Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14 TOIMINTA JA TALOUSKATSAUS TAMMI HEINÄKUU 2016 jt

15 Toiminnan keskeisiä painopisteitä Lääkärin vastaanottotoiminta Vuodenvaihteessa Suomeen ja Satakuntaan rantautunut influenssaepidemia oli poikkeuksellisen pitkäaikainen ja hankala. Influenssaepidemian vaikutukset näkyivät vielä huhti - toukokuun kysynnässä. Liikkeellä on ollut A- ja B-influenssavirusta sekä myös muita hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia, jotka ovat olleet etenkin kroonista sairautta poteville vaarallisia. Kesän aikana vastaanottojen kysyntä on aikaisempien vuosien tapaan laskenut etenkin heinäkuussa. Käyntimäärien ennustetaan nousevan toiminnan keskittämisen jälkeen kuitenkin normaalitasolle. Ohessa taulukko lääkärivastaanottojen kehityksestä 1-7 kuukautta verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Lääkärin vastaanoton käynnit tammi heinäkuu 2015/2016 (pl peruserikoissairaanhoidon vast.ottokäynnit) 2o15 2o16 Mu % Eurajoki ,6 Harjavalta ,5 Kokemäki ,7 Luvia ,1 Nakkila ,8 Yhteensä , o15 2o16 Muutokset kuukausittain: Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 2o15 2o16 2o15 2o16 2o15 2o16 2o15 2o16 2o15 2o16 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Yhteensä Talouden tasapainottamisohjelma Kuntayhtymän toiminta alkuvuodesta 2016 on painottunut talouden tasapainottamisohjelman valmisteluun. Vuoden 2014 tilinpäätöksen sisältämä alijäämä vuosilta oli yhteensä Vuonna 2015 kuntayhtymään kertyi ylijäämää yhteensä Näin ollen alijäämä oli yhteensä , jonka kattamisesta sovittiin kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa Talouden tasapainottamissuunnitelmaa käsiteltiin yhtymähallituksessa ja Yhtymävaltuusto vahvisti talouden tasapainottamissuunnitelman kokouksessaan Yhteistoimintaelin käsitteli suunnitelmaa kokouksissaan ja sekä Yhtymävaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kokouksessaan

16 Talouden tasapainottamissuunnitelman tavoitteena on aikaan saada vuosittainen tulos ylijäämäiseksi useilla eri keinoilla. Lähtökohtana ovat vuosien 2015/2016 toteutuneet ja budjetoidut toimintakulut. Vuosien aikana tilikauden tulos on tarkoitus saada erikseen hyväksytyillä vuosittaisilla lisäsopeutuksilla ylijäämäiseksi. Vuosittainen ylijäämätavoite on noin 0,5 milj.. Sopeutustoimenpiteinä tulevat olemaan toimintakulujen leikkaaminen, kiinteiden kustannusten alentaminen, toimintojen keskittäminen ja tarvittaessa myös supistaminen, uusien toimintatapojen kehittäminen, sähköisten palvelujen lisääminen sekä osaltaan myös tulopohjan laajentaminen. Suurimmat tasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat luonnollisesti henkilöstökuluihin. Konkreettisina toimenpiteinä henkilöstökulujen alentamisessa tulevat olemaan virkojen/toimien jäädytys, sijaiskarsinta sekä vapaaehtoiset talkoovapaat ja henkilöstöetuuksien karsiminen. Toteumatilanne: Touko-kesäkuun aikana tasapainottamisohjelman toimeenpanoa on valmisteltu johtoryhmässä. Suurimmat yksittäiset tasapainottamiskohteet ovat olleet palkattomat talkoovapaat. Heinäkuun 2016 loppuun mennessä talkoovapaita on otettu runsaat 600 työpäivää. Sitoutumisia loppuvuodelle on olemassa 550 työpäivän verran. Lomarahavapaita otettiin kesällä yhteensä 154 työpäivää. Rahallinen säästövaikutus kuluvana vuonna on noin Vakansseja on jätetty täyttämättä 2016 yhteensä noin kolmen viran ja toimen verran. Lisäksi sijaisuuksia on vähennetty entisestään. Yhteistoimintaelimessä pohditaan tarkemmin syyskuussa vapaaehtoisten vapaiden säästövaikutuksia.tasapainotuksen vaikutukset toiminnassa näkyvät vääjäämättä palvelutason ajoittaisena laskuna sekä toimintojen keskittämisenä. Supistuksista huolimatta vastaanotto- ja muut toiminnot on pyritty kuitenkin turvaamaan. Vuonna 2017 tasapainottamisohjelma henkilöstötalouden osalta painottuu KIKYsopimuksen mukaisiin lomarahaleikkauksiin ja työnantajamaksujen helpotuksiin. 3. Satasoten valmistelun käynnistäminen Maan hallitus sopi marraskuussa 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä, jotka perustuvat nykyisiin maakunta-alueisiin. Linjauksessaan hallitus ilmoitti perustettavan itsehallintoaluetta, maakuntaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-palvelut rahoitetaan, ainakin alkuvaiheessa pääosin valtion rahoitusvastuun pohjalta. Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleen organisoinnin lisäksi myös sisällöllinen uudistus. Tarkoituksena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin integroidut palvelut. Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä perustettaville maakunnille. 3

17 Tammikuussa 2016 maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu käynnistettiin Satakunnassa kaikkien kuntien ja kuntayhtymien sekä Satakuntaliiton yhteisellä valmistelukokouksella. Suunnittelua ohjaa eri organisaatioista koottu ohjausryhmä, jonka apuna toimii poliittinen johtoryhmä. Valmistelevana elimenä toimii palvelurakennetyöryhmä, joka on jakautunut useisiin alaryhmiin. Tavoitteena on luoda uusi maakunnallinen toimintamalli vuoteen 2019 mennessä. Valmistelun yhteydessä tuotetaan Satakuntaan myös terveydenhuoltolain edellyttämä hyvinvoinnin järjestämissuunnitelma. 4. Peruserikoissairaanhoidon kehittäminen Peruserikoissairaanhoidon vahvistuminen kuntayhtymässä on edesauttanut kuntayhtymän kokonaistavoitteiden saavuttamista, lisännyt organisaation houkuttelevuutta ja hoitotyön erityisosaamista. Lisäksi erikoislääkäripalvelujen saatavuus perustasolla on vähentänyt tarpeettomia erikoissairaanhoidon käyntejä. Potilaat ovat päässeet joustavasti erikoislääkärille, jolloin kokonaisjonotusajat ovat lyhentyneet. Terveyskeskuslääkäreiden konsultaatiot erikoislääkärille ovat peruserikoissairaanhoidon myötä helpottuneet. Peruserikoissairaanhoitomalli on aloitettu kuntayhtymässä Tällä hetkellä kuntayhtymä antaa seuraavia peruserikoissairaanhoidon vastaanottopalveluja Eurajoen, Harjavallan ja Kokemäen terveysasemilla: sisätaudit (rajoitetusti viranhaltijan osa-aikaisuuden vuoksi) geriatria (ostopalveluna) neurologia (ostopalveluna) psykiatria (rajoitetusti viranhaltijan hallintotehtävien vuoksi, osaksi ostopalveluna) korva-, nenä-ja kurkkutaudit (osa-aikaisesti) ortopedia (osa-aikaisesti, toiminta nykymuotoisena on päättynyt toukokuussa 2016) ihotaudit (ostopalveluna) kirurgia (ostopalveluna) 5. Työterveyshuolto Kuntayhtymän tarjoama työterveyshuolto laajeni vuoden 2016 alusta Puustelli Group Harjavallan tehtaiden mukaantulon myötä. Tehtaan työntekijämäärä on noin 250. Palvelusopimus kattaa sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että sairaanhoidon. Tarvittavat lääkäripalvelut ostetaan lääkäreiltä, jotka ovat työskennelleet yhtiössä aiemminkin. Erikoistuneiden lääkäreiden rekrytoiminen on ollut viimeisten vuosien aikana erityisen vaikeaa, minkä vuoksi kuntayhtymän toisen työterveyslääkärin viran täyttämättä jääminen on lisännyt em. toiminta-alueella ostopalvelujen tarvetta. Vuoden 2015 alusta kuntayhtymän oma työterveyshuolto on siirtynyt ulkoiselta palvelujen tuottajalta organisaation omaksi toiminnaksi. Kuluvan syksyn aikana selkeytyy työterveyshuollon yhtiöittämistilanne. 4

18 6. Psykososiaalinen toiminta Kuluvan vuoden alusta psykososiaalinen toiminta siirrettiin kokonaisuudessaan omaan yhteiseen toimintayksikköön. Yksikköön kuuluu perinteisen kansanterveystyön psykologitoiminnan lisäksi puheterapia-, perheneuvola- ja koulu- ja opiskelijahuoltolain mukaiset psykologipalvelut sekä kuntoutussuunnittelu. Toiminta perustuu lukien aikaperusteiseen hintaan (alkava 45 minuuttia). Maksuperuste on sama kaikille edellä mainituilla yksiköillä. Oppilas- ja oppilashuoltolaki on tullut voimaan Kuntayhtymään kyseisen lain mukaisiin psykologitehtäviin on saatu viranhaltija vasta syyskuussa Lain tarkoittamat kuraattoripalvelut ovat jäsenkuntien vastuulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia psykologipalveluja käyttävät tällä hetkellä Harjavallan kaupunki sekä Luvian ja Nakkilan kunnat. 7. Kuntasuoritteet Käyntisuoritteet ovat kertyneet alkuvuoden aikana talousarviossa arvioitua runsaammin johtuen edellä tarkemmin selostetusta influenssaepidemiasta. Seuraavassa kuntasuoritteiden toteuma 1-7 kuukauden osalta. Kuntasuoritteet 1 7kk Eurajoki Hvalta Kmäki Luvia Nakkila YHT. Tot arv. 16 TA 2016 Lääkärin vast.oton käynnit osuus kok. käynneistä 19,4 26,2 25,1 11,0 18,3 100,0 sis.käy korvaava käynnit/asukas 1,01 1,10 1,00 1,01 0,99 1,03 konsultaatiot E lääkärin vast.ottokäynnit osuus kok. käynneistä 13,3 30,4 36,8 3,8 15,7 100,0 Käy korv. kons.os kok.käyn käynnit/asukas 0,07 0,13 0,16 0,04 0,09 0,11 Hammashuollon käynnit osuus kok. käynneistä 26,6 19,4 22,1 11,6 20,3 100,0 käynnit/asukas 0,60 0,35 0,38 0,46 0,48 0,44 Kotisairaanhoidon käynnit osuus kok. käynneistä 22,2 28,7 30,0 0,0 19,1 100,0 käynnit/asukas 0,23 0,24 0,24 0,00 0,21 0,20 Kotisairaalakäynnit osuus kok. käynneistä 5,0 43,4 32,6 0,0 19,0 100,0 käynnit/asukas 0,01 0,09 0,06 0,00 0,05 0,05 Asiantuntijahoitajakäynnit osuus kok. käynneistä 15,9 33,7 25,0 6,9 18,5 100,0 Käy korv. kons.os kok.käyn käynnit/asukas 0,43 0,73 0,51 0,33 0,52 0,53 Muut hoitajakäynnit osuus kok. käynneistä 20,1 25,4 24,3 14,6 15,7 100,00 Käy korv. kons.os kok.käyn käynnit/asukas 0,87 0,89 0,81 1,12 0,71 0,86 Muun avohuollon käynnit osuus kok. käynneistä 13,8 28,4 27,8 13,2 16,8 100,0 käynnit/asukas 0,70 1,15 1,07 1,18 0,88 0,99 Vuodeosaston hoitopäivät osuus kok. hoitopäivistä 1,2 33,5 38,6 10,0 16,7 100,0 hoitopäivät/asukas 0,02 0,34 0,38 0,23 0,22 0,25 Käyntisuoritteet pitävät sisällään myös konsultaatiokäynnit. Suoritteiden määrä on influenssaepidemian jälkeen tasaantumassa. 5

19 8. Koti- ja sairaalapalvelut Kuntayhtymässä on toteutettu vuodesta 2006 ikäihmisten laatusuosituksen mukaista toimintaideologiaa, jonka tavoitteena on koko elämä kotona ajatus. Asetetun tavoitteen mukaisesti kuntayhtymän sairaalapaikkoja on vähennetty kahdeksan vuoden aikana 123 sairaansijasta 43 sairaansijaan. Vuodelle 2016 on sairaalapaikkojen määrä laskettu 40 sairaansijaan. Sairaalapalvelujen hinnoitteluperusteet on tarkennettu vuodelle 2016 hoitoisuusluokittain. Tammi-heinäkuun aikana hoitopäiviä terveyskeskussairaalassa on kertynyt yhteensä jakaantuen hoitoisuusluokittain seuraavasti: Hoitopäivät 1 7 kk hoitoisuusluokittain Hoit luokka I Hoit.luokka II Hoit.luokka III Yht. Palliat. plk Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä % osuus 42,5 40,6 17,0 100,0 9. Terveydenhuollon valinnanvapautta käyttäneet A. Perusterveydenhuolto Voimassa olevan terveydenhuoltolain (2010/1326) mukaan potilas on voinut valita vuoden 2014 alusta terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta tulee tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Yhtymähallitukselle otetun raportin mukaan kuntayhtymään tuohon päivään mennessä on hakeutunut yhteensä 494 asiakasta ja kuntayhtymästä pois siirtynyt 116 asiakasta seuraavasti: 6

20 Terveysaseman valinnat A. Kuntayhtymän terveysasemille hakeutuneet:sekä muihin terveyskeskuksiin siirtyneet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Tulleet Lähteneet Nettovaikutus Terveyskeskusvalinnat Nakkila Luvia Kokemäki Harjavalta Eurajoki Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Nettovaikutus Lähteneet Tulleet B. Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Tässä vaiheessa ei ole tietoa erikoissairaanhoidon valinnanvapautta käyttäneistä yllä mainittuna aikana. 10. Sosiaalipalvelut Lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvät lakisääteiset tehtävät sekä vammaispalvelut, lukuun ottamatta kehitysvammahuoltoa, ja päihdehuollon avopalvelut, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ohjaus, tuki sekä kotiuttamiseen ja asumiseen liittyvät tehtävät siirrettiin kuntayhtymään Sosiaalipalvelujen kysyntä on vuosien myötä tasaantumassa lukuun ottamatta asumispalveluita, joissa kysyntä näyttää jonkin verran lisääntyvän. 7

21 Päihde- ja mielenterveystyön asumispalvelut maksavat kuntayhtymälle ilman muita oheispalveluja keskimäärin noin /v/hlö, kun ne erikoissairaanhoidossa maksavat noin /v/henkilö (aikuispsykiatria). Vammaispalveluissa asumispalveluiden hinta vuodessa henkilöä kohden on noin , korkeimmillaan noin Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä kotona palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasossa. Vammaispalveluissa vuoden 2014 aikana järjestettiin uudelleen henkilökohtaisen avun toimintatapoja. Tavoitteen mukaisesti kuntayhtymä on siirtynyt aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen. Syksyn 2016 aikana on odotettavissa vammaispalvelujen piiriin uusia asiakkaita, jotka tulevat nostamaan kustannuksia. Seuraavassa vammaispalvelujen päätöskohtainen erittely kunnittain : Kulj. Palvelu Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu 11/16 Eurajoki ,1 Harjavalta ,0 Kokemäki ,0 Luvia Nakkila ,4 Yhteensä ,7 Kuljetuspalvelujen asiakkuudet lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila

22 Asumispalvelut: A. Psykososiaaliset asumispalvelut *) Mu 11/16 Eurajoki ,7 Harjavalta ,2 Kokemäki ,7 Luvia Nakkila ,1 Yhteensä ,7 *) kunnilta siirtyneet päätökset B. Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu 11/16 Eurajoki ,7 Harjavalta ,0 Kokemäki ,0 Luvia Nakkila ,0 Yhteensä ,3 Psykososiaaliset asumispalvelut ovat kasvaneet selkeästi eniten Harjavallassa. Vammaispalvelujen kasvu puolestaan on kasvanut eniten Nakkilassa. Lukumäärät ovat kuitenkin kokonaisuudessaan pieniä. Henkilökohtainen apu Kunnilta siirt.voimassa olevat päätökset: Mu 11/16 Eurajoki ,0 Harjavalta ,9 Kokemäki ,8 Luvia Nakkila ,1 Yhteensä ,5 Henkilökohtaisen avun kehitys lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Henkilökohtaisen avun tarve on kasvanut suhteellisen voimakkaasti kaikissa jäsenkunnissa. 9

23 Palveluasuminen kotona: Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu % 11/16 Eurajoki ,3 Harjavalta ,0 Kokemäki ,2 Luvia Nakkila Yhteensä ,0 Palveluasuminen kotona lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila

24 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: *) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) aikaisemmasta tilanteesta ei tietoa Asunnon muutostyöt lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila *) Asuntojen muutostöiden arvioinnissa haasteena on vammaispalvelulain tarkoittaman muutostarpeen ja normaalin korjaustarpeen erottaminen. 11

25 11. Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tammikuu-Heinäkuu Keski-satakunnan terveydenh.ky Ta Tot 2016 TOT % Tp-2015 Ed. vuosi kuukausitot Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos *****

26 Toimintatuotot tammi-heinäkuu ovat tuloslaskelman mukaan yhteensä noin 17,8 milj. ja toimintakulut runsaat 17,2 milj.. Kulujen toteutumisprosentti talousarvioon nähden on ollut 60,3 %. Henkilöstökulut ovat olleet heinäkuun lopussa yhteensä 8,4 milj., toteutumisprosentin ollessa 57,0 %. Laskelmassa mukana on myös heinäkuussa maksetut lomarahat. Henkilöstömenoja kasvattaa joulukuussa 2015 täytetty terveyskeskuslääkärin virka sekä täytetty työterveyshoitajan toimi ja syksyllä 2015 täytetty psykologin virka. Palvelujen ostot ovat laskeneet hiukan edellisestä vuodesta. Ostopalveluja käytetään erityisesti päihde- ja mielenterveys- sekä vammaispalveluissa sekä avohuollossa hammaslääkäritoiminnassa ja työterveyshuollossa. Lisäksi Eurajoen terveysaseman toiminta on täysin ulkoistettu. Materiaalihankintojen toteutumisprosentti on ollut heinäkuun lopussa 59,9 %, laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan on ollut noin 3,4 %. Avustusten toteuma heinäkuun lopussa oli yhteensä 0,9 milj., eli hiukan edellisvuotta alhaisempi, mutta selkeästi talousarviossa arvioitua suurempi. Avustuksiin kirjataan vammaisten henkilökohtaiset avustajakustannukset ja henkilökohtaisen avun ostopalvelut. Nämä kustannukset on arvioitu kuluvan vuoden talousarviossa liian alhaisiksi. Kyseiset toiminnot kuuluvat nk. subjektiivisten oikeuksien piiriin. Muiden toimintakulujen kustannukset olivat tammi-heinäkuussa noin 0,7 milj.. Muut toimintakulut ovat kasvaneet hiukan edellisvuodesta. Muissa toimintakuluissa ovat mm. rakennusten ja huoneistojen- sekä koneiden ja laitteiden vuokrat, välittömät verot (kiinteistövero), työhyvinvointikustannukset ym. sekalaiset kulut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa niissä palvelukustannuksissa, joihin kuntayhtymä on voinut vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Heinäkuun tulos on ylijäämäinen noin 0,2 milj., kun se vastaavana aikana vuonna 2015 oli noin 0,9 milj. alijäämäinen kokonaistuloksen ollessa tilinpäätöksessä ylijäämäinen. Talouden tasapainottamissuunnitelman osalta voidaan todeta, että esitetyt moninaiset toimenpiteet kustannusten leikkaamiseksi on saatu käyntiin tavoitteen mukaisesti etuajassa. Tavoitteena oleva 0,5 milj. :n tullaan selkeästi ylittämään. Maksuvalmius kuntayhtymässä on suhteellisen hyvä. 13

27 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tammiheinäkuussa 2016 ERIKOISSAIRAANHOITO: (ei sisällä kalliin hoidon tasauksia) a. SAIRAANHOITO (1.000 :na) Tp 2014 Tp 2015 Tot 1 7/2015 Tot 1 7/2016 Mu % 15/16 Eurajoki ,1 Harjavalta ,1 Kokemäki ,6 Luvia ,8 Nakkila ,7 YHT , esh,sairaanhoito 1 7kk Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Tp 2015 Tot 1 7/2015 Tot 1 7/2016 b. SOSIAALIPALVELUT (1.000 :na): Tp 2014 Tp 2015 Tot 1 7/2015 Tot 1 7/2016 Mu % 15/16 Eurajoki ,4 Harjavalta ,7 Kokemäki ,1 Luvia ,8 Nakkila ,7 YHT , esh, sosiaalipalvelut 1 7 kk 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Tp 2015 Tot 1 7/2015 Tot 1 7/2016 c: Yleislääketieteen päivystys (1.000 :na): Tp 2014 Tp 2015 Tot 1 7/2015 Tot 1 7/2016 Mu % 15/16 Eurajoki ,0 Harjavalta ,5 Kokemäki ,2 Luvia ,6 Nakkila ,1 YHT ,3 14

28 Sairaanhoidon laskennallinen ennuste vuodelle 2016 jäsenkunnittain Laskelmassa on mukana oma toiminta, erityistason ostopalvelut ja erityisvelvoitteet. Yleislääketieteen päivystys ja sosiaalipalvelut eivät ole mukana laskelmassa Laskelma perustuu tammi-heinäkuun 2016 toteutuneisiin kuntaosuuksiin, minkä perusteella sekä oman toiminnan laskutus että sairaanhoidon ostopalvelut arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kuntakohtainen vaihtelu perustuu tammi-heinäkuun palveluostoihin, mikä selittää kuntakohtaisen/kuntien välisen vaihtelun laskennallisessa arviossa. 15

29 KUNTALASKUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 1 7KK,ennuste 2016 Avohoito (1.000 ) TP /2o15 Ta /2o16 Tot % Tot ennuste 16 Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Luvia , Nakkila , Yhteensä , Koti ja sairaalapalvelut (1000 ; sis.myös kotisairaalan ja kotisairaanhoidon) TP /2o15 Ta /2o16 Tot % Tot ennuste 16 Eurajoki ,4 225 Harjavalta , Kokemäki , Luvia ,0 340 Nakkila ,8 750 Yhteensä , Sos.paLvelut (1.000 ) 1 7/2o15 TP Ta /2o16 Tot % Tot ennuste 16 Eurajoki ,0 890 Harjavalta , Kokemäki , Luvia ,7 440 Nakkila ,0 805 Yhteensä , Muut toiminnot (1.000 ) (perheneuvola ja puh. terapia) TP /2o15 Ta /2o16 Tot % Tot ennuste 16 Eurajoki ,6 45 Harjavalta ,6 290 Kokemäki ,0 125 Luvia ,5 90 Nakkila ,6 155 Yhteensä ,1 705 Kaiki yhteensä (1.000 ) TP /2o15 Ta /2o16 Tot % Tot ennuste 16 Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Luvia , Nakkila , Yhteensä , Nakkila Luvia Kokemäki Harjavalta Eurajoki Tot ennuste 16 Ta 2016 TP

30 Arvio vuoden 2016 toiminnan ja talouden kehityksestä sekä tulevaisuuden haasteista Terveyskeskuksen toiminta on pystytty turvaamaan suhteellisen hyvin talouden tasapainottamisohjelmasta sekä alkuvuoden influenssaepidemian aiheuttaman kysynnän voimakkaasta kasvusta huolimatta. Kesäsulkujen aikana lääkäripalvelujen resursointi on ollut kuitenkin erittäin haasteellista yllättävien sairauspoissaolojen vuoksi. Vastaanotoilla on jouduttu turvautumaan normaalia enemmän kiireaikoihin. Hammaslääkäritoiminnassa on voitu vähentää asteittain ostopalveluja. Hammashuollon yksittäisiä ostopalveluja tullaan edelleen vähentämään sitä mukaan kuin saadaan rekrytoitua työntekijöitä. Sosiaalipalveluissa kuluvan vuoden talousarvio on ollut alimitoitettu, minkä vuoksi ko. toimintoihin varatut määrärahat tulevat jonkin verran ylittymään. Erityisesti asumispalveluissa määräraha-arvio tulee ylittymään. Avo- ja sairaalapalveluissa jäsenkuntien käyttö on ollut alkuvuodesta arvioitua korkeampaa johtuen raportin alussa tarkemmin selitetystä influenssaepidemiasta. Influenssaepidemia on lisännyt erityisesti kuntayhtymän laboratoriokustannuksia. Toisaalta normaalia suurempi kysyntä on lisännyt suoritteita ja sitä kautta myös kuntalaskutusta. Hoitopäiväarvio vuositasolla on noin hoitopäivää. Hoitopäivälaskutus on toteutettu vuonna 2016 ensimmäistä kertaa hoitoisuusluokittain. Peruserikoissairaanhoitoa jatketaan vakiintuneen toimintamallin mukaisesti kuitenkin niin, että ortopediavastaanotto loppui kuntayhtymän järjestämänä toukokuussa Kyseiset potilaat ohjataan suoraan keskussairaalaan. Kotisairaanhoidossa ja jäsenkuntien kotipalvelussa 2015 tuotantokäyttöön otettu PegasosMukana -toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään jokaisen jäsenkunnan alueella. Syksyn 2016 aikana toiminnanohjausjärjestelmää täydennetään optimointiosiolla, joka helpottaa erityisesti kotisairaanhoidon töiden järjestelyjä ja raporointia. Alkuvuodesta valmisteltu talouden tasapainottamisohjelma on hyväksytty yhtymävaltuustossa Säästöohjelma on sisäistetty henkilöstön keskuudessa kiitettävästi. Palkattomien talkoovapaiden lisäksi vakansseja ja sijaisuuksia on jäädytetty. Vuoden 2016 tulokseksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 0,7 0,8 milj.. 17

31 TALOUSARVIO 2017 yhteenveto Suoritteet ja kuntaosuudet KSTHKY SUORITTEET KUNTIEN MAKSUOSUUDET TALOUSARVIO 2017 /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kaikki Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kaikki AVOHOITO (PL. HAMMASHUOLTO) Lääkärit Käynnit yhteensä * Peruskäynti 111, * Laaja käynti 168, Konsultaatiot 61, Erikoislääkärit Käynnit 201, Konsultaatiot 73, Audionomipalvelut Tavanomainen käynti 86, Vaativa kuulontutkijan vastaanotto 119, Kuulokojeen sovitus 356, Käynnin korvaava puhelinkonsultaatio 48, Asiantuntijahoitajat Käynnit 67, Konsultaatiot 44, Hoitajat Käynnit 38, Konsultaatiot 20, Fysioterapia Käynnit 38, Konsultaatiot 20, Tutkimuspalvelut Laboratorio 38, Röntgen 38, HAMMASHUOLTO Peruskäynnit 98, Suukirurgian käynnit 148, AVOHOITO YHTEENSÄ KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA Kotihoito Kotisairaanhoidon käynti 73, Kotisairaanhoidon konsultaatio 38, Kotisairaalakäynti 86, Kotisairaalakonsultaatio 42, Terveyskeskussairaala Hoitoisuusluokka 1 214, Hoitoisuusluokka 2 251, Hoitoisuusluokka 3 292, Palliatiivisen poliklinikan ja vuodeos. avohoitokäynnit Peruskäynti 111, Laaja käynti 168, Konsultaatiot 61, KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA YHTEENSÄ

32 TALOUSARVIO 2017 yhteenveto Suoritteet ja kuntaosuudet KSTHKY TALOUSARVIO 2017 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kaikki yhteensä ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT ERITYISPALVELUT Psykososiaaliset palvelut Käynnit 79, Konsultaatiot 48, Kuntoutussuunnittelun työryhmät 48, SOSIAALIPALVELUT % 27.6% 32.3% 7.9 % 14.7 % % Lastenvalvonta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Asumispalvelut A-klinikka ja muut palvelut Vammaispalvelut Asumispalvelut Palveluasuminen Avustajatoiminta Kuljetuspalvelut Asunnon muutostyöt Muut vammaispalvelut ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ KUNTIEN MAKSUOSUUDET Avohoito (pl. hammashuolto) Hammashuolto Koti- ja sairaalatoiminta Erityis- ja sosiaalipalvelut KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ Maksuosuudet TP Maksuosuudet TA muutos Tp 2015 / Ta ,02 % -4,96 % -0,82 % 3,46 % -11,57 % -2,66 % muutos Ta 2016 / Ta ,97 % 1,04 % -0,37 % 4,43 % 3,66 % 1,89 %

33 TALOUSARVIO 2017 Taloussuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yh ver. 1

34 1 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän arvoperusta Vuoden 2017 talousarvion tärkeimmät painopisteet Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät Väestörakenne ja sen muutosten vaikutus toiminnan suunnitteluun Terveysarojen vaikutus palvelujen kysyntään Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp , talousarvio 2016 ja 2017 sekä arviot Tehtäväalueiden talous menolajeittain sekä resurssit Vuoden 2017 talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Virkojen ja toimien muutokset Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Avohoito Terveyskeskussairaala Psykososiaalisten palvelujen erittely Sosiaalipalvelut Talousarvion 2017 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Yhteenvedot tehtäväalueittain Luottamuselinhallinto Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Investoinnit Rahoitus Yhteenveto kuntakohtaisista suoritteista ja kuntaosuuksista Liite: Talousarvio 2017 yhteenveto suoritteet ja kuntaosuudet

35 2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä asukasta. Vuoden 2017 alusta Eurajoki ja Luvia yhdistyvät uudeksi Eurajoen kunnaksi, jolloin Eurajoesta tulee asukasluvultaan kuntayhtymän suurin kunta. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa myös terveydenhuoltolaissa mainittua peruserikoissairaanhoitoa. Lisäksi kuntayhtymälle on siirretty osa jäsenkuntien sosiaalitoimen palveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta) ja psykososiaalisia palveluja. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ylläpitää palvelutuotantonsa ydinosaamisalueilla nykyisessä laajuudessa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Poikkeuksena Eurajoen terveysasemien toiminta, jotka aiemman sopimuksen mukaisesti toteutetaan ulkoistettuna. 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta Oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä sekä ihmisläheisellä ja ammattimaisella johtamisella. Ammattitaito ja työnhallinta. Hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen 1.3 Vuoden 2017 talousarvion tärkeimmät painopisteet a. Palvelutuotannon toteuttaminen ja sen edelleen kehittäminen Kuntayhtymä keskittyy nykyisen palveluvalikoimansa tuottamiseen ja lakisääteisen perustehtävän toteuttamiseen asiakaslähtöisesti huomioimalla kuitenkin olemassa olevat taloudelliset voimavarat, väestön todelliset tarpeet sekä toimintaympäristön tulevat muutokset. Tehtäväalueiden toimintojen kehittämisen kärjet ovat: Avopalvelujen edelleen kehittäminen. Tavoitteena on, että muutokset toteutetaan pääsääntöisesti ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, uusilla palvelutuotannon järjestämistavoilla sekä suunnitelmallisella, perustoiminnan tunnistetuista tarpeista lähtevällä sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämisellä asiakastyössä. Kotiin annettavien palvelujen onnistuminen edellyttää erittäin hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön yhteistyötä. Onnistuminen henkilöstöresurssien optimoinnissa on yksi tärkeä tekijä kokonaiskustannusten hallinnassa sekä työn sisällön kehittämisessä. Koti- ja sairaalapalvelujen sisäistä työnjakoa täsmennetään. Selvitetään etäpalvelujen laajentamismahdollisuus kotona annettavissa palveluissa. Eurajoen vuodeosastopalvelujen (10 ss) järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2017 alusta kuntayhtymälle.

36 3 Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyönä kehitetään asiakaslähtöistä organisaatioriippumatonta lähipalvelumallia osana tulevaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää. Mielenterveys- ja päihdetyön sekä muun psykososiaalisen toiminnan osalta kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja toimintamuotoja. Työtä tukee mm. hankkeisiin osallistuminen. Erityistä haastetta peruspalveluiden kehittämiseen tuovat mm. hyväksytyt kuntayhtymän säästötavoitteet. Mittarit: valinnanvapaus tulijat/lähtijät; asiakaspalaute b. Talouden tervehdyttäminen Kuntayhtymällä oli kattamatonta alijäämää vuoden 2015 lopussa yhteensä 1,6 M. Jäsenkunnat edellyttävät, että kuntayhtymän tulee toteuttaa talouden tasapainottaminen organisaation sisällä ja että yksityiskohtaiset päätökset tulee tehdä kuntayhtymässä. Huhtikuussa 2016 yhtymävaltuusto on hyväksynyt henkilöstön kanssa laaditun talouden tasapainottamisohjelman vuosille Tasapainottamissuunnitelmassa tavoitteena on aikaan saada kuntayhtymän vuosittainen tulos ylijäämäiseksi useilla eri keinoilla. Tasapainottamisen lähtökohtana on vuosien 2015/2016 toteutuneet ja budjetoidut toimintakulut. Vuosien aikana tilikauden tulos on tarkoitus saada erikseen esitettävillä lisäsopeutuksilla ylijäämäiseksi vuosittain noin 0,5 0,6 milj.. Näin taseen alijäämää vuoden 2018 lopussa ei enää ole. Toiminnan sopeutus ja lisäsäästöt on tarkoitus toteuttaa toimintakuluja leikkaamalla, kiinteitä kustannuksia alentamalla, toimintoja keskittämällä ja tarvittaessa myös supistamalla ja toimintatapojen muutoksilla sekä tulopohjan laajentamisella. Suurimmat tasapainottamistoimenpiteet tulevat kohdistumaan luonnollisesti henkilöstömenoihin. Henkilöstömenojen karsintaa tullee helpottamaan työmarkkinajärjestöjen solmima alustava yhteiskuntasopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi kuntayhtymässä välisenä aikana lomarahojen leikkauksen osalta (30 %) noin , työnantajien työeläkemaksujen alenemisen osalta noin (0,2 % v. 2017, 0,4 % v. 2018), työttömyysvakuutusmaksun alenemisen osalta v noin ja v noin (0,85 %). Kokonaisuudessaan yhteiskuntasopimus alentaa kuntayhtymän kustannuksia nykyisestä noin Kyseiset alennukset huomioidaan täysimääräisesti talouden tasapainottamissuunnitelmassa. Kokonaisuudessaan henkilöstötalouden säästöjä saadaan mm. seuraavilla henkilöstön kanssa sovituilla toimenpiteillä: - luonnollisen poistuman hyödyntäminen - harkinta auki tulevien toimien/virkojen täyttämisessä - vuokratyövoiman käytön vähentäminen - sijaisten ja määräaikaisten käytön vähentäminen - lomarahojen vapaaksi vaihtaminen (ilman sijaista) - talkoovapaiden pitäminen (ilman sijaista) - henkilöstöetuuksien karsiminen - toiminnan tuottavuuden parantaminen sekä oman että ostopalvelutoiminnan osalta - lomauttaminen, mikäli tarpeellisia säästöjä ei aikaansaada vapaaehtoisin keinoin Supistusten myötä kuntayhtymässä otetaan käyttöön uusia tehokkuutta parantavia toimintatapoja, järjestellään toimintoja uudelleen sekä luodaan uusia kannustemenetelmiä omassa palvelutuotannossa. Kuntayhtymän kokonaisetu huomioidaan päätöksenteossa. Ajatuksena on aikaansaada pienemmällä panoksella enemmän tuottavuutta.

37 Yhteiset toimintamallit on tarkoitus toteuttaa nykyistä paremmin kaikilla terveysasemilla. Käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien lisäksi myös kuntayhtymän omat palveluprosessit kokonaisoptimoinnin näkökulmasta. Työsuojelutoimintaa tehostamalla on tarkoitus vähentää edelleen sairauspoissaoloja. Varhaisen puuttumisen mallin toimivuus varmistetaan. Ohjelman mukainen ylijäämätavoite vuodelle 2017 on Mittari: säästötavoitteen toteutuminen c. Sote- valmistelu Hallituksen linjausten mukaan nykyisten maakuntien pohjalta perustetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Satakunnassa linjauksen mukainen kehittämistyö on aloitettu tammikuussa Sote- ja aluehallintouudistusta säätelevä lainsäädäntö ei ole vielä valmis, mutta Satakunnan yhteisen sote-alueen, Satasoten, valmistelussa huomioidaan tulevat valtakunnalliset velvoitteet. Satasoten valmistelu toteutetaan pääosin työryhmätyöskentelyn kautta. Valmistelun lähtökohtana on Satakunnan yhteinen tavoite kehittää palvelurakenne, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Kehittämistyössä huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja asiakkaiden palvelutarve. Soteuudistuksen tarkoituksena ei ole tuottaa seiniä, vaan varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut osaavan henkilökunnan tuottamana oikea-aikaisesti, kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Vuoden 2019 Sote -lainsäädäntömuutosten valmistelussa Satasoteen liittyen kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat ovat laajasti mukana. Keski-Satakunnan alueella sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteistä kehittämistä tehdään jo palvelutuotannon ja talouden lähtökohdista. Alueellista yhteistyötä kehitetään edelleen tuleva sote-integraatio huomioon ottaen. Mittari: Satasoten valmistelussa mukana oleminen 2 Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät 2.1 Väestörakenne ja sen muutosten vaikutus toiminnan suunnitteluun Väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 2016) kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan samalla, kun yli 85-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Ikääntymisen myötä paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kasvavat. Kustannusten kasvua voidaan kuitenkin hillitä panostamalla kotona annettaviin palveluihin, kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoa sekä lisäämällä sähköisiä palveluja. Esimerkiksi kotihoidossa PegasosMukana -toiminnanohjausjärjestelmä yhdessä työn optimointijärjestelmän kanssa luovat erittäin hyvän pohjan tarkoituksenmukaiselle työn resurssoinnille. 4

38 5 Seuraavassa taulukko väestöennusteesta ikäluokittain Väestöennuste 2015 muuttujina Alue, Vuosi, Sukupuoli ja Ikä Molemmat sukupuolet Yht. yli 75 v % os...eurajoki , , , , ,5..Harjavalta , , , , ,0..Kokemäki , , , , ,6..Luvia *) ,9..Nakkila , , , , ,2 Ky yht ,3 Alue: Tilastossa käytetään aluejakoa. Vuosi: 2015: Väestöennuste 2015 Päivitetty viim :00 Lähde: Tilastokeskus *) Eurajoki ja Luvia yhdistyvät Luvian väestötiedot sisältyvät Eurajoen väestötietoihin.

39 6 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 675) 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Terveyseroja talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sairastavuusindeksillä erityisesti kansantautien osalta. Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan kuntayhtymän alueella eniten esiintyneitä ja kustannuksia aiheuttavia sairauksia. (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 184) Erityistä panostusta kuntayhtymän alueella on ohjattu viime vuosina myös päihdeongelmien hoitoon. Mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta joudutaan resurssoimaan edelleen sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia voimavaroja. Viimeisten vuosien panostus perusterveydenhuollossa onkin vähentänyt huomattavasti jäsenkuntien kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Kuntayhtymän luoma toimintamalli tulee olemaan erityisen kustannusvaikutteinen tulevassa maakunnallisessa toimintajärjestelmässä.

40 7 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 1278) 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Talousarvio vuodelle 2017 perustuu voimassa olevaan jäsenkunnissa hyväksyttyyn perussopimukseen. Se ottaa huomioon vallitsevan kuntatalouden vaikean taloudellisen tilanteen sekä keväällä 2016 yhtymävaltuustossa vahvistetun talouden tasapainottamissuunnitelman tavoitteet. Talousarvioehdotus turvaa kohtuullisesti lainsäädännön edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut. Talousarvion sisältämien toimintojen muutoksissa on huomioitu erityisesti vaikutukset koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Talousarviossa ja toimintasuunnitelman painopiste on aikaisempien vuosien tapaan avopalveluissa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Sairaalapalvelut on keskitetty pääterveysaseman 40-paikkaiselle akuuttiosastolle. Sairaalatoimintaa tukee vuoden aikana vakiintunut kotisairaalatoiminta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden työssä jaksamisen tukeminen tulee edelleen olemaan tärkeää. Varhaisen tuen -mallin mukaisella toiminnalla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuoltoa toteutetaan kuntayhtymän omana toimintana. Kuntayhtymän kokonaismenot tulevat arvion mukaan laskemaan vuoden 2015 toteutuneista käyttömenoista noin prosentin. Kuluvan vuoden vahvistettuun talousarvioon verrattuna käyttötalouden menot kasvavat noin 1,8 prosenttia. Kasvusta osa selittyy Luvian ulkoistuksesta ja sen yhteydessä kuntayhtymän järjestämisvastuun piiriin tulevasta kotisairaanhoidosta sekä kotisairaalatoiminnasta, jotka vuoden 2016 loppuun saakka kunta on hoitanut itse. Kuntien kustannusosuudet nousevat käyttötalouden nousun verran vaihdellen kuitenkin kuntakohtaisesti eri toiminnoissa. Kuntakohtaiset maksuosuusarviot ovat uuden perussopimuksen vuoksi tässä vaiheessa tarkentumattomia.

41 Perinteisen kansanterveystyön kustannuksia kuntayhtymä on pystynyt alentamaan erityisesti ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja, sähköisiä palveluja sekä kehittämällä ja tehostamalla omaa tuotantoaan. Erityisesti lääkärin vastaanottopalveluissa sekä sairaalatoiminnassa pitkäjänteinen työ on tuottanut hyvää ja tavoitteiden mukaista tulosta. Keskeisenä tavoitteena on ollut, että muutokset eri toimintayksiköissä voidaan pääsääntöisesti toteuttaa henkilöstöresursseja uudelleen kohdentamalla, toimintatapojen ja toiminnan sisällöllisten muutosten kautta sekä kehittämällä yksiköiden välistä yhteistyötä. Vastaanottotoiminnassa on henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa uudistamalla vähennetty turhia lääkärissäkäyntejä, hyödynnetty entistä tehokkaammin hoitajien osaamista, lisätty potilaiden omatoimista kotihoitoa ja kehitetty koko työyhteisöä. Työnjakoa on kehitetty niin, että monien pitkäaikaissairaiden kokonaishoito tai ainakin kontrollit on lääkärien suostumuksella siirretty lääkäreiltä asiantuntijahoitajille. Lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö ja tiimien erilaisen osaamisen hyödyntäminen ja tavoitteena entistä suunnitelmallisemman, kokonaisvaltaisemman ja yksilöllisemmän hoidon järjestäminen. Jatkossa voimavaroja tulee kohdistaa eniten hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten aktiiviseen tunnistamiseen sekä monisairaisiin ja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin kohdistuvaan asiakasvastaavatoimintaan. Omahoitoa tukevaa palvelua kohdennetaan tehokkaammin ja tarjotaan monimuotoisia omahoitoa tukevia palveluja (mm. ryhmävastaanotot, puhelinkontaktit, seurantakäynnit ja internet). Tiimit toimivat yhteistyössä paitsi sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden myös muiden kunnan hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Sairaalaosaston toiminta turvataan ja kotihoidon kasvavaan kysyntään vastataan kehittämällä edelleen koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueen sisäistä tehtäväjakoa, resurssien tarvepohjaista kohdentamista ja yhteistyötä vastaanottotoiminnan ja jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa. Jäsenkuntien vanhainkotien ja vanhusten palveluasumisen kliininen toimintavastuu on siirtynyt tehtäväalueelle. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu työskentelevät nyt yhteisissä toimistotiloissa kaikissa jäsenkunnissa. Pegasos Mukana -järjestelmän ja mobiilin laajeneva käyttöönotto tulee parantamaan tiedonkulkua ja mahdollistamaan toiminnanohjauksen kehittämisen. Avohuollon tehtäväalueella tulee panostaa erityisesti varhaisen puuttumisen toimintamallien vakiinnuttamiseen, potilasohjauksen uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin sekä lähiesimiestyön vahvistamiseen. Monisairaat ja paljon palveluja käyttävät potilaat on tärkeä tunnistaa ja segmentoida. Hoitoketjuja analysoimalla voidaan kehittää suurkäyttäjäryhmittäin prosessien hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavia toimintamalleja. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on välttämätöntä varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistäminen sekä raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen. Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskeva muutos astunee voimaan Kuntalain 2a :n muutoksen myötä kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä palveluja, eli nk. ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja. Mikäli muutos toteutuu, kuntayhtymä tulee irtisanomaan sairaanhoidon sisältämät sopimukset. Samalla kuntayhtymä yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa selvittää mahdollisuudet yhteisyrityksen perustamiseen. Erityispalveluiden tehtäväalueella sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset erityispalvelut kehittävät keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Sosiaalipalveluissa asumispalvelujen tarve on kasvanut tasaisesti, mikä näkyy myös kustannusten tasaisena nousuna. Henkilökohtaisen avun kustannuksia on pystytty hillitsemään siirtymällä entistä enemmän työnantajamalliin ja tuettuun työnantajuuteen. 8