2 homoliitos Si-nSi uolijohde eriste uolijohde uolijohde heteroliitos Si-Ge
15 Kahden eri uolijohteen taauksessa uolijohteiden affiniteetit, energiavyöt ja dielektrisyysvakiot eroavat. Johtavuusvöiden eäjatkuvuus ΔEc ja valenssivöiden eäjatkuvuus ΔEv aiheuttavat kielletyn energiavyöeron ΔEg. ΔEg = E g1 E g 2 = ΔE c + ΔE v deaalitaauksessa: Δ E c = q( χ 2 χ 1 ) ΔE v = ΔE g ΔE c Käytännössä ΔEc ja ΔEv on määrättävä kokeellisesti
16 Kosketusotentiaali (U 0 ) jakautuu heteroliitoksessa kahden uolijohteen osalle (U 01, U 02 ). Puolijohteisiin muodostuvat tyhjennysalueet (W 1, W 2 ) ja niihin liittyvät kontaktiotentiaalit voidaan ratkaista huomioimalla sähkövuon jatkuvuus metallurgisessa liitoksessa: ε 1 E 1 = ε 2 E 2 ; ε 1 = uolijohteen 1 dielektrisyysvakio ε 2 = uolijohteen 2 dielektrisyysvakio Elektronien ja aukkojen näkemät vallit (barriers) ovat heteroliitoksessa erisuuret. Tarkka heteroliitoksen energiavyöesitys kosketuksessa edellyttää yleensä tietokoneratkaisua (huomioitava todelliset vöitten eäjatkuvuudet, eäuhtausrofiilit, intavaraukset jne.).
17 "kokeellinen tasaainoesityksen" hahmotus Aseta fermitasot samalle korkeudelle. Jätä tilaa transitioalueele. Metallurginen raja (x=0) sijaitsee lähellä voimakkammin douattua uolta. Aseta (x=0) arvot E g1, E g2, ΔE c, ΔE v. Piirrä johtavuus- ja valenssikaistat itäen E g1 ja E g2 arvot vakiona kummassakin materiaalissa.
18 n+algaas - GaAs heteroliitoksen sovellus
19 n+algaas - GaAs heteroliitoksen sovellus qu n qu Johtavuuskaistaneäjatkuvuus mahdollistaa elektronien tulon n+algaas uolijohteesta GaAs :iin, missä ne loukkuuntuvat otentiaalikaivoon lähelle metallurgista liitosta.
20 Eitaxial semiconductor heterostructures The Nobel Prize in Physics 2000 to Zhores. Alferov, Herbert Kroemer, for develoing semiconductor heterostructures used in high-seed- and otoelectronics HGH-SPEED ELECTRONCS n + GaAs n + AlGaAs - GaAs High Electron Mobility Transistor (HEMT) > 500 GHz THz Heterojunction Biolar Transistor (HBT)
21 Diodit (uolijohde-diodit) Tasasuuntaajat (Rectifiers) Kytkindiodit (Switching Diodes) Crystal diodes (shar metal wire ressed against a semiconducting crystal) Point-contact diodes Schottky diodes Avalanche diodes Zener diodes Tunnel diodes (or Esaki diodes) Gunn diodes (tunnel diodes made of GaAs or np) Varactor diodes (or varica) Photodiodes Light-emitting diodes (LEDs) Laser diodes Peltier diodes PN diodes Suer Barrier Diodes Gold-doed diodes Sna-off or Ste recovery diodes Transient voltage suression diode (TVS)
22 n-diodit (n-junction Diodes) Tasasuuntaajat (Rectifiers) ideaalinen diodi diodiyhtälö = qu / kt 0 ( e 1) U
23 todellinen virtaominaiskäyrä 0 U 0 n 2 i U br jos E g E g ( 1 N ) 0. 7 kt R ( ); R n ( ) Rn 1 N d R 1 N a N d -N a U qu /2kT Δ W, n i, e = M + ( U ) 0 q r N d -N a =Gx d, d n
24 Jos tyhjennysalue ulottuu yli koko vähemmän seostetun alueen, taahtuu diodin oikosulku ennen vyöryläilyöntiä PUNCH THROUGH LÄPLYÖNT n n + +
