Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus"

Transkriptio

1 Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät eroon. Elämässä tapahtuu yllättäviä ja ikäviä käänteitä, johon itse ei voi vaikuttaa, mutta niihin voi etukäteen yrittää varautua mahdollisimman hyvin. Yksi keino avoliitossa eläville on tehdä sopimus omaisuuden jaosta tai keskinäinen testamentti ja näin pyrkiä turvaamaan etukäteen mahdolliset ikävät yllätykset. Avoliitolla omaisuuden erottelulaissa (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta) tarkoitetaan pareja, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Laissa edellytykseksi on kirjattu yhteistaloudessa asuminen, mutta asumismuoto ei nykyelämässä ole ainoa keino määritellä sitä, mitä yhteistalous tarkoittaa, perinteinen asumismalli ei siis ole se ainoa yhteistalouden muoto. Yhteistaloutta voi tarkoittaa yhteisiin elantokustannuksiin osallistuminen, lasten yhteinen hoito, yhteisten lomien pitäminen tms. Avopuolisot voivat olla samaa tai eri sukupuolta. Parisuhde-edellytys kuitenkin viestii suhteen luonteesta. Parisuhteeseen liittyy tyypillisesti tunnepitoinen sitoutuminen parisuhdekumppaniin, joten ystävyyteen, taloudelliseen välttämättömyyteen tai sukulaisuuteen perustuva asuminen yhdessä ei perusta puheena olevan lain mukaan avoliittoa, joiden erotilanteissa voisi soveltaa omaisuuden erotteluun avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädettyä lakia. Kenen omaisuus on, jos avoliitto päättyy? Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain periaatteena on, että kumpikin avopuoliso pitää itsellään oman omaisuutensa avoliiton aikana sekä sen jälkeen. Yleensähän omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu. Kiinteistöjen ja moottorikulkuvälineiden rekisteröinti helpottaa niiden omistussuhteiden selvittämistä, koska se, kenen nimiin omaisuus on rekisteröity, muodostaa oletuksen omistajasta. Kun avopuolisot hankkivat rekisteröitävää omaisuutta, kannattaakin muistaa, että jos omaisuus on tarkoitettu yhteiseksi, se myös rekisteröidään yhteiseksi. Muussa tapauksessa voi näyttö yhteisomistamisesta tulla ongelmaksi jälkeenpäin. Mutta mikäli ei voida selvittää, onko omaisuus yksin toiselle avopuolisolle kuuluvaa vai heidän yhteistä omaisuuttaan, lakiin tuli yhteisomistusolettama. Sitä kuitenkin sovelletaan vain, jos avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista muutoin ei käy selville, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu. Hyvitys Yleensä parisuhteessa molemmat avopuolisot työskentelevät tasaveroisesti yhteisen talouden hyväksi kykyjensä mukaan. Jos toinen avopuoliso on kuitenkin työskennellyt tai panostanut varallisuudellaan yhteistalouden hyväksi siten, että hän on toimillaan kartuttanut tai auttanut säilyttämään toisen avopuolison omaisuutta, tilanne voi johtaa perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella avoliiton päättyessä. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan esim. työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta. Panos voi yhtä hyvin olla niin Kaisaniemenkatu 4 A, Helsinki Y-tunnus Puh

2 työnä kuin taloudellisena sijoituksenakin annettu panostus yhteiseen tai toisen avopuolison talouteen. Omaan omaisuuteen sijoitettu työ tai varallisuus ei ole panos yhteisen talouden hyväksi. Esimerkkinä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta on taloustyö kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Jäämällä kotiin ja huolehtimalla kotitaloudesta sekä mahdollisista yhteisistä lapsista avopuoliso antaa toiselle avopuolisolle mahdollisuuden keskittyä työelämään ja kartuttaa omaisuuttaan. Yhteisenä kotina käytetty asunto voi tällöin myös olla työssä käyvän avopuolison nimissä. Jos avoliiton päättyessä kotona pitkään työskennellyt avopuoliso ei saisi hyvitystä panoksestaan yhteisen talouden hyväksi, kodin ulkopuolella työssä käynyt avopuoliso on voinut saada perusteetonta etua toisen avopuolison kustannuksella. Muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi. Tavanmukaista yhteisestä omaisuudesta huolehtimista ei ole tarkoitettu hyvitykseen oikeuttavaksi panokseksi, ellei se ole ollut merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista. Oikeutta hyvitykseen ei kuitenkaan ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen. Perusteettoman edun vähäisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kummankin avopuolison taloudellinen kokonaistilanne. Hyvityksen määrä perustuu kokonaisvaltaiseen harkintaan puolisoiden panoksesta. Hyvityksen määrän ei tarvitse perustua esimerkiksi tarkkoihin euromääriin tai olemassa oleviin tositteisiin, vaan hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon omaisuuden omistussuhteet, avoliiton aikainen panos yhteistalouteen, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja karttumiseen sekä muut puolisoiden talouteen vaikuttavat seikat. Oikeus hyvitykseen ei olekaan henkilökohtainen, vaan se siirtyy kuoleman jälkeen avopuolison perillisille. Hyvitysvaatimuksen voi vastaavasti tehdä myös avopuolison perillisille. Oikeus hyvitykseen ei ole voimassa määräämättömän ajan, vaan vaatimus hyvityksestä on tehtävä ajoissa. Avopuolisot voivat sopia yhteistalouden hyväksi annettujen panosten hyvittämisestä keskinäisin sopimuksin myös avoliiton aikana. Jos haluaa välttää etukäteen mahdolliset ristiriitatilanteet, avopuolisot voivat tehdä sopimuksen jaettavasta omaisuudesta mahdollisen eron sattuessa, lisäksi sopimuksella kannattaa etukäteen huomioida mahdolliset veroseuraamukset omaisuuden siirtotilanteissa. Jos ei päästä sopuun omaisuuden erottelusta Jos avopuolisot eivät pääse sopimukseen omaisuuden erottelusta tai avopuolison avustuksesta, voidaan tuomioistuimelta hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajan määräämistä voi hakea myös kuolleen avopuolison perillinen. Pesänjakaja toimittaa omaisuuden erottelun, kuten perinnönjaosta säädetään. Jos pesänjakajan toimittamaan omaisuuden erotteluun tai avustuksen määräämiseen ei olla tyytyväisiä, pesänjakajan ratkaisua voidaan moittia tuomioistuimessa. Kaisaniemenkatu 4 A, Helsinki Y-tunnus Puh

3 Miten yhteisen kodin käy? Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta tai oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana, kun avoliitto päättyy toisen kuolemaan. Isoja ongelmia voi tulla, jos testamentti tai sopimus omaisuuden erottelusta on tekemättä ja asunto on kuolleen avopuolison omaisuutta, koska eloon jääneellä avopuolisolla ei ole samanlaista oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin, kuten aviopuolison kuolemantapauksessa on. Jos sopimusta ei ole tehty tai kuolintapauksessa testamenttiakaan ei ole laadittu, voi yhteinen koti olla entinen koti, ellei avopuolison tai avopuolison perillisten kanssa pääse yksimielisyyteen omaisuuden jakamisesta. Omaisuuden erottelu Koska avopuolisoilla ei ole avio-oikeuteen rinnastettavaa oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan avoliiton päättyessä osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Se kuitenkin toimitetaan vain, jos avopuoliso tai avopuolison perillinen sitä vaatii. Lakiin perustuvaa velvoitetta omaisuuden erottelulle ei ole. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja, joka on tehtävä samassa muodossa kuin ositus tai perinnönjako. Sopimuksen osapuolia ovat joko molemmat avopuolisot tai toinen avopuoliso ja kuolleen avopuolison perilliset. Vaikka lähtökohtaisesti omaisuuden omistajuussuhteet eivät omaisuuden erottelussa muutu, on samassa yhteydessä mahdollista purkaa esimerkiksi yhteisomistussuhteet siten, että omaisuutta siirtyy avopuolisolta toiselle tai että avopuolisoiden omistusosuudet muuttuvat. Tästä syystä omaisuuden erottelulta edellytetään määrämuotoa, koska erottelukirja toimii samalla saantokirjana esimerkiksi kiinteistöä tai muuta rekisteröintiä vaativaa omaisuutta rekisteröitäessä. Omaisuuden erottelukirjan tekeminen kirjallisena on tarpeen myös todistelusyistä. Kirjallinen muoto on välttämätön, jos erottelukirjan haluaa rekisteröidä maistraattiin, minkä avulla saa suojaa toisen avopuolison velkojien mahdollisilta erottelun peräyttämisvaatimuksilta. Koska omaisuuden erottelulle ei ole annettu määräaikaa, omaisuuden erotteluun sidottu hyvitysvaatimuksen raukeamisaika voi periaatteessa jatkua loputtomiin, jos avopuolisot eivät erottele omaisuuttaan avoliiton päätyttyä. Varallisuussuhteiden ennakoitavuussyistä lakiin on kuitenkin säädetty tietty aika hyvitykselle, oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen. Erilleen muuton pysyvyyttä arvioitaessa otetaan huomioon muiden avoliiton tunnusmerkkien, kuten parisuhteen ja yhteistaloussuhteen jatkuminen erilleen muutosta huolimatta. Avoliitto voi päättyä eroon tai kuolemaan esimerkiksi pitkän työkomennuksen tai sairaalassaolojakson aikana, jolloin kolmen vuoden vanhentumisaika lasketaan alkavaksi vasta siitä hetkestä, kun avoliitto tosiasiallisesti päättyi. Kolmen vuoden raukeamisaika vastaa velan yleistä vanhentumisaikaa. Kirjoittaja: Minna Reijonen Lakiasiaintoimisto Reijonen Oy puh Kaisaniemenkatu 4 A, Helsinki Y-tunnus Puh

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 14.1.2013 Yleistä perimyksestä Kuolemantapauksen jälkeen perittävän omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin nojalla. Mikäli

Lisätiedot

KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET

KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusala Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Iira Ojanen KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta

Lisätiedot

Kuolinpesän pankkiasiat

Kuolinpesän pankkiasiat Kuolinpesän pankkiasiat Ohjeita pesän asioita hoitavalle Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7 Puh. 010 546 0000 www.danskebank.fi

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA 1 HYVÄN VÄLITYSTAVAN OHJE Hyvän välitystavan ohje julkaistaan 16.9.2008 pidettävässä lehdistötilaisuudessa, jolloin se astuu voimaan. Ohjeen työstämiseen ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula 2 Esipuhe Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene

Lisätiedot

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA Tässä ohjeessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet. Virhevastuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa ja

Lisätiedot

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi Sisällys Johdanto... 1 Ennen vuokrasopimuksen tekemistä... 3 Asunnon ja avainten luovutus...

Lisätiedot

Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin.

Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin. TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1461-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 15.12.2014 10/2014 Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa

Lisätiedot

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA Tässä ohjeessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet. Virhevastuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa ja

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Säätiöiden ja rahast S ojen neuv o ttel ukunt a r y. Delega D tionen för stiftelser och fonder r f. Helsinki 2010 3 1970 2010

Säätiöiden ja rahast S ojen neuv o ttel ukunt a r y. Delega D tionen för stiftelser och fonder r f. Helsinki 2010 3 1970 2010 1 2 Säätiöiden SÄÄTIÖIDEN ja rahastojen JA RAHASTOJEN neuvottelukunta NEUVOTTELUKUNTA ry. RY Delegationen DELEGATIONEN för stiftelser FÖR STIFTELSER och OCH fonder FONDER rf. RF Helsinki 2010 3 Toimittajat

Lisätiedot

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä?

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Aloitamme Kuntatyönantajassa artikkelisarjan, jossa kerromme palvelussuhteen alkamisen, sen kulkuun ja päättymiseen liittyviä juridisia perusasioita.tässä

Lisätiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa OPAS 5 2013 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa Осуществление предпринимательской деятельности и регистрация фирмы в Финляндии Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Roikkolomautuksesta. Hanna Kurtto. 1. Johdanto. 1.1. Yleistä lomauttamisesta

Roikkolomautuksesta. Hanna Kurtto. 1. Johdanto. 1.1. Yleistä lomauttamisesta Hanna Kurtto Roikkolomautuksesta 1. Johdanto 1.1. Yleistä lomauttamisesta Työsopimuslain 5 luvun 1 :n 1 momentin mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään

Lisätiedot

Ansioiden mukaan. Palkkaa työstä vai tittelistä?

Ansioiden mukaan. Palkkaa työstä vai tittelistä? Ansioiden mukaan Palkkaa työstä vai tittelistä? Onko palkkasi oikeudenmukainen? Enemmistö suomalaisista kokee palkkansa olevan pienempi kuin omassa ammatissa tulisi olla verrattuna muihin ammatteihin.

Lisätiedot

Pankkisalaisuusohjeet 2009

Pankkisalaisuusohjeet 2009 Pankkisalaisuusohjeet 2009 i Sisältö Sivu 1 PANKKISALAISUUDEN PERIAATE JA SEN KEHITTYMINEN 1 2 PANKKISALAISUUDEN JA PANKIN LIIKESALAISUUDEN ERO 1 3 SALASSAPITOVELVOLLISUUDEN PIIRIIN KUULUVAT YHTEISÖT 2

Lisätiedot

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db "! # "! &

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db ! # ! & Sisällysluettelo 1 Sopimuksen ulottuvuus...1 2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus...1 3 Työsuhteen alkaminen...1 4 Työsuhteen päättyminen...2 5 Palkat...2 6 Työaika...3 7 Arkipyhät...6 8 Lisätyö...6

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Helsinki 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS 3. uudistettu painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-359-5

Lisätiedot

Yksin ei riitä rahkeet Ajankohtaista työsuhdeasiaa yrityksen arkea tukemaan

Yksin ei riitä rahkeet Ajankohtaista työsuhdeasiaa yrityksen arkea tukemaan Yksin ei riitä rahkeet Ajankohtaista työsuhdeasiaa yrityksen arkea tukemaan SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto: Yksin ei riitä rahkeet 2. Virvon työsuhde- ja palkanlaskentapalvelut 3. Asiantuntija-artikkeli:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Artikkeli on julkaistu Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa 2003 2004 (Helsinki

Lisätiedot

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeusasioiden pääosasto 1 Tässä oppaassa kerrotaan, mitä oikeuksia EU:n kansalaisella on liikuttaessa Euroopan

Lisätiedot

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Työsopimuslaki Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Sisällys 1 Lain rakenne ja soveltamisala... 4 2 Työsopimuksen tekeminen... 6 Muoto... 6 Kesto... 8 Koeaika... 10 3 Työnantajan velvollisuudet...

Lisätiedot

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Kuluttajaoikeuden linjauksia HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Linjauksen ja valvonnan lähtökohtia... 2 Perintälain soveltaminen ja lain pakottavuus... 2 Mikä on kuluttajasaatava?... 3 Velallisella

Lisätiedot

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ SOS-LAPSIKYLÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SOSIAALISET VERKOSTOT Pro gradu -tutkielma Sonja Vanhanen 83199 Syksy 2009 Sosiaalipolitiikan laitos Turun yliopisto TURUN YLIOPISTO Sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot