Johdatus yksityisoikeuteen J007504, 3 op. Kurssin vaatimukset. Luennoilla käsiteltäviä aiheita 2/3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus yksityisoikeuteen J007504, 3 op. Kurssin vaatimukset. Luennoilla käsiteltäviä aiheita 2/3/2011"

Transkriptio

1 Johdatus yksityisoikeuteen J007504, 3 op Kevät 2011 Onerva-Aulikki Suhonen Kurssin vaatimukset Kurssi muodostuu vapaaehtoisista luennoista ja kirjallisuuden tenttimisestä. Kevään tentit: , , Tentittävä kirjallisuus: Janne Kaisto - Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen. Talentum Luennoilla käsiteltäviä aiheita Suomen oikeusjärjestyksen systematiikka ja varallisuusoikeuden yleiset opit. Oikeustoimiopin perusteet. Velvoiteoikeus: velkasuhteen pääpiirteet ja velkasuhteen lakkaaminen. Avioliiton, avoliiton ja kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin. Esineoikeuden keskeiset lähtökohdat, omistajanvaihdos ja esineoikeudelliset suojamuodot. Perusteettoman edun palautus. 1

2 Yleiset lähtökohdat Oikeuden perusjaottelua Oikeusjärjestys (legal system), voimassaolevien oikeusnormien muodostama kokonaisuus. Oikeusnormit, oikeussäännön sisältävien oikeuslähteiden tulkinnan tuloksia. Oikeusnormien jako: käyttäytymisnormit, kompetenssinormit, kvalifikaationormit, kvalifikaatiokompetenssinormit. Oikeusjärjestelmä (system of law), tieteellisten käsitysten kautta luotu järjestelmä, jonka avulla oikeudellisia ilmiöitä voidaan tarkastella systemaattisena kokonaisuutena. 2

3 Varallisuusoikeus oikeudenalana Varallisuusoikeus on epäyhtenäinen oikeudenala, joka toimii markkinajärjestelmän juridisena pohjana. Sääntelee yksityisten henkilöiden välisiä taloudellisia suhteita ja heidän asemaansa näiden suhteiden osapuolina. Sääntely pääosin dispositiivistä, oikeusperiaatteiden vahva asema. Keskeisiä varallisuusoikeudellisia kysymyksiä ovat varallisuuden synty, sisältö, siirrettävyys, lakkaaminen sekä oikeudenhaltijan ja sivullisen suoja. Voidaan jakaa kolmeen keskeiseen oikeudenalaan: esineoikeuteen, velvoiteoikeuteen ja immateriaalioikeuteen. Varallisuusoikeudet Tyypillisinä ominaispiirteinä vaihdanta-arvo, siirrettävyys ja ulosmittauskelpoisuus. Lähtökohtaisesti varallisuusoikeus kuuluu jollekin oikeussubjektille ja kohdistuu johonkin objektiin. Velvoiteoikeus: subjektiiviset saamisoikeudet, velkoja ja velallinen. Esineoikeus: subjektiiviset esineoikeudet (omistusoikeus, hallintaoikeus), rajoittamaton henkilöpiiri. Immateriaalioikeus: kohteena aineettomat objektit (tekijäoikeus, teollisoikeudet yms.), rajoittamaton henkilöpiiri. Varallisuusoikeuden yleiset opit 1. Oikeudenalan peruskäsitteet (oikeustoimi, velvoite, velkoja yms.) 2. Yleiset oikeusperiaatteet (lojaliteettiperiaate, heikomman suoja, julkisuusperiaate yms.) 3. Oikeudelliset teoriat (Zittingin omistajanvaihdosta ja omistajan oikeusasemaa koskevat teoriat yms.) 4. Oikeudelliset instituutiot (sopimus, omistus yms.) 3

4 Sääntöjen ja periaatteiden keskeiset erot Sopimusvapaus ja sopimussidonnaisuus Lähtökohtana yksityisautonomia: jokaisella on oma vapauspiirinsä, jonka puitteissa hän voi päättää toiminnastaan omien tavoitteidensa mukaisesti ja omalla vastuullaan. Sopimusvapauden kuusi elementtiä: päätäntävapaus, sopijakumppanin valitsemisvapaus, tyyppivapaus, muotovapaus, sisältövapaus, purkuvapaus. Sopimussidonnaisuus vs. force majeure, liikavaikeus. Heikomman osapuolen suoja ja kohtuus. Toimivat yksityisautonomian vastaperiaatteina erityisesti kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä suhteissa. Sosiaalinen siviilioikeus: Perinteiset suojaroolit: työntekijä, vuokralainen, kuluttaja yms. Tarvesuuntautuneet suojaroolit: sosiaalinen suorituseste. Jälkikäteinen heikomman suoja: sovittelu. 4

5 Lojaliteettivelvollisuus Sopimuksen yhteistoimintaluonne, tietynasteinen toisen osapuolen etujen ja oikeuksien huomioon ottaminen. Kaksi eri käsitystä lojaliteettivelvollisuudesta: 1.lojaliteettivelvollisuus yleisnimityksenä kaikille sopimusosapuolten keskinäisille velvollisuuksille (Taxell, Ämmälä). 2. lojaliteettivelvollisuus erotetaan sopimusosapuolten muista velvollisuuksista (Muukkonen). Lojaliteettivelvollisuuden aste-erot, merkitys vaihtelee myös sopimussuhteen eri vaiheissa (neuvottelu- ja täyttämislojaliteetti, tulkinta) ja eri sopimustyyppien kohdalla. Luottamusasemaan perustuva fidusiaarinen lojaliteettivelvollisuus. Julkisuusperiaate ja vilpitön mieli Keskeinen merkitys erityisesti esineoikeudessa. Julkistaminen oikeusperusteen sitovuuden lähtökohtana. Merkitystä suhteessa sivullisiin, ei sopimuksen osapuolten välillä. Tunnusmerkkejä: hallinta, kirjaaminen, traditio, denuntiaatio. Vilpitön mieli, selontekovelvollisuus. Oikeustoimiopin perusteet 5

6 Oikeussubjektioppi Millaisilla tahoilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia ts. ketkä ovat oikeuskelpoisia? Oikeussubjektit: luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Oikeushenkilö: yhteisö tai omaisuusmassa, joille laki tai tapa tunnustaa oikeussubjektin ominaisuuden (esim. henkiö- ja pääomayhtiöt, aatteelliset ja taloudelliset yhdistykset,valtio, kunnat, Suomen Pankki yms.) Kuolinpesän oikeussubjektius? Oikeustoimikelpoisuus Kyky tehdä tehokkaita ja päteviä oikeustoimia, kuten antaa lahjoja, hyväksyä tarjouksia tai solmia sopimuksia. Oikeustoimikelpoisia ovat oikeushenkilöt sekä yli 18- vuotiaat luonnolliset henkilöt. Vajaavaltaisten rajoitettu oikeustoimikelpoisuus: vuotiaat lapset sekä muutoin vajaavaltaiseksi julistetut. Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus. Oikeustoimi Yleensä varallisuusoikeudellisten suhteiden järjestämiseen tähtäävä tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään. Yksipuoliset, kaksipuoliset ja kolmannen hyväksi tehdyt oikeustoimet (?) Oikeustoimien ryhmittely causan perusteella, kauppa, maksu, lahja yms. Keskeinen säädös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929, OikTL). 6

7 Oikeustoimen pätemättömyys Oikeustoimi jää vaille sitovaa vaikutusta syntymisessään, muodossaan, sisällyksessään tai siinä itsessään olevan virheen vuoksi. -Kivimäki- Ylöstalo Pätemättömyyden syinä esim. oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen, muoto- tai sisältövaatimusten noudattamatta jättäminen, hyvän tavan vastaisuus. OikTL:n 3 luvun pätemättömyysperusteet Pakko ja törkeä pakko Petollinen viettely Kiskonta Ilmaisuerehdys Kunnianvastainen ja arvoton menettely Valeoikeustoimi Sovittelu Yleinen sovittelusäännös OikTL 36, myös monia muita sovittelusäännöksiä. Tarkoituksena kohtuuttomien tai kohtuuttomuuteen johtavien sopimusehtojen sovittelu. Perusedellytyksenä sopimusosapuolten erivertaisuus (sopimuksenulkoinen puoli) ja sopimukseen sisältyvät kohtuuttomat ehdot (sopimuksensisäinen puoli). Kokonaisarviointia, jossa kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat seikat pyritään ottamaan huomioon. 7

8 KKO:2001:27 Myyjät sitoutuivat kiinteistökaupassa, jossa kauppahinta oli markkaa, suorittamaan ostajalle viivästymiskorvausta, jos hallinnan luovutus viivästyisi ostajasta riippumattomasta syystä. Myyjien äiti, joka asui kiinteistöllä, ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan ja tästä aiheutui hallinnan luovutuksen viivästyminen 48 viikolla, jolloin viivästysehdon mukainen viivästymiskorvaus nousi markaksi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla viivästysehdon sovitteluun ei ollut perustetta. KKO:n perustelut Hallinnan luovutuksen viivästymisestä aiheutuvia seurauksia koskeva ehto on tavanomainen ja tällaisessa tilanteessa hyväksyttävä. Osapuolet ovat yksityishenkilöinä tasavertaisia sopimusosapuolia. Lähtökohtaisesti sovittelun edellytykset eivät täyty, mutta johtaako ehdon soveltaminen ko. yksittäistapauksessa kohtuuttomuuteen? Viivästysehdon mukainen korvaus on noussut korkeaksi ja sen arvioidaan ylittävän ainakin jonkin verran ostajalle aiheutuneen todellisen vahingon. Myyjät ovat jo kauppaa tehdessään voineet varautua äidin kieltäytymiseen ja harkita sen seurauksia. Myyjillä olisi lisäksi ollut omilla toimenpiteillään mahdollisuus rajoittaa korvauksen kasvamista. Velvoiteoikeus 8

9 Keskeistä lainsäädäntöä Velkakirjalaki (622/1947) Korkolaki (633/1982) Laki velan vanhentumisesta (728/2003) Velvoiteoikeudellinen lainsäädäntö on monin paikoin dispositiivistä. Poikkeuksena kuitenkin esim. oikeustoimen pätemättömyyttä ja heikomman suojaa koskeva sääntely. Velvoite Syntyperusteena tyypillisesti oikeustoimi, rikkomisvelvoite tai perusteettoman edun palautus. Velkasuhteen osapuolina velkoja ja velallinen: Velallisella suoritusvelvollisuus. Velkojalla saamisoikeus, saamisen eräännyttyä velkomisoikeus. Velvoite voi ilmetä mm. maksamisena, antamisena, tekemisenä tai tekemättä jättämisenä yms. Velvoite voi olla kerta- tai kestoluonteinen yleis- tai erityisvelvoite. Yleisvelvoitteet vs. erityisvelvoitteet (tarkoin yksilöity suorituksen kohde, määrä ja laatu). Velkakirja Velvoiteoikeuden keskeinen instrumentti. Kirjalliseen muotoon laadittu rahavelkaa koskeva velkasitoumus. Keskeinen sääntely velkakirjalaissa (622/1947). Yksipuolisuus, sitoo ainoastaan suoritusvelvollista --> velallisen allekirjoitus. Ehdottomuus, abstraktius, rahamääräisyys. Causaa ei tarvitse mainita. Jako tavallisiin ja juokseviin velkakirjoihin (hallinta- ja määrännäisvelkakirjat). 9

10 Kenelle velka tulee suorittaa? Tavallinen velkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle. Hallintavelkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjan haltijalle. Määrännäisvelkakirja --> velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle tai hänen määräämälleen henkilölle. Velkakirja voidaan pääsääntöisesti luovuttaa eteenpäin (esim. lahja tai sopimus) tai se voi siirtyä eteenpäin. perinnön seurauksena.!! Luovutukseen ei tarvita velallisen lupaa!! Velkakirjan siirron seuraukset Tavallinen velkakirja: velallisen väiteoikeus, velallisen maksusuoja. Juoksevat velkakirjat: siirronsaajan väitesuoja, velallisen maksusuoja. Maksusuoja suojaa vilpittömässä mielessä legitimoidulle velkojalle suorituksen tehnyttä velallista. Väitesuoja suojaa siirronsaajaa velallisen esittämiä pätemättömyysväitteitä vastaan. Väiteoikeus mahdollistaa velalliselle velvoitetta koskevien pätemättömyysväitteiden esittämisen. Velallisen maksusuoja Vilpittömässä mielessä ollut velallinen saa suojaa uutta velkojaa vastaan, mikäli hän on tehnyt suorituksen legitimoidulle velkojalle. Maksusuoja tarkoittaa että velallinen vapautuu velvoitteestaan vaikka on tehnyt suorituksen väärälle henkilölle. Mikäli velkoja haluaa katkaista velallisen maksusuojan tulee hänen ilmoittaa velkojan muutoksesta velalliselle. 10

11 KKO:1995:116 Rahoitusyhtiön ja myyjän välisen sopimuksen mukaan myyjä sitoutui panttaamaan rahoitusyhtiölle laskusaatavansa ja ilmoittamaan siitä ostajalle merkitsemällä laskuihin lausekkeen, jonka mukaan saatava oli sitovasti siirretty rahoitusyhtiölle ja lasku voitiin pätevästi maksaa vain sille ja siirto oli peruutettavissa vain sen suostumuksella. Myyjän ostajalle lähettämässä laskussa oli ollut sopimuksen edellyttämä lauseke. Myyjän pyynnöstä ostaja oli kuitenkin maksanut laskun myyjälle. Maksua ei pidetty pätevänä, kun maksusuojan edellytykset eivät täyttyneet. Ään. Velallisen väiteoikeus ja velkojan väitesuoja Väiteoikeus: velallinen voi riitauttaa velkojan vaateen ja kieltäytyä maksamasta velkaansa. Perusteina esim. pätemättömyysperusteet, vanhentuminen --> jako heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin Väitesuojan edellytykset: juokseva velkakirja, hallinta luovutuksen perusteella, siirronsaajan perusteltu vilpitön mieli. Tavallisen velkakirjan siirronsaaja ei saa parempaa oikeutta, kun velkakirjan luovuttajalla oli --> ei väitesuojaa, väite tutkitaan. Vilpittömässä mielessä olevat juoksevan velkakirja siirronsaajat saavat väitesuojaa velallisen väitteitä vastaan --> velallisen tulee maksaa velka. Velkakirjalain 17, velallisen vahvat väitteet Vilpittömässäkin mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan velallinen on oikeutettu väittämään: että velkakirja on väärennetty tai että sen on velallisen puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus, taikka että se on pätemätön varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/29) 28 :ssä mainitun pakon takia tahi holhottavan tai sieluntoiminnaltaan häiriintyneen henkilön antamana; taikka että velkakirja on kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty tallettamalla velkamäärä asianomaisen viranomaisen huostaan tahi että velkoja vanhentumisen tai vuosihaasteen johdosta on menettänyt puhevaltansa taikka että velkasuhde on muuttunut pakkoakordin vuoksi. 11

12 Korko Keskeinen säännös Korkolaki (633/1982), jota sovelletaan rahavelasta maksettavaan korkoon. Soveltamisalaan eivät kuulu julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvat velkasuhteet, lakisääteiset vakuutukset ja elatusapu. Korkolaki on luonteeltaan dispositiivinen, toissijainen säädös. Varsinainen korko (korvaus pääoman lainaamisesta) vs. viivästyskorko (seuraamus maksuviivästyksestä). Korkolain 3 korottomuusolettama. Viivästyskorko Maksetaan ainoastaan rahavelasta. Poikkeus korkolain yleiseen korottomuus olettamaan. Kaksi tarkoitusta: epäsuora tehoste velan oikea-aikaiselle suoritukselle, hyvitys velkojalle suorituksen viivästymisestä. Viivästyskorko voidaan sopia, tai se määräytyy korkolain 4 mukaisesti (7 % + EKP:n vahvistama viitekorko) Maksaminen alkaa velan maksun viivästymisestä, eräpäivästä tai 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä tai velkojan korvausta koskevan vaatimuksen esittämisestä (vahingonkorvaus, perusteettoman edun palautus, vakuutuskorvaus). Myös viivästyskoron sovittelu on mahdollista. Velvoitteiden tehosteet Tavoitteena velkojan saamisoikeuden turvaaminen. Huomioon tulee ottaa kuitenkin tehosteen kohtuullisuus myös velallisen näkökulmasta. Vastasuoritusvaikutukset: luontaissuorituspakko, sopimuksen irtisanominen tai purkaminen, suorituksen menettäminen yms. Vahingonkorvaustyyppiset oikeuskeinot: vahingonkorvaus, sopimussakko yms. Muut seuraamukset: rangaistus, hallinnollinen seuraamus, laiminlyönnin rekisteröiminen. 12

13 Oikean suorituksen edellytykset Millainen tosiseikasto vapauttaa velallisen velvoitteistaan? Suoritukseen oikeutettu henkilö tekee oikeansisältöisen suorituksen oikealla tavalla suoritukseen vastaanottamiseen oikeutetulle henkilölle oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Velkojan oikea suoritus: kuitti todistukseksi maksetusta velasta, juoksevan velkakirjan palauttaminen. Vastuu velvoitteen täyttämisestä - oikea velallinen Vastuu velvoitteen täyttämiseen syntyy velvoitteen synnyn yhteydessä, tuomio on peruste velvoitteen täytäntöönpanolle. Velvoite voi sitoa yhtä tai useampaa tahoa. Suomessa velkasuhteiden lähtökohtana on yhteisvastuu, mutta myös ositeltu vastuu ja toissijainen yhteisvastuu mahdollisia. Velvoitteet voivat olla yleistäyttöisiä tai korostetun henkilökohtaisia. Velallisen vaihdokseen tarvitaan velkojan lupa. Rajaton/rajoitettu velkavastuu. Sosiaalinen suorituseste, liikavaikeus, ylivoimainen este velkavastuun arvioinnissa. Suorituksen oikea vastaanottaja Velallisen näkökulma: kenelle suoritus voidaan tehdä niin että velallinen vapautuu velvoitteistaan. Velkojan näkökulma: kuka on oikeutettu vaatimaan suoritusta. Lähtökohtana velkakirjatyyppien mukainen velkojaolettama. Myös suoritus legitimoidulle velkojalle voi vapauttaa velallisen vastuusta. 13

14 Suorituksen oikea sisältö Velallisen suorituksen on oltava oikeansisältöinen: oikea määrä, oikeaa laatua, sovittua maksutapaa noudattaen. Keskeistä on se mitä osapuolten välillä on sovittu. Luontaissuoritus rahasuorituksen vastakohtana, esim. esine, työsuoritus. Velvoiteoikeuden lähtökohtana velallisen luontaissuoritusvelvollisuus ja velkojan luontaissuoritusvaade. Luontaissuoritusvelvoitetta rajoittavat kuitenkin velvoitteen laadun, suorituksen esteiden ja suorituksen epätarkoituksenmukaisuuden asettamat rajoitukset, ylivoimainen este, liikavaikeus. Suorituksen oikea aika ja paikka Pääsääntöisesti suoritus on tehtävä velkojan luona, jollei toisin ole sovittu. Suorituspaikan merkitys nykypäivänä? Oikea-aikainen suoritus vapauttaa velallisen velvoitteista ja estää viivästysseuraamukset. Suorituksen erääntymisestä sopiminen joustavaa. Velan eräännyttyä velallisen on omatoimisesti huolehdittava velan maksusta. Velkojan viivästys Velkoja laiminlyö velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat ennakkotoimet tai velvoitteen vastatoimet, velkoja ei ota vastaan suoritusta. Velkojan viivästys vapauttaa velallisen eräpäivän jälkeisestä viivästyskoron maksuvelvoitteesta. Ylivoimaisen esteen vallitessa velkoja ei ole vastuussa viivästyksestä. Velallisen maksutalletus aluehallintovirastoon. 14

15 Velkasuhteen päättyminen Pääsääntöisesti velkasuhde päätyy velvoitteiden täytyttyä. Erityistilanteissa saaminen voi lakata myös korvikesuorituksella tai jopa ilman suoritusta. Muut velvoitteen lakkaamistavat Korvikesuoritukset: Sijaissuoritus Velan uudistaminen eli novaatio Maksutalletus Velan kuittaus Velvoitteesta vapautuminen ilman suoritusta: Velan anteeksianto tai sovittelu Oikeushenkilön konkurssi Velkajärjestely ja yrityssaneeraus Yhtymys Prekluusio Velan vanhentuminen Sijaissuoritus, novaatio ja maksutalletus Sijaissuorituksessa velka suoritetaan tavalla joka ei vastaa velvoitteen sisältöä mutta velvoite lakkaan ikään kuin velvoite olisi tullut oikein suoritetuksi. Novaatiossa velka uudistetaan uudella velvoitteella ja vanha velka lakkaa. Maksutalletuksessa velallinen täyttää suoritusvelvollisuutensa tallentamalla suorituksensa aluehallintoviranomaisen haltuun. 15

16 Kuittaus Kuittauksella tarkoitetaan vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamista siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Sopimusperusteisesta kuittauksesta voidaan sopia osapuolten välillä, myös kuittauksesta pidättäytymisestä voidaan pätevästi sopia. Lakiperusteinen (pakollinen) kuittaus on puolestaan yksipuolinen oikeustoimi, joka voidaan saada aikaan myös vastoin toisen osapuolen tahtoa kuittausilmoituksen avulla. Pakollinen kuittaus Kuittausilmoitus esim. oikeudenkäynnin, konkurssin tai ulosottomenettelyn aikana. Edellytyksenä saamisten vastakkaisuus, samanlaatuisuus ja vastasaatavan perimiskelpoisuus. Soveltuvuus vaihtelee eri velkakirjatyyppien kohdalla. Rajoituksia kuittausoikeuteen sosiaalisista syistä, esim. elatusvelkoja, palkkaa ja eläkettä ei voida kuitata. Konkurssitilanteita koskevat kuittausrajoitukset. Velan anteeksianto ja sovittelu Velan anteeksianto perustuu osapuolten väliseen sopimukseen tai velkojan yksipuoliseen oikeustoimeen. Tavoitteena velan edes osittainen takaisinmaksu. Myös oikeustoimen sovittelu voi johtaa tietyssä tilanteissa johtaa velvoitteen lakkaamiseen (OikTL 36 ). 16