25 Yleensä läilyönti yrkii taahtumaan innan kautta ennen "bulk-läilyöntiä". Varustamalla liitos vähemmän seostetulla suojarenkaalla saadaan innan läilyöntijännitettä nostettua "bulk-jännitteeseen. Toinen taa (vanha) on viistota diodin reuna. + n + n
26 +n liitokseen tehdään ohminen liitos n+ alueen kautta. n-alueen duuauksesta riiuu vyöryläilyöntijännitteen arvo. n + n +
27 + n n + Jos n-alue on lyhyt verrattuna vähemmistövarauksenkuljettajien diffuusiomatkaan L, voi tästä aiheutuva varauksenkuljettajien injektion kasvu kasvattaa n-alueen johtavuutta (johtavuusmodulaatio), jolloin vastus ienenee, joka on eduksi suurvirtakomonenteille. + n n + Toisaalta, jos n on liian lyhyt, voi taahtua läimenoläilyönti (unch through breakdown)
28 Kytkindiodit (Switching Diodes) Kun äästösuuntaisessa tasajännitetilassa olevan +n - liitoksen virtaiiri avataan, ylimäärävaraus ienenee eksonentiaalisesti aika-vakiolla τ t e t Q τ τ = ) ( 1) ln( ) ( + = t n e qal q kt t u τ τ Kun diodi kytketään äästösuunnasta estosuuntaan, liitos kääntyy estotilaan hetkessä tsd = elymisaika (storage delay time) = r f f sd erf t τ τ ieneksi
29 +n -Si - diodi τ = 1μs t sd = 0,1μ s τ ieneksi Tuomalla kiteeseen kulta-atomeja, voidaan vähemmistövarauk-senkuljettajien elinikää lyhentää N Au = cm 3 τ = 0, 1μs t = 0,01μs sd = cm 3 τ = 0, 01μs t = 1ns sd Toinen mahdollisuus on tehdä vähemmän seostettu alue diffuusio-matkaa lyhemmäksi (narrow base diode). L ieneksi
30 Läilyöntidiodit (The Breakdown Diode) - Zener-diodi - avalanche-diodi - referenssidiodi - regulaattoridiodi Zenerilmiön tausta on tunneli-ilmiössä. c Fermi v n U br estosuunta äästösuunta U U br N -1 N - vähemmän seostetun uolen eäuhtaustiheys Jos E on suuri, varaustenkuljettajien liikeenergia on riittävä ionisoimaan törmäyksessä hilan atomeja. Törmäyksessä syntyy aukkoelektroniareja (EHP). EHP kasvattaa varaustenkuljettajien lukumäärän.
31 Varaktoridiodit (The Varactor Diode) variable reactor - varactor Liitoksessa on kaksi kaasitanssia n(x ) (x n ) Δn = n ( e qu / kt 1) - + Δ n = n n ( e qu / kt 1) x 0 0 Liitoksen tyhjennysalueen kaasitanssi (deletion layer on junction caacitance) Ylimäärävarausten muodostama kaasitanssi (charge store caacitance or diffusion caacitance) C j = dq d( U U ) = A 2qε 2 ( U 0 U 0 ) N N d N a + N d a 1 2 A = ε W
32 jännitteestä riiuva kaasitanssi (varaktori) C C j j ( U U ) U ( U >> U ) r 0 jyrkkä liitos +n liitoksella N a >>N d 2 C j A 2qε = 2 N d ( U0 U ) 1 ( U ) n lineaarinen liitos; n = 1/3 r r U 0 hyerjyrkkä liitos; n > 1/2 C j U >>
33 N d N d = Gx -3/2 hyerjyrkkä: m=-3/2 N d =Gx lineaarinen: m=1 + N d =Gx 0 =G x jyrkkä: m=0 C j U r n 1 n = ( m + ) 2 LC-iirin resonanssitaajuus ωr = ω r 1 LC 1 U r n ω r U r n = 2 m = 3 2
34 Tunnelidiodi (Tunnel Diodes) Tunnelidiodi erustuu erittäin voimakkaasti seostettujen uolijohteiden n-liitokseen n + Puolijohteen ollessa riittävän voimakaasti seostettu (N d > N c, N a > N v ) Fermitaso tulee kaistan sisään. Puolijohdetta kutsutaan tällöin degeneroiduksi. c v Fermitaso Liitos on tunneloiva estosuunnassa ja myös äästösuunnassa ienillä jännitteillä.
35 U = 0 U ieni Ur (esto-) e - U
36 ieni U > 0 U U > 0 U Kun äästöjännite kasvaa, tyhjä (valenssivyön yläreuna) ja täysi (johtavuusvyön alareuna) vyö eivät enää kohtaa, jolloin tunneloituminen louu ja diodissa on normaali äästövirta.
37 Tunnelidiodin virtajänniteominaiskäyrä = huiutunnelointivirta (eak tunneling current) U = arvoa vastaava jännite (eak voltage) v = laaksovirta U f = normaaliäästöjännite negatiivinen dynaaminen resistanssi normaali virta Figure of merit v U U f v U U U f voidaan käyttää kumoamaan vastusta - oskillaattori
5.7 METALLI-PUOLIJOHDELIITOS (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) 1) n-puolijohde ja metalli φ m > φ s
5.7 METALLI-PUOLIJOHDELIITOS (Metal-Semiconductor Junctions) 57 5.7.1 Schottky vallit (Schottky barriers) 1) n-puolijohde ja metalli φ m > φ s Fig. 5-31 qφ m = metallin työfunktio (Al; 4,3 ev, Au; 4,8
Lisätiedotkurssi: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet pn-liitoksen valmistusmenetelmä määrää liitoksen epäpuhtausprofiilin.
5. LIITOKSET, JUNCTIONS 1 5.1 n-liitosten valmistus 1. KASVATETUT LIITOKSET (GROWN JUNCTIONS) 2. SEOSTETUT LIITOKSET (ALLOYED JUNCTIONS) 3. DIFFUSOIDUT LIITOKSET (DIFFUSED JUNCTIONS) 4. IONI-ISTUTETUT
Lisätiedotkurssi: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet pn-liitoksen valmistusmenetelmä määrää liitoksen epäpuhtausprofiilin.
5. LIITOKSET, JUNCTIONS 1 5.1 pn-liitosten valmistus 1. KASVATETUT LIITOKSET (GROWN JUNCTIONS) 2. SEOSTETUT LIITOKSET (ALLOYED JUNCTIONS) 3. DIFFUSOIDUT LIITOKSET (DIFFUSED JUNCTIONS) 4. IONI-ISTUTETUT
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotVarauksenkuljettajien diffuusio. Puolijohteissa varauksenkuljettajat diffusoituvat termisen energian vaikutuksesta (k B
17.11.008. Varauksekuljettajie iffuusio Puolijohteissa varauksekuljettajat iffusoituvat termise eergia vaikutuksesta (k B T) suuremmasta kosetraatiosta ieemaa (/ tai /) ( if ) ( if ) D, D ( ) D D iffuusiokerroi
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotValodiodit (Photodiodes)
Valodiodit (Photodiodes) Valoa, jonka fotonin energia hv E g (kielletty energiarako) voidaan käyttää lisäämään puolijohteen varauksenkuljettajien määrää eli aiheuttamaan ylimäärävarauksenkuljettajia δn
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 POLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin
LisätiedotPUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS
PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronit ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain osittain
LisätiedotPuolijohteet. luku 7(-7.3)
Puolijohteet luku 7(-7.3) Metallit vs. eristeet/puolijohteet Energia-aukko ja johtavuus gap size (ev) InSb 0.18 InAs 0.36 Ge 0.67 Si 1.11 GaAs 1.43 SiC 2.3 diamond 5.5 MgF2 11 Valenssivyö Johtavuusvyö
Lisätiedot1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on
35 PUOLIJOHTEEN ENERGIA-AUKKO 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronitt ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
Lisätiedot7.5.2 Varauskontrollianalyysi (Charge Control Analysis) Emitteriin täytyy lisäksi syöttää rekombinaatioon tarvittava virta Q N Q I I CI ) Q I.
