Velvoiteoikeus. Keskeistä lainsäädäntöä. Velvoite

Transkriptio

1 Velvoiteoikeus Keskeistä lainsäädäntöä Velkakirjalaki (622/1947) Korkolaki (633/1982) Laki velan vanhentumisesta (728/2003) Velvoiteoikeudellinen lainsäädäntö on monin paikoin dispositiivistä. Poikkeuksena kuitenkin esim. oikeustoimen pätemättömyyttä ja heikomman suojaa koskeva sääntely. Velvoite Syntyperusteena tyypillisesti oikeustoimi, rikkomisvelvoite tai perusteettoman edun palautus. Velkasuhteen osapuolina velkoja ja velallinen: Velallisella suoritusvelvollisuus. Velkojalla saamisoikeus, saamisen eräännyttyä velkomisoikeus. Velvoite voi ilmetä mm. maksamisena, antamisena, tekemisenä tai tekemättä jättämisenä yms. Velvoite voi olla kerta tai kestoluonteinen yleis tai erityisvelvoite. Yleisvelvoitteet vs. erityisvelvoitteet (tarkoin yksilöity suorituksen kohde, määrä ja laatu). 1

2 Velkakirja Velvoiteoikeuden keskeinen instrumentti. Kirjalliseen muotoon laadittu rahavelkaa koskeva velkasitoumus. Keskeinen sääntely velkakirjalaissa (622/1947). Yksipuolisuus, sitoo ainoastaan suoritusvelvollista > velallisen allekirjoitus. Ehdottomuus, abstraktius, rahamääräisyys. Causaa ei tarvitse mainita. Jako tavallisiin ja juokseviin velkakirjoihin (hallinta ja määrännäisvelkakirjat). Kenelle velka tulee suorittaa? Tavallinen velkakirja > velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle. Hallintavelkakirja > velallinen tekee suorituksen velkakirjan haltijalle. Määrännäisvelkakirja > velallinen tekee suorituksen velkakirjassa nimetylle velkojalle tai hänen määräämälleen henkilölle. Velkakirja voidaan pääsääntöisesti luovuttaa eteenpäin (esim. lahja tai sopimus) tai se voi siirtyä eteenpäin. perinnön seurauksena.!! Luovutukseen ei tarvita velallisen lupaa!! Velkakirjan siirron seuraukset Tavallinen velkakirja: velallisen väiteoikeus, velallisen maksusuoja. Juoksevat velkakirjat: siirronsaajan väitesuoja, velallisen maksusuoja. Maksusuoja suojaa vilpittömässä mielessä legitimoidulle velkojalle suorituksen tehnyttä velallista. Väitesuoja suojaa siirronsaajaa velallisen esittämiä pätemättömyysväitteitä vastaan. Väiteoikeus mahdollistaa velalliselle velvoitetta koskevien pätemättömyysväitteiden esittämisen. 2

3 Velallisen maksusuoja Vilpittömässä mielessä ollut velallinen saa suojaa uutta velkojaa vastaan, mikäli hän on tehnyt suorituksen legitimoidulle velkojalle. Maksusuoja tarkoittaa että velallinen vapautuu velvoitteestaan vaikka on tehnyt suorituksen väärälle henkilölle. Mikäli velkoja haluaa katkaista velallisen maksusuojan tulee hänen ilmoittaa velkojan muutoksesta velalliselle. KKO:1995:116 Rahoitusyhtiön ja myyjän välisen sopimuksen mukaan myyjä sitoutui panttaamaan rahoitusyhtiölle laskusaatavansa ja ilmoittamaan siitä ostajalle merkitsemällä laskuihin lausekkeen, jonka mukaan saatava oli sitovasti siirretty rahoitusyhtiölle ja lasku voitiin päteväst i maksaa vain sille ja siirto oli peruutettavissa vain sen suostumuksella. Myyjän ostajalle lähettämässä laskussa oli ollut sopimuksen edellyttämä lauseke. Myyjän pyynnöstä ostaja oli kuitenkin maksanut laskun myyjälle. Maksua ei pidetty pätevänä, kun maksusuojan edellytykset eivät täyttyneet. Ään. Velallisen väiteoikeus ja velkojan väitesuoja Väiteoikeus: velallinen voi riitauttaa velkojan vaateen ja kieltäytyä maksamasta velkaansa. Perusteina esim. pätemättömyysperusteet, vanhentuminen > jako heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin Väitesuojan edellytykset: juokseva velkakirja, hallinta luovutuksen perusteella, siirronsaajan perusteltu vilpitön mieli. Tavallisen velkakirjan siirronsaaja ei saa parempaa oikeutta, kun velkakirjan luovuttajalla oli > ei väitesuojaa, väite tutkitaan. Vilpittömässä mielessä olevat juoksevan velkakirja siirronsaajat saavat väitesuojaa velallisen väitteitä vastaan > velallisen tulee maksaa velka. 3

