Johdatus yksityisoikeuteen J007504, 3 op. Kurssin vaatimukset. Luennoilla käsiteltäviä aiheita 2/3/2011

Transkriptio

1 Johdatus yksityisoikeuteen J007504, 3 op Kevät 2011 Onerva-Aulikki Suhonen onerva-aulikki.suhonen@uef.fi Kurssin vaatimukset Kurssi muodostuu vapaaehtoisista luennoista ja kirjallisuuden tenttimisestä. Kevään tentit: , , Tentittävä kirjallisuus: Janne Kaisto - Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen. Talentum Luennoilla käsiteltäviä aiheita Suomen oikeusjärjestyksen systematiikka ja varallisuusoikeuden yleiset opit. Oikeustoimiopin perusteet. Velvoiteoikeus: velkasuhteen pääpiirteet ja velkasuhteen lakkaaminen. Avioliiton, avoliiton ja kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin. Esineoikeuden keskeiset lähtökohdat, omistajanvaihdos ja esineoikeudelliset suojamuodot. Perusteettoman edun palautus. 1

2 Yleiset lähtökohdat Oikeuden perusjaottelua Oikeusjärjestys (legal system), voimassaolevien oikeusnormien muodostama kokonaisuus. Oikeusnormit, oikeussäännön sisältävien oikeuslähteiden tulkinnan tuloksia. Oikeusnormien jako: käyttäytymisnormit, kompetenssinormit, kvalifikaationormit, kvalifikaatiokompetenssinormit. Oikeusjärjestelmä (system of law), tieteellisten käsitysten kautta luotu järjestelmä, jonka avulla oikeudellisia ilmiöitä voidaan tarkastella systemaattisena kokonaisuutena. 2

3 Varallisuusoikeus oikeudenalana Varallisuusoikeus on epäyhtenäinen oikeudenala, joka toimii markkinajärjestelmän juridisena pohjana. Sääntelee yksityisten henkilöiden välisiä taloudellisia suhteita ja heidän asemaansa näiden suhteiden osapuolina. Sääntely pääosin dispositiivistä, oikeusperiaatteiden vahva asema. Keskeisiä varallisuusoikeudellisia kysymyksiä ovat varallisuuden synty, sisältö, siirrettävyys, lakkaaminen sekä oikeudenhaltijan ja sivullisen suoja. Voidaan jakaa kolmeen keskeiseen oikeudenalaan: esineoikeuteen, velvoiteoikeuteen ja immateriaalioikeuteen. Varallisuusoikeudet Tyypillisinä ominaispiirteinä vaihdanta-arvo, siirrettävyys ja ulosmittauskelpoisuus. Lähtökohtaisesti varallisuusoikeus kuuluu jollekin oikeussubjektille ja kohdistuu johonkin objektiin. Velvoiteoikeus: subjektiiviset saamisoikeudet, velkoja ja velallinen. Esineoikeus: subjektiiviset esineoikeudet (omistusoikeus, hallintaoikeus), rajoittamaton henkilöpiiri. Immateriaalioikeus: kohteena aineettomat objektit (tekijäoikeus, teollisoikeudet yms.), rajoittamaton henkilöpiiri. Varallisuusoikeuden yleiset opit 1. Oikeudenalan peruskäsitteet (oikeustoimi, velvoite, velkoja yms.) 2. Yleiset oikeusperiaatteet (lojaliteettiperiaate, heikomman suoja, julkisuusperiaate yms.) 3. Oikeudelliset teoriat (Zittingin omistajanvaihdosta ja omistajan oikeusasemaa koskevat teoriat yms.) 4. Oikeudelliset instituutiot (sopimus, omistus yms.) 3

4 Sääntöjen ja periaatteiden keskeiset erot Sopimusvapaus ja sopimussidonnaisuus Lähtökohtana yksityisautonomia: jokaisella on oma vapauspiirinsä, jonka puitteissa hän voi päättää toiminnastaan omien tavoitteidensa mukaisesti ja omalla vastuullaan. Sopimusvapauden kuusi elementtiä: päätäntävapaus, sopijakumppanin valitsemisvapaus, tyyppivapaus, muotovapaus, sisältövapaus, purkuvapaus. Sopimussidonnaisuus vs. force majeure, liikavaikeus. Heikomman osapuolen suoja ja kohtuus. Toimivat yksityisautonomian vastaperiaatteina erityisesti kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä suhteissa. Sosiaalinen siviilioikeus: Perinteiset suojaroolit: työntekijä, vuokralainen, kuluttaja yms. Tarvesuuntautuneet suojaroolit: sosiaalinen suorituseste. Jälkikäteinen heikomman suoja: sovittelu. 4

5 Lojaliteettivelvollisuus Sopimuksen yhteistoimintaluonne, tietynasteinen toisen osapuolen etujen ja oikeuksien huomioon ottaminen. Kaksi eri käsitystä lojaliteettivelvollisuudesta: 1.lojaliteettivelvollisuus yleisnimityksenä kaikille sopimusosapuolten keskinäisille velvollisuuksille (Taxell, Ämmälä). 2. lojaliteettivelvollisuus erotetaan sopimusosapuolten muista velvollisuuksista (Muukkonen). Lojaliteettivelvollisuuden aste-erot, merkitys vaihtelee myös sopimussuhteen eri vaiheissa (neuvottelu- ja täyttämislojaliteetti, tulkinta) ja eri sopimustyyppien kohdalla. Luottamusasemaan perustuva fidusiaarinen lojaliteettivelvollisuus. Julkisuusperiaate ja vilpitön mieli Keskeinen merkitys erityisesti esineoikeudessa. Julkistaminen oikeusperusteen sitovuuden lähtökohtana. Merkitystä suhteessa sivullisiin, ei sopimuksen osapuolten välillä. Tunnusmerkkejä: hallinta, kirjaaminen, traditio, denuntiaatio. Vilpitön mieli, selontekovelvollisuus. Oikeustoimiopin perusteet 5

6 Oikeussubjektioppi Millaisilla tahoilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia ts. ketkä ovat oikeuskelpoisia? Oikeussubjektit: luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Oikeushenkilö: yhteisö tai omaisuusmassa, joille laki tai tapa tunnustaa oikeussubjektin ominaisuuden (esim. henkiö- ja pääomayhtiöt, aatteelliset ja taloudelliset yhdistykset,valtio, kunnat, Suomen Pankki yms.) Kuolinpesän oikeussubjektius? Oikeustoimikelpoisuus Kyky tehdä tehokkaita ja päteviä oikeustoimia, kuten antaa lahjoja, hyväksyä tarjouksia tai solmia sopimuksia. Oikeustoimikelpoisia ovat oikeushenkilöt sekä yli 18- vuotiaat luonnolliset henkilöt. Vajaavaltaisten rajoitettu oikeustoimikelpoisuus: vuotiaat lapset sekä muutoin vajaavaltaiseksi julistetut. Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus. Oikeustoimi Yleensä varallisuusoikeudellisten suhteiden järjestämiseen tähtäävä tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään. Yksipuoliset, kaksipuoliset ja kolmannen hyväksi tehdyt oikeustoimet (?) Oikeustoimien ryhmittely causan perusteella, kauppa, maksu, lahja yms. Keskeinen säädös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929, OikTL). 6

7 Oikeustoimen pätemättömyys Oikeustoimi jää vaille sitovaa vaikutusta syntymisessään, muodossaan, sisällyksessään tai siinä itsessään olevan virheen vuoksi. -Kivimäki- Ylöstalo Pätemättömyyden syinä esim. oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen, muoto- tai sisältövaatimusten noudattamatta jättäminen, hyvän tavan vastaisuus. OikTL:n 3 luvun pätemättömyysperusteet Pakko ja törkeä pakko Petollinen viettely Kiskonta Ilmaisuerehdys Kunnianvastainen ja arvoton menettely Valeoikeustoimi Sovittelu Yleinen sovittelusäännös OikTL 36, myös monia muita sovittelusäännöksiä. Tarkoituksena kohtuuttomien tai kohtuuttomuuteen johtavien sopimusehtojen sovittelu. Perusedellytyksenä sopimusosapuolten erivertaisuus (sopimuksenulkoinen puoli) ja sopimukseen sisältyvät kohtuuttomat ehdot (sopimuksensisäinen puoli). Kokonaisarviointia, jossa kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat seikat pyritään ottamaan huomioon. 7

8 KKO:2001:27 Myyjät sitoutuivat kiinteistökaupassa, jossa kauppahinta oli markkaa, suorittamaan ostajalle viivästymiskorvausta, jos hallinnan luovutus viivästyisi ostajasta riippumattomasta syystä. Myyjien äiti, joka asui kiinteistöllä, ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan ja tästä aiheutui hallinnan luovutuksen viivästyminen 48 viikolla, jolloin viivästysehdon mukainen viivästymiskorvaus nousi markaksi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla viivästysehdon sovitteluun ei ollut perustetta. KKO:n perustelut Hallinnan luovutuksen viivästymisestä aiheutuvia seurauksia koskeva ehto on tavanomainen ja tällaisessa tilanteessa hyväksyttävä. Osapuolet ovat yksityishenkilöinä tasavertaisia sopimusosapuolia. Lähtökohtaisesti sovittelun edellytykset eivät täyty, mutta johtaako ehdon soveltaminen ko. yksittäistapauksessa kohtuuttomuuteen? Viivästysehdon mukainen korvaus on noussut korkeaksi ja sen arvioidaan ylittävän ainakin jonkin verran ostajalle aiheutuneen todellisen vahingon. Myyjät ovat jo kauppaa tehdessään voineet varautua äidin kieltäytymiseen ja harkita sen seurauksia. Myyjillä olisi lisäksi ollut omilla toimenpiteillään mahdollisuus rajoittaa korvauksen kasvamista. Velvoiteoikeus 8

9 Keskeistä lainsäädäntöä Velkakirjalaki (622/1947) Korkolaki (633/1982) Laki velan vanhentumisesta (728/2003) Velvoiteoikeudellinen lainsäädäntö on monin paikoin dispositiivistä. Poikkeuksena kuitenkin esim. oikeustoimen pätemättömyyttä ja heikomman suojaa koskeva sääntely. Velvoite Syntyperusteena tyypillisesti oikeustoimi, rikkomisvelvoite tai perusteettoman edun palautus. Velkasuhteen osapuolina velkoja ja velallinen: Velallisella suoritusvelvollisuus. Velkojalla saamisoikeus, saamisen eräännyttyä velkomisoikeus. Velvoite voi ilmetä mm. maksamisena, antamisena, tekemisenä tai tekemättä jättämisenä yms. Velvoite voi olla kerta- tai kestoluonteinen yleis- tai erityisvelvoite. Yleisvelvoitteet vs. erityisvelvoitteet (tarkoin yksilöity suorituksen kohde, määrä ja laatu). Velkakirja Velvoiteoikeuden keskeinen instrumentti. Kirjalliseen muotoon laadittu rahavelkaa koskeva velkasitoumus. Keskeinen sääntely velkakirjalaissa (622/1947). Yksipuolisuus, sitoo ainoastaan suoritusvelvollista --> velallisen allekirjoitus. Ehdottomuus, abstraktius, rahamääräisyys. Causaa ei tarvitse mainita. Jako tavallisiin ja juokseviin velkakirjoihin (hallinta- ja määrännäisvelkakirjat). 9

10 Kenelle velka tulee suorittaa? Tavallinen velkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle. Hallintavelkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjan haltijalle. Määrännäisvelkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle tai hänen määräämälleen henkilölle. Velkakirja voidaan pääsääntöisesti luovuttaa eteenpäin (esim. lahja tai sopimus) tai se voi siirtyä eteenpäin. perinnön seurauksena.!! Luovutukseen ei tarvita velallisen lupaa!! Velkakirjan siirron seuraukset Tavallinen velkakirja: velallisen väiteoikeus, velallisen maksusuoja. Juoksevat velkakirjat: siirronsaajan väitesuoja, velallisen maksusuoja. Maksusuoja suojaa vilpittömässä mielessä legitimoidulle velkojalle suorituksen tehnyttä velallista. Väitesuoja suojaa siirronsaajaa velallisen esittämiä pätemättömyysväitteitä vastaan. Väiteoikeus mahdollistaa velalliselle velvoitetta koskevien pätemättömyysväitteiden esittämisen. Velallisen maksusuoja Vilpittömässä mielessä ollut velallinen saa suojaa uutta velkojaa vastaan, mikäli hän on tehnyt suorituksen legitimoidulle velkojalle. Maksusuoja tarkoittaa että velallinen vapautuu velvoitteestaan vaikka on tehnyt suorituksen väärälle henkilölle. Mikäli velkoja haluaa katkaista velallisen maksusuojan tulee hänen ilmoittaa velkojan muutoksesta velalliselle. 10

11 KKO:1995:116 Rahoitusyhtiön ja myyjän välisen sopimuksen mukaan myyjä sitoutui panttaamaan rahoitusyhtiölle laskusaatavansa ja ilmoittamaan siitä ostajalle merkitsemällä laskuihin lausekkeen, jonka mukaan saatava oli sitovasti siirretty rahoitusyhtiölle ja lasku voitiin pätevästi maksaa vain sille ja siirto oli peruutettavissa vain sen suostumuksella. Myyjän ostajalle lähettämässä laskussa oli ollut sopimuksen edellyttämä lauseke. Myyjän pyynnöstä ostaja oli kuitenkin maksanut laskun myyjälle. Maksua ei pidetty pätevänä, kun maksusuojan edellytykset eivät täyttyneet. Ään. Velallisen väiteoikeus ja velkojan väitesuoja Väiteoikeus: velallinen voi riitauttaa velkojan vaateen ja kieltäytyä maksamasta velkaansa. Perusteina esim. pätemättömyysperusteet, vanhentuminen --> jako heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin Väitesuojan edellytykset: juokseva velkakirja, hallinta luovutuksen perusteella, siirronsaajan perusteltu vilpitön mieli. Tavallisen velkakirjan siirronsaaja ei saa parempaa oikeutta, kun velkakirjan luovuttajalla oli --> ei väitesuojaa, väite tutkitaan. Vilpittömässä mielessä olevat juoksevan velkakirja siirronsaajat saavat väitesuojaa velallisen väitteitä vastaan --> velallisen tulee maksaa velka. Velkakirjalain 17, velallisen vahvat väitteet Vilpittömässäkin mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan velallinen on oikeutettu väittämään: että velkakirja on väärennetty tai että sen on velallisen puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus, taikka että se on pätemätön varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/29) 28 :ssä mainitun pakon takia tahi holhottavan tai sieluntoiminnaltaan häiriintyneen henkilön antamana; taikka että velkakirja on kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty tallettamalla velkamäärä asianomaisen viranomaisen huostaan tahi että velkoja vanhentumisen tai vuosihaasteen johdosta on menettänyt puhevaltansa taikka että velkasuhde on muuttunut pakkoakordin vuoksi. 11

12 Korko Keskeinen säännös Korkolaki (633/1982), jota sovelletaan rahavelasta maksettavaan korkoon. Soveltamisalaan eivät kuulu julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvat velkasuhteet, lakisääteiset vakuutukset ja elatusapu. Korkolaki on luonteeltaan dispositiivinen, toissijainen säädös. Varsinainen korko (korvaus pääoman lainaamisesta) vs. viivästyskorko (seuraamus maksuviivästyksestä). Korkolain 3 korottomuusolettama. Viivästyskorko Maksetaan ainoastaan rahavelasta. Poikkeus korkolain yleiseen korottomuus olettamaan. Kaksi tarkoitusta: epäsuora tehoste velan oikea-aikaiselle suoritukselle, hyvitys velkojalle suorituksen viivästymisestä. Viivästyskorko voidaan sopia, tai se määräytyy korkolain 4 mukaisesti (7 % + EKP:n vahvistama viitekorko) Maksaminen alkaa velan maksun viivästymisestä, eräpäivästä tai 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä tai velkojan korvausta koskevan vaatimuksen esittämisestä (vahingonkorvaus, perusteettoman edun palautus, vakuutuskorvaus). Myös viivästyskoron sovittelu on mahdollista. Velvoitteiden tehosteet Tavoitteena velkojan saamisoikeuden turvaaminen. Huomioon tulee ottaa kuitenkin tehosteen kohtuullisuus myös velallisen näkökulmasta. Vastasuoritusvaikutukset: luontaissuorituspakko, sopimuksen irtisanominen tai purkaminen, suorituksen menettäminen yms. Vahingonkorvaustyyppiset oikeuskeinot: vahingonkorvaus, sopimussakko yms. Muut seuraamukset: rangaistus, hallinnollinen seuraamus, laiminlyönnin rekisteröiminen. 12

13 Oikean suorituksen edellytykset Millainen tosiseikasto vapauttaa velallisen velvoitteistaan? Suoritukseen oikeutettu henkilö tekee oikeansisältöisen suorituksen oikealla tavalla suoritukseen vastaanottamiseen oikeutetulle henkilölle oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Velkojan oikea suoritus: kuitti todistukseksi maksetusta velasta, juoksevan velkakirjan palauttaminen. Vastuu velvoitteen täyttämisestä - oikea velallinen Vastuu velvoitteen täyttämiseen syntyy velvoitteen synnyn yhteydessä, tuomio on peruste velvoitteen täytäntöönpanolle. Velvoite voi sitoa yhtä tai useampaa tahoa. Suomessa velkasuhteiden lähtökohtana on yhteisvastuu, mutta myös ositeltu vastuu ja toissijainen yhteisvastuu mahdollisia. Velvoitteet voivat olla yleistäyttöisiä tai korostetun henkilökohtaisia. Velallisen vaihdokseen tarvitaan velkojan lupa. Rajaton/rajoitettu velkavastuu. Sosiaalinen suorituseste, liikavaikeus, ylivoimainen este velkavastuun arvioinnissa. Suorituksen oikea vastaanottaja Velallisen näkökulma: kenelle suoritus voidaan tehdä niin että velallinen vapautuu velvoitteistaan. Velkojan näkökulma: kuka on oikeutettu vaatimaan suoritusta. Lähtökohtana velkakirjatyyppien mukainen velkojaolettama. Myös suoritus legitimoidulle velkojalle voi vapauttaa velallisen vastuusta. 13

14 Suorituksen oikea sisältö Velallisen suorituksen on oltava oikeansisältöinen: oikea määrä, oikeaa laatua, sovittua maksutapaa noudattaen. Keskeistä on se mitä osapuolten välillä on sovittu. Luontaissuoritus rahasuorituksen vastakohtana, esim. esine, työsuoritus. Velvoiteoikeuden lähtökohtana velallisen luontaissuoritusvelvollisuus ja velkojan luontaissuoritusvaade. Luontaissuoritusvelvoitetta rajoittavat kuitenkin velvoitteen laadun, suorituksen esteiden ja suorituksen epätarkoituksenmukaisuuden asettamat rajoitukset, ylivoimainen este, liikavaikeus. Suorituksen oikea aika ja paikka Pääsääntöisesti suoritus on tehtävä velkojan luona, jollei toisin ole sovittu. Suorituspaikan merkitys nykypäivänä? Oikea-aikainen suoritus vapauttaa velallisen velvoitteista ja estää viivästysseuraamukset. Suorituksen erääntymisestä sopiminen joustavaa. Velan eräännyttyä velallisen on omatoimisesti huolehdittava velan maksusta. Velkojan viivästys Velkoja laiminlyö velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat ennakkotoimet tai velvoitteen vastatoimet, velkoja ei ota vastaan suoritusta. Velkojan viivästys vapauttaa velallisen eräpäivän jälkeisestä viivästyskoron maksuvelvoitteesta. Ylivoimaisen esteen vallitessa velkoja ei ole vastuussa viivästyksestä. Velallisen maksutalletus aluehallintovirastoon. 14

15 Velkasuhteen päättyminen Pääsääntöisesti velkasuhde päätyy velvoitteiden täytyttyä. Erityistilanteissa saaminen voi lakata myös korvikesuorituksella tai jopa ilman suoritusta. Muut velvoitteen lakkaamistavat Korvikesuoritukset: Sijaissuoritus Velan uudistaminen eli novaatio Maksutalletus Velan kuittaus Velvoitteesta vapautuminen ilman suoritusta: Velan anteeksianto tai sovittelu Oikeushenkilön konkurssi Velkajärjestely ja yrityssaneeraus Yhtymys Prekluusio Velan vanhentuminen Sijaissuoritus, novaatio ja maksutalletus Sijaissuorituksessa velka suoritetaan tavalla joka ei vastaa velvoitteen sisältöä mutta velvoite lakkaan ikään kuin velvoite olisi tullut oikein suoritetuksi. Novaatiossa velka uudistetaan uudella velvoitteella ja vanha velka lakkaa. Maksutalletuksessa velallinen täyttää suoritusvelvollisuutensa tallentamalla suorituksensa aluehallintoviranomaisen haltuun. 15

16 Kuittaus Kuittauksella tarkoitetaan vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamista siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Sopimusperusteisesta kuittauksesta voidaan sopia osapuolten välillä, myös kuittauksesta pidättäytymisestä voidaan pätevästi sopia. Lakiperusteinen (pakollinen) kuittaus on puolestaan yksipuolinen oikeustoimi, joka voidaan saada aikaan myös vastoin toisen osapuolen tahtoa kuittausilmoituksen avulla. Pakollinen kuittaus Kuittausilmoitus esim. oikeudenkäynnin, konkurssin tai ulosottomenettelyn aikana. Edellytyksenä saamisten vastakkaisuus, samanlaatuisuus ja vastasaatavan perimiskelpoisuus. Soveltuvuus vaihtelee eri velkakirjatyyppien kohdalla. Rajoituksia kuittausoikeuteen sosiaalisista syistä, esim. elatusvelkoja, palkkaa ja eläkettä ei voida kuitata. Konkurssitilanteita koskevat kuittausrajoitukset. Velan anteeksianto ja sovittelu Velan anteeksianto perustuu osapuolten väliseen sopimukseen tai velkojan yksipuoliseen oikeustoimeen. Tavoitteena velan edes osittainen takaisinmaksu. Myös oikeustoimen sovittelu voi johtaa tietyssä tilanteissa johtaa velvoitteen lakkaamiseen (OikTL 36 ). 16

17 Erilaiset maksukyvyttömyysmenettelyt Konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely tulevat vireille tuomioistuimessa joko velkojan tai velallisen toimesta. Tuomioistuin vahvistaa saneeraus- tai maksuohjelman, jonka avulla velallinen pyrkii suoriutumaan veloistaan. Keinot: maksuaikataulun muuttaminen, maksusuoritusten kohdistaminen ensiksi pääomaan, luottokustannusten tai velan alentaminen, maksuvelvollisuuden poistaminen. Lievimmän keinon periaate. Yhtymys ja prekluusio Yhtymyksessä velvoite lakkaa saamisoikeuden ja velvoitteen yhtymyksen seurauksena. Prekluusiossa tuntematon velkoja menettää saamisoikeutensa, jollei ei haasteen johdosta saata saamisoikeuttaan voimaan. Prekluusio on mahdollinen vain tietyissä laissa nimenomaisesti määritellyissä tilanteissa, joissa on tarpeen selvittää velallisen kaikki velat esim. kuoleman, avioeron, vajaavaltaiseksi julistamisen, yhtiömuodon muutoksen tai konkurssin johdosta. Velan vanhentuminen Perustuu ajan kulumiseen ja osapuolten passiivisuuteen velvoitteen täyttämisen suhteen. Mikäli velka vanhenee velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa. Laki velan vanhentumisesta (728/2003), erityislait. Sovelletaan rahaa, tavaraa ja palveluita, työsuorituksia yms. koskeviin saamisoikeuksiin, mutta muut varallisuusoikeudet (esineoikeudet ja immateriaalioikeudet) on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Sääntely luonteeltaan velallisen suojaksi pakottavaa. Lain 1 rajoitukset: verot, julkiset maksut, rikosoikeudelliset seuraamukset, lakisääteiset vakuutukset, elatusmaksut ja tietyt sosiaalituet yms. eivät kuulu lain soveltamisalaan. 17

18 Vanhentumisajat Kuinka pitkä vanhentumisaika on ja mistä hetkestä vanhentuminen alkaa? Yleinen vanhentumisaika 3 vuotta velvoitteen erääntymisestä tai muusta vastaavasta hetkestä, jolloin velkojalle on syntynyt oikeus vaatia suoritusta. Toissijainen vanhentumisaika 10 vuotta oikeusperusteen synnystä (toistaiseksi voimassaolevat tai ehdolliset velvoitteet, muut kuin rahana suoritettavat velvoitteet, joissa eräpäivää ei ole sovittu). Korvausvelkojen vanhentumisperusteet Sopimusrikkomus: vanhentuminen alkaa virheen tai puutteen havaitsemishetkestä tai hetkestä, jolloin virhe olisi tullut havaita. Sopimuksen ulkoinen vahingonkorvaus: vanhentuminen alkaa kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Korvausvelkojen vanhentumisperusteet II Perusteettoman edun palautus: kun vaatimuksen esittänyt on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta. Korvausveloissa (pl. henkilö- ja ympäristövahingot) 10 vuoden enimmäisaika korvausvaatimusten esittämiselle, vanhentuminen alkaa velan perusteena olevien tosiseikkojen sattumisesta. Rikoksesta johtuva korvausvastuu ei vanhene niin kauan kun rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa. 18

19 Vanhentumisen katkaiseminen Vapaamuotoiset katkaisutoimet: velan tunnustaminen tai maksaminen, velasta muistuttaminen tai suorituksen vaatiminen, velallisen ja velkojan välinen sopimus maksujen järjestelystä --> uusi 3 vuoden vanhentumisaika. Huom! Velan riittävä yksilöiminen on edellytyksenä katkaisuvaikutukselle. Oikeudelliset katkaisutoimet: kanteen, hakemuksen tai vaateen vireillepano tai esittäminen, velkoja ilmoittaa saatavansa velallisen maksukyvyttömyysmenettelyssä tai julkisen haasteen johdosta --> uusi 5 vuoden vanhentumisaika tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Velan vanhentuminen voi käytännössä tapahtua myös ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden menettämisen myötä. Vanhentumisen jälkivaikutukset Vanhentunut velka voidaan tietyissä olosuhteissa kuitata. Velallinen ei saa pääsääntöisesti takaisin vanhentuneesta velasta maksamaansa suoritusta. Vanhentuminen ei estä velkoja saamasta suoritusta velan vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus. Velan vanhentuminen otetaan tutkittavaksi tuomioistuimessa vain asianosaisen väitteen perusteella. Ulosotossa vanhentuminen huomioidaan virallisperiaatteen nojalla. Varallisuussuhteet perhe- ja jäämistöoikeudellisessa valossa 19

20 Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta (26/2001, avoerolaki), astuu voimaan Perintökaari (40/1965, PK). Avioliittolain peruslähtökohdat Aviopuolisoiden normaalikohtelun periaate. Avioliitto ei olennaisesti vaikuta puolisoiden keskinäiseen varallisuusasemaan eikä asemaan suhteessa kolmansiin avioliiton kestäessä. Erillisomistus Kumpikin puolisoista omistaa itse sen omaisuuden, joka hänellä avioliittoa solmittaessa on ja jonka hän avioliiton aikana saa tai hankkii. Poikkeuksena esim. yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuinirtaimistoon kohdistuvat vallinnanrajoitussäännökset. Erilliset velkavastuut Puolisot ovat vastuussa vain omista veloistaan. Poikkeuksena kuitenkin elatusvelka, josta aviopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti. Puolisoiden keskinäinen sopimusvapaus Puolisot voivat tehdä keskenään vapaasti päteviä oikeustoimia. Avio-oikeusjärjestelmä Lähtökohtaisesti aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus konkretisoituu kuitenkin vasta avioliiton purkautuessa. Avio-oikeus on arvomääräisesti puolet avio-oikeuden alaisesta nettovarallisuudesta. Avio-oikeus voidaan kuitenkin pois sulkea avioehtosopimuksella tai lahjanantajan tai perinnönjättäjän määräyksellä. 20

21 Ositus Toimitus, jossa selvitetään puolisoiden varat ja velat sekä avio-oikeuden mukainen omaisuuden tasauksen tarve. Edellytyksenä ositusperusteen käsilläolo. Vaihtoehtoina sopimusositus tai toimitusositus. Ositusta voidaan tuomioistuimessa sovitella, toimitusosituksesta on myös mahdollista nostaa 6kk sisällä moitekanne käräjäoikeudessa. Osituksen suorittaminen Puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus lasketaan yhteen ja summa jaetaan arvomääräisesti tasan kahteen yhtä suureen avio-osaan. Avio-osaansa enemmän omistava osituspuoli luovuttaa toiselle osapuolelle tasinkoa niin paljon, että avioosuuksista tulee yhtä suuret. Lesken tasinkoprivilegin nojalla, leski ei ole velvollinen suorittamaan perillisille tasinkoa mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Esimerkki osituksesta Avioeroa hakeneet A ja B on päättäneet jakaa omaisuutensa avioliitolain säädösten mukaisesti. A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja velkoja B:n omaisuuden arvo on , minkä lisäksi hän omistaa arvoisen purjeveneen, joka ei lahjakirjan mukaisesti kuulu aviooikeuden piiriin. A:lla ja B:llä on myös yhteistä asuntolainaa Kuinka ositus toimitetaan? 21

22 Avoliiton purkautuminen Avoliiton perusteella suhteen osapuolille ei pääsääntöisesti synny oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Avoliiton määritelmä, Avoerolaki 3 : Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä joka on avioliitossa. Omaisuuden erottelu Avoliiton päättyessä suoritetaan omaisuuden erottelu, mikäli toinen avopuolisoista tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii. Omaisuuden erottelussa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla määrämuotoinen omaisuuden erottelukirja tai tuomioistuimelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Myös avioehdon solmineiden aviopuolisoiden välillä suoritetaan avioliiton päättyessä omaisuuden erottelu. Hyvitys Edellytykset: Yhteistalouden hyväksi annettu panos, josta toinen avopuoliso on hyötynyt taloudellisesti niin, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen vaan se siirtyy kuolleen avopuolison perillisille. Vastaavasti hyvitystä voidaan myös vaatia kuolleen avopuolison perillisiltä. Hyvityksestä voidaan aina sopia. Hyvitystä koskeva vaatimus voidaan esittää myös omaisuuden erottelua toimittavalle pesänjakajalle tai hyvitystä koskeva erilliskanne nostaa tuomioistuimessa 6kk kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluessa avoerosta. 22

23 Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin Lähtökohtana oikeussuhteiden jatkuvuus --> Kuolleen henkilön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Poikkeuksena korostetun henkilökohtaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten oikeus tai velvollisuus elatukseen, lesken asumisoikeus yms. Perimysjärjestys Perintöoikeus kuuluu muodollisten olosuhteiden nojalla vainajan lähimmille sukulaisille. 1. parenteeli: rintaperilliset. 2. parenteeli: vanhemmat ja heidän jälkeläisensä. 3. parenteeli: isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Rajoitettu sijaantulooikeus. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii koko edesmenneen puolisonsa jäämistön. Lesken perintö ei mene kokonaisuudessaan lesken omille perillisille vaan aikaisemmin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat puolet lesken perinnön nettovarallisuudesta. Leskeä suojataan myös elinikäisellä asumissuojalla. Jollei perillisiä ole eikä vainaja ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, menee perintö valtiolle. Kuolinpesä Kuolinpesän osakkaita ovat perillisasemassa olevat perilliset ja yleisjälkisäännöksen saajat. Myös leski voi olla kuolinpesän osakas avio-oikeuden, perillisaseman tai yleisjälkisäännöksen seurauksena. Kuolinpesässä noudatetaan yhteishallintoa. Kuolinpesän velvollisuutena pesänselvityksen ja perunkirjoituksen toimittaminen. Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk kuluessa vainajan kuolemasta. 23

24 Pesänselvityksen toimittaminen Pesän varat ja velat selvitetään ja luetteloidaan perunkirjaan, joka vahvistetaan perunkirjoitusmenettelyssä. Pesän velat maksetaan ja pesää koskevat sopimussuhteet saatetaan päätökseen. Legaatin saajien oikeudet toteutetaan. Tuomioistuimelta voidaan hakea myös ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvitystä tehtäessä tulee aina huomioida velkojien etusijan periaate. Prekluusio -menettelyn avulla voidaan suojautua tuntemattomien velkojien myöhempiä vaateita vastaan. Kuolinpesän osakkaiden velkavastuu Kuolinpesän osakkuus ei pääsääntöisesti synnytä henkilökohtaista velkavastuuta pesän osakkaille. Kuitenkin korvausvastuu velkojille aiheutetusta vahingosta. Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä vain perunkirjoituksen oikea-aikaisen laiminlyönnin tai tahallisen väärien tietojen antamisen seurauksena perunkirjoituksessa. Osakkaiden maksuvelvollisuus rajoittuu kuitenkin vain tosiasiallisesti aiheutettuun vahinkoon. Todistustaakka pesän osakkaalla. Perinnönjako Perinnönjaossa yksilöidään mitä kukakin oikeudenomistajista on perintöoikeuden tai yleisjälkisäädöksen nojalla oikeutettu saamaan. Sopimusjaossa pesän osakkaat toimittavat perinnönjaon haluamallaan tavalla, toimitusjaossa pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Perinnönjakokirja tulee laatia perintökaaren muotomääräyksiä noudattaen. Mikäli perinnönsaajia tai yleisjälkisäännöksen saajia on vain yksi perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa. 24

25 Perinnönjaon toimittaminen Jako suhteelliseen, arvomääräiseen ja esinekohtaiseen perintöosaan. Suhteellisten perintöosien suuruus määräytyy perillispiirin laajuuden ja jaossa mukana olevien perillisten sukulaisuusaseman mukaan, niin että samassa polvessa olevat perilliset perivät keskenään yhtä paljon. Arvomääräinen perintöosa muodostuu perillisen suhteellisen osuuden suuruisesta osuudesta jäämistön nettovarallisuudesta. Esinekohtaista perintöosaa koskevan pääsäännön mukaan jokaisen perillisen tulee saada osa perinnönjättäjän kaikenlaisesta omaisuudesta. Esimerkki perinnönjaosta A:lla on kuollessaan omaisuutta ja velkoja A:ta jäävät kaipaamaan leski L, äiti Ä, isosisko IS, pikkussisko PS veli V, tytär T ja edesmenneen pojan lapset PT ja PP. Kuinka A:n perintö perintökaaren mukaan jaetaan? Kuinka perinnönjako toimitettaisiin jos A olisi ollut lapseton poikamies? Testamentti Testamentti voi olla yleisjälkisäännös, mutta se vois sisältää myös erilaisia erityisjälkisäännöksiä, legaatteja. Luonteeltaan testamentti on mortis causa oikeustoimi, jonka tunnusmerkkinä on kuolemanvaraisuus. Testamenttia on tulkittava sen tekijän tahdon ja tarkoituksen mukaisesti. Testamentti on korostuneen henkilökohtainen oikeustoimi, joka voidaan aina myös peruuttaa. Testamentinsaaja ei saa vilpittömän mielen suojaa saannolleen. 25

26 Testamentin pätemättömyysperusteet Keskeinen sääntely perintökaaren (40/1965) 13 luvussa. Muotomääräysten noudattamatta jättäminen: testamentti on laadittava kirjallisesti ja allekirjoitettava laatijan ja kahden esteettömän todistajan toimesta. Testamentintekijän alaikäisyys. Testamentintekijän psyykkisestä sairaudesta, tilapäisestä mielenhäiriöstä tai muusta käsityskyvyn puuttumisesta johtuva pätemättömyys. Testamentintekijän pakottaminen, sopimaton painostus tai petollinen viettely. Testamentintekijän olennainen erehtyminen. Pätemättömyys korjautuu, mikäli moitekannetta ei nosteta tuomioistuimessa 6 kk sisällä testamentin tiedoksisaannista. Rintaperillisen lakiosa 1. parenteelin rintaperillisten lakiosaoikeus rajoittaa testamentinantajan testamenttivapautta. Lakiosan nojalla rintaperilliset ovat oikeutettuja puoleen lainmukaisesta perintöosastaan (PK 7:1:2.). Lakiosaa tulee vaatia tekemällä testamentin saajalle lakiosailmoitus 6 kk kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Esimerkki perinnönjaosta A ja B ovat onnellisesti naimisissa ja heillä on kolme yhteistä lasta C,D ja E. A:n omaisuus on ja B:n omaisuus euroa. A kuolee ja hänen kassakaapistaan löydetään testamentti, jolla hän jättää kaiken omaisuutensa pojalleen Y:lle, josta kukaan perheenjäsenistä ei ole koskaan kuullutkaan. Y vaatii testamentin toimeenpanoa ja muut lapset heille kuuluvaa lakiosaan. Kuinka A:n omaisuus jaetaan eri oikeudenomistajien kesken? 26

27 Perittävän antamat lahjat Perittävän perittävälle antamat merkittävät lahjat ja lahjanluonteiset suoritukset voidaan katsoa perinnönjaossa ennakkoperinnöksi, mikäli lahjanantaja on näin tarkoittanut. Perintökaaren ennakkoperintöolettama. Perinnönjaossa ennakkoperinnön arvo lisätään jäämistön arvoon. Perillisten arvomääräiset perintöosat määräytyvät saadun laskennallisen jäämistöarvon perusteella. Mikäli perilliselle annetun lahjan arvo ylittää hänen perintöosansa jää ennakkoperintönä annettu liian suuri suoritus pääsääntöisesti saajansa eduksi ja toisten perillisten vahingoksi ellei lahjan antaja ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Lahjat ja rintaperillisen lakiosa Rintaperillistä suojataan tietyin edellytyksin perinnönjättäjän lahjoituksia vastaan. Esim. lakiosan suuruutta määritettäessä perittävän antamien ennakkoperintöjen, suosiolahjojen ja testamenttiin rinnastuvien lahjojen arvo lisätään jäämistön säästöön. Mikäli kuolinpesän nettovarallisuus ei riitä kattamaan lakiosan määrää, voi rintaperillinen vaatia lahjansaajalta lakiosan täydennystä. Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tietää lahjan loukkaavan hänen lakiosaoikeuttaan, kuitenkin viimeistään 10 vuode kuluessa perittävän kuolemasta. Esineoikeus 27

28 Esineoikeus oikeudenalana Oikeudenalan keskeisen sisällön muodostavat: - esineiden käyttö- ja määräämisvaltaa koskevat kysymykset sekä - varallisuusoikeuksien vaihdannassa ilmenevät sivullissuojakysymykset. Keskeistä lainsäädäntöä mm. kiinteistön muodostusta, kirjaamista ja kauppaa koskeva sääntely, omistajan oikeusasemaa rajoittavat säännökset, yhteisomistussäännökset yms. Sisältää myös sellaisia sääntelemättömiä alueita, joita ei ole ajateltukaan katettavaksi lainsäädännöllä. Esine Esineen ja omistusoikeuden kiinteä yhteys: omistusoikeus voi kohdistua vain esineeseen. Esine, yksilöitävissä oleva aineellinen kappale, joka voi olla ihmisen oikeudellisen vallan alainen. Aineelliset esineet: kynä, lasi, kirja tms. Aineettomat esineet : saamisoikeus, keksintö, osakkeet tms. Aineellisella esineellä itsellään ei ole välttämättä varallisuusarvoa vaan sen taloudellinen merkittävyys perustuu sen sisältämään aineettomaan esineeseen, esim. velkakirja. Vallitsevan käsityksen mukaan vain aineelliset esineet mielletään esineiksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Ainesosa ja tarpeisto Ainesosaksi katsotaan kaikki se mistä esine muodostuu. Esim. kiinteistön ainesosia ovat tilukset, maanpohjan ainekset, kiinteistöllä oleva kasvillisuus, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevat kohteet yms. Tarpeisto on esineestä erillinen, mutta siihen kiinteässä taloudellisessa yhteydessä ja faktisessa liittosuhteessa oleva kohde. Esim. maatilan toimintaa varten tarpeelliset koneet, laiteet, tuotteet. Ainesosa- ja tarpeistosuhteen syntyminen edellyttää myös omistuksen yhteisyyttä pääesineen kanssa. Esineen vapaaehtoisen luovutuksen yhteydessä, myös ainesosat ja tarpeisto siirtyvät uudelle omistajalle ellei toisin ole nimenomaisesti osapuolten välillä sovittu. 28

29 Kiinteät ja irtaimet esineet Kiinteät esineet: tilat ja tontit, muut kiinteistörekisterilainsäädännössä määritellyt kiinteistöt ja rekisteriyksiköt. Irtaimet esineet: esineet, jotka eivät ole kiinteitä ovat irtaimia. Irtaimille esineille on luonteenomaista niiden siirrettävyys, minkä vuoksi irtaimiin esineisiin liittyvät oikeusvaikutukset ovat usein liitoksissa esineen hallintaan. Tavanomaiset ja ei-tavanomaiset irtaimet esineet, kuten arvopaperit, rekisteröitävät irtaimet esineet, toisen maalla olevat rakennukset. Ei-tavanomaiset irtaimet esineet Arvopaperit: juoksevat velkakirjat, osakekirjat, shekit ja vekselit. Rekisteröitävät irtaimet esineet: ajoneuvot, alukset ja ilma-alukset yms. Toisen maalla olevat rakennukset, KKO 1985 II 140, KKO 1985 II 109. KKO:1985 II 140 Rakennus oli rakennettu kahden samalle omistajalle kuuluvan tilan alueelle. Toisen tilan omistaja oli tämän jälkeen vaihtunut useita kertoja eri aikoina tehtyjen kauppakirjojen perusteella. Viimeisessä tilaa koskeneessa kauppakirjassa ostajat olivat ilmoittaneet, etteivät he hyväksyneet rakennuksen pitämistä tilan alueella. Kun rakennuksen omistaja ei ollut näyttänyt, että hänellä olisi oikeudellista perustetta rakennuksen pitämiseen entisellä paikalla, omistaja velvoitettiin siirtämään rakennus pois. Rakennuksen omistajan katsottiin saaneen perusteetonta etua alueen pitämisestä hallinnassaan ja hänet velvoitettiin suorittamaan siitä tilan omistajalle kohtuullinen korvaus. 29

30 Omistusoikeus ja omaisuus Omistusoikeus voidaan määritellä lähtökohtaisesti täydelliseksi, toiset poissulkevaksi yksinoikeudeksi johonkin yksilöllisesti määriteltyyn aineelliseen kohteeseen, kuten esineeseen. Omistusoikeus syntyy erilaisten saantojen seurauksena: esim. valtaus, valmistaminen, yhdistäminen (alkuperäissaannot), kauppa, vaihto, lahja perintö (omistajanvaihdossaannot). Yhdessä erilaiset varallisuusoikeudet, kuten esineiden omistusoikeudet ja velkojen saamisoikeudet muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan omaisuudeksi. Omistusoikeus ja rajoitetut esineoikeudet Esineoikeudet voidaan jakaa irtaimeen tai kiinteään esineen omistusoikeuteen ja toisen omistamaan irtaimeen tai kiinteään esineeseen kohdistuviin rajoitettuihin esineoikeuksiin. Omistusoikeus pitää sisällään kaikki esineeseen kuuluvat oikeudet, rajoitettujen esineoikeudet vain haltijalleen lain tai sopimuksen perusteella nimenomaisesti osoitetut oikeudet. Rajoitetut esineoikeudet jakautuvat edelleen käyttöoikeuksiin ja arvooikeuksiin. Käyttöoikeudet pitävät sisällään ns. hallintaa edellyttävät oikeudet, irrottamisoikeudet, esineen tai sen osan lunastusoikeudet sekä muut käyttöoikeudet. Arvo-oikeuksiin kuuluvat puolestaan esinevakuusoikeudet ja kiinteistösuoritteet. Zittingin teoria omistajan oikeusasemasta Omistajan oikeusaseman kolme keskeistä elementtiä: - Omistajan hallintaoikeus: yksinomainen ja suojattu käyttöoikeus esineeseen. - Omistajan kompetenssi: kelpoisuus, toimivalta ja kyky siirtää esine oikeuspiiristä toiseen. - Dynaaminen suoja: ilmenee vaihdannan ongelmatilanteissa, joissa oikeus on oikeutta vastassa. Dynaamista suojaa nauttii se jonka oikeus jää konfliktissa voimaan. Omistusoikeus nähdään omistajalle kuuluvana esineeseen kohdistuvana hallintaoikeutena. Omistusoikeus on siis vain yksi, joskin usein tärkein, omistajan oikeusaseman elementti. 30

31 Omistajan hallintaoikeus Ilmentää oikeutta ja tosiasiallinen määräämisvaltaa hallinnan kohteena olevaan esineeseen. Hallintatahtoa ei edellytetä, hallinnan perustaksi katsotaan faktiset olosuhteet. Staattinen suoja, omistajan omistamisvaiheeseen liittyvää suojaa sivullistahojen loukkauksia vastaan. Hallinnansuojan muodot: hallinnonpalautus kanne, kieltokanne, ennallistamiskanne ja rikosoikeudellinen vastuu. Käyttövapauden rajoitukset: pakkotila, shikaanikielto, jokamiehen oikeudet, immissiokielto, yleinen etu, ympäristö näkökohdat. Omistajan kompetenssi Omistajan kelpuutus määrätä oikeudellisesti varallisuusoikeuksistaan. Luovutuskompetenssi mahdollistaa varallisuusoikeuksien myymisen, lahjoittamisen, panttaamisen yms. Omistusoikeuden siirrettävyyttä on lainsäädännössä rajoitettu, esim. avioliittolain vallinnarajoitukset. Myös tahdonvaltaiset luovutuskiellot ovat tietyissä tilanteissa mahdollisia, esim. luovutuskielto lahjan tai irtaimen esineen kaupan ehtona. Hallinnan siirto eli traditio Luovuttajan valta lakkaa, luovutuksen saajan valta alkaa. Faktinen traditio, ilmoituksenvarainen traditio (traditio longa manu), lyhyen käden luovutus (traditio brevi manu). Constitumtum possessorium -tyyppinen hallinnan luovutus ei täytä tradition vaatimuksia. Irtaimen esineen kauppa: sopimusteoria. Arvopaperikauppa, lahja, pantti: traditioteoria. Omistajahallinta: sopimusteoria. Vuokrasuhde, käyttöoikeudet: traditioteoria. 31

32 Sivullissuojan yleisiä lähtökohtia Kolmannen oikeudesta ei voida tätä sitovasti määrätä vaan sopimuksen vaikutukset rajoittuvat ainoastaan sopijapuoliin. Sivullissuojaa koskevat normit ovat luonteeltaan pakottavia. Sivulliselle voi tietyissä tilanteissa syntyä oikeus vedota oikeustoimen pätemättömyyteen, mikäli hänen oikeusasemansa on sopimukseen liitännäinen. Dynaaminen suoja ja kollisiotilanteet. Eri sivullissuhteet ja kollisioiden ratkaisuperusteet Etenevä sivullissuhde, kollision osapuolet johtavat oikeutensa eri henkilöiltä. Takautuva sivullissuhde, kollision osapuolet johtavat oikeutensa samalta henkilöltä. Aikaprioriteettisääntö, aikaisempi oikeus saa etusija myöhempää oikeuteen nähden. Sitomattomuussääntö, aikaisempi oikeus ei sido myöhempään oikeuteen nähden. Saantosuoja Saantovirheet tehottomaksi tekevää luovutuksensaajan suojaa oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Vakiintuneen kannan mukaan saantosuojaa sovelletaan kaikissa muissa tilanteissa paitsi silloin, kun esine on joutunut pois omistajan hallinnasta näpistyksen, varkauden, ryöstön tai kiristyksen seurauksena. Saantosuojan edellytykset: -A luovuttaa esineen B:lle omistajan elkein (A:lla esine hallussa > omistajaolettama). - B on perustellussa vilpittömässä mielessä luovutuksen hetkellä. - Traditio tapahtuu. Saantosuojaa rajoittaa kuitenkin X:n lunastusoikeus. 32

33 KKO:1998:45 A oli erehdyksessä maksanut tilisiirrolla Yhdysvaltain dollaria B:n tilille pankissa C. Tämän jälkeen B oli siirtänyt varat C:lle velkansa lyhennykseksi. A:n vaatimus C:n velvoittamisesta palauttamaan varat hylättiin, koska C oli maksun saadessaan ollut vilpittömässä mielessä. Ään. Muut sivullissuojamuodot Nautintasuoja, kiinteistön haltijan saantoa rasittavan virheen kuten pätemättömyyden poistava suoja. Edellytyksenä 10 vuoden määräajan kuluminen lainhuudosta ja siitä kun haltija on alkanut hallita kiinteistöä omistajan elkein (Maakaari (540/1995) 13 luku, 10 ). Vaihdantasuoja, luovutuksensaajan suojaa luovuttajan myöhempiä velkojia vastaan. Taustalla aikaprioriteettisäännön soveltaminen. Voi kumoutua, mikäli jälkimmäinen luovutuksen saaja saa esineen perustellussa vilpittömässä mielessä haltuunsa ennen alkuperäistä luovutuksen saajaa. Perusteettoman edun palautus 33

34 Edunpalautuksen keskeiset käsitteet Perusteettoman edun palautus = edunpalautus = kondiktio. Kondiktio = edunpalautusinstituutio TAI palautusvaade eli kondiktiokanne Suorituskondiktio, varallisuus siirtyy EDUN MENETTÄJÄN oman toiminnan seurauksena > maksukondiktio. Loukkauskondiktio, varallisuus on siirtynyt ilman hyväksyttävää perustetta henkilöltä toiselle ETUA SAANEEN tai ulkopuolisen tahon toiminnan seurauksena. Edunpalautuksen edellytykset Hyöty - Rahasuoritus, hallinta ja käyttöoikeus. Edun perusteettomuus - suorituksen tarkoituksen toteutuminen KKO 1998:7. - Lahjaa, sovintoon perustuvaa suoritusta ja vanhentuneen velan maksua ei pidetä perusteettomana. Hyötyminen toisen kustannuksella - Syy-yhteys. Edunpalautuksen toteuttaminen Perusteettoman edun velkominen tai vaade omistuksen palautuksesta Perusteeton etu tulee palauttaa kokonaisuudessaan. Palautus tulee suorittaa edun palautusvelvollisuuden syntyhetken mukaisessa arvossa. Sovittelun edellytyksinä edun saajan vilpitön mieli ja palautusvaateen esittäminen pitkän ajan kuluttua maksusta. Sosiaaliluonteiset maksut. 34

35 KKO:2000:114 A ja B omistivat yhdessä asunnon. Välirikon vuoksi B muutti pois ja A jäi asumaan huoneistoon. B vaati, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle asumiskorvausta, koska A sai taloudellista hyötyä siitä, että hän sai yksin käyttää yhteistä asuntoa ja toisaalta B:lle aiheutui haittaa ja kuluja siitä, että hän asui muualla. Tuomioistuinten näkemykset KO, HO: B:llä ei oikeutta perusteettoman edun palautukseen, koska hän on muuttanut omasta tahdostaan pois yhteisomistuksessa olevasta asunnosta. KKO: A:lle on syntynyt perusteetonta etua siitä, että hän saa yksin käyttää yhteistä asuntoa. Vastaavasti B:lle on aiheutunut haittaa poismuuton seurauksena --> A on velvollinen suorittamaan B:lle korvausta. A:lle asunnon ylläpidosta aiheutuneet kustannukset otettiin kuitenkin korvauksen määrää arvioitaessa huomioon. 35