17 Erilaiset maksukyvyttömyysmenettelyt Konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely tulevat vireille tuomioistuimessa joko velkojan tai velallisen toimesta. Tuomioistuin vahvistaa saneeraus- tai maksuohjelman, jonka avulla velallinen pyrkii suoriutumaan veloistaan. Keinot: maksuaikataulun muuttaminen, maksusuoritusten kohdistaminen ensiksi pääomaan, luottokustannusten tai velan alentaminen, maksuvelvollisuuden poistaminen. Lievimmän keinon periaate. Yhtymys ja prekluusio Yhtymyksessä velvoite lakkaa saamisoikeuden ja velvoitteen yhtymyksen seurauksena. Prekluusiossa tuntematon velkoja menettää saamisoikeutensa, jollei ei haasteen johdosta saata saamisoikeuttaan voimaan. Prekluusio on mahdollinen vain tietyissä laissa nimenomaisesti määritellyissä tilanteissa, joissa on tarpeen selvittää velallisen kaikki velat esim. kuoleman, avioeron, vajaavaltaiseksi julistamisen, yhtiömuodon muutoksen tai konkurssin johdosta. Velan vanhentuminen Perustuu ajan kulumiseen ja osapuolten passiivisuuteen velvoitteen täyttämisen suhteen. Mikäli velka vanhenee velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa. Laki velan vanhentumisesta (728/2003), erityislait. Sovelletaan rahaa, tavaraa ja palveluita, työsuorituksia yms. koskeviin saamisoikeuksiin, mutta muut varallisuusoikeudet (esineoikeudet ja immateriaalioikeudet) on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Sääntely luonteeltaan velallisen suojaksi pakottavaa. Lain 1 rajoitukset: verot, julkiset maksut, rikosoikeudelliset seuraamukset, lakisääteiset vakuutukset, elatusmaksut ja tietyt sosiaalituet yms. eivät kuulu lain soveltamisalaan. 17

18 Vanhentumisajat Kuinka pitkä vanhentumisaika on ja mistä hetkestä vanhentuminen alkaa? Yleinen vanhentumisaika 3 vuotta velvoitteen erääntymisestä tai muusta vastaavasta hetkestä, jolloin velkojalle on syntynyt oikeus vaatia suoritusta. Toissijainen vanhentumisaika 10 vuotta oikeusperusteen synnystä (toistaiseksi voimassaolevat tai ehdolliset velvoitteet, muut kuin rahana suoritettavat velvoitteet, joissa eräpäivää ei ole sovittu). Korvausvelkojen vanhentumisperusteet Sopimusrikkomus: vanhentuminen alkaa virheen tai puutteen havaitsemishetkestä tai hetkestä, jolloin virhe olisi tullut havaita. Sopimuksen ulkoinen vahingonkorvaus: vanhentuminen alkaa kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Korvausvelkojen vanhentumisperusteet II Perusteettoman edun palautus: kun vaatimuksen esittänyt on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta. Korvausveloissa (pl. henkilö- ja ympäristövahingot) 10 vuoden enimmäisaika korvausvaatimusten esittämiselle, vanhentuminen alkaa velan perusteena olevien tosiseikkojen sattumisesta. Rikoksesta johtuva korvausvastuu ei vanhene niin kauan kun rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa. 18

19 Vanhentumisen katkaiseminen Vapaamuotoiset katkaisutoimet: velan tunnustaminen tai maksaminen, velasta muistuttaminen tai suorituksen vaatiminen, velallisen ja velkojan välinen sopimus maksujen järjestelystä --> uusi 3 vuoden vanhentumisaika. Huom! Velan riittävä yksilöiminen on edellytyksenä katkaisuvaikutukselle. Oikeudelliset katkaisutoimet: kanteen, hakemuksen tai vaateen vireillepano tai esittäminen, velkoja ilmoittaa saatavansa velallisen maksukyvyttömyysmenettelyssä tai julkisen haasteen johdosta --> uusi 5 vuoden vanhentumisaika tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Velan vanhentuminen voi käytännössä tapahtua myös ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden menettämisen myötä. Vanhentumisen jälkivaikutukset Vanhentunut velka voidaan tietyissä olosuhteissa kuitata. Velallinen ei saa pääsääntöisesti takaisin vanhentuneesta velasta maksamaansa suoritusta. Vanhentuminen ei estä velkoja saamasta suoritusta velan vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus. Velan vanhentuminen otetaan tutkittavaksi tuomioistuimessa vain asianosaisen väitteen perusteella. Ulosotossa vanhentuminen huomioidaan virallisperiaatteen nojalla. Varallisuussuhteet perhe- ja jäämistöoikeudellisessa valossa 19

20 Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta (26/2001, avoerolaki), astuu voimaan Perintökaari (40/1965, PK). Avioliittolain peruslähtökohdat Aviopuolisoiden normaalikohtelun periaate. Avioliitto ei olennaisesti vaikuta puolisoiden keskinäiseen varallisuusasemaan eikä asemaan suhteessa kolmansiin avioliiton kestäessä. Erillisomistus Kumpikin puolisoista omistaa itse sen omaisuuden, joka hänellä avioliittoa solmittaessa on ja jonka hän avioliiton aikana saa tai hankkii. Poikkeuksena esim. yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuinirtaimistoon kohdistuvat vallinnanrajoitussäännökset. Erilliset velkavastuut Puolisot ovat vastuussa vain omista veloistaan. Poikkeuksena kuitenkin elatusvelka, josta aviopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti. Puolisoiden keskinäinen sopimusvapaus Puolisot voivat tehdä keskenään vapaasti päteviä oikeustoimia. Avio-oikeusjärjestelmä Lähtökohtaisesti aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus konkretisoituu kuitenkin vasta avioliiton purkautuessa. Avio-oikeus on arvomääräisesti puolet avio-oikeuden alaisesta nettovarallisuudesta. Avio-oikeus voidaan kuitenkin pois sulkea avioehtosopimuksella tai lahjanantajan tai perinnönjättäjän määräyksellä. 20

21 Ositus Toimitus, jossa selvitetään puolisoiden varat ja velat sekä avio-oikeuden mukainen omaisuuden tasauksen tarve. Edellytyksenä ositusperusteen käsilläolo. Vaihtoehtoina sopimusositus tai toimitusositus. Ositusta voidaan tuomioistuimessa sovitella, toimitusosituksesta on myös mahdollista nostaa 6kk sisällä moitekanne käräjäoikeudessa. Osituksen suorittaminen Puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus lasketaan yhteen ja summa jaetaan arvomääräisesti tasan kahteen yhtä suureen avio-osaan. Avio-osaansa enemmän omistava osituspuoli luovuttaa toiselle osapuolelle tasinkoa niin paljon, että avioosuuksista tulee yhtä suuret. Lesken tasinkoprivilegin nojalla, leski ei ole velvollinen suorittamaan perillisille tasinkoa mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Esimerkki osituksesta Avioeroa hakeneet A ja B on päättäneet jakaa omaisuutensa avioliitolain säädösten mukaisesti. A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja velkoja B:n omaisuuden arvo on , minkä lisäksi hän omistaa arvoisen purjeveneen, joka ei lahjakirjan mukaisesti kuulu aviooikeuden piiriin. A:lla ja B:llä on myös yhteistä asuntolainaa Kuinka ositus toimitetaan? 21

22 Avoliiton purkautuminen Avoliiton perusteella suhteen osapuolille ei pääsääntöisesti synny oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Avoliiton määritelmä, Avoerolaki 3 : Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä joka on avioliitossa. Omaisuuden erottelu Avoliiton päättyessä suoritetaan omaisuuden erottelu, mikäli toinen avopuolisoista tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii. Omaisuuden erottelussa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla määrämuotoinen omaisuuden erottelukirja tai tuomioistuimelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Myös avioehdon solmineiden aviopuolisoiden välillä suoritetaan avioliiton päättyessä omaisuuden erottelu. Hyvitys Edellytykset: Yhteistalouden hyväksi annettu panos, josta toinen avopuoliso on hyötynyt taloudellisesti niin, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen vaan se siirtyy kuolleen avopuolison perillisille. Vastaavasti hyvitystä voidaan myös vaatia kuolleen avopuolison perillisiltä. Hyvityksestä voidaan aina sopia. Hyvitystä koskeva vaatimus voidaan esittää myös omaisuuden erottelua toimittavalle pesänjakajalle tai hyvitystä koskeva erilliskanne nostaa tuomioistuimessa 6kk kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluessa avoerosta. 22

23 Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin Lähtökohtana oikeussuhteiden jatkuvuus --> Kuolleen henkilön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Poikkeuksena korostetun henkilökohtaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten oikeus tai velvollisuus elatukseen, lesken asumisoikeus yms. Perimysjärjestys Perintöoikeus kuuluu muodollisten olosuhteiden nojalla vainajan lähimmille sukulaisille. 1. parenteeli: rintaperilliset. 2. parenteeli: vanhemmat ja heidän jälkeläisensä. 3. parenteeli: isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Rajoitettu sijaantulooikeus. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii koko edesmenneen puolisonsa jäämistön. Lesken perintö ei mene kokonaisuudessaan lesken omille perillisille vaan aikaisemmin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat puolet lesken perinnön nettovarallisuudesta. Leskeä suojataan myös elinikäisellä asumissuojalla. Jollei perillisiä ole eikä vainaja ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, menee perintö valtiolle. Kuolinpesä Kuolinpesän osakkaita ovat perillisasemassa olevat perilliset ja yleisjälkisäännöksen saajat. Myös leski voi olla kuolinpesän osakas avio-oikeuden, perillisaseman tai yleisjälkisäännöksen seurauksena. Kuolinpesässä noudatetaan yhteishallintoa. Kuolinpesän velvollisuutena pesänselvityksen ja perunkirjoituksen toimittaminen. Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk kuluessa vainajan kuolemasta. 23

24 Pesänselvityksen toimittaminen Pesän varat ja velat selvitetään ja luetteloidaan perunkirjaan, joka vahvistetaan perunkirjoitusmenettelyssä. Pesän velat maksetaan ja pesää koskevat sopimussuhteet saatetaan päätökseen. Legaatin saajien oikeudet toteutetaan. Tuomioistuimelta voidaan hakea myös ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvitystä tehtäessä tulee aina huomioida velkojien etusijan periaate. Prekluusio -menettelyn avulla voidaan suojautua tuntemattomien velkojien myöhempiä vaateita vastaan. Kuolinpesän osakkaiden velkavastuu Kuolinpesän osakkuus ei pääsääntöisesti synnytä henkilökohtaista velkavastuuta pesän osakkaille. Kuitenkin korvausvastuu velkojille aiheutetusta vahingosta. Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä vain perunkirjoituksen oikea-aikaisen laiminlyönnin tai tahallisen väärien tietojen antamisen seurauksena perunkirjoituksessa. Osakkaiden maksuvelvollisuus rajoittuu kuitenkin vain tosiasiallisesti aiheutettuun vahinkoon. Todistustaakka pesän osakkaalla. Perinnönjako Perinnönjaossa yksilöidään mitä kukakin oikeudenomistajista on perintöoikeuden tai yleisjälkisäädöksen nojalla oikeutettu saamaan. Sopimusjaossa pesän osakkaat toimittavat perinnönjaon haluamallaan tavalla, toimitusjaossa pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Perinnönjakokirja tulee laatia perintökaaren muotomääräyksiä noudattaen. Mikäli perinnönsaajia tai yleisjälkisäännöksen saajia on vain yksi perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa. 24

25 Perinnönjaon toimittaminen Jako suhteelliseen, arvomääräiseen ja esinekohtaiseen perintöosaan. Suhteellisten perintöosien suuruus määräytyy perillispiirin laajuuden ja jaossa mukana olevien perillisten sukulaisuusaseman mukaan, niin että samassa polvessa olevat perilliset perivät keskenään yhtä paljon. Arvomääräinen perintöosa muodostuu perillisen suhteellisen osuuden suuruisesta osuudesta jäämistön nettovarallisuudesta. Esinekohtaista perintöosaa koskevan pääsäännön mukaan jokaisen perillisen tulee saada osa perinnönjättäjän kaikenlaisesta omaisuudesta. Esimerkki perinnönjaosta A:lla on kuollessaan omaisuutta ja velkoja A:ta jäävät kaipaamaan leski L, äiti Ä, isosisko IS, pikkussisko PS veli V, tytär T ja edesmenneen pojan lapset PT ja PP. Kuinka A:n perintö perintökaaren mukaan jaetaan? Kuinka perinnönjako toimitettaisiin jos A olisi ollut lapseton poikamies? Testamentti Testamentti voi olla yleisjälkisäännös, mutta se vois sisältää myös erilaisia erityisjälkisäännöksiä, legaatteja. Luonteeltaan testamentti on mortis causa oikeustoimi, jonka tunnusmerkkinä on kuolemanvaraisuus. Testamenttia on tulkittava sen tekijän tahdon ja tarkoituksen mukaisesti. Testamentti on korostuneen henkilökohtainen oikeustoimi, joka voidaan aina myös peruuttaa. Testamentinsaaja ei saa vilpittömän mielen suojaa saannolleen. 25

26 Testamentin pätemättömyysperusteet Keskeinen sääntely perintökaaren (40/1965) 13 luvussa. Muotomääräysten noudattamatta jättäminen: testamentti on laadittava kirjallisesti ja allekirjoitettava laatijan ja kahden esteettömän todistajan toimesta. Testamentintekijän alaikäisyys. Testamentintekijän psyykkisestä sairaudesta, tilapäisestä mielenhäiriöstä tai muusta käsityskyvyn puuttumisesta johtuva pätemättömyys. Testamentintekijän pakottaminen, sopimaton painostus tai petollinen viettely. Testamentintekijän olennainen erehtyminen. Pätemättömyys korjautuu, mikäli moitekannetta ei nosteta tuomioistuimessa 6 kk sisällä testamentin tiedoksisaannista. Rintaperillisen lakiosa 1. parenteelin rintaperillisten lakiosaoikeus rajoittaa testamentinantajan testamenttivapautta. Lakiosan nojalla rintaperilliset ovat oikeutettuja puoleen lainmukaisesta perintöosastaan (PK 7:1:2.). Lakiosaa tulee vaatia tekemällä testamentin saajalle lakiosailmoitus 6 kk kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Esimerkki perinnönjaosta A ja B ovat onnellisesti naimisissa ja heillä on kolme yhteistä lasta C,D ja E. A:n omaisuus on ja B:n omaisuus euroa. A kuolee ja hänen kassakaapistaan löydetään testamentti, jolla hän jättää kaiken omaisuutensa pojalleen Y:lle, josta kukaan perheenjäsenistä ei ole koskaan kuullutkaan. Y vaatii testamentin toimeenpanoa ja muut lapset heille kuuluvaa lakiosaan. Kuinka A:n omaisuus jaetaan eri oikeudenomistajien kesken? 26

