Oppilaat katedeerilla missä opettaja? Tulevaisuuden koulun visiointia. Pekka Räihä Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Oppilaat katedeerilla missä opettaja? Tulevaisuuden koulun visiointia Pekka Räihä Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

2 Opettaja suosittu ammatti Suomi, Kanada, Israel Motivoituneita hakijoita Maisterin tutkinto; tutkimuksellinen ote

3 Koulun / opettajuuden ideaali Sitoutuminen henkisen kasvun ideaan, mutta käytäntö on jotain aivan muuta Opettajan osaksi jää hallinta ja kontrolli Oppilaan osaksi jää sopeutuminen à sopeutuminen vie oppimiskyvyn

4 Koulun muutos - välttämätön? Mikäli koulussa ei viihdytä ja siellä opetettavat asiat tuntuvat olevan opittavissa mielekkäämmin muualla, menettää koulu vääjäämättä auktoriteettinsa ensin nuorten keskuudessa ja sitten koko yhteiskunnassa (Välijärvi 2011) Kouluoppimisen ja koulun ulkopuolisen (informaalin) oppimisen välille on syntynyt selvä raja. Kouluopetus tulisi sitoa lasten arkeen ja kiinnostuksen kohteisiin, eikä keskittää sitä pelkästään koulun perinteisten sisältöjen mukaan formaaliin kouluympäristöön (Kumpulainen 2010)

5 Koulun ongelmia konventionaalisuus pirstaleisuus kirjasidonnaisuus deduktiivisuus yksintekemisen kulttuuri arjelle vieras kieli etäinen

6 Ratkaisuja autenttisuus kokemuksellisuus induktiivisuus aidot ongelmat affirmoituminen, generatiivisuus sanoja à kuuntelija kontrolloija à ymmärtäjä

7 Vanhemmat ja oppilaat ovat sellaisia kuin ovat à heitä ei voi muuttaa tai vaihtaa

8 Opettajan on muututtava Valittava opiskelijoita, jotka ovat - Generatiivisia? - Affirmoitumiskykyisiä? - Asiasta innostuneita?

9 Mitä on opettajan työ nyt? Tarvitaanko opettajia enää perinteisessä mielessä ollenkaan? 66/given-tablets-but-no-teachers-ethiopianchildren-teach-themselves/ pian_kids.php

10 Kaksi opetuksen organisoitumisen näkökulmaa (Nikkola, Rautiainen & Räihä 2013: Toinen tapa käydä koulua) Oppiaineontologia / ulkoiset voimatekijät Pakko, yhteiskunnan tarpeet Tulevat systeemin ulkopuolelta Ulkoinen kontrolli, pakottaminen Siirretään transaktiolla: didaktiset viestintärakenteet Koulun / opettajan järjestelmä Elämismaailmaontologia / sisäiset voimatekijät Kyvyt, oppijan tarpeet Tulevat systeemin sisäpuolelta Sisäinen kontrolli (tahtominen ja oivaltaminen) Siirretään kommunikaatiolla: dialogi Oppilaan kokemus ja oppilaan järjestelmä

11 Suljettu vs. avoin oppiminen Vastaukset tiedossa jollakin (ainakin opettaja tietää) Entäpä jos vastaus ei kenenkään tiedossa? (valokuva)

12 Miten ohjaaminen eroaa opettamisesta? ohjaaminen ei ole opettamista: se ei sisällä pakon elementtiä eikä opetustavoitetta ohjaus on dialogia: pyritään keskusteluun ohjaus on merkitysten vaihtamista dialogia opettaminen on taas merkitysten arvottamista transaktiota (Heikkinen & Huttunen 2007; Nikkola, Rautiainen & Räihä 2013)

13

14 Opettajan muututtava Valittava opiskelijoita, jotka ovat - Generatiivisia? - Affirmoitumiskykyisiä? - Asiasta innostuneita?

15 Suomalaisen koulun kahdet kasvot opitaan ja osataan (Pisa-tutkimukset) mutta ei osallistuta eikä viihdytä (Civics;ICCS)

16 Karuja lukuja - Lukiolaistytöistä 20 % uupuneita - Lukiolaistytöistä 36 % päänsärkyä kerran viikossa - Lukiolaispojista 16 % päänsärkyä kerran viikossa - Joka kymmenes nuori kokee olevansa yksinäinen - Joka viides yläasteikäinen poika kokee olevansa ilman todellista ystävää

17 Peruskoulun päättäneistä suomalaisista nuorista vain 15 % kokee osallistuneensa oman yhteisönsä toimintaan (eli koulun kehittämiseen) venäläisistä nuorista yli 30 % ruotsalaisista nuorista noin 54 %

18 Koulun ongelmia konventionaalisuus pirstaleisuus kirjasidonnaisuus deduktiivisuus yksintekemisen kulttuuri arjelle vieras kieli etäinen

19 Ratkaisuja autenttisuus kokemuksellisuus induktiivisuus aidot ongelmat affirmoituminen, generatiivisuus sanoja à kuuntelija kontrolloija à ymmärtäjä

20 Koulun heikkouksia pirstaleista laaja oppiaineiden kirjo, ei kokonaisuuksia oppikirjasidonnaistaà lue ja toista yksintekemisen kulttuuri ei ratkota aitoja ongelmia arjelle vierasta kummallinen koulun kieli kritiikitöntä

21 Integraatiokoulutus (CITE) autenttisuus ja induktiivisuus hallitsijasta ymmärtäjä à Tarkoitus auttaa nuorta elämään ristiriitaisessa maailmassa ilmiölähtöisyys Havaintotieto (ulkoinen todellisuus) Sopimustieto (ihmisten välinen todellisuus) Kokemustieto (oma sisäinen maailma)

22 Oppiaineiden jäsentäminen tiedon prosessien kautta Havaintotieto havaintojen tutkiminen malli à Jotta koulussa voidaan tukea tieteellistä ajattelua tukevaa tutkimuksellista opiskelua, on kahden ehdon oltava voimassa: : tutkittavien ongelmien tulee olla oppilaille autenttisia (aitoja ja omakohtaisia) sekä tutkimusprosessissa pitää olla tilaa oppilaan omakohtaisille kokemuksille Sopimustieto arvottaminen keskustelu Kokemustieto ilmaisu sisäisen kokemuksen ymmärtäminen (Taitojen oppiminen / opettaminen??? ei ole mukana nyt mutta kenties jatkossa)

23 Koulu lähemmäs nuorta Integraatiokoulutus Jyväskylä vuodesta 2003 Tarkoitus tuoda koulu/oppiminen lähemmäs oppilaan maailmaa Vähentää pirstaleisuutta, kohti laajempia kokonaisuuksia Induktiivisuus, ilmiölähtöisyys

24 Ilmiölähtöisyyden periaatteita (Pihlajaniemi 2005) 1) Yhteisöllisyys (pienet pysyvät ryhmät) 2) Monitieteisyys 3) Itseohjautuvuus (opiskelijan/oppilaan vastuu suunnittelu, toteutus, arviointi) 4) Tutkiva ote 5) Teorian ja käytännön läheisyys 6) Kokonaisvaltaisuus (lähtökohtana itse löydetyt, laajat kokonaisuudet, ei ulkoa annetut rajatut ongelmat, tutkijaryhmäajattelu)

25 Integraatiokoulutus (CITE) ypage=$flypage&product_id=433

26 Opettajan muututtava Ennen Nyt sanoja à kuuntelija hallitsija à ymmärtäjä mukautuja à uudistaja suojautuja à avoin ja kohtaava

27 Suljettu vs. avoin oppiminen Vastaukset tiedossa jollakin (ainakin opettaja tietää) Entäpä jos vastaus ei kenenkään tiedossa? (valokuva)

28 Integraatiokoulutus (CITE) autenttisuus ja induktiivisuus hallitsijasta ymmärtäjä à Tarkoitus auttaa nuorta elämään ristiriitaisessa maailmassa ilmiölähtöisyys Faktatieto (ulkoinen todellisuus) Sopimustieto (ihmisten välinen todellisuus) Esteettinen tieto (oma sisäinen maailma)

29 Kun koulu tulee lähemmäs nuorta osallisuuden kokeminen lisääntyy oman elämän sosiaalisten ehtojen ymmärtäminen lisääntyy Itsetuntemus paranee arki ja koulu tulevat lähemmäs toisiaan