7.5.2 Varauskontrollianalyysi (Charge Control Analysis) 106 Varastoitunut varaus normaalimuodossa, Q N Varastoitunut varaus käänteisessä muodossa,q 1 I CN = Q N τ tn, τ tn on aukon kulkuaika kannassa normaalimuodossa
LisätiedotFYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO
FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volframista, todetaan Stefanin - Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin - Dushmanin yhtälön avulla
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotFysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista
Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."
LisätiedotJOEL SALMI METALLOINNIN ERIKOISKYSYMYKSIÄ. Diplomityö
JOEL SALMI METALLOINNIN ERIKOISKYSYMYKSIÄ Diplomityö Tarkastaja: TkT Jukka Viheriälä Tarkastaja: TkT Pirjo Leinonen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4.6.2014
LisätiedotOma nimesi Puolijohteet
Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
Lisätiedot10. LASERIT (Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation = LASER)
10. LASERIT (Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation = LASER) Laservalon ominaisuuksia: - kapea säteinen - monokromaattinen - koherentti Laservalo voi olla: - jatkuvaa, CW - pulssittaista
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 16.3.2012 (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) 1. Selitä lyhyesti (6 pistettä) a) pn-liitoksen virta-jännite-käyttäytyminen b) varauksenkuljettajien lukumäärä itseispuolijohteissa
LisätiedotTERMINEN ELEKTRONIEMISSIO
FYSA240/4 TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volramista, todetaan Steanin Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin Dushmanin yhtälön avulla määritetään elektronien
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotEristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä
risteet Johdannoksi vähän sähköisestä diolista Diolin muodostaa kaksi itseisarvoltaan yhtä suurta vastakkaismerkkistä varausta, jotka ovat lähellä toisiaan. +q - q a Jos diolin varauksien itseisarvo on
LisätiedotTERMINEN ELEKTRONIEMISSIO
FYSA242/K1 TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volramista, todetaan Steanin Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin Dushmanin yhtälön avulla määritetään elektronien
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotVyöteoria. Orbitaalivyöt
Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.
OY/PJKOMP R5 7 Puolijohdekooettie erusteet 57A Ratkaisut 5, Kevät 7. (a) deaalise oraalioodi -trasistori kollektorivirta o,6 L -9 D Ł L - C 3,6 5-6,9...A» 8, A L 6-4 s - Ø qu Œex º Ł k T deaalise oraalioodi
LisätiedotHomogeeniset puolijohteet Olemme jakaneet kiteet kahteen ryhmään:
Homogeeniset puolijohteet Olemme jakaneet kiteet kahteen ryhmään: metallit ainakin yksi energiavyö on osittain täytetty eristeet energiavyöt ovat joko tyhjiä tai täysiä. Eristeitä karakterisoi nollasta
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotMikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 4, ratkaisut (syyslukukausi 204). (a) Systeemi koostuu neljästä identtisestä spin- -hiukkasesta. Merkitään ylöspäin olevien spinien lukumäärää n:llä. Systeemin mahdolliset
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
1 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA txt-7 2017, Kimmo lvonen Osa VII, 6.11.2017 Otan mielelläni esim. sähköpostilla (kimmo.silvonen@aalto.fi) vastaan pieniäkin korjauksia (kuten painovirheet), tekstisisältötoiveita
Lisätiedotj = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =
764A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 6 Kevät 28. Tehtävä: Aiemmi olemme laskeeet kupari johtavuuselektroie tiheydeksi 8.5 28 m. Kuparijohdossa, joka poikkipita-ala o mm 2, kulkee A: virta. Arvioi Drude
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät qad L. 1, C 3,6 10 m m s 10 m 0,6 ev
OY/PJKOMP R5 8 Puolijohdekomoettie erusteet 57A Ratkaisut 5, Kevät 8 (a) deaalise ormaalimoodi -trasistori kollektorivirta o W csch qu ex kt W csch 6-9 8 -,6 C,6 m 5 m s m,6 ev 6-5 m 5 m, 59 ev ex csch,,855a,
LisätiedotJakso 5. Johteet ja eristeet Johteista
Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista Johteet ja eristeet käyttäytyvät sähkökentässä eri tavalla. Koska johteessa on vaaasti liikkuvia varauksia, ne siirtyvät joko sähkökentän suuntaan (ositiiviset varaukset)
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotTL6931 RF-ASIC. Tavoitteet
TL6931 RF-ASIC Veijo Korhonen Tavoitteet Opiskelija saa kuvan integroitujen RFpiirien suunnittelusta. Perehtyminen yleisimpiin valmistusprosesseihin, pakkaustekniikoihin ja suunnittelutyökaluihin antaa
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
Lisätiedot1.1 ATOMIN DISKREETIT ENERGIATILAT
1.1 ATOMIN DISKREETIT ENERGIATILAT 1. MITTAUKSET Franckin ja Hertzin kokeen ja ionisaatiopotentiaalin mittauslaitteisto: jännitelähde digitaalinen yleismittari suojatut banaanijohdot neonputki telineineen
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 SAH3sn-luokalle syksyllä 2014 OSA 1 Veijo Korhonen Sisältö opinto-oppaan mukaan: Piirilevy- ja juotostekniikka. Passiiviset komponentit. Tavallisimmat puolijohdemateriaalit.
LisätiedotANNA HAKKARAINEN PIIKARBIDI-DIODI-AURINKOSÄHKÖVAIHTOSUUNTAAJAN HYÖ- TYSUHDETARKASTELU
ANNA HAKKARAINEN PIIKARBIDI-DIODI-AURINKOSÄHKÖVAIHTOSUUNTAAJAN HYÖ- TYSUHDETARKASTELU Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tuusa Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotLuku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio
Luku6 Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät saadaan leikkaamalla painepinta pv suuntaisilla
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017
OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1
LisätiedotVyöteoria. σ = neμ. Orbitaalivyöt
Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neμ elektronien
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
Kimmo Silvonen, Aalto ELEC 2. välikoe 12.12.2016. Saat vastata vain neljään tehtävään! 1. Tasajännitelähde liitetään parijohtoon hetkellä t 0. Lakse kuormavastuksen jännite u 2 (t) hetkellä t 3,1 t ottamalla
LisätiedotLuento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli
Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
Lisätiedot5. Liitokset Diffuusio p n LIITOKSEN VALMISTUS Terminen oksidointi Nopea lämpökäsittely (RTP)
5. Liitokset Tarkastellaan seuraavaksi puolijohdeliitoksia (engl. junction) ja puolijohde metalli-liitoksia. Jos liitettyjen puolijohteiden kaistaraot ovat erisuuret, sanotaan liitosta heteroliitokseksi
LisätiedotLisävaatimuksia aaltofunktiolle
Lisävaatimuksia aaltofunktiolle (1) Koska Ψ*Ψ on äärellinen => Ψ on äärellinen. () Koska P = Ψ*Ψdτ => Ψ on yksiselitteinen. (3) Ψ on jatkuva. (4) dψ/dτ on jatkuva. Esimerkki Epäkelpoja aaltofunktioita
LisätiedotPuolijohteet II. luku 2 ja 4
Puolijohteet II luku 2 ja 4 Satuaisliike Varauksekuljettaja siroaa kitee epäideaalisuuksista. Termie ettoopeus o olla. Törmäyste välie aika m ~ 0,1 ps 2 Keskimääräie eergia o E 3kT 2 m v 2 mistä saadaa
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
Lisätiedot7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi
7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi Z p [x]/(m), missä m on polynomirenkaan Z p [x] jaoton polynomi (ks. määritelmä 3.19).