27 Perittävän antamat lahjat Perittävän perittävälle antamat merkittävät lahjat ja lahjanluonteiset suoritukset voidaan katsoa perinnönjaossa ennakkoperinnöksi, mikäli lahjanantaja on näin tarkoittanut. Perintökaaren ennakkoperintöolettama. Perinnönjaossa ennakkoperinnön arvo lisätään jäämistön arvoon. Perillisten arvomääräiset perintöosat määräytyvät saadun laskennallisen jäämistöarvon perusteella. Mikäli perilliselle annetun lahjan arvo ylittää hänen perintöosansa jää ennakkoperintönä annettu liian suuri suoritus pääsääntöisesti saajansa eduksi ja toisten perillisten vahingoksi ellei lahjan antaja ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Lahjat ja rintaperillisen lakiosa Rintaperillistä suojataan tietyin edellytyksin perinnönjättäjän lahjoituksia vastaan. Esim. lakiosan suuruutta määritettäessä perittävän antamien ennakkoperintöjen, suosiolahjojen ja testamenttiin rinnastuvien lahjojen arvo lisätään jäämistön säästöön. Mikäli kuolinpesän nettovarallisuus ei riitä kattamaan lakiosan määrää, voi rintaperillinen vaatia lahjansaajalta lakiosan täydennystä. Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tietää lahjan loukkaavan hänen lakiosaoikeuttaan, kuitenkin viimeistään 10 vuode kuluessa perittävän kuolemasta. Esineoikeus 27

28 Esineoikeus oikeudenalana Oikeudenalan keskeisen sisällön muodostavat: - esineiden käyttö- ja määräämisvaltaa koskevat kysymykset sekä - varallisuusoikeuksien vaihdannassa ilmenevät sivullissuojakysymykset. Keskeistä lainsäädäntöä mm. kiinteistön muodostusta, kirjaamista ja kauppaa koskeva sääntely, omistajan oikeusasemaa rajoittavat säännökset, yhteisomistussäännökset yms. Sisältää myös sellaisia sääntelemättömiä alueita, joita ei ole ajateltukaan katettavaksi lainsäädännöllä. Esine Esineen ja omistusoikeuden kiinteä yhteys: omistusoikeus voi kohdistua vain esineeseen. Esine, yksilöitävissä oleva aineellinen kappale, joka voi olla ihmisen oikeudellisen vallan alainen. Aineelliset esineet: kynä, lasi, kirja tms. Aineettomat esineet : saamisoikeus, keksintö, osakkeet tms. Aineellisella esineellä itsellään ei ole välttämättä varallisuusarvoa vaan sen taloudellinen merkittävyys perustuu sen sisältämään aineettomaan esineeseen, esim. velkakirja. Vallitsevan käsityksen mukaan vain aineelliset esineet mielletään esineiksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Ainesosa ja tarpeisto Ainesosaksi katsotaan kaikki se mistä esine muodostuu. Esim. kiinteistön ainesosia ovat tilukset, maanpohjan ainekset, kiinteistöllä oleva kasvillisuus, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevat kohteet yms. Tarpeisto on esineestä erillinen, mutta siihen kiinteässä taloudellisessa yhteydessä ja faktisessa liittosuhteessa oleva kohde. Esim. maatilan toimintaa varten tarpeelliset koneet, laiteet, tuotteet. Ainesosa- ja tarpeistosuhteen syntyminen edellyttää myös omistuksen yhteisyyttä pääesineen kanssa. Esineen vapaaehtoisen luovutuksen yhteydessä, myös ainesosat ja tarpeisto siirtyvät uudelle omistajalle ellei toisin ole nimenomaisesti osapuolten välillä sovittu. 28

29 Kiinteät ja irtaimet esineet Kiinteät esineet: tilat ja tontit, muut kiinteistörekisterilainsäädännössä määritellyt kiinteistöt ja rekisteriyksiköt. Irtaimet esineet: esineet, jotka eivät ole kiinteitä ovat irtaimia. Irtaimille esineille on luonteenomaista niiden siirrettävyys, minkä vuoksi irtaimiin esineisiin liittyvät oikeusvaikutukset ovat usein liitoksissa esineen hallintaan. Tavanomaiset ja ei-tavanomaiset irtaimet esineet, kuten arvopaperit, rekisteröitävät irtaimet esineet, toisen maalla olevat rakennukset. Ei-tavanomaiset irtaimet esineet Arvopaperit: juoksevat velkakirjat, osakekirjat, shekit ja vekselit. Rekisteröitävät irtaimet esineet: ajoneuvot, alukset ja ilma-alukset yms. Toisen maalla olevat rakennukset, KKO 1985 II 140, KKO 1985 II 109. KKO:1985 II 140 Rakennus oli rakennettu kahden samalle omistajalle kuuluvan tilan alueelle. Toisen tilan omistaja oli tämän jälkeen vaihtunut useita kertoja eri aikoina tehtyjen kauppakirjojen perusteella. Viimeisessä tilaa koskeneessa kauppakirjassa ostajat olivat ilmoittaneet, etteivät he hyväksyneet rakennuksen pitämistä tilan alueella. Kun rakennuksen omistaja ei ollut näyttänyt, että hänellä olisi oikeudellista perustetta rakennuksen pitämiseen entisellä paikalla, omistaja velvoitettiin siirtämään rakennus pois. Rakennuksen omistajan katsottiin saaneen perusteetonta etua alueen pitämisestä hallinnassaan ja hänet velvoitettiin suorittamaan siitä tilan omistajalle kohtuullinen korvaus. 29

30 Omistusoikeus ja omaisuus Omistusoikeus voidaan määritellä lähtökohtaisesti täydelliseksi, toiset poissulkevaksi yksinoikeudeksi johonkin yksilöllisesti määriteltyyn aineelliseen kohteeseen, kuten esineeseen. Omistusoikeus syntyy erilaisten saantojen seurauksena: esim. valtaus, valmistaminen, yhdistäminen (alkuperäissaannot), kauppa, vaihto, lahja perintö (omistajanvaihdossaannot). Yhdessä erilaiset varallisuusoikeudet, kuten esineiden omistusoikeudet ja velkojen saamisoikeudet muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan omaisuudeksi. Omistusoikeus ja rajoitetut esineoikeudet Esineoikeudet voidaan jakaa irtaimeen tai kiinteään esineen omistusoikeuteen ja toisen omistamaan irtaimeen tai kiinteään esineeseen kohdistuviin rajoitettuihin esineoikeuksiin. Omistusoikeus pitää sisällään kaikki esineeseen kuuluvat oikeudet, rajoitettujen esineoikeudet vain haltijalleen lain tai sopimuksen perusteella nimenomaisesti osoitetut oikeudet. Rajoitetut esineoikeudet jakautuvat edelleen käyttöoikeuksiin ja arvooikeuksiin. Käyttöoikeudet pitävät sisällään ns. hallintaa edellyttävät oikeudet, irrottamisoikeudet, esineen tai sen osan lunastusoikeudet sekä muut käyttöoikeudet. Arvo-oikeuksiin kuuluvat puolestaan esinevakuusoikeudet ja kiinteistösuoritteet. Zittingin teoria omistajan oikeusasemasta Omistajan oikeusaseman kolme keskeistä elementtiä: - Omistajan hallintaoikeus: yksinomainen ja suojattu käyttöoikeus esineeseen. - Omistajan kompetenssi: kelpoisuus, toimivalta ja kyky siirtää esine oikeuspiiristä toiseen. - Dynaaminen suoja: ilmenee vaihdannan ongelmatilanteissa, joissa oikeus on oikeutta vastassa. Dynaamista suojaa nauttii se jonka oikeus jää konfliktissa voimaan. Omistusoikeus nähdään omistajalle kuuluvana esineeseen kohdistuvana hallintaoikeutena. Omistusoikeus on siis vain yksi, joskin usein tärkein, omistajan oikeusaseman elementti. 30

31 Omistajan hallintaoikeus Ilmentää oikeutta ja tosiasiallinen määräämisvaltaa hallinnan kohteena olevaan esineeseen. Hallintatahtoa ei edellytetä, hallinnan perustaksi katsotaan faktiset olosuhteet. Staattinen suoja, omistajan omistamisvaiheeseen liittyvää suojaa sivullistahojen loukkauksia vastaan. Hallinnansuojan muodot: hallinnonpalautus kanne, kieltokanne, ennallistamiskanne ja rikosoikeudellinen vastuu. Käyttövapauden rajoitukset: pakkotila, shikaanikielto, jokamiehen oikeudet, immissiokielto, yleinen etu, ympäristö näkökohdat. Omistajan kompetenssi Omistajan kelpuutus määrätä oikeudellisesti varallisuusoikeuksistaan. Luovutuskompetenssi mahdollistaa varallisuusoikeuksien myymisen, lahjoittamisen, panttaamisen yms. Omistusoikeuden siirrettävyyttä on lainsäädännössä rajoitettu, esim. avioliittolain vallinnarajoitukset. Myös tahdonvaltaiset luovutuskiellot ovat tietyissä tilanteissa mahdollisia, esim. luovutuskielto lahjan tai irtaimen esineen kaupan ehtona. Hallinnan siirto eli traditio Luovuttajan valta lakkaa, luovutuksen saajan valta alkaa. Faktinen traditio, ilmoituksenvarainen traditio (traditio longa manu), lyhyen käden luovutus (traditio brevi manu). Constitumtum possessorium -tyyppinen hallinnan luovutus ei täytä tradition vaatimuksia. Irtaimen esineen kauppa: sopimusteoria. Arvopaperikauppa, lahja, pantti: traditioteoria. Omistajahallinta: sopimusteoria. Vuokrasuhde, käyttöoikeudet: traditioteoria. 31

32 Sivullissuojan yleisiä lähtökohtia Kolmannen oikeudesta ei voida tätä sitovasti määrätä vaan sopimuksen vaikutukset rajoittuvat ainoastaan sopijapuoliin. Sivullissuojaa koskevat normit ovat luonteeltaan pakottavia. Sivulliselle voi tietyissä tilanteissa syntyä oikeus vedota oikeustoimen pätemättömyyteen, mikäli hänen oikeusasemansa on sopimukseen liitännäinen. Dynaaminen suoja ja kollisiotilanteet. Eri sivullissuhteet ja kollisioiden ratkaisuperusteet Etenevä sivullissuhde, kollision osapuolet johtavat oikeutensa eri henkilöiltä. Takautuva sivullissuhde, kollision osapuolet johtavat oikeutensa samalta henkilöltä. Aikaprioriteettisääntö, aikaisempi oikeus saa etusija myöhempää oikeuteen nähden. Sitomattomuussääntö, aikaisempi oikeus ei sido myöhempään oikeuteen nähden. Saantosuoja Saantovirheet tehottomaksi tekevää luovutuksensaajan suojaa oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Vakiintuneen kannan mukaan saantosuojaa sovelletaan kaikissa muissa tilanteissa paitsi silloin, kun esine on joutunut pois omistajan hallinnasta näpistyksen, varkauden, ryöstön tai kiristyksen seurauksena. Saantosuojan edellytykset: -A luovuttaa esineen B:lle omistajan elkein (A:lla esine hallussa > omistajaolettama). - B on perustellussa vilpittömässä mielessä luovutuksen hetkellä. - Traditio tapahtuu. Saantosuojaa rajoittaa kuitenkin X:n lunastusoikeus. 32

33 KKO:1998:45 A oli erehdyksessä maksanut tilisiirrolla Yhdysvaltain dollaria B:n tilille pankissa C. Tämän jälkeen B oli siirtänyt varat C:lle velkansa lyhennykseksi. A:n vaatimus C:n velvoittamisesta palauttamaan varat hylättiin, koska C oli maksun saadessaan ollut vilpittömässä mielessä. Ään. Muut sivullissuojamuodot Nautintasuoja, kiinteistön haltijan saantoa rasittavan virheen kuten pätemättömyyden poistava suoja. Edellytyksenä 10 vuoden määräajan kuluminen lainhuudosta ja siitä kun haltija on alkanut hallita kiinteistöä omistajan elkein (Maakaari (540/1995) 13 luku, 10 ). Vaihdantasuoja, luovutuksensaajan suojaa luovuttajan myöhempiä velkojia vastaan. Taustalla aikaprioriteettisäännön soveltaminen. Voi kumoutua, mikäli jälkimmäinen luovutuksen saaja saa esineen perustellussa vilpittömässä mielessä haltuunsa ennen alkuperäistä luovutuksen saajaa. Perusteettoman edun palautus 33

34 Edunpalautuksen keskeiset käsitteet Perusteettoman edun palautus = edunpalautus = kondiktio. Kondiktio = edunpalautusinstituutio TAI palautusvaade eli kondiktiokanne Suorituskondiktio, varallisuus siirtyy EDUN MENETTÄJÄN oman toiminnan seurauksena > maksukondiktio. Loukkauskondiktio, varallisuus on siirtynyt ilman hyväksyttävää perustetta henkilöltä toiselle ETUA SAANEEN tai ulkopuolisen tahon toiminnan seurauksena. Edunpalautuksen edellytykset Hyöty - Rahasuoritus, hallinta ja käyttöoikeus. Edun perusteettomuus - suorituksen tarkoituksen toteutuminen KKO 1998:7. - Lahjaa, sovintoon perustuvaa suoritusta ja vanhentuneen velan maksua ei pidetä perusteettomana. Hyötyminen toisen kustannuksella - Syy-yhteys. Edunpalautuksen toteuttaminen Perusteettoman edun velkominen tai vaade omistuksen palautuksesta Perusteeton etu tulee palauttaa kokonaisuudessaan. Palautus tulee suorittaa edun palautusvelvollisuuden syntyhetken mukaisessa arvossa. Sovittelun edellytyksinä edun saajan vilpitön mieli ja palautusvaateen esittäminen pitkän ajan kuluttua maksusta. Sosiaaliluonteiset maksut. 34