4 Velkakirjalain 17, velallisen vahvat väitteet Vilpittömässäkin mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan velallinen on oikeutettu väittämään: että velkakirja on väärennetty tai että sen on velallisen puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus, taikka että se on pätemätön varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/29) 28 :ssä mainitun pakon takia tahi holhottavan tai sieluntoiminnaltaan häiriintyneen henkilön antamana; taikka että velkakirja on kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty tallettamalla velkamäärä asianomaisen viranomaisen huostaan tahi että velkoja vanhentumisen tai vuosihaasteen johdosta on menettänyt puhevaltansa taikka että velkasuhde on muuttunut pakkoakordin vuoksi. Korko Keskeinen säännös Korkolaki (633/1982), jota sovelletaan rahavelasta maksettavaan korkoon. Soveltamisalaan eivät kuulu julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvat velkasuhteet, lakisääteiset vakuutukset ja elatusapu. Korkolaki on luonteeltaan dispositiivinen, toissijainen säädös. Varsinainen korko (korvaus pääoman lainaamisesta) vs. viivästyskorko (seuraamus maksuviivästyksestä). Korkolain 3 korottomuusolettama. Viivästyskorko Maksetaan ainoastaan rahavelasta. Poikkeus korkolain yleiseen korottomuus olettamaan. Kaksi tarkoitusta: epäsuora tehoste velan oikea aikaiselle suoritukselle, hyvitys velkojalle suorituksen viivästymisestä. Viivästyskorko voidaan sopia, tai se määräytyy korkolain 4 mukaisesti (7 % + EKP:n vahvistama viitekorko) Maksaminen alkaa velan maksun viivästymisestä, eräpäivästä tai 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä tai velkojan korvausta koskevan vaatimuksen esittämisestä (vahingonkorvaus, perusteettoman edun palautus, vakuutuskorvaus). Myös viivästyskoron sovittelu on mahdollista. 4

5 Velvoitteiden tehosteet Tavoitteena velkojan saamisoikeuden turvaaminen. Huomioon tulee ottaa kuitenkin tehosteen kohtuullisuus myös velallisen näkökulmasta. Vastasuoritusvaikutukset: luontaissuorituspakko, sopimuksen irtisanominen tai purkaminen, suorituksen menettäminen yms. Vahingonkorvaustyyppiset oikeuskeinot: vahingonkorvaus, sopimussakko yms. Muut seuraamukset: rangaistus, hallinnollinen seuraamus, laiminlyönnin rekisteröiminen. Oikean suorituksen edellytykset Millainen tosiseikasto vapauttaa velallisen velvoitteistaan? Suoritukseen oikeutettu henkilö tekee oikeansisältöisen suorituksen oikealla tavalla suoritukseen vastaanottamiseen oikeutetulle henkilölle oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Velkojan oikea suoritus: kuitti todistukseksi maksetusta velasta, juoksevan velkakirjan palauttaminen. Vastuu velvoitteen täyttämisestä oikea velallinen Vastuu velvoitteen täyttämiseen syntyy velvoitteen synnyn yhteydessä, tuomio on peruste velvoitteen täytäntöönpanolle. Velvoite voi sitoa yhtä tai useampaa tahoa. Suomessa velkasuhteiden lähtökohtana on yhteisvastuu, mutta myös ositeltu vastuu ja toissijainen yhteisvastuu mahdollisia. Velvoitteet voivat olla yleistäyttöisiä tai korostetun henkilökohtaisia. Velallisen vaihdokseen tarvitaan velkojan lupa. Rajaton/rajoitettu velkavastuu. Sosiaalinen suorituseste, liikavaikeus, ylivoimainen este velkavastuun arvioinnissa. 5

6 Suorituksen oikea vastaanottaja Velallisen näkökulma: kenelle suoritus voidaan tehdä niin että velallinen vapautuu velvoitteistaan. Velkojan näkökulma: kuka on oikeutettu vaatimaan suoritusta. Lähtökohtana velkakirjatyyppien mukainen velkojaolettama. Myös suoritus legitimoidulle velkojalle voi vapauttaa velallisen vastuusta. Suorituksen oikea sisältö Velallisen suorituksen on oltava oikeansisältöinen: oikea määrä, oikeaa laatua, sovittua maksutapaa noudattaen. Keskeistä on se mitä osapuolten välillä on sovittu. Luontaissuoritus rahasuorituksen vastakohtana, esim. esine, työsuoritus. Velvoiteoikeuden lähtökohtana velallisen luontaissuoritusvelvollisuus ja velkojan luontaissuoritusvaade. Luontaissuoritusvelvoitetta rajoittavat kuitenkin velvoitteen laadun, suorituksen esteiden ja suorituksen epätarkoituksenmukaisuuden asettamat rajoitukset, ylivoimainen este, liikavaikeus. Suorituksen oikea aika ja paikka Pääsääntöisesti suoritus on tehtävä velkojan luona, jollei toisin ole sovittu. Suorituspaikan merkitys nykypäivänä? Oikea aikainen suoritus vapauttaa velallisen velvoitteista ja estää viivästysseuraamukset. Suorituksen erääntymisestä sopiminen joustavaa. Velan eräännyttyä velallisen on omatoimisesti huolehdittava velan maksusta. 6

7 Velkojan viivästys Velkoja laiminlyö velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat ennakkotoimet tai velvoitteen vastatoimet, velkoja ei ota vastaan suoritusta. Velkojan viivästys vapauttaa velallisen eräpäivän jälkeisestä viivästyskoron maksuvelvoitteesta. Ylivoimaisen esteen vallitessa velkoja ei ole vastuussa viivästyksestä. Velallisen maksutalletus aluehallintovirastoon. Velkasuhteen päättyminen Pääsääntöisesti velkasuhde päätyy velvoitteiden täytyttyä. Erityistilanteissa saaminen voi lakata myös korvikesuorituksella tai jopa ilman suoritusta. Muut velvoitteen lakkaamistavat Korvikesuoritukset: Sijaissuoritus Velan uudistaminen eli novaatio Maksutalletus Velan kuittaus Velvoitteesta vapautuminen ilman suoritusta: Velan anteeksianto tai sovittelu Oikeushenkilön konkurssi Velkajärjestely ja yrityssaneeraus Yhtymys Prekluusio Velan vanhentuminen 7

8 Sijaissuoritus, novaatio ja maksutalletus Sijaissuorituksessa velka suoritetaan tavalla joka ei vastaa velvoitteen sisältöä mutta velvoite lakkaan ikään kuin velvoite olisi tullut oikein suoritetuksi. Novaatiossa velka uudistetaan uudella velvoitteella ja vanha velka lakkaa. Maksutalletuksessa velallinen täyttää suoritusvelvollisuutensa tallentamalla suorituksensa aluehallintoviranomaisen haltuun. Kuittaus Kuittauksella tarkoitetaan vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamista siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Sopimusperusteisesta kuittauksesta voidaan sopia osapuolten välillä, myös kuittauksesta pidättäytymisestä voidaan pätevästi sopia. Lakiperusteinen (pakollinen) kuittaus on puolestaan yksipuolinen oikeustoimi, joka voidaan saada aikaan myös vastoin toisen osapuolen tahtoa kuittausilmoituksen avulla. Pakollinen kuittaus Kuittausilmoitus esim. oikeudenkäynnin, konkurssin tai ulosottomenettelyn aikana. Edellytyksenä saamisten vastakkaisuus, samanlaatuisuus ja vastasaatavan perimiskelpoisuus. Soveltuvuus vaihtelee eri velkakirjatyyppien kohdalla. Rajoituksia kuittausoikeuteen sosiaalisista syistä, esim. elatusvelkoja, palkkaa ja eläkettä ei voida kuitata. Konkurssitilanteita koskevat kuittausrajoitukset. 8

9 Velan anteeksianto ja sovittelu Velan anteeksianto perustuu osapuolten väliseen sopimukseen tai velkojan yksipuoliseen oikeustoimeen. Tavoitteena velan edes osittainen takaisinmaksu. Myös oikeustoimen sovittelu voi johtaa tietyssä tilanteissa johtaa velvoitteen lakkaamiseen (OikTL 36 ). Erilaiset maksukyvyttömyysmenettelyt Konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely tulevat vireille tuomioistuimessa joko velkojan tai velallisen toimesta. Tuomioistuin vahvistaa saneeraus tai maksuohjelman, jonka avulla velallinen pyrkii suoriutumaan veloistaan. Keinot: maksuaikataulun muuttaminen, maksusuoritusten kohdistaminen ensiksi pääomaan, luottokustannusten tai velan alentaminen, maksuvelvollisuuden poistaminen. Lievimmän keinon periaate. Yhtymys ja prekluusio Yhtymyksessä velvoite lakkaa saamisoikeuden ja velvoitteen yhtymyksen seurauksena. Prekluusiossa tuntematon velkoja menettää saamisoikeutensa, jollei ei haasteen johdosta saata saamisoikeuttaan voimaan. Prekluusio on mahdollinen vain tietyissä laissa nimenomaisesti määritellyissä tilanteissa, joissa on tarpeen selvittää velallisen kaikki velat esim. kuoleman, avioeron, vajaavaltaiseksi julistamisen, yhtiömuodon muutoksen tai konkurssin johdosta. 9

10 Velan vanhentuminen Perustuu ajan kulumiseen ja osapuolten passiivisuuteen velvoitteen täyttämisen suhteen. Mikäli velka vanhenee velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa. Laki velan vanhentumisesta (728/2003), erityislait. Sovelletaan rahaa, tavaraa ja palveluita, työsuorituksia yms. koskeviin saamisoikeuksiin, mutta muut varallisuusoikeudet (esineoikeudet ja immateriaalioikeudet) on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Sääntely luonteeltaan velallisen suojaksi pakottavaa. Lain 1 rajoitukset: verot, julkiset maksut, rikosoikeudelliset seuraamukset, lakisääteiset vakuutukset, elatusmaksut ja tietyt sosiaalituet yms. eivät kuulu lain soveltamisalaan. Vanhentumisajat Kuinka pitkä vanhentumisaika on ja mistä hetkestä vanhentuminen alkaa? Yleinen vanhentumisaika 3 vuotta velvoitteen erääntymisestä tai muusta vastaavasta hetkestä, jolloin velkojalle on syntynyt oikeus vaatia suoritusta. Toissijainen vanhentumisaika 10 vuotta oikeusperusteen synnystä (toistaiseksi voimassaolevat tai ehdolliset velvoitteet, muut kuin rahana suoritettavat velvoitteet, joissa eräpäivää ei ole sovittu). Korvausvelkojen vanhentumisperusteet Sopimusrikkomus: vanhentuminen alkaa virheen tai puutteen havaitsemishetkestä tai hetkestä, jolloin virhe olisi tullut havaita. Sopimuksen ulkoinen vahingonkorvaus: vanhentuminen alkaa kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. 10

11 Korvausvelkojen vanhentumisperusteet II Perusteettoman edun palautus: kun vaatimuksen esittänyt on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta. Korvausveloissa (pl. henkilö ja ympäristövahingot) 10 vuoden enimmäisaika korvausvaatimusten esittämiselle, vanhentuminen alkaa velan perusteena olevien tosiseikkojen sattumisesta. Rikoksesta johtuva korvausvastuu ei vanhene niin kauan kun rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa. Vanhentumisen katkaiseminen Vapaamuotoiset katkaisutoimet: velan tunnustaminen tai maksaminen, velasta muistuttaminen tai suorituksen vaatiminen, velallisen ja velkojan välinen sopimus maksujen järjestelystä > uusi 3 vuoden vanhentumisaika. Huom! Velan riittävä yksilöiminen on edellytyksenä katkaisuvaikutukselle. Oikeudelliset katkaisutoimet: kanteen, hakemuksen tai vaateen vireillepano tai esittäminen, velkoja ilmoittaa saatavansa velallisen maksukyvyttömyysmenettelyssä tai julkisen haasteen johdosta > uusi 5 vuoden vanhentumisaika tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Velan vanhentuminen voi käytännössä tapahtua myös ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden menettämisen myötä. Vanhentumisen jälkivaikutukset Vanhentunut velka voidaan tietyissä olosuhteissa kuitata. Velallinen ei saa pääsääntöisesti takaisin vanhentuneesta velasta maksamaansa suoritusta. Vanhentuminen ei estä velkoja saamasta suoritusta velan vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti tai pidätysoikeus. Velan vanhentuminen otetaan tutkittavaksi tuomioistuimessa vain asianosaisen väitteen perusteella. Ulosotossa vanhentuminen huomioidaan virallisperiatteen nojalla. 11