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
hysica 6 OETTAJAN OAS 1. painos 1(16) : Luku 1 1. c) 1 0,51 A c) 0,6 A 1 0,55 A 0,6 A. b) V B 4,0 V c) U BC,0 V b) 4,0 V c),0 V 3. a) Kichhoffin. 1 + 3 1 3 4 0,06 A 0,06 A 0 V. b) Alin lamppu syttyy. Kokonaisvita
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö
ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Aki Korpela 26. toukokuuta 2009 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka
LisätiedotSyntyvä jännite on niin suuri, kuin tulevan varausvirran ja vuotovirran suhde määrää, eli: ( 1 ) U. ( 2 ) R Varautuva maksimijännite: U ) ( 7 ) max
ESD SOJAS ESD = ElectroStatic Discharge H. Honkanen EMC määräykset sisältävät myös vaatimukset sähkö- ja elektroniikkalaitteiden staattisen sähkön siedolle. IC piirien pakkaustiheyden kasvaessa johdinleveydet
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNIIKKA 19.12.2002 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen
LisätiedotPetri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa
Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila
LisätiedotVASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT
1 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Opit mittaamaan digitaalisella yleismittarilla tasajännitettä ja -virtaa sekä vastuksen resistanssin. isäksi
LisätiedotKuljetusilmiöt. Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio
Kuljetusilmiöt Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio Johdanto Kuljetusilmiöt on yhteinen nimitys prosesseille, joissa aineen molekyylien liike aiheuttaa energian,
Lisätiedot= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,
S-435, Fysiikka III (ES) entti 43 entti / välikoeuusinta I Välikokeen alue Neljän tunnistettavissa olevan hiukkasen mikrokanonisen joukon mahdolliset energiatasot ovat, ε, ε, 3ε, 4ε,, jotka kaikki ovat
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen 1. Selitä lyhyesti a) Theveninin teoreema (2 p) b) Itseispuolijohde ja seostettu puolijohde. (2 p) c) Piirrä p-kanava
Lisätiedot3. Esittele kirjassa esitetyt puolijohdetehokomponenttien jäähdytysmenetelmät ja -laitteet sekä niiden keskinäiset edut ja haitat.
S-81.312 Tehoelektroniikan komponentit J. Niiranen 1 (9) Tentti 2.1.214, kello 16... 19, sali S4 Papereihin Tentissä sallitut apuvälineet - sukunimi ja etunimet - kynät, kumit jne. - opiskelijanumero -
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotELEC-E8421 Tehoelektroniikan komponentit 1 (9) Tentti , kello 13: :00, sali AS1
ELEC-E8421 Tehoelektroniikan komponentit 1 (9) Tentti 15.12.216, kello 13:... 16:, sali AS1 Papereihin Tentissä sallitut apuvälineet - sukunimi ja etunimet - kynät, kumit jne. - opiskelijanumero - taskulaskin
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotNopeaa elektroniikkaa Oulusta
Nopeaa elektroniikkaa Oulusta Juha Kostamovaara Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Elektroniikan laboratorio PL 4500 FIN-90014 OULUN YLIOPISTO 08-553 2672 juha.kostamovaara@ee.oulu.fi Research
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki
STE80 Kenttäteorian perusteet syksy 08 / 5 Tehtävä. Karteesisessa koordinaatistossa potentiaalin nollareferenssitaso on y = 4,5 cm. Määritä johteelle (y = 0) potentiaali ja varaustiheys, kun E = 6,67 0
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotPhysica 6 Opettajan OPAS (1/18)
Physica 6 Opettajan OPAS (1/18) 8. a) Jännitemittai kytketään innan lampun kanssa. b) Vitamittai kytketään sajaan lampun kanssa. c) I 1 = 0,51 A, I =? Koska lamput ovat samanlaisia, sähkövita jakautuu
Lisätiedot