35 KKO:2000:114 A ja B omistivat yhdessä asunnon. Välirikon vuoksi B muutti pois ja A jäi asumaan huoneistoon. B vaati, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle asumiskorvausta, koska A sai taloudellista hyötyä siitä, että hän sai yksin käyttää yhteistä asuntoa ja toisaalta B:lle aiheutui haittaa ja kuluja siitä, että hän asui muualla. Tuomioistuinten näkemykset KO, HO: B:llä ei oikeutta perusteettoman edun palautukseen, koska hän on muuttanut omasta tahdostaan pois yhteisomistuksessa olevasta asunnosta. KKO: A:lle on syntynyt perusteetonta etua siitä, että hän saa yksin käyttää yhteistä asuntoa. Vastaavasti B:lle on aiheutunut haittaa poismuuton seurauksena --> A on velvollinen suorittamaan B:lle korvausta. A:lle asunnon ylläpidosta aiheutuneet kustannukset otettiin kuitenkin korvauksen määrää arvioitaessa huomioon. 35

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta

Lisätiedot

Velvoiteoikeus. Keskeistä lainsäädäntöä. Velvoite

Velvoiteoikeus. Keskeistä lainsäädäntöä. Velvoite Velvoiteoikeus Keskeistä lainsäädäntöä Velkakirjalaki (622/1947) Korkolaki (633/1982) Laki velan vanhentumisesta (728/2003) Velvoiteoikeudellinen lainsäädäntö on monin paikoin dispositiivistä. Poikkeuksena

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii Aluksi 1 Kirjan rakenne ja tavoitteet.................................. 3 I Yhteisomistajan oikeusasema 7 1. Omistusoikeuden ja -osuuden määräytyminen...................

Lisätiedot

Jarno Tepora Janne Kaisto Esa Hakkola. Esinevakuudet. CC lakimiesliiton kustannus

Jarno Tepora Janne Kaisto Esa Hakkola. Esinevakuudet. CC lakimiesliiton kustannus Jarno Tepora Janne Kaisto Esa Hakkola Esinevakuudet CC lakimiesliiton kustannus 2009 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät ISBN 978-952-99823-9-4 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

LUOTTOSUHDE 18.3.2015

LUOTTOSUHDE 18.3.2015 LUOTTOSUHDE 18.3.2015 Valinnainen opintojakso, 7 op 1. a: Koron korottaminen ja b: lisäkorko ( 2. Velan periminen. (Saarnilehto, Kivi ym) 3. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:72 on kysymys muun ohessa

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto:

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

Velat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

SISÄLtÖ 1 JOHDANTO 9 3 EDUSTUS 53 2 OIKEUSTOIMI 20

SISÄLtÖ 1 JOHDANTO 9 3 EDUSTUS 53 2 OIKEUSTOIMI 20 SISÄLtÖ 1 JOHDANTO 9 Oikeuslähteet 10 Oikeussubjekti 11 Oikeuskelpoisuus 12 Oikeustoimikelpoisuus 12 Edunvalvonta 13 Oikeudellinen vastuunalaisuus 15 Oikeushenkilöt 16 Yhteisöt 18 Säätiöt 18 2 OIKEUSTOIMI

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1409-1 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Yhdyskuntajärjestelmien- ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Luento 3-4

Yhdyskuntajärjestelmien- ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Luento 3-4 Yhdyskuntajärjestelmien- ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Luento 3-4 Kiinteistöoikeuden lähtökohdat Saara Jämes Lakiasiaintoimisto Sjlaw www.sjlaw.fi Maakaaren säännökset ja muu sääntely Maakaari

Lisätiedot

Oikeusjärjestys Suomessa

Oikeusjärjestys Suomessa Yrittäjien välisten kaupallisten sopimusten ja sopimusoikeuden pääperiaatteita Suomessa on: sopimusvapauden periaate, päätäntävapaus, sopimuskumppanin valitsemisvapaus, muotovapaus, tyyppi- ja sisältövapaus.

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja Juha-Matti Moilanen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: Avenue ISBN 978-952-14-1470-1

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

9. Saantosuojasta. 9.1 Saantosuoja irtaimeen omaisuuteen

9. Saantosuojasta. 9.1 Saantosuoja irtaimeen omaisuuteen 9. Saantosuojasta 9.1 Saantosuoja irtaimeen omaisuuteen 9.2 Saantosuoja kiinteään omaisuuteen 9.3 Nautintasuoja kiinteään omaisuuteen 9.1 Saantosuoja irtaimeen omaisuuteen KK 11:4 ja 12:4: lainansaaja

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET Copyright Juristivalmennus

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA (LUONNOS)

KAUPPAKIRJA (LUONNOS) 1 (5) KAUPPAKIRJA (LUONNOS) Myyjä Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 Kyöstintie 4, PL 70 84100 Ylivieska Ostaja Rave Rakennus Oy, 1769201-5 tai määräämänsä Osoite: Lintutie 1 84100 Ylivieska Kaupan kohde Ylivieskan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Puolisot ja asumiskumppanit Jos sinä ja puolisosi hankitte asumisoikeuden yhdessä, osuus on yhteisomistuksessanne. Osuutesi asumisoikeudesta* vastaa

Lisätiedot

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio.

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. KAUPPAKIRJA MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. OSTAJA KAUPAN KOHDE Tornion kaupunki os. Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio Vanhainkoti -nimisestä tilasta,

Lisätiedot

VENEKAUPAN MYYNTIEHDOT 2007

VENEKAUPAN MYYNTIEHDOT 2007 1 VENEKAUPAN MYYNTIEHDOT 2007 1. Kaupan kohde Näitä sopimusehtoja sovelletaan veneiden, moottorien ja venetarvikkeiden kauppaan. Kaupan kohteesta käytetään jäljempänä nimitystä vene. Uusi runkonumerolla

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa

Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa } Suomessa voi varsin pian olla kahdenlaisia avoliittoja, erityislailla sääntelemättömiä avoliittoja ja lakisääteisiä avoliittoja. } Kaikki avoliitot ovat sukupuolineutraaleja.

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET Copyright Juristivalmennus

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle.

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle. Akaan kaupungin kuljetuksia koskeva tarjouspyyntö 23.1.2015 Liite 4 OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULUKULJETUKSET LINJA-AUTOLLA Nämä ehdot otetaan osaksi erikseen tehtävää ostoliikennesopimusta. Ehtoja noudatetaan

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa.

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa. 1 OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Joutsan kunta 2) A.Reponen Oy Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan yhtiöllä sopijapuolten tänään perustamaa Kiinteistö Oy XXX nimistä kiinteistöyhtiötä ja osakkaalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO

21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO Perimysjärjestys Parenteeli- ja sijaantuloperiaate 1. Rintaperilliset -ottolapset, 1.1.1980 -au-lapset, 1.10.1976 -rajaton sijaantulo-oikeus 2. Leski 3. Vanhemmat ja sisarukset

Lisätiedot

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö 1 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA 481/95 2 LAIN SOVELTAMINEN, AHVL

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä LUOVUTUSSOPIMUS n kaupungin ja n Yritystilat Oy:n välillä 1. Sopijapuolet 1.1. n kaupunki Yritys- ja yhteisötunnus: 0166906-4 Kotipaikka ja osoite:, Olavinkatu 27, 57130 jälj. Luovuttaja 1.2. n Yritystilat

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 APPORTTI... 4 2 APPORTIN ARVO JA

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Maatilan sopimukset. Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti

Maatilan sopimukset. Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti Maatilan sopimukset Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti Kirjallisten sopimusten tarve lisääntynyt Liikesuhteet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet, vain dokumentoitu tieto

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle

Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Läheisen menettäminen on tilanne, joka omaisten surusta huolimatta vaatii paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot