Jätehuoltolautakunta Li itteet

Transkriptio

1 Jätehuoltolautakunta Li itteet

2 Jätehuoltolautakunta Lute 13 Ohje jätehuoitoasamieheiie

3 Ohje jätehuoltoasiamiehelle Jätehuoltoasiamies noudattaa viranhaltijapäätöksissään tämän ohjeen mukaista linjaa. Jätehuoltolautakunta tarkistaa ja päivittää ohjeen tarpeen mukaan. 1. KOTITALOUDEN JÄTEMAKSUJA KOSKEVAT KOHTUULLISTAMISET Jäteastian tyhjennysmaksuja ei kohtuullisteta tai poisteta jälkikäteen, jos tyhjennykset ovat tapahtuneet laskutuksen mukaisesti. Kimppa-astiaan kuuluvan kiinteistön osuutta jäteastian tyhjennysmaksussa ei kohtuullisteta tai poisteta jälkikäteen, jos tyhjennykset ovat tapahtuneet laskutuksen mukaisesti ja laskutus on tapahtunut jäterekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella. (Virheelliset laskutukset voidaan korjata ilman viranhaltijapäätöstäkin.) Asuinrakennuksen aluekeräys- tai jäteasemamaksuja voidaan kohtuullistaa vain, jos asuinrakennus on tilapäisesti asumatta (asukas sairaalassa, työkomennus ulkomailla tai merellä tms.) Kohtuullistaminen tehdään pääasiassa vuodeksi kerrallaan, mutta mikäli pidempi kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista, voi kohtuullistaminen koskea korkeintaan kolmea vuotta kerrallaan. Jos asunto on asuttu koko laskutuskauden, maksuja ei kohtuullisteta esim. vähäisen käytön tai asukasmäärän perusteella. Käytön määrää on mahdoton valvoa kiinteistökohtaisesti ja maksu perustuu ylläpidon kustannuksiin. Vapaa-ajan asunnon aluekeräys- ja jäteasemamaksuja voidaan kohtuullistaa jos vapaa-ajan asunto on täysin käyttämätön ja käyttämättömyys johtuu vapaa-ajan asunnon käyttökelvottomasta kunnosta (tulipalo, myrskytuho tms.) tai muusta erityisestä ja perustellusta syystä (vakava sairastuminen, ulkomaan työkomennus, vapaa-ajan asunto on myynnissä tms.). Maksuja voidaan tällöin kohtuullistaa tai poistaa hakemuksen perusteella pääsääntöisesti vuodeksi, mutta maksimissaan kolmeksi vuodeksi. Jotta käyttökunnoton vapaa-ajan asunto voitaisiin vapauttaa jätemaksuista kokonaan, olisi kiinteistön haltijan saatava kunnan rakennusvalvonnan vahvistus käyttökunnottomuudesta. Kunnan rajalla sijaitsevien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen aluekeräys- tai jäteasemamaksuja voidaan kohtuullistaa tai poistaa tilanteessa, jossa kiinteistö käyttää lähinaapurin kanssa yhteistä jäteastiaa ja jäteastia sijaitsee kunnan rajan ulkopuolella. Tällöin jäteastian tulee sijaita saman kulkutien varrella tai alle kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä ja lähempänä kuin lähin aluekeräyspiste. Jätehuollon perusmaksu poistetaan vain, jos rakennus on käyttökelvoton ja asumaton. (Asumattomilta asuinrakennuksilta ei taksan mukaan peritä perusmaksua.) Perusmaksu voidaan määrätä taksanmukaisesti, vaikka aluekeräys- tai jäteasemamaksut poistettaisiin tai kohtuullistettaisiin. Perusmaksulla ylläpidetään lakisääteiset jätehuoltopalvelut.

4 2. JÄTEASTIAN TYHJENNYSVÄLEJÄ KOSKEVAT HAKEMUKSET Jätehuoltomääräysten mukaisista tyhjennysväleistä ei pääsääntöisesti poiketa. Pisin tyhjennysväli taajamassa on kaksi viikkoa tai neljä viikkoa, jos biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen. Haja-asutusalueella pisin tyhjennysväli on neljä viikkoa tai kahdeksan viikkoa, jos biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen. Kahdeksan viikon jäteastiantyhjennysvälin voi myöntää taajama-alueen kiinteistölle, jos jäteastiaan ei laiteta biojätettä. Jätemäärän tulee olla perustellusta syystä erittäin vähäinen (esim. ruokapalvelu). 2. SAKOKAIVOJEN TYHJENNYSVÄLEJÄ KOSKEVAT HAKEMUKSET Valtioneuvoston asetuksessa jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään, että talousjätevesien saostussäiliöiden lietteenpoisto on tehtävä kerran vuodessa. Määräys koskee sekä mustien että harmaiden vesien saostussäiliöitä. Jätehuoltomääräykset edellyttävät samaa. Koska asetuksessa ei ole poikkeamismahdollisuutta, ei pidennyksiä voida myöntää mikäli lietettä on syntynyt. Ellei saostuskaivossa ole lietettä asumattomuuden tai käyttämättömyyden perusteella, voidaan tyhjennysväliä pidentää tilapäisen asumattomuuden tai käyttämättömyyden johdosta niin, että tyhjennysväli pitenee asumattomuuden tai käyttämättömyyden ajan.

5 Jätehuoftolautakunta Lute 14 Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Sauvon kunta

6 Tarkastelu jätelain 37 :n mukaisten vaatimusten täyttymisestä Sauvon alueella 1. Yhdyskuntajäte Jätehuoltopalvelujen kattavuus Sauvon alueella jätteenkuljetuspalveluita tarjoaa käytännössä kaksi yksityistä yritystä. Yksityisten jätehuoltosopimusten ulkopuolella olevia kiinteistöjä on paljon. Jäterekisterin mukaan 960 kiinteistöä 2640:stä kunnan vastuulle kuuluvasta kiinteistöstä kuuluu kunnan paikkaavaan jätteenkuljetusjärjestelmään. Tämä on 36 % kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvista kiinteistöistä Sauvossa. Jätehuoltopalvelujen kattavuudesta ovat lausuneet mm. kuljetusyritysten edustajat, Ympäristö Yritysten Liitto ry sekä Salon Jätehuolto Oy. Kuljetusyritysten edustajat tuovat esiin, että palvelun tarjoajia on alueella useita. Salon jätehuolto Oy luettelee 10 yritystä ja Ympäristö yritysten liitto 11 yritystä, jotka toimivat alueella. Lausunnoissa ei oteta kantaa kunnan paikkaavaan järjestelmään. Kohtuullisuus Jätelaitosyhdistyksen ja Suomen Kuntaliiton valtakunnallisen hintavertailun 2011 mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 240 l sekajäteastian tyhjennyskustannus asiakkaalle on keskimäärin 8,07 /tyhjennys (sis. alv 23%). Vastaava kustannus 600/660 l sekajäteastialle on 12,90 /tyhjennys (sis. alv 23 %). Jätelaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto ovat vertailleet myös kunnan kilpailuttaman järjestelmän maksuja vuodelta 2011: 240 l sekajäteastian tyhjennyksen keskiarvoksi saatiin kunnan järjestelmässä 6,51 / tyhjennys (sis. alv. 23 %) ja 600/660 l sekajäteastialle 11,51 /tyhjennys (sis. alv 23%). Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintojen kohtuullisuutta on vaikea arvioida, sillä maksut ovat yrityksen ja asiakkaan keskenään sopimat eivätkä ne ole julkisesti saatavilla. Jätehuoltoasiamiehen tietoon tulleiden yksittäisten vuotta 2012 koskevien laskujen sekä toisen alueella toimivan yrityksen antamien hintatietojen perustella Sauvossa yksityisten jätteenkuljettajien sekajäteastian tyhjennyshinnat eivät merkittävästi poikkea valtakunnallisesta ns. sopimusperusteisten alueiden keskiarvosta. Kunnan paikkaavan järjestelmän maksut Sauvossa vuonna 2013 ovat 240 l sekajäteastialle 9,66 /tyhjennys (sis. alv. 24 %) ja 660 l sekajäteastialle 13,68 /tyhjennys (sis. alv. 24 %). Paikkaavan järjestelmän piiriin kuuluu noin 36 % kaikista kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvista kiinteistöistä Sauvossa. Repaleinen ja asiakasmäärältään epävarma paikkaava kuljetusurakka ei tuota kilpailutuksessa asiakkaan kannalta hyvää tulosta. Luotettavuus Jätteenkuljetus on peruspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Vastuu jätehuollon toimivuudesta on kunnalla. Sauvon kunnassa ei ole tullut tietoon, että jätteenkuljetusyritykset olisivat lyöneet laimin sopimuksiaan kotitalouksien kanssa. Asiakkaiden näkökulmasta jätehuolto on toiminut hyvin ja joustavasti sekä yksityisten kuljetusyrittäjien kohdalla että kunnan paikkaavan järjestelmän kohdalla. Syrjimättömyys Sauvon kunnan alueella ei ole alueita, joille ei olisi tehty yksityisiä jätehuoltosopimuksia, lukuun ottamatta yksittäisiä saarilla sijaitsevia kyliä. Merkittävä osa haja-asutuksen jätehuollosta toimii yrittäjien hoitamien yhteisastioiden avulla. Kattavien hintatietojen puuttuessa syrjäisimpien alueiden jäteastioiden tyhjennyshintoja ei ole pystytty vertaamaan taajaman hintatasoon.

7 Joidenkin teiden huono kunto, kapeus tai jyrkkyys estää jätteenkuljetuksen näiden teiden varrella sijaitsevilta kiinteistöiltä, mutta tämä ei ole kuljetusjärjestelmästä johtuva ongelma. Niiltä kiinteistöiltä, jotka eivät voi käyttää sijainnistaan johtuen kiinteistökohtaista jäteastiaa tai lähinaapurin kanssa yhteistä jäteastiaa, viedään jätteet suoraan jäteasemalle jäteasemamaksua vastaan. Jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja se kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan Jätteenkuljetusyrityksillä on tiedossaan jätehuoltomääräysten vaatimukset mm. jätejakeiden keräilyvelvoitteiden ja tyhjennysvälien suhteen. Yritykset informoivat näistä asiakkaitaan, mutta yrityksillä ei ole lain suomaa mahdollisuutta velvoittaa asiakasta näitä noudattamaan. Jätehuoltomääräysten toteutumisen systemaattinen valvonta on vaikeaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Yleisesti arvioidaan, että yksi henkilö tuottaa kotitalousjätettä n. 200 kg vuodessa (Tietoa kuntien jätehuollosta 2011, Jätelaitosyhdistys ry). Sauvon asukasmäärä on n henkilöä, jonka mukaan kotitalousjätteen kokonaismäärä Sauvossa olisi 600 tonnia/vuosi. Sauvon alueella toimiva yrittäjä ajaa tyhjennyksiä myös Paimion alueella, jolloin erittelyä Sauvon alueella syntyneistä jätteistä ei ole mahdollista saada. Sauvo-Paimio alueen väkiluku on henkilöä. Huomioon pitää lisäksi ottaa alueen loma-asukkaat. Vapaa-ajanasuntoja Paimio-Sauvo alueella on yhteensä 1800 ja näistä 1350 on alueen ulkopuolella vakituisesti asuvien hallussa. Näiden tuottama jätemäärä voidaan arvioida vastaavan yhteensä 700 vakituisen asukkaan vuotuista jätemäärää. Arvioitu kotitalousjätteen määrä alueella olisi siis 2850 tonnia vuodessa. Yhteismäärältään Sauvo-Paimion alueelta on kotitalousjätettä Rouskis Oy:lle toimitettu vuonna tonnia, vuonna tonnia ja vuonna tonnia. Jätehuollon yleisen toimivuuden ja alueellisen kehittämisen edistäminen kunnassa Jätehuollon toimivuutta ja alueellista kehittämistä voivat edistää sekä kunta että yksityiset yritykset. Näiden lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon toimivuus on annettu täysin yksityisten yrittäjien ja kotitalouksien itsensä harteille. Yritysten liiketoiminnan tavoite on luoda pääomaa tai voittoa omistajilleen tai ainoastaan ylläpitää omaa toimintaansa. Yrityksiä eivät koske samat vastuut kuin kuntia jätehuollon järjestäjänä. Kunta on lain velvoittamassa vastuussa jätehuollon kokonaisuudesta ja toimivuudesta. Se vastaa osaltaan valtakunnallisten ja alueellisten jätesuunnitelmien (jätelaki 87,88 ) toteutumisesta. Sauvon kunta on myös sitoutunut paikalliseen jätepoliittiseen ohjelmaan (Kv ), jossa edellytetään mm. jätteen energiahyötykäytön ja materiaalikierrätyksen lisäämistä. Tavoitteet edellyttävät, että jätevirrat olisivat kokonaisuutena hallinnassa. Yritykset ovat lausunnoissaan painottaneet, että yritysten innovaatiot ja yritysten kehittäminen lakkaavat, mikäli kuljetukset kilpailutetaan. Jätteiden käsittelyyn liittyvien innovaatioiden ei kuitenkaan pitäisi olla riippuvia kuljetusjärjestelmästä, sillä kunnan vastuulle kuuluva jäte on aina vietävä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta (jätelaki 35 ). Mikäli nämä vastaanottopaikat ovat muita kuin kunnan ylläpitämä vastaanottopaikka, ovat ne kilpailutettu erikseen hankintalain mukaisesti. Kuljetusten kilpailuttamisessa kuljetuskalustoon liittyvät innovaatiot ja ominaisuudet, kuten päästöjen rajoittamiseen liittyvät tekniikat, astioiden punnitus, monilokerokeräys tms. voidaan määritellä tarjouspyynnössä, jolloin kuljetuskalustoaan kehittävät yritykset todennäköisesti menestyvät. Ilman kilpailutusta jätteenkuljetuskalustolle ei ole vaatimuksia ja kaluston ei tarvitse kehittyä. Jotta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus toimii Sauvossa, sen tukena on oltava kunnan järjestämä paikkaava järjestelmä. Paikkaavan järjestelmän ylläpito kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ohella ei ole kustannustehokasta ja aiheuttaa ylimääräistä ajoa, joka olisi vältettävissä, mikäli kaikki kiinteistöt voitaisiin reitittää keskitetysti. Vaara tai haitta ympäristölle tai terveydelle Jätehuollon toimimattomuus on riski ympäristölle ja terveydelle sekä yleiselle viihtyvyydelle.

8 Sauvon kunnassa ei ole tullut tietoon sellaista jätteiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, jonka voisi varmuudella todeta johtuvan kuljetusjärjestelmästä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin jätehuoltomääräyksistä laistamisen esim. jäteastian tyhjennysvälien suhteen, mikä voi altistaa laittomien kaatopaikkojen syntyyn. Myös ns. vapaamatkustus on helpompaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä jäterekisterin tietojen ajan tasalla pitäminen, ja sitä kautta valvonta, on vaikeaa. Vaara tai haitta ympäristölle tai terveydelle saattaisi aiheutua tilanteessa, jossa kiinteistön haltija ei pysty maksamaan laskujaan jätteenkuljetusyritykselle ja palvelu lakkaa. Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätehuolto ei lakkaa maksamattomien laskujen vuoksi, mikäli kiinteistöllä asutaan. (Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätemaksut ovat julkisoikeudellisia ja tulevat ulosottoon ilman oikeuden päätöstä.) Vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Kotitaloudet saavat nykyjärjestelmässä valita itse kuljetusyrityksen tyhjentämään jäteastiansa. Yksittäisen kotitalouden asema palvelun kilpailuttajana ei kuitenkaan ole erityisen vahva. Kuljetusyrityksiä toimii alueella kaksi kunnan järjestämän paikkaavan kuljetuksen lisäksi. Ottaen huomioon että jo 36 % kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvista kiinteistöistä Sauvossa on mukana kunnan paikkaavassa järjestelmässä, olisi koko kunnan keskitetty kilpailutus kotitalouksien kannalta myönteistä. Sauvossa toimivien jätteenkuljetusyritysten toiminta nykyisellä järjestelmällä on turvattua. Yrityksillä on vakiintunut asema ja ne saavat määrätä sopimusehtonsa itse suoraan kotitalouden kanssa. Uusia jätteenkuljetusalan yrityksiä alueelle ei ole syntynyt eivätkä muut yritykset ole alueelle laajentaneet. Valvonnan, tiedottamisen ja jätehuoltoviranomaisen rekisterin ylläpidon kannalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on hankala. Ajantasaista tietoa jätehuoltoon liittyneistä ei ole saatavilla. Kuljetusyrittäjiltä pyydetään rekisteriin tiedot kolmen kuukauden välein. Yrittäjien tiedot ovat hyvin eritasoisia ja tietojen paikkaansa pitävyydessä on ollut ongelmia. 2. Asumisessa syntyvät lietteet viemäriverkoston ulkopuolella Salo-Paimio-Sauvo alueella on jätehuoltoasiamiehen selvityksen mukaan 15 yritystä joiden toimialana on mm. sako- ja umpikaivojen tyhjentäminen. Jätehuoltoasiamiehen kyselyiden tuloksena kaksi yritystä mainitsi Sauvon toimialueekseen. Moni yrittäjä jätti vastaamatta kyselyihin kokonaan. Osa sako- ja umpikaivoista tyhjennettäneen maatalousyrittäjien toimesta. Viemäriverkon ulkopuolella Sauvossa on arviolta n asuin- ja lomarakennusta. Nykyisen ns. jätevesiasetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) mukaan sekä mustien että harmaiden vesien saostussäiliöt olisi tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Alueella toimivat yritykset toimittavat lietettä Salon keskuspuhdistamolle, jonne Sauvon alueella toimiva yritys on toimittanut 850 m 3 :ta lietettä vuonna Yhteensä Salon keskuspuhdistamolle on vuoden 2011 aikana toimitettu m 3 :ta haja-asutuksen lietettä Sauvo-Paimio-Salo alueelta. Sako- ja umpikaivon tyhjennyksistä tai tyhjentäjistä ei ole pidetty rekisteriä. Myöskään puhdistamoilla ei ole tietoa siitä minkä kunnan alueen kiinteistöiltä saapuva liete on peräisin. Jätelaissa vaadittujen ehtojen arviointi on näin ollen vaikeaa. Sako- ja umpikaivolietteiden keräyksestä Salon Paimion ja Sauvon alueilla on meneillään selvitys, jonka on määrä valmistua mennessä.

9 Jätehuoltolautakunta Lute 15 Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Paimion kaupunki

10 Tarkastelu jätelain 37 :n mukaisten vaatimusten täyttymisestä Paimion alueella 1. Yhdyskuntajäte Jätehuoltopalvelujen kattavuus Paimion alueella jätteenkuljetuspalveluita tarjoaa kolme yksityistä kuljetusyritystä. Keskustaajamassa on valinnanvaraa, mutta haja-asutusalueella palveluntarjoajat näyttävät jakaantuneen niin, että vaihtoehdoksi jää yksi yritys. Jäterekisterin mukaan 290 kiinteistöllä 3205:stä kunnan vastuulle kuuluvalla kiinteistöllä ei ole jätteenkuljetussopimusta yksityisen kuljetusyrityksen kanssa vaan nämä kuuluvat kunnan paikkaavaan jätteenkuljetusjärjestelmään. Tämä on noin 9 % kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvista kiinteistöistä Paimiossa. Jätehuoltopalvelujen kattavuudesta ovat lausuneet mm. kuljetusyritysten edustajat, Ympäristö Yritysten Liitto ry sekä Salon Jätehuolto Oy. Kuljetusyritysten edustajat tuovat esiin, että palvelun tarjoajia on alueella useita. Salon jätehuolto Oy luettelee 10 yritystä ja Ympäristö yritysten liitto 11 yritystä, jotka toimivat alueella. Lausunnoissa ei oteta kantaa kunnan paikkaavaan järjestelmään. Kohtuullisuus Jätelaitosyhdistyksen ja Suomen Kuntaliiton valtakunnallisen hintavertailun 2011 mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 240 l sekajäteastian tyhjennyskustannus asiakkaalle on keskimäärin 8,07 /tyhjennys (sis. alv 23 %). Vastaava kustannus 600/660 l sekajäteastialle on 12,90 /tyhjennys (sis. alv 23 %). Jätelaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto ovat vertailleet myös kunnan kilpailuttaman järjestelmän maksuja vuodelta 2011: 240 l sekajäteastian tyhjennyksen keskiarvoksi saatiin kunnan järjestelmässä 6,51 / tyhjennys (sis. alv. 23 %) ja 600/660 l sekajäteastialle 11,51 /tyhjennys (sis. alv 23 %). Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintojen kohtuullisuutta on vaikea arvioida, sillä maksut ovat yrityksen ja asiakkaan keskenään sopimat eivätkä ne ole julkisesti saatavilla. Jätehuoltoasiamiehen tietoon tulleiden yksittäisten hintatietojen perusteella alueen keskustaajaman hinnat kotitalouksille eivät poikkea merkittävästi ns. sopimusperusteisten alueiden valtakunnan keskitasosta. Kunnan paikkaavan järjestelmän maksut Paimiossa vuonna 2013 ovat 240 l sekajäteastialle 9,66 /tyhjennys (sis. alv. 24 %) ja 660 l sekajäteastialle 13,68 /tyhjennys (sis. alv. 24 %). Paikkaavan järjestelmän piiriin kuuluu noin 10 % kaikista kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvista kiinteistöistä Paimiossa. Repaleinen ja asiakasmäärältään epävarma paikkaava kuljetusurakka ei tuota kilpailutuksessa asiakkaan kannalta hyvää tulosta. Luotettavuus Jätteenkuljetus on peruspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Vastuu jätehuollon toimivuudesta on kunnalla. Paimion kaupungissa ei ole tullut tietoon, että jätteenkuljetusyritykset olisivat lyöneet laimin sopimuksiaan kotitalouksien kanssa. Asiakkaiden näkökulmasta jätehuolto on toiminut hyvin ja joustavasti sekä yksityisten kuljetusyrittäjien kohdalla että kunnan paikkaavan järjestelmän kohdalla. Syrjimättömyys Paimion kaupungin alueella ei ole alueita, joille ei olisi tehty yksityisiä jätehuoltosopimuksia. Kattavien hintatietojen puuttuessa syrjäisimpien alueiden jäteastioiden tyhjennyshintoja ei ole pystytty vertaamaan taajamien hintatasoon.

11 Joidenkin teiden huono kunto, kapeus tai jyrkkyys estää jätteenkuljetuksen näiden teiden varrella sijaitsevilta kiinteistöiltä, mutta tämä ei ole kuljetusjärjestelmästä johtuva ongelma. Niiltä kiinteistöiltä, jotka eivät voi käyttää sijainnistaan johtuen kiinteistökohtaista jäteastiaa tai lähinaapurin kanssa yhteistä jäteastiaa, viedään jätteet suoraan jäteasemalle jäteasemamaksua vastaan. Jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja se kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteenkuljetusyrityksillä on tiedossaan jätehuoltomääräysten vaatimukset mm. jätejakeiden keräilyvelvoitteiden ja tyhjennysvälien suhteen. Yritykset informoivat näistä asiakkaitaan, mutta yrityksillä ei ole lain suomaa mahdollisuutta velvoittaa asiakasta näitä noudattamaan. Jätehuoltomääräysten toteutumisen systemaattinen valvonta on vaikeaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Yleisesti arvioidaan, että yksi henkilö tuottaa kotitalousjätettä n. 200 kg vuodessa (Tietoa kuntien jätehuollosta 2011, Jätelaitosyhdistys ry). Paimion asukasmäärä on n henkilöä, jonka mukaan kotitalousjätteen kokonaismäärä Paimiossa olisi 2120 tonnia/vuosi. Paimion alueella toimiva yrittäjä ajaa tyhjennyksiä myös Sauvon alueella, jolloin erittelyä Paimion alueella syntyneistä jätteistä ei ole mahdollista saada. Sauvo-Paimio alueen väkiluku on henkilöä. Huomioon pitää lisäksi ottaa alueen kesäasukkaat. Vapaa-ajanasuntoja Paimio-Sauvo alueella on yhteensä 1800 ja näistä 1350 on alueen ulkopuolella vakituisesti asuvien hallussa. Näiden tuottama jätemäärä voidaan arvioida vastaavan yhteensä 700 vakituisen asukkaan vuotuista jätemäärää. Arvioitu kotitalousjätteen määrä alueella olisi siis 2850 tonnia vuodessa. Yhteismäärältään Sauvo-Paimion alueelta on kotitalousjätettä Rouskis Oy:lle toimitettu vuonna tonnia, vuonna tonnia ja vuonna tonnia. Paimion kaupungin ympäristöviranomaisessa on vireillä asia, jossa selvitetään erään alueella toimivan kuljetusyrityksen noutamien jätteiden toimittamista jätehuoltomääräysten vastaiseen vastaanottopaikkaan. Kuljetusyritys ei ole noudattanut ympäristönsuojelun viranhaltijan kehotuksia selvittää asiaa viranomaiselle. Jätehuollon yleisen toimivuuden ja alueellisen kehittämisen edistäminen kunnassa Jätehuollon toimivuutta ja alueellista kehittämistä voivat edistää sekä kunta että yksityiset yritykset. Näiden lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon toimivuus on annettu täysin yksityisten yrittäjien ja kotitalouksien itsensä harteille. Yritysten liiketoiminnan tavoite on luoda pääomaa tai voittoa omistajilleen tai ainoastaan ylläpitää omaa toimintaansa. Yrityksiä eivät koske samat vastuut kuin kuntia jätehuollon järjestäjänä. Kunta on lain velvoittamassa vastuussa jätehuollon kokonaisuudesta ja toimivuudesta. Se vastaa osaltaan valtakunnallisten ja alueellisten jätesuunnitelmien (jätelaki 87,88 ) toteutumisesta. Paimion kaupunki on myös sitoutunut paikalliseen jätepoliittiseen ohjelmaan (Kv ), jossa edellytetään mm. jätteen energiahyötykäytön ja materiaalikierrätyksen lisäämistä. Tavoitteet edellyttävät, että jätevirrat olisivat kokonaisuutena hallinnassa. Yritykset ovat lausunnoissaan painottaneet, että yritysten innovaatiot ja yritysten kehittäminen lakkaavat, mikäli kuljetukset kilpailutetaan. Jätteiden käsittelyyn liittyvien innovaatioiden ei kuitenkaan pitäisi olla riippuvia kuljetusjärjestelmästä, sillä kunnan vastuulle kuuluva jäte on aina vietävä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta (jätelaki 35 ). Mikäli nämä vastaanottopaikat ovat muita kuin kunnan ylläpitämä vastaanottopaikka, ovat ne kilpailutettu erikseen hankintalain mukaisesti. Kuljetusten kilpailuttamisessa kuljetuskalustoon liittyvät innovaatiot ja ominaisuudet, kuten päästöjen rajoittamiseen liittyvä tekniikka, astioiden punnitus, monilokerokeräys tms. voidaan määritellä tarjouspyynnössä, jolloin kuljetuskalustoaan kehittävät yritykset todennäköisesti menestyvät kilpailutuksessa. Ilman kilpailutusta jätteenkuljetuskalustolle ei ole vaatimuksia ja kaluston ei tarvitse kehittyä.

12 Jotta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus toimii Paimiossa, sen tukena on oltava kunnan paikkaava järjestelmä. Paikkaavan järjestelmän ylläpito kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ohella ei ole kustannustehokasta ja aiheuttaa ylimääräistä ajoa, joka olisi vältettävissä, mikäli kaikki kiinteistöt voitaisiin reitittää keskitetysti. Vaaran tai haitan aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle Jätehuollon toimimattomuus on riski ympäristölle ja terveydelle sekä yleiselle viihtyvyydelle. Paimion kaupungissa ei ole tullut tietoon sellaista jätteiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, jonka voisi varmuudella todeta johtuvan kuljetusjärjestelmästä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin jätehuoltomääräyksistä laistamisen esim. jäteastian tyhjennysvälien suhteen, mikä altistaa laittomien kaatopaikkojen syntyyn. Myös ns. vapaamatkustus on helpompaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä jäterekisterin tietojen ajan tasalla pitäminen, ja sitä kautta valvonta, on vaikeaa. Vaara tai haitta ympäristölle tai terveydelle saattaisi aiheutua tilanteessa, jossa kiinteistön haltija ei pysty maksamaan laskujaan jätteenkuljetusyritykselle ja yritys lopettaa palvelun. Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätehuolto ei lakkaa maksamattomien laskujen vuoksi, mikäli kiinteistöllä asutaan. (Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätemaksut ovat julkisoikeudellisia ja tulevat ulosottoon ilman oikeuden päätöstä.) Vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Kotitaloudet saavat nykyjärjestelmässä valita itse kuljetusyrityksen tyhjentämään jäteastiansa. Yksittäisen kotitalouden asema ei ole palvelun kilpailuttajana erityisen vahva varsinkaan haja-asutusalueella. Keskitetty kilpailuttaminen vaikuttaisi erityisesti haja-asutusalueen kotitalouksien asemaan myönteisesti. Paimiossa toimivien jätteenkuljetusyritysten toiminta nykyisellä järjestelmällä on turvattua. Yrityksillä on vakiintunut asema ja ne saavat määrätä sopimusehtonsa itse suoraan kotitalouden kanssa. Uusia jätteenkuljetusalan yrityksiä alueelle ei ole syntynyt eivätkä muut yritykset ole alueelle laajentaneet. Valvonnan, tiedottamisen ja jätehuoltoviranomaisen rekisterin ylläpidon kannalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on hankala. Ajantasaista tietoa jätehuoltoon liittyneistä ei ole saatavilla. Kuljetusyrittäjiltä pyydetään rekisteriin tiedot kolmen kuukauden välein. Yrittäjien tiedot ovat hyvin eritasoisia ja tietojen paikkaansa pitävyydessä on ollut ongelmia. 2. Asumisessa syntyvät lietteet viemäriverkoston ulkopuolella Salo-Paimio-Sauvo alueella on jätehuoltoasiamiehen selvityksen mukaan 15 yritystä joiden toimialana on mm. sako- ja umpikaivojen tyhjentäminen. Jätehuoltoasiamiehen kyselyiden tuloksena kolme yritystä mainitsi Paimion toimialueekseen. Moni yrittäjä jätti vastaamatta kyselyihin kokonaan. Osa sako- ja umpikaivoista tyhjennettäneen maatalousyrittäjien toimesta. Viemäriverkon ulkopuolella Paimiossa on noin 2000 asuin- ja loma-asuinkiinteistöä. Noin 300 näistä kuuluu vesiosuuskuntien paineviemärin piiriin. Sako- ja umpikaivolietettä arvellaan syntyvän noin 1000 kiinteistöllä. Nykyisen ns. jätevesiasetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) mukaan sekä mustien että harmaiden vesien saostussäiliöt olisi tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Alueella toimivat yritykset toimittavat lietettä sekä Salon keskuspuhdistamolle että Biovakka Oy:lle Turun Topinojalle. Vuonna 2011 Salon keskuspuhdistamolle Salo-Paimio-Sauvo alueelta tuotiin n m 3 :ta haja-asutuksen lietettä. Sako- ja umpikaivon tyhjennyksistä tai tyhjentäjistä ei ole pidetty erikseen rekisteriä. Myöskään puhdistamoilla ei ole tietoa siitä minkä kunnan alueen kiinteistöiltä kuormissa saapuva liete on peräisin.

13 Sako- ja umpikaivolietteiden keräyksestä Salon Paimion ja Sauvon alueilla on meneillään Turun Seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n yhteinen selvitys, jonka on määrä valmistua mennessä.

14 iätehuoltolautakunta Lute 16 Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Salon kaupunk

15 Tarkastelu jätelain 37 :n mukaisten vaatimusten täyttymisestä Salon alueella 1. Yhdyskuntajäte Jätehuoltopalvelujen kattavuus Salon kantakaupungin alueella, Halikossa, Muurlassa ja Suomusjärvellä jätteenkuljetussopimuksia on tehnyt käytännössä vain yksi yritys, jolla on n. 98 % osuus kotitalouksien sopimuksista. Lisäksi alueella noin 450 kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvaa kiinteistöä on jättänyt jätehuoltosopimuksen tekemättä. Kiikalassa, Perniössä Perttelissä ja Kuusjoella jätteenkuljetuspalveluissa on valinnan varaa pääteiden varsilla ja taajamissa kahden tai kolmen yrityksen välillä, mutta syrjäisempien alueiden asukkaille ei käytännössä ole vaihtoehtoja kuin yksi. Lisäksi n kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvaa kiinteistöä on jättänyt näillä alueilla jätehuoltosopimuksen tekemättä. Särkisalossa päättyi kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Noin puolet alueen 1100 kiinteistöistä on tähän mennessä solminut jätteenkuljetussopimuksen yksityisen yrittäjän kanssa. Kaikki tietoon tulleet sopimukset ovat solmittu yhden yrityksen kanssa. Salon alueella kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta joudutaan paikkaamaan kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella yhteensä 3270 kiinteistölle :stä kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvasta kiinteistöstä. Tämä on noin 15 % kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvista kiinteistöistä. Jätehuoltopalvelujen kattavuudesta ovat lausuneet mm. kuljetusyritysten edustajat, Ympäristö Yritysten Liitto ry sekä Salon Jätehuolto Oy. Kuljetusyritysten edustajat tuovat esiin, että palvelun tarjoajia on alueella useita. Salon jätehuolto Oy luettelee 10 yritystä ja Ympäristö yritysten liitto 11 yritystä, jotka toimivat alueella. Lausunnoissa ei oteta kantaa Salon kaupungissa muodostuneisiin monopoleihin tai kunnan paikkaavaan järjestelmään. Kohtuullisuus Jätelaitosyhdistyksen valtakunnallisen hintavertailun 2011 mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 240 l sekajäteastian tyhjennyskustannus asiakkaalle on keskimäärin 8,07 /tyhjennys (sis. alv 23%). Vastaava kustannus 600/660 l sekajäteastialle on 12,90 /tyhjennys (sis. alv 23 %). Jätelaitosyhdistys ry on vertaillut myös kunnan kilpailuttaman järjestelmän maksuja vuodelta 2011: 240 l sekajäteastian tyhjennyksen keskiarvoksi saatiin kunnan järjestelmässä 6,51 / tyhjennys (sis. alv. 23 %) ja 600/660 l sekajäteastialle 11,51 /tyhjennys (sis. alv 23%). Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintojen kohtuullisuutta on vaikea arvioida, sillä maksut ovat yrityksen ja asiakkaan keskenään sopimat eivätkä ne ole julkisesti saatavilla. Jätehuoltoasiamiehen tietoon tulleiden yksittäisten hintatietojen perusteella jäteastian tyhjennyshinnat kotitalouksille Salossa eivät poikkea merkittävästi ns. sopimusperusteisten alueiden valtakunnan keskitasosta. Kunnan paikkaava jätehuolto on järjestetty aluekeräyspisteiden avulla muualla paitsi Kiskon ja Särkisalon alueilla. Kiskossa kiinteistökohtaisen paikkaavan keräyksen maksut vuonna 2013 ovat 240 l sekajäteastialle 8,72 /tyhjennys (sis. alv. 24 %) ja 660 l sekajäteastialle 12,39 /tyhjennys (sis. alv. 24 %). Paikkaavan järjestelmän piiriin kuuluu noin 90 % kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvista kiinteistöistä Kiskossa. Repaleinen ja asiakasmäärältään epävarma paikkaava kuljetusurakka ei tuota kilpailutuksessa asiakkaan kannalta hyvää tulosta. Kiskossa tämä on selvästi nähtävissä, sillä jätteenkuljetuksen kustannukset nousivat 20 % verraten aiempaan tilanteeseen, jossa kunta kilpailutti koko alueen jätteenkuljetukset. Kiskossa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on jätehuoltosopimuksia tehty lähes ainoastaan yhden kuljetusyrityksen kanssa, joka on sama kuin kunnan paikkaavaa kuljetusurakkaa hoitava yritys.

16 Luotettavuus Jätteenkuljetus on peruspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Vastuu jätehuollon toimivuudesta on kunnalla. Eräässä jätehuoltolautakunnalle saapuneessa lausunnossa kerrotaan, että jätteenkuljetus Salon hajaasutusalueella on ollut epäluotettavaa, eikä sovittuja tyhjennyksiä ole tehty. Toisaalta useissa kannanotoissa ollaan erittäin tyytyväisiä saatuun palveluun. Syrjimättömyys Salon kaupungin alueella ei ole alueita, joille ei olisi tehty yksityisiä jätehuoltosopimuksia. Tosin on havaittavissa, että jätteenkuljetusyritykset eivät ole tehneet sopimuksia kattavasti koko kunnan alueella vaan alueet ovat jakautuneet yritysten kesken. Merkittävä osa haja-asutusalueen jätehuollosta toimii yrityksen ylläpitämien yhteisastioiden avulla. Esimerkiksi Särkisalon alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on suurelta osin järjestetty yrittäjän ylläpitämien yhteisastioiden avulla, huolimatta jätelautakunnan päätöksestä ( ) luopua aluekeräysastioista Särkisalossa ja järjestää Särkisalon jätehuolto kiinteistökohtaisesti. Kattavien hintatietojen puuttuessa syrjäisimpien alueiden jäteastioiden tyhjennyshintoja ei ole pystytty vertaamaan taajamien hintatasoon. Suurin jätteenkuljetusyritys Salossa ilmoittaa lausunnossaan, että seutukunnan hinnat ovat samat keskusta-alueella ja haja-asutusalueella. Joidenkin teiden huono kunto, kapeus tai jyrkkyys estää jätteenkuljetuksen näiden teiden varrella sijaitsevilta kiinteistöiltä, mutta tämä ei ole kuljetusjärjestelmästä johtuva ongelma. Jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja se kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan Jätteenkuljetusyrityksillä on tiedossaan jätehuoltomääräysten vaatimukset mm. jätejakeiden keräilyvelvoitteiden ja tyhjennysvälien suhteen. Yritykset informoivat näistä asiakkaitaan, mutta yrityksillä ei ole lain suomaa mahdollisuutta velvoittaa asiakasta näitä noudattamaan. Jätehuoltomääräysten toteutumisen systemaattinen valvonta on vaikeaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Yleisesti arvioidaan, että yksi henkilö tuottaa kotitalousjätettä n. 200 kg vuodessa (Tietoa kuntien jätehuollosta 2011, Jätelaitosyhdistys ry). Salon asukasmäärä on n henkilöä, jonka mukaan kotitalousjätteen kokonaismäärä Salossa olisi tonnia/vuosi. Huomioon pitää lisäksi ottaa alueen kesäasukkaat. Loma-asuntoja Salon alueella on yhteensä n ja näistä n on alueen ulkopuolella vakituisesti asuvien hallussa. Näiden tuottama jätemäärä voidaan arvioida vastaamaan yhteensä 2400 vakituisen asukkaan vuotuista jätemäärää eli 480 tonnia/vuosi. Arvioitu kotitalousjätteen määrä alueella olisi siis tonnia vuodessa. Rouskis Oy:lle on toimitettu kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä Salon alueelta vuonna tonnia, vuonna tonnia ja vuonna tonnia. Tämän arvion perusteella vuodessa n tonnia jätteestä päätyy muualle kuin kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätehuollon yleisen toimivuuden ja alueellisen kehittämisen edistäminen kunnassa Jätehuollon toimivuutta ja alueellista kehittämistä voivat edistää sekä kunta että yksityiset yritykset. Näiden lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon toimivuus on annettu täysin yksityisten yrittäjien ja kotitalouksien itsensä harteille. Yritysten liiketoiminnan tavoite on luoda pääomaa tai voittoa omistajilleen tai ainoastaan ylläpitää omaa toimintaansa. Yrityksiä eivät koske samat vastuut kuin kuntia jätehuollon järjestäjänä. Kunta on lain velvoittamassa vastuussa jätehuollon kokonaisuudesta ja toimivuudesta. Se vastaa osaltaan valtakunnallisten ja alueellisten jätesuunnitelmien (jätelaki 87,88 ) toteutumisesta. Salon kaupunki on myös sitoutunut paikalliseen jätepoliittiseen ohjelmaan (Kv ), jossa edellytetään mm.

17 jätteen energiahyötykäytön ja materiaalikierrätyksen lisäämistä. Tavoitteet edellyttävät, että jätevirrat olisivat kokonaisuutena hallinnassa. Yritykset ovat lausunnoissaan painottaneet, että yritysten innovaatiot ja yritysten kehittäminen lakkaavat, mikäli kuljetukset kilpailutetaan. Jätteiden käsittelyyn liittyvien innovaatioiden ei kuitenkaan pitäisi olla riippuvia kuljetusjärjestelmästä, sillä kunnan vastuulle kuuluva jäte on aina vietävä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta (jätelaki 35 ). Mikäli nämä vastaanottopaikat ovat muita kuin kunnan ylläpitämä vastaanottopaikka, ovat ne kilpailutettu erikseen hankintalain mukaisesti. Kuljetusten kilpailuttamisessa kuljetuskalustoon liittyvät innovaatiot ja ominaisuudet, kuten päästöjen rajoittamiseen liittyvät tekniikat, punnitusmahdollisuus, monilokerokeräys tms. voidaan määritellä tarjouspyynnössä, jos ne edistävät jätehuollon toimivuutta. Tällöin yritykset, jotka panostavat kalustonsa kehittämiseen, todennäköisesti menestyvät. Ilman kilpailutusta jätteenkuljetuskalustolle ei ole vaatimuksia ja kaluston ei tarvitse kehittyä. Vaaran tai haitan aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle Jätehuollon toimimattomuus on riski ympäristölle ja terveydelle sekä yleiselle viihtyvyydelle. Salon kaupungissa ei ole tullut tietoon sellaista jätteiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, jonka voisi varmuudella todeta johtuvan kuljetusjärjestelmästä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin jätehuoltomääräyksistä laistamisen esim. jäteastian tyhjennysvälien suhteen, mikä altistaa laittomien kaatopaikkojen syntyyn. Myös ns. vapaamatkustus on helpompaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, sillä jäterekisterin tietojen ajan tasalla pitäminen, ja sitä kautta valvonta, on vaikeaa. Vaara tai haitta ympäristölle tai terveydelle saattaisi aiheutua tilanteessa, jossa kiinteistön haltija ei pysty maksamaan laskujaan jätteenkuljetusyritykselle. Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätehuolto ei lakkaa maksamattomista laskuista huolimatta, mikäli kiinteistöllä asutaan ja jätettä syntyy. (Kunnan järjestämässä jätehuollossa jätemaksut ovat julkisoikeudellisia ja tulevat ulosottoon ilman oikeuden päätöstä.) Vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Kotitaloudet saavat nykyjärjestelmässä valita itse kuljetusyrityksen tyhjentämään jäteastiansa. Yksittäisen kotitalouden asema ei ole palvelun kilpailuttajana erityisen vahva, sillä Salossa yritykset eivät havaintojen mukaan solmi sopimuksia toisen yrityksen toimialueelle. Salossa toimivien jätteenkuljetusyritysten toiminta nykyisellä järjestelmällä on turvattua. Yrityksillä on vakiintunut asema ja ne saavat määrätä sopimusehtonsa itse suoraan kotitalouden kanssa. Uusia jätteenkuljetusalan yrityksiä alueelle ei ole syntynyt eivätkä muut yritykset ole alueelle laajentaneet. Valvonnan, tiedottamisen ja jätehuoltoviranomaisen rekisterin ylläpidon kannalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on ongelmallinen. Ajantasaista tietoa jätehuoltoon liittyneistä ei ole saatavilla. Kuljetusyrittäjiltä pyydetään rekisteriin tiedot kolmen kuukauden välein. Yrittäjien tiedot ovat hyvin eritasoisia ja tietojen paikkaansa pitävyydessä on ollut ongelmia. Osalta yrityksiä tietoja ei saada. 2. Asumisessa syntyvät lietteet viemäriverkoston ulkopuolella Salo-Paimio-Sauvo alueella on jätehuoltoasiamiehen selvityksen mukaan 15 yritystä joiden toimialana on mm. sako- ja umpikaivojen tyhjentäminen. Jätehuoltoasiamiehen kyselyiden tuloksena kahdeksan yritystä mainitsi toimialueekseen Salon tai osia Salon alueesta. Moni yrittäjä jätti kokonaan vastaamatta kyselyihin. Osa sako- ja umpikaivoista tyhjennettäneen maatalousyrittäjien toimesta. Salon kaupungin kiinteistötietojen mukaan Salossa on viemäriverkon ulkopuolella noin asuin- ja lomakiinteistöä. Nykyisen ns. jätevesiasetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä

18 viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) mukaan sekä mustien että harmaiden vesien saostussäiliöt olisi tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Alueella toimivat yritykset toimittavat lietettä Salon keskuspuhdistamolle, jonne vuonna 2011 toimitettiin Salo-Sauvo-Paimio alueelta kerättyjä haja-asutuksen lietteitä noin m 3 :ta. Sako- ja umpikaivon tyhjennyksistä tai tyhjentäjistä ei ole pidetty rekisteriä. Myöskään puhdistamoilla ei ole tietoa siitä minkä kunnan alueen kiinteistöiltä kuormissa saapuva liete on peräisin. Jätelaissa vaadittujen ehtojen täyttymisen arviointi on näin ollen vaikeaa. Sako- ja umpikaivolietteiden keräyksestä Salon, Paimion ja Sauvon alueilla tehdään Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n yhteinen selvitys, jonka on määrä valmistua mennessä.

19 Jätehuoltolautakunta Liitteet Lausunnot Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Sauvon kunta Jãtteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Paimion kaupunki Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Salon kaupunki

20 / RitvaSinervo Ajokatu 14 SAAPUNUT salo SALON <AUPUNK YMPARISTONSUOJELU 2 Salon kaupunki Jätelautakunta PL 77, Salo Lausunto jätekuljetusjärjestelmästä Perustelut Me sopimusperusteisen jätkuljetusjärjestelmän puolesta adressin allekirjoittaneet henkilöt (yhteensä 205 henkilöä) vaadimme, että Jätelautakunta valitsee edelleen sopimus- eli kiinteistökohtaisen jätekuljetusjärjestelmän. Olemme olleet tyytyväisiä nykyiseen sopimusperusteiseen jätekuljetusjärjestelmään ja yksityistenjätehuoltoyrittajien palveluun. Emme näe mitään tarvetta muuttaa järjestelmää kilailutettuun jätekuljetus jarjestelmään. Haluamme edelleen ova päättämässa mitenkä taloutemme jätteet kerätään ja kuljetetaan edelleen jatkokäsiteltäväksi. Salossa im;?d J>rn-Y Ritva Sinervo Adressin allekirjoittaneiden henkilöiden yhdyshenkilä Liitteet: Adressi (7 sivua)

21 iätehuoltolautakunta Salo Lassila & Tikanoja Oyj LAUSUNTO Antti Slipola Vaskikatu TURKU Sauvon kunta 145/ /2013 PL SALO LAUSUNTO JATTEENKULETUSJARJESTELMASTA SAUVON KUNNAN ALUEELLA. Lausunto Salon jätehuoltolautakunta on pyytänyt lausunnon siitä, minkälainen jätteenkuljetusjärjestelmä Sauvon kunnan alueella on käytossä. Sekä mikäli kunta haluaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää (entinen - miten - miten kyseinen maui edistää jätehuollon yleista toimivuutta kunnassa, kunta varmistaa sen, että kyseinen maui tukee jätehuollon alueellista miten kunta arvioi mallin vaikutukset myönteisiksi koskien erityisesti kotitalouksien asemaa sekä yritysten ja viranomaisten toimintaa (jätelaki 41) Lassila & Tikanoja Oyj (myöhemmin L&T) perustelee miksi Sauvon kunnan alueella pitäisi jatkaa kiinteiston haltijan järjestämää (entinen sopimusperusteinen jätehuolto) jätteenkuljetusta perustuvat seuraavin lain kohtiin: 1. iätelaki 35.2, kiinteistoittäinen jätteenkuljetuksen järjestäminen 2. iätelaki 37, perusteetjatkaa kiinteistön haltijan valitsemaa jätteenkuljetusta ja arvioitu tarvittava 3. Jätelaki 41, jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen 4. Jätelaki 149,4, aikaisempien lakien soveltaminen 5. Asukkaiden ja asiakkaiden mielipide sekä palvelutasot 6. Jätelaki 143 asiakasrekisteri 7. Lute, 1 Innolinkin tekemä tutkimus, halutuin kuljetusjärjestelmä 8. Lute, 2 kiinteistokohtaisen keräyksen ympäristovaikutukset 9. Yleisesti Suomessa on jatkettu kaikkialla nykyistä sopimusperusteista jätteenkuljetusta vastaanottopaikkaan. jäteautomäara koko Sauvon kunnan alueella. kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ymparistolle ja sopimusperusteinen järjestelmä) tulee vielä selvittää seuraavat asiat. Saapunut Salon kaupunki

22 Perustelut: Kohta 1, Jätelaki 35.2 Laissa vedotaan kuijetuspalvelujen kattavuuteen ja luotettavuuteen kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sekä, että on noudatettava kunnan jätehuoftomääräyksiä ja jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- ja kasittelypaikkaan. Vastineena kohtaan 1, L&T esittää, että jätehuolto on jo nyt järjestetty koko Sauvon kunnan alueella ja lisäksi kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätteenkuljetusliikkeet ovat toimittaneet materiaalit Sauvon kunnan määräämiin vastaanottopisteisiin. Jätteenkuljetusliikkeitä ja sako- ja umpikaivon huoltoliikkeitä on mielestämme riittävästi, jotta palvelut saadaan katettua koko kunnan alueella tasavertaisesti ja kohtuullisesti. Kohta 2, Jätelaki 37 Tässä lain kohdassa kunnalla on mahdollisuus pitää kiinteistön haltijan valitsema jätteenkuljetus kunhan se täyttää 352 momentin edellytykset, sekä jätteen kuljetus edistää jatehuollon yleistä toimivuutta kunnassa eikä aiheuta varaa tai haittaa terveydelle ja ymparistolle. Vastineena kohtaan 2 L&T esittää, että nykyinen järjestelmä tukee ja edistää jätehuollon kehitystä. Esimerkkinä tästä on pienkiinteistöille tarjottava hyötykäytön lisäämiseen tähtäävä nelilokeropalvelu. Kierrätyksen myötä hävitettävän ja loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee ja hyötykäyttoon menevän osuus kasvaa vii 50 %. Sauvon alueella ei toistaiseksi ole käytössä jätteiden kerayksessa vaakausläriestelmä, jolloin kiinteistö maksaa jätteestään painon mukaan. Tällainen järjestelmä ei ole mahdollinen kunnallisessa mallissa. L&T näkee, etta jo näiliä järjestelmiilä kunnan jätehuoltoa voidaan edelleen kehittää nykyisen jätteenkuljetuksen puitteissa. Tämä kuitenkin edeliyttää, että kuljetusjärjestelmä pysyy kiinteistön haltijan maaräysvallassa ja yksityisiliä yrityksilla on mahdollisuus tarjota uusia paivelumuotoja, joita ei ole sidottu vuosiksi eteenpäin. Kuljetusliikkeet parantavat jatkuvasti myös työntekijöidensä työturvailisuusolosuhteita. Kaluston osalta käytämme keräyksissä 2- tai 4-lokeroautoja, jäteautoissa käytämme biohajoavia öljyjä. Suunnitelmissa on myös tutkia kaasulia toimivien autojen käyttomahdollisuuksia. iätteiden- ja hyötyjatteiden kerayksessa käytettävä kalustotarve. Sauvon kunnan alue pysytaan hoitamaan jätteiden osalta vajaaila pakkaavalla jäteautolla. Lisäksi tarvitaan lokeroauto osan viikosta keräämään hyötyjätteitä. Kokonaisuudessaan varsinaisten jätteiden ja hyötyjätteiden keräyksessä tarvitaan vajaa 1 jäteauto. Sako- ja umpikaivojen tyhjentäviä yrityksiä on useita ja myös erittäin hyviä Sauvon kunnan alueella toimivia yrityksiä.

23 Kohta 3, Jätelaki 41 iätelaki edellyttää, että kiinteistön haltijan on luovutettava 32 mukaisesti kunnan vastuulla oleva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja kunnan järjestämaan alueelliseen vastaanottopa kkaa n. Vastineena tähän kohtaa L&T toteaa, että koko Sauvon kunnan alueella on kiinteistöittàinen jätteenkuljetusja näissä toimitaan Sauvon kunnan antamien määräysten mukaisesti. Mahdollinen kuljetusjärjestelmän muutos el vaikuta tähän kohtaan. Kunta vol edelleen kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä määrätä, minne jätteet toimitetaan. Kohta 4, Jätelaki 149,4 Tässä laissa oleellisin muutos, mikä vaikuttaa kuljetusjarjestelmään on siirtyminen kiinteistön haltijan hoitamasta jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämäan kuljetukseen. Uuden jätelain mukaan kunnan tulee tehdä päätos vuoden kuluessa, mutta kuitenkin mennessä siirtyykö kunta kunnan järjestämään kuljetukseen vai jatkaako se kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Mikäli kunta paattaa siirtyä kunnan järjestamään kuljetukseen on siirtymäaika minimissään kolme (3) vuotta ja enimmillaan viisi (5) vuotta. L&T esittää, että Salon jätelautakunta tekee päätöksen jatkaa kiinteistön haltijan hoitamaa jätteenkuljetusta Sauvon kunnan alueella mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet. Kunnalla on ama mahdollisuus ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi, mikäli jätelain vaatimukset eivàt toteudu. Lisäksi varmuus kiinteistön haltijan oikeudesta päättää jätteenkeräyksestä antaa keräysliikkeille mahdollisuuden lisätã kierrätystoimintaa ja kehittäã keräyskalustoa teknisesti ja ympäristövstävällisesti. Kohta 5 asukkaiden ja asiakkaiden mielipide sekä palvelutaso iärjestettyjen mielipidemittausten mukaan Sauvon kunnan alueella valtaosa ihmisistä/asukkaista haluaa itse päättää, mikä kuijetusyritys kerää heidän jätteensä. Tämäkin tieto puoltaa nykyisen toimivan kuljetusjärjestelmän jatkamista Sauvon kunnan alueella. Koska sekä tuotanto että asiakaspaivelu Jo laskutus hoidetaan yksityisten yritysten omia resursseja kayttäen, ei jätteen kuljetuksen järjestämisestö koidu kunnalle enää Iisäkuiuja näiden tekijöiden järjestdmiseen. Vksityisillä kuljetusiiikkeillä on haluaja myos tarvetta tarkkaillaja jatkuvasti parantaa palveluntasoaja asiakkaiden tiedottamista muun muassa seuraamalla reklamaatioiden määrääja kehittämällä asiakaspalvelua ja laskutusta asiakasystävällisempään suuntaan. Korkea Jo Iaadukas palvelutaso on myös L& T:n kilpailuvaitti. Lisäksi asiakkaista kilpailevat yksityiset yritykset Iisäävät kuluttajien valinnanvapautta. Hyvaa paivelua vaatimalla asiakkaat edistävät yritysten Iaatukriteerien kehittämistä. Panostamaila tuotannon Iisäämiseen yritykset myös tarjoavat uusia työpaikkoja, mikä taos osaltaan saattaa houkuttaa kuntaan jopa uusia asukkaita. Työpaikkojen iisääminen on varmastijokaisen kunnan agendassa tänä paivanä.

24 kohta 6 jäterekisteri, jätelaki 143 Maaa0 102% Tjrm. 9%) Kuluttajat Kuluttajien ja kuntapaättajien kanta siten, että kustannukset rekisterin muodostamisessa saataisiin pienemmiksi. kuljetusyritysten kanssa helpottamaan viranomaisvalvontaa molemmissa kuljetusjärjestelmissä. jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa. Vritykset luovat työpaikkoja sekä suoraan että alihankinnan kautta, ktsnhan niiliä on varmuus toiminnan Uusi jätelaki velvoittaa jätehuoltoviranomaisen pitämään jätekuljetusrekisteriä yhteistyössä L&T pyrkii palvelemaan ja auttamaan Salon jätehuoltolautakuntaa jätteenkuljetusrekisterin laadinnassa Lute 7, taulukko halutuin kuljetusjärjestelmä L&T semiti kuluttajien kierrãtysaserdeita Innolinkin toimesta (n=1 000)ja kuntapaättajien kierrätysasenteta 9112 Aula Researchm toimesta (fl: 1416> 87,2 % kukittajista on erittäin t tyvals3a ta tyytväisiãjätehuoroon kokonaisuudessaan Turku 90.3% (ri % kuluttapsta hakiaa se valita palvekin toüiiittajan TuricuO7.3% ekjisin tapa jätteen flyodyntâmseen - aleiz1 71 % T.#tJ 70% 188 (16 err,qaane % - Kaçaa 11% ft0!.).heiuis tape tajiteffa jàtteet Sf8,al3 68% # 77!, A).e.14o81es3 2&1 % (rij 17.7 %) 85 % kuntapäotlájism on erittáin tyytyvãisiä tai ty väisiájtehuoitoon kokonaisuudessa Tuilcu&3%(n158) 69 % pàattasta pitaa tárkeana vapaata TuilculZ% Miehjism tape játteen hyodyntámiseen -. P 1errZ4 7$ % (I s.j Q - PoT e* gj % 17!.) - S9n1*i afle I % )iij 0 % kaia jteyrittápen kesken Kuntapäättajät

25 LuTE 8, kiinteistökohtaisen keräyksen ympäristovaikutukset Kiinteistökohtaisen kerayksen ymparistovaikutukset Jatteiden syntypaikkalajittelua ja kiinteistokohtaista Jatteenkerays jârjestelmää on kntisoitu sillä, että se lisäã Iiikennöintiä ja C02- pãästujä. Keskitetyild kwinan jarjestamalta j8tehuoflolla sáastetäán yhden ashan keraityssá tutkimuksen mukaan CO 2 paástöja non 14 % (Rambob. Hokkanen 2008). Játeautojen osuus kaupunklkeskoksen 6utolilkenteestá On vajaa I % eli mainittu 14 % vãhennys kaupungin koko autoenteen paástãissit on abe I prome. Jos kehitetaân kiinteistökohtaista lajittelue ja siirrytáán2-lokeroja 4- lokeroautoihin, säástetaitn C02 pitástöistá 50-75% Syntypaikkalajitteh, atheuttamat C02 pitástót syóvát kierrótyksen ymparstohyodyis ainoastaan 2-5 % kaatopaikkaan tai sekajatteen pontoon verrattuna. 9. Yleisesti tähän asti Suomessa käsitellytjätteenkuljetusjärjestelmät ovat päätyneet kiinteistön haltijan hoitamaan keräykseen eli sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. Edellä mainittuihin asioihin vedoten ehdotamme, että Salon jätelautakunta tekee päatoksen, joka sallii Sauvossa kiinteistön haltijan (ns. sopimusperusteinen jätehuolto) jatkossakin valita palvelun tuottajan. Kunnioittaen Antti Siipola Lassila & Tikanoja Oyj antti.siipola@lassila-tikanoja.f i