Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 PALVELUJEN KUSTANNUSLASKENTA 216 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä DI Nina Rajainmäki INNOSATA OY

9 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUSTANNUSLASKENTAPROJEKTI PROJEKTIN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTIEDOT YHTEISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN VYÖRYTYS KUSTANNUSLASKENTA PALVELUYKSIKÖITTÄIN AVOHOIDON PALVELUT Lääkärin vastaanotto- ja neuvolatoiminta Hammashuolto Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut Työterveyshuolto Fysioterapia Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta KOTI- JA LAITOSHOITO Kotihoito Laitoshoito PSYKOSOSIAALISET JA SOSIAALIPALVELUT Psykososiaaliset palvelut Sosiaalipalvelut KUSTANNUSLASKENNAN TULOKSET SUORITEKUSTANNUSLASKENTA KUNTIEN MAKSUOSUUDET ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET KUNNITTAIN TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

10 Liitteet: 1. Terveydenhuollon palvelujen suoritteet 216 kunnittain 2. Terveydenhuollon palvelujen suoritteet 216 terveysasemittain 3. Lääkärikäynnit ja -konsultaatiot 216 kunnittain ja terveysasemittain 4. Hoitajakäynnit ja -konsultaatiot 216 kunnittain ja terveysasemittain 5. Sosiaalipalvelut Vyörytykset Palvelujen suoritekustannusten laskenta Palvelujen kuntalaskutus ja nettokustannukset kunnittain ja terveysasemittain Hammashuollon palvelujen kustannuslaskenta Ravintohuollon palvelujen kustannuslaskenta 216 Lähteet: 1. Tilinpäätöksen tuloslaskelmatiedot vuosilta kustannuspaikoittain 2. Palvelujen kuntalaskutustilastot vuodelta Palvelujen kustannuslaskennan tulokset vuosilta Lähde: THL / Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

11 1. KUSTANNUSLASKENTAPROJEKTI 1.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 217 palvelujen kustannuslaskentaprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää eri palvelujen suoritekustannukset vuonna 216 sekä niiden muutokset verrattuna edellisiin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli samalla selvittää kuntien palvelurakenteen muutoksia palvelujen asukaskohtaisten kustannusten avulla. Laskentakaudella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia olivat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän alueen väestöpohja on noin 3. asukasta. Eurajoen terveysaseman avohoidon palvelut tuottaa Attendo Terveyspalvelut Oy. Kuntayhtymä tuottaa kaikki muut terveydenhuollon palvelut omana palvelutuotantonaan. Kuntayhtymän nettokustannukset olivat noin 25 miljoona euroa vuosina (kuva 1). Projektin osa-alueet olivat: 1. Palvelujen nettosuoritekustannusten laskeminen 2. Kuntien maksuosuuksien laskeminen 3. Asukaskohtaisten kustannusten laskeminen kunnittain 4. Kuntalaskutettujen suoritteiden seurantamenetelmien kehittäminen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluissa Kustannuslaskentaprojektissa laskettiin suoritekustannukset seuraaville palveluille: Avohoito: lääkärin vastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto, fysioterapia, työterveyshuolto, laboratorio- ja röntgentoiminta Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut Laitos- ja kotihoito Psykososiaaliset palvelut: psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- sekä kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut Sosiaalipalvelut: lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 1 /v Nettokustannukset palveluryhmittäin Avohoito (pl. hammashuolto) Hammashuolto Laitos- ja kotihoito Psykosos.- ja sosiaalipalvelut Kuva 1. Kuntayhtymän nettokustannukset (1 /v) palveluittain. Kustannukset sisältävät niille vyörytetyt yhteiset palvelut. 3

12 1.2 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTIEDOT Kustannuslaskenta toteutettiin suoritekustannuslaskentana kuntalaskutus- ja tuloslaskelmatietojen perusteella palveluittain. Palvelujen kustannuslaskenta on tehty viereisen taulukon mallin mukaisesti. Palvelujen tarkemmat laskentatulokset on esitetty liitteessä 7. Palveluyksikön keskimääräiset suoritekohtaiset nettosuoritekustannukset saatiin jakamalla nettovuosikustannukset yksikön suoritemäärällä. Terveydenhuollon palvelujen vuoden 216 suoritemäärät on esitetty liitteissä 1-4 ja sosiaalipalvelujen liitteessä 5. Terveysasemakohtaiset suoritemäärät palveluittain ja kunnittain on saatu kuntalaskutustilastoista. Palvelujen kuntalaskutuksen perusteella laskettiin kuntien maksuosuudet nettovuosikustannuksista seuraavasti: Kunnan maksuosuus palvelun kustannuksista ( /v) = palvelun toteutuneet nettokustannukset ( /v) * kunnan kuntalaskutuksen osuus palvelun koko kuntalaskutuksesta (%) Harjavallan, Kokemäen ja Nakkillan terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin niiden yhteenlaskettua kuntalaskutusta Eurajoen ja Luvian terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin sen niiden yksiköiden omaa kuntalaskutusta Kuntien asukaskohtaiset kustannukset saatiin jakamalla kuntien maksuosuudet niiden asukasmäärällä. PALVELUJEN KUSTANNUSLASKENTA ( /v) + TUOTOT + Kaikki tuotot (pl. jäsenkuntien maksuosuuksia ja myyntituloja muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä) - BRUTTOKUSTANNUKSET - Henkilöstö / ostopalvelusopimus Yksikön henkilöstökustannukset ja lääkäriostopalvelut Ostopalvelusopimuksen kustannukset (Eurajoki) - Hoitopalvelut ja tarvikkeet Hoitopalvelut ja tarvikkeet (pl. lääkäriostopalvelut, ostot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, ostot yksityisiltä tutkimuslaitoksilta sekä ilmaisjakelutarvikkeet) Muut palvelut (esim. kuljetus- ja ateriapalvelut) - Yksikön tila- ja toimistokustannukset Kiinteistö ja puhtaanapito Koneet ja kalusto Toimisto- ja muut kustannukset - Yhteiset palvelut (vyörytettiin liitteen 6 mukaisesti) Huollon palvelut (kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, varastopalvelut) Ravintohuolto Henkilöstöhallinto Toimisto-, atk- ja muut hallinnon palvelut Luottamuselinhallinto = NETTOVUOSIKUSTANNUKSET *) Ostopalvelukustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa kustannuslaskennassa. 4

13 1.3 YHTEISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN VYÖRYTYS Yksiköiden tuotekustannuksiin vyörytettiin kuntayhtymän huollon, hallinnon ja talouden palvelujen nettokustannukset (kuva 2). Näiden yhteisten palvelujen nettokustannukset olivat yhteensä noin 4, miljonaa euroa vuonna 216. Kustannukset ovat pysyneet lähes samoina vuosien ajan. Vyörytyksistä noin 6% kohdistuu avohoitoon, 3% koti- ja laitoshoitoon ja 1% erityispalveluille. Vyörysten jakamisen perusteena käytettiin yksiköiden bruttokustannuksia vuonna 215. Vuoden 216 vyörytysten perusteeksi valittiin yksiköiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannukset, sillä ne kuvaavat yksiköiden vertailtavuutta paremmin. Vyörytyksessä suurin osa kiinteistöhuollon kustannuksista kohdistui Harjavallan terveysaseman palveluille. Kiinteistöhuollon lämmitys-, sähkö- ja vesikulut sekä poistot kohdistettiin vain Harjavallan terveysaseman palveluille. Siivouspalvelut kohdistuivat vain Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemille. Varastopalvelut kohdistettiin avo-, koti- ja laitoshoidon palveluille. Ravintohuollon kustannukset kohdistuivat Harjavallan vuodeosaston lisäksi kuntayhtymän oman tuotannon yksiköille. Taloushallinnon ja ICT-palvelujen kustannukset kohdistettiin eri palveluille niiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannusten suhteessa. Poikkeuksena ICT-palvelujen osalta olivat hammashuollon palvelut. Niille vyörytettiin vähemmän kustannuksia, koska osa ICT-kuluista oli kirjattuna hammashuollon kustannuspaikoille. Taloushallinnosta eriteltiin henkilöstöhallinnon kulut, mitkä kohdistuivat vain kuntayhtymän oman tuotannon yksiköille. Tarkemmat laskelmat vyörytyksistä eri palveluille terveysasemittain on esitetty liitteessä 6. 1 /v Kiinteistöhuolto ja varastopalv. Vyörytettävät nettokustannukset Siivouspalvelut Ravintohuolto ICT-palvelut Taloushallinnon palvelut /v Vyörytykset terveysasemittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 2. Vyörytettävät nettokustannukset ja niiden jakautuminen terveysasemittain v

14 2. KUSTANNUSLASKENTA PALVELUYKSIKÖITTÄIN 2.1 AVOHOIDON PALVELUT LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO- JA NEUVOLATOIMINTA Lääkärin vastaanoton kustannuslaskennan tulokset (lääkärien ja hoitajien suoritteet eli käynnit ja konsultaatiot, nettokustannukset ja nettosuoritekustannukset) terveysasemittain on esitetty taulukossa 1 ja neuvolatoiminnan taulukossa 2. Kuntayhtymän iltapäivystys (klo 16-21) on keskitetty Harjavallan pääterveysasemalle, joten sen kustannukset ja suoritteet lisättiin Harjavallan lääkärin vastaanoton lukuihin. Kuvissa 3-4 on esitetty lääkärien ja hoitajien suoritteet kunnittain ja terveysasemittain. Kuvissa 5-6 on esitetty kuntien maksuosuudet sekä asukaskohtaiset kustannukset. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Lääkärien ja hoitajien suoritteet (kpl/v) Nettokustannukset (1 /v) NEUVOLATOIMINTA Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Lääkärien ja hoitajien suoritteet (kpl/v) Nettokustannukset (1 /v) Keskim. nettosuoritekust. ( /suorite) Keskim. nettosuoritekust. ( /suorite) Taulukko 1. Lääkärin vastaanoton kustannuslaskennan tulokset. Taulukko 2. Neuvolatoiminnan kustannuslaskennan tulokset. Eurajoen neuvolatoiminnassa on mukana myös lääkärin suoritteita ja kustannuksia. Kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa ne ovat lääkärin vastaanotossa. 6

15 Lääkärien suoritteet terveysasemittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hoitajien suoritteet terveysasemittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 3. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan lääkärien ja hoitajien suoritteet terveysasemittain Lääkärien suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Hoitajien suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Kuva 4. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan lääkärien ja hoitajien suoritteet kunnittain. 7

16 Lääkärin vastaanoton maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Neuvolatoiminnan maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Kuva 5. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan maksuosuudet (1 /v) kunnittain. /asukas Lääkärin vastaanoton kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim /asukas Neuvolatoiminnan kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 6. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 8

17 2.1.2 HAMMASHUOLTO HAMMASHUOLTO Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Käynnit terveysasemittain Nettokustannukset (1 /v) Nettosuoritekust. ( /käynti) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 7. Hammashuollon käynnit kunnittain. Taulukko 3. Hammashuollon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Nettokustannusten ja samalla myös suoritekustannusten laskuun ovat vaikuttanut lääkäriostopalvelujen vähentyminen kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa Hammashuollon käynnit Muut kunnat Hammashuollon maksuosuudet (1 /v) Hammashuollon kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 8. Hammashuollon maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 9. Hammashuollon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 9

18 2.1.3 PERUSTERVEYDENHUOLLON ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT PERUSTERV.HUOLLON ERIKOISSAIRAANHOITO Kustannuslaskenta Nettokust. (1 /v) Suoritteet (kpl/v) / suorite Nettokust. (1 /v) Suoritteet (kpl/v) / suorite Julkinen palvelutuotanto Erikoislääkärit (pl. geriatria) Geriatria Asiantuntijahoitajat Erikoislääkärit / Eurajoen ta KAIKKI YHTEENSÄ Taulukko 4. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon suoritekustannuslaskenta. Julkisen palvelutuotannon erikoislääkäripalveluista geriatrian suoritekustannukset laskettiin erikseen, sillä suurin suoritteista on ollut konsultaatioita. Maksuosuuksissa ei ole mukana Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjausta, vaan se on eritelty muiden palvelujen maksuosuuksiin (taulukko 13) Erikoissairaanhoidon suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 1. Erikoissairaanhoidon suoritteet kunnittain. Muut kunnat Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon maksuosuudet Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 11. Palvelujen maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 12. Palvelujen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 1

19 2.1.4 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLTO Kustannuslaskenta /v /käynti keskim. /v /käynti keskim. Tuotot , ,5 Kustannukset , ,6 Työterveyshuolto , , Laboratorio , ,45 Röntgen , ,15 NETTOKUSTANNUKSET , ,55 KÄYNNIT Taulukko 5. Työterveyshuollon suoritekustannuslaskenta. Työterveyshuolto tuottaa palveluja alueen yrityksille, yksityisille yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Vuosina yksikön kustannukset ovat olleet lähes samat, mutta suoritteiden määrä on kasvanut, joten keskimääräisen suoritteen hinta on laskenut 97 eurosta 81 euroon. Työterveyshuollossa tuotetaan useita erilaisia tuotteita, joten se vaikuttaa keskimääräisen hinnan vaihteluun. Työterveyshuoltoon laskettiin mukaan myös yksikön asiakkaiden käyttämät laboratorio- ja röntgentoiminnan palvelut, joiden työterveyshuoltoon kohdistuvat kustannukset vuositasolla olivat noin 1.. Jakamalla vuosikustannukset saatiin hoidollisten tukipalvelujen suoritekohtaisiksi kustannuksiksi keskimäärin 1 euroa/ työterveyshuollon käynti Työterveyshuollon käynnit Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Kuva 13. Työterveyshuollon käynnit kunnittain. 11

20 2.1.5 FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta ja Kokemäki Luvia Eurajoki Yhteensä Avohoidon käynnit ja ryhmät Avohoidon nettokustannukset (1 /v) Keskim. nettosuoritekust. ( /käynti tai ryhmä) Fysioterapian avohoidon suoritteet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 14. Fysioterapian avohoidon suoritteet kunnittain. Muut kunnat Taulukko 6. Fysioterapian suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Harjavallan yksikkö tuottaa palvelut Nakkilaan. Avohoidon palveluiden lisäksi Harjavallan fysioterapian kustannuksia siirtyi laitoshoidon ja ortopedian palveluille sekä kuntoutuksen ostopalveluihin (taulukko 13). Fysioterapian maksuosuudet avohoidossa Fysioterapian kustannukset avohoidossa/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 15. Fysioterapian maksuosuudet (1 /v) kunnittain avohoidossa Kuva 16. Fysioterapian asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 12

21 2.1.6 LABORATORIOTOIMINTA LABORATORIOTOIMINTA Kustannuslaskennan tulokset Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan ta Avohoito Laitoshoito Työterv.- huolto Yht. Luvian ta Eurajoen ta Käynnit Nettokustannukset (1 /v) Keskim. nettosuoritekust. ( /avohoidon käynti) Yht Eurajoki Laboratoriokäynnit Luvia Kuva 17. Laboratoriotoiminnan käynnit (lähetteet). Nakkila Harjavalta Kokemäki Laitoshoito Työterv.- huolto Taulukko 7. Laboratoriotoiminnan suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Laboratoriopalveluita tuotettiin kaikilla terveysasemilla, mutta Nakkilan terveysasemalla oli vain näytteenotto ja näytteiden analysointi tapahtui Harjavallassa. Satakunnan sairaanhoitopiiriin liikelaitos SataDiag tuotti laboratoriopalvelut Luvialla ja Eurajoella. Laboratoriotoiminnan maksuosuudet (1 /v) Laboratoriotoiminnan kustannukset avohoidossa /asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 18. Laboratoriotoiminnan maksuosuudet (1 /v). Kuva 19. Laboratoriotoiminnan asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 13

22 2.1.7 RÖNTGENTOIMINTA RÖNTGEN Kustannuslaskennan tulokset Harjavallan terveysasema Avohoito Laitoshoito Työterv.- huolto Julkiset yhteensä Avohoito/ Eurajoki Kaikki yhteensä Käynnit Nettokustannukset (1 /v) Nettosuoritekust. ( /avohoidon käynti) Röntgenkäynnit Luvia Nakkila Kuva 2. Röntgentoiminnan käynnit (lähetteet). Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Laitoshoito Työterv.-huolto Taulukko 8. Röntgentoiminnan suoritekustannuslaskenta. Julkisen palvelutuotannon röntgentoiminta järjestettiin ostopalveluna Terveystalolta välisenä aikana. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana röntgenin ostopalveluja (n. 55. vuonna 216) liikkuvalta magneettikuvausyksiköltä, vaan ne eritelty muiden palvelujen maksuosuuksiin (taulukko 13) Röntgenin maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Laitoshoito Työterveysh Röntgenin kustannukset avohoidossa/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 21. Röntgenin maksuosuudet (1 /v). Kuva 22. Röntgen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 14

23 2.2 KOTI- JA LAITOSHOITO KOTIHOITO KOTIHOITO Kustannuslaskennan tulokset Terveysasemat Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Eurajoki Yhteensä Käynnit terveysasemittain Nettokustannukset (1 /v) Nettosuoritekust. ( /käynti) Kotihoidon käynnit Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Muut kunnat Kuva 23. Kotihoidon käynnit kunnittain. Luvialla kotisairaanhoito oli kunnan omaa toimintaa. Eurajoen suoritemäärien kertymiseen vaikuttivat palvelutuottajien erilaiset käytänteet mm. lääkejaossa. Taulukko 9. Kotihoidon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Kotisairaalatoiminta on käynnistynyt vuosien aikana. Kotihoidon ilmaisjakelutarvikkeita ei laskettu mukaan kustannuksiin ja maksuosuuksiin vaan ne eriteltiin laskennassa muihin palveluihin (taulukko 13). Kotihoidon maksuosuudet Kotihoidon kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KSTHKY keskim Kuva 24. Kotihoidon maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 25. Kotihoidon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 15

24 2.2.2 LAITOSHOITO LAITOSHOITO Vuodeosastot Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta Kokemäki Julkiset yhteensä Hoitovuorokaudet Nettokustannukset (1 /v) Nettosuoritekust. ( /vrk) kpl/v Hoitovuorokaudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 26. Laitoshoidon hoitovuorokaudet kunnittain. Muut kunnat Taulukko 1. Laitoshoidon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Laitoshoidon palvelukokonaisuus on muuttunut pitkäaikaishoidosta akuuttiin vuodeosastohoitoon vuosien aikana. Näiden vuosien aikana on suljettu sekä Harjavallan terveysaseman pitkäaikaisosasto että Kokemäen terveysaseman vuodeosasto. Kuntayhtymän vuodeosastolla on nykyisin 4 hoitopaikkaa. Hoitopäivien määrä on laskenut lähes 7.5 vuorokaudella viimeisen neljän vuoden aikana. Laitoshoidon maksuosuudet Laitoshoidon kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KSTHKY keskim Kuva 27. Laitoshoidon maksuosuudet kunnittain (1 /v). Kuva 28. Laitoshoidon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain kunnittain. 16

25 2.3 PSYKOSOSIAALISET JA SOSIAALIPALVELUT PSYKOSOSIAALISET PALVELUT PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Kustannuslaskenta Psykososiaaliset palvelut Psykologipalvelut Perheneuvola Puheterapia Kuntoutussuunn. Kaikki yhteensä Suoritteet Nettokustannukset (1 /v) Taulukko 11. Psykososiaalisten palvelujen kustannuslaskenta. Psykososiaaliset palvelut sisältävät psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- ja kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut. Palvelujen suoritemerkintöjen perusteet muuttuivat vuonna 216 ja tämän vuoksi suoritemäärät ovat kasvaneet vuodesta 215. Psykososiaalisten palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli 85 vuonna 216. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana kuntoutuksen ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan ne on huomioitu maksuosuuksien vertailussa muissa palveluissa (taulukko 13). Kuntoutussuunnittelun maksuosuudet vuosina jaettiin samassa suhteessa kuin vuonna 216. Aikaisemmin kustannusten jakamisen perusteena on käytetty kuntien asukasmääriä. Psykososiaalisten palvelujen maksuosuudet Psykososiaalisten palvelujen kustannukset ( /asukas) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 29. Maksuosuudet kunnittain (1 /v). Kuva 3. Asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 17

26 2.3.2 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluja ovat lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä lastenvalvonnan palvelujen maksuosuudet Kuntien maksuosuudet saadaan toteutuneiden ostopalvelukustannusten perusteella. Palvelujen ostohin lisätään yksikön hallinnoliset kulut sekä yhteiset vyörytettävät kustannukset. Liitteessä 5 on esitetty eri sosiaalipalvelujen kustannukset kunnittain v Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 31. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä lastenvalvonnan palvelujen maksuosuudet (1 /v). Vammaispalvelujen maksuosuudet Sosiaalipalvelujen kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Kuva 32. Vammaispalvelujen maksuosuudet (1 /v). Kuva 33. Sosiaalipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 18

27 3. KUSTANNUSLASKENNAN TULOKSET 3.1 SUORITEKUSTANNUSLASKENTA Kustannuslaskenta toteutettiin suoritekustannuslaskentana kuntalaskutus- ja tuloslaskelmatietojen perusteella palveluittain. Palveluyksikön keskimääräiset suoritekohtaiset nettosuoritekustannukset saatiin jakamalla nettovuosikustannukset yksikön suoritemäärällä. Liitteissä 1-5 on esitetty palvelujen vuoden 216 suoritemäärät. Taulukossa 12 on esitetty suoritekustannuslaskennan tulokset sekä kuntalaskutushinnat palveluittain. Vuoden 216 laskennan perustiedot: Kuntayhtymän tuotot olivat kokonaisuudessaan 31,4 milj. euroa ja kustannukset 29,3 milj. euroa Tuotot kasvoivat noin 1,5 milj. euroa, joista kuntalaskutuksen osuus oli noin 1, milj. euroa, verrattuna vuoteen 215 Henkilöstökustannukset pienenivät noin,5 milj. euroa, mihin vaikuttivat talouden tasapainottamissuunnitelman mukaiset henkilöstön talkoovapaat, sekä asiakas- ja lääkäripalvelujen ostot vähenivät noin 25. verrattuna vuoteen 215 Vuonna 215 kirjattiin 85. luottotappioita vuosilta 29-1 ja vuonna 216 kirjattiin 4. vuosilta Terveydenhuollon suoritteita kuntalaskutettiin kpl vuonna 215 ja kpl vuonna 216 (liite 1), joten talkoovapaista huolimatta suoritemäärät kasvoivat erityisesti vastaanottotoiminnassa. Vyörytysten lähtökohtana olivat palveluyksiköiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannukset. Edellisenä vuonna käytettiin lähtökohtana bruttokustannuksia. Nettovuosikustannusten laskennassa oli mukana yksikön tuotot ilman kuntalaskutustuottoja, yksikön kustannukset sekä sille vyörytetyt yhteiset palvelut (liite 6). Yksikön kustannuksista oli vähennetty ostot muilta terveysasemilta, ostot yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ilmaisjakelutarvikkeet sekä ostopalvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Muita ostopalveluita olivat mm. liikkuvan magneettikuvaus- ja kuntoutuspalvelut sekä Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjaus. Nämä muut palvelut on lisätty kuntien maksuosuuksiin taulukossa 13. Suoritekustannuslaskennan keskeiset tulokset ja laskennassa huomioituja seikkoja olivat: Lääkärin vastaanoton lääkärien ja hoitajien suoritteita oli yhteensä noin 9. kpl/v. Harjavallan terveysaseman lääkärin vastaanotto sisälsi myös iltapäivystyksen kustannukset ja suoritteet. Neuvolatoiminnassa suoritteita oli noin 34. kpl/v. Eurajoen neuvolatoiminnassa on myös mukana lääkärin suoritteita ja kustannuksia. Kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa ne ovat lääkärin vastaanotossa. Palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli noin 53 vuonna 216 ja 58 vuonna 215. Kuntayhtymän oma tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 52 ja yksityisen 56. Vastaanottotoiminnan kuntalaskutushinnat vaihtelevat välillä

28 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon suoritekustannukset laskettiin erikoislääkärien ja asiantuntijahoitajien vastaanotoille. Erikoislääkärien laskennassa eriteltiin geriatrian vastaanotto, jossa suurin osa suoritteista on konsultaatioita. Suoritteiden määrä oli 16. kpl v. 216 ja 13.9 kpl v Määrän nousuun on vaikuttanut geriatrisen sairaanhoitajan palveluiden siirtyminen erikoissairaanhoidon palveluryhmään. Eurajoen lääkäripalveluiden suoritemäärät ovat myös nousseet 58 käynnistä yli 8 käyntiin. Vuonna 216 erikoislääkärien keskimääräinen suoritekustannus oli 152 (oma palvelutuotanto 145 ja yksityinen 162 ). Asiantuntijahoitajan keskimääräinen suoritekustannus oli 78 ja geriatrian 52. Kuntalaskutushinnat vaihtelevat välillä Hammashuollossa nettokustannukset ovat laskeneet ja suoritemäärät ovat säilyneet lähes samoina, jolloin palvelun suoritekustannus on keskimäärin 86 vuonna 216, kun se oli 1 vuonna 215. Kustannusten laskuun ovat vaikuttaneet lääkäriostopalvelujen vähentyminen. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 96 ja yksityisen 74. Peruskäynnin kuntalaskutushinta oli 96,4 ja suukirurgiakäynnin 145. Fysioterapiapalveluissa laskettiin tuotekohtaiset kustannukset kohdistamalla henkilöstö- ja muut resurssit tuotteittain, joita olivat avohoidon peruskäynti, kotikäynti sekä fysioterapian ryhmä. Näiden lisäksi Harjavallan fysioterapian kustannuksia siirtyi laitoshoitoon, ortopediaan sekä kuntoutuksen ostopalveluihin. Avohoidon tuotteiden keskimääräiseksi suoritekustannukseksi saatiin 63. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 65 ja yksityisen 58. Käynnin kuntalaskutushinta oli 37,34 ja konsultaation 2,54 vuonna 216. Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemien laboratorio- ja röntgentoiminnan kustannukset kohdistettiin avohoidolle, laitoshoidolle ja työterveyshuollolle niiden suoritemäärien suhteessa. Röntgentoiminnan kustannuksista on eritelty ostopalvelut liikkuvalta magneettikuvausyksiköltä muihin palveluihin. Toiminnan muut ostopalvelut yksityisiltä (esim. lausunnot) sisältyvät suoritekustannuksiin. Laboratoriotoiminnan keskimääräinen suoritekustannus oli noin 27 ja röntgentoiminnan 36 vuonna Palvelujen kuntalaskutushinta oli 37,34 /käynti. Laboratoriotoiminnassa kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 25 ja yksityisen Luvialla 15 ja Eurajoella 48. Röntgentoiminnassa kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 36 ja yksityisen Eurajoella 26 Kotihoidossa laskettiin kotisairaanhoidon ja kotisairaalan keskimääräinen käyntihinta, mikä oli 74 vuonna 216 ja 83 vuonna 215. Luvialla kotisairaanhoito oli kunnan omaa toimintaa. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 7 ja yksityisen 95. Eurajoen suoritemäärien kertymiseen vaikuttivat palvelutuottajien erilaiset käytänteet mm. lääkejaossa, jolloin sen nosti osaltaan keskimääräistä suoritekustannusta. Kotisairaanhoidon käynnin kuntalaskutushinta oli 7,82 ja kotisairaalakäynnin 85. Laitoshoidon palvelukokonaisuus on muuttunut pitkäaikaishoidosta akuuttiin vuodeosastohoitoon vuosien aikana. Hoitopäivien määrä on laskenut lähes 7.5 vuorokaudella viimeisen neljän vuoden aikana. Eurajoen kunta tuottaa vuodeosastohoitoa omana palvelunaan ja ostaa kuntayhtymältä hoitovuorokausia vain tarvittaessa. Vuodeosaston kustannuksiin lisättiin fysioterapia-, laboratorio- ja röntgentoiminnan kustannukset palvelujen käytön perusteella. Vuonna 216 hoitopäivän nettokustannukset olivat keskimäärin 224 euroa (241 v. 215). 2

29 Psykososiaaliset palvelut sisältävät psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- ja kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut. Palvelujen suoritemerkinnät muuttuivat vuonna 216 ja tämän vuoksi suoritemäärät ovat kasvaneet vuodesta 215. Suoritteita ovat käynnit ja konsultaatiot sekä kuntoutussuunnittelun työryhmät. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana kuntoutuksen ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan ne on siirretty muihin palveluihin. Psykologisten palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli 85 vuonna 216. Käynnin kuntalaskutushinta oli 77 ja konsultaation 45. KSTHKY Nettosuoritekustannukset 216 Suoritehinnat 216 Nettosuoritekustannukset 215 Suoritehinnat 215 Palvelujen keskimääräiset suorite-kustannukset ja kuntalaskutuksen suoritehinnat Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Käynnit Keskim. suoritekust. Konsultaatiot Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Lääkärin vastaanotto ja neuvola Lääkärit / peruskäynti 19,47 6,2 12,57 56,5 Lääkärit / laaja käynti 163, 158,9 Asiantuntijahoitajat 66,78 43,5 54,7 41,2 Hoitajat 37,34 2,54 38,29 36,9 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito Erikoislääkärit (pl. geriatria) ,24 72, ,33 69, Geriatria ,24 72, ,33 69, Asiantuntijahoitajat ,78 43, ,7 41,2 Hoidolliset tukipalvelut Fysioterapia ,34 2, ,29 36,9 Laboratorio , ,29 Röntgen (sis.ostopalvelut) , ,29 Hammashuolto Peruskäynti , ,86 Suukirurgia 145, Kotihoito Kotisairaanhoito 7,82 37,8 67,8 36,9 Kotisairaala 84,48 41,2 89,38 41,7 Laitoshoito Hoitoisuusluokka 1 214,2 26,7 Hoitoisuusluokka 2 251,6 Hoitoisuusluokka 3 292,8 Psykososiaaliset palvelut 85 76,79 45,4 Käynnit Keskim. suoritekust. Konsultaatiot Taulukko 12. Palvelujen suoritekustannukset sekä kuntalaskutuksen suoritehinnat vuosina

30 3.2 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kuvassa 37 on esitetty kuntien maksuosuudet kaikista nettokustannuksista vuosina Kuntien maksuosuudet eri palveluille laskettiin seuraavasti: Kunnan maksuosuus palvelun kustannuksista ( /v) = palvelun toteutuneet nettokustannukset ( /v) * kunnan kuntalaskutuksen osuus palvelun koko kuntalaskutuksesta (%). Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin niiden yhteisiä kuntalaskutustietoja. Eurajoen ja Luvian terveysasemien maksuosuuksien laskennassa niiden omia kuntalaskutustietoja. Kuntien maksuosuudet palvelujen nettokustannuksista on esitetty taulukoissa 13 ja 14. Vertailtaessa maksuosuuksia sekä myös seuraavan kappaleen asukaskohtaisia kustannuksia kunnittain on huomioitava seuraavia kuntakohtaisia erityispiirteitä: Eurajoki: o o 1 /v Kuntien maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 37. Kuntien maksuosuudet nettokustannuksista v Eurajoen kunnan asukkaat käyttävät vain vähäisessä määrin tai ei ollenkaan seuraavia kuntayhtymän palveluita: laitoshoito, kuntayhtymän iltapäivystys, psykologi-, perheneuvola- ja A-klinikkapalvelut. Kunta tuottaa omana palvelunaan vuodeosastohoitoa ja kuntayhtymälle tulee asiakkaita vain, mikäli kunnan oma osasto on täynnä, näin ollen asukaskohtaiset kustannukset kuntayhtymän laitoshoidon palvelujen osalta ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden kuntien. Erikoissairaanhoidon psykiatrian ja sisätautien palvelujen käytön määrä näyttää pienemmältä kuin muiden kuntien asukaskohtaisen laskennan mukaan. Käytännössä se on Eurajoella laskennassa saatua tulosta suurempi, koska kuntayhtymän omaan palvelutuotantoon on laskettu mukaan myös asiantuntijahoitajien kustannukset. Eurajoella vastaavat asiantuntijahoitajien kustannukset ovat lääkärin vastaanoton kustannuksissa. Muut kunnat Harjavalta ja Nakkila ostavat kuntayhtymältä kaikki sen tuottamat palvelut. Kokemäki ostaa kuntayhtymältä lähes kaikki palvelut paitsi ei koulupsykologi-, A-klinikka- ja perheneuvolapalveluita. Luvia ostaa kuntayhtymältä lähes kaikki palvelut paitsi ei kotisairaanhoitoa. Lisäksi kunnan asukkaat käyttävät vain vähäisessä määrin kuntayhtymän iltapäivystystä. 22

31 KSTHKY Kuntien maksuosuudet (1 /v) palveluittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Avohoito (pl. hammashuolto) Lääkärin vastaanotto ja iltapäivystys Neuvola Fysioterapia Laboratorio Röntgen Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito Sisätaudit ja Valtimo-projekti Psykiatria Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Geriatria Neurologia Ortopedia Eurajoen esh:n palvelut Hammashuolto Koti- ja laitoshoito Vuodeosasto Kotihoito Muut palvelut Käynnit muissa terveyskeskuksissa Tutkimuspalvelujen ostot yksityisiltä Ilmaisjakelutarvikkeet Kuntoutus- ja muiden palvelujen ostot TERVEYDENHUOLLON PALVELUT YHTEENSÄ Kuntien prosentuaalinen osuus terveydenhuollon kustannuksista 17% 27% 28% 9% 17% 98% 2% 1% 17% 28% 27% 9% 17% 98% 2% 1% Taulukko 13. Kuntien maksuosuudet (1 /vuosi) palveluyksiköittäin terveydenhuollon palveluissa vuosina

32 KSTHKY Kuntien maksuosuudet (1 /v) palveluittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Lastenvalvonta Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Mielenterveyskuntotujien asumispalvelut Päihdekuntoutujien asumispalvelut Muut palvelut Vammaispalvelut Asumispalvelut Palveluasuminen kotona Avustajatoiminta Kuljetuspalvelut Muut vammaispalvelut SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ Psykososiaaliset palvelut Psykologipalvelut Perheneuvola Puheterapia Kuntoutussuunnittelu ja -ohjaus ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ Kuntien prosentuaalinen osuus erityispalvelujen kustannuksista 16% 32% 28% 9% 15% 1% % 1% 16% 29% 29% 9% 18% 1% % 1% KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ Kuntien prosentuaalinen osuus kustannuksista 17% 28% 28% 9% 17% 98% 2% 1% 16% 28% 28% 9% 17% 99% 1% 1% Taulukko 14. Kuntien maksuosuudet ( /vuosi) palveluyksiköittäin psykososiaalissa ja sosiaalipalveluissa sekä kaikki palvelut yhteensä vuosina

33 3.3 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET KUNNITTAIN Kuvassa 38 on esitetty kuntien asukaskohtaiset kustannukset kaikista kustannuksista vuosina Asukaskohtaiset kustannukset on laskettu jakamalla saadut kuntien maksuosuudet nettokustannuksista niiden asukasluvulla (kuva 39). Kuntien väliseen kustannuseroon vaikuttaa mm. väestön sairastavuus sekä kuntayhtymältä ostettava palvelupaketti. Esimerkiksi Eurajoen kunta tuottaa vuodeosastopalvelut omana toimintanaan ja ostaa kuntayhtymältä hoitovuorokausia vain tarvittaessa. /asukas Kuntien asukaskohtaiset kustannukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim Jäsenkuntien väestömäärä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 38. Asukaskohtaiset kustannukset kunnittain vuosina Kuva 39. Jäsenkuntien asukasmäärä v (Lähde: THL / Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ). Kuntien asukaskohtaiset kustannukset palveluittain vuosina on esitetty taulukossa

34 KSTHKY Kuntien asukaskohtaiset kustannukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Avohoito (pl. hammashuolto) Lääkärin vastaanotto ja iltapäivystys Neuvola Fysioterapia Laboratorio Röntgen Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito Hammashuolto Koti- ja laitoshoito Vuodeosasto Kotihoito Muut palvelut AVO-, LAITOS- JA KOTIHOIDON PALVELUT YHTEENSÄ Lastenvalvonta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Mielenterveyskuntotujien asumispalvelut Päihdekuntoutujien asumispalvelut Muut palvelut Vammaispalvelut Asumispalvelut Palveluasuminen kotona Avustajatoiminta Kuljetuspalvelut Muut vammaispalvelut SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ Psykososiaaliset palvelut ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ KSTHKY keskim. KUNTIEN KUSTANNUKSET / ASUKAS YHTEENSÄ Taulukko 15. Kuntien asukaskohtaiset kustannukset ( /asukas) palveluittain vuosina (KSTHKY keskimäärin = palvelun kustannukset jäsenkunnille yhteensä / koko kuntayhtymän asukasmäärä). 26

35 3.4 TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kustannuslaskentaprojektin tavoitteena oli selvittää eri palvelujen suoritekustannukset ja kuntien asukaskohtaiset kustannukset vuonna 216 sekä samalla verrata niitä vuosien kustannuslaskennan tuloksiin. Palvelujen kustannuslaskenta perustuu kuntayhtymän tuloslaskelmatietoihin sekä palvelujen kuntalaskutustilastoihin. Kustannuslaskentaprojektin keskeiset johtopäätökset ja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet: Palvelujen suoritekustannuslaskennan avulla seurattiin kustannusten kehittymistä vuositasolla sekä verrattiin eri terveysasemien kustannuksia toisiinsa. Kaikissa avohoidon palveluissa oli jonkin verran eroja kuntayhtymän julkisen ja Eurajoen yksityisen palvelutuotannon suoritekustannusten välillä. Suurimmat erot olivat hammashuollossa, kotihoidossa ja laboratoriotoiminnassa. Terveysasemakohtaisia eroja saattavat aiheuttaa mm. erilaiset toimintaprosessit. Vastaanottotoiminnan keskimääräisen suoritekustannusten alenemiseen vaikuttivat sekä suoritemäärien kasvaminen että talouden tasapainottamissuunnitelman avulla vähentyneet henkilöstökustannukset. Vuoden 215 laskennassa eriteltiin ostot muilta terveysasemilta sekä yksityisiltä tutkimuslaitoksilta palveluyksiköiden suoritekustannusten laskennassa. Vuoden 216 laskennassa näiden lisäksi eriteteltiin ilmaisjakelutarvikkeet sekä ostopalvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mikä saattaa osittain muuttaa edellisen vuoden laskennan tuloksia. Muita ostopalveluita olivat mm. liikkuvan magneettikuvaus- ja kuntoutuspalvelut sekä Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjaus. Asukaskohtaisten kustannusten avulla seurattiin kuntien palvelurakenteiden muutoksia vuositasolla. Asukaskohtaiset kustannuserot johtuvat osittain kuntien erilaisista kuntayhtymältä ostettavien palvelujen kattavuudesta. Kuntien palvelurakenteen vertailukelpoisuuden vuoksi laskennassa tulisi olla mukana myös kuntien vastaava oma palvelutuotanto. Lisäksi samalla olisi hyvä vertailla kuntayhtymän palvelutuotannon vaikuttavuutta erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Psykososiaalisten palvelujen kuntalaskutuksen suoritehintojen perusteet muuttuivat vuonna 216 aikana. Palvelujen kuntalaskutus perustuu nykyisin suoritteiden samoihin hintoihin, kun aikaisemmin kaikilla ryhmän palveluilla oli omat erilliset kuntalaskutushintansa. Kirjanpidollisesti psykososiaalisten ja sosiaalipalvelujen sisältämillä palveluilla - psykologi-, perheneuvola-, puheterapia-, kuntoutussuunnittelu-, lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut - on kaikista omat tulosyksikkönsä kirjanpidossa Erityispalveluissa. Taloudellisen seurannassa Psykososiaaliset palvelut ja Sosiaalipalvelut muuttuisivat Erityispalvelujen tulosyksiköiksi. Samalla niiden sisältämät palvelut muuttuisivat tulosyksiköistä kustannuspaikoiksi uusien tulosyksiköiden alle. 27

36 Aikaisempien projektien haastena on ollut suoritetietojen kerääminen erilaisista tilastoista, joten vuosien projekteissa tavoitteena oli suoritetietojen seurannan kehittäminen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluissa: o Terveydenhuollon palvelujen kuntalaskutuksen seurantaohjelman avulla voidaan kuukausittain seurata eri yksiköiden suoritemääriä ja kuntalaskutusta palveluittain ja kunnittain. Raporttien avulla seurataan lääkäri- ja hoitajakäyntejä sekä kaikkia terveydenhuollon suoritteita sekä kunnittain että terveysasemittain (liitteet 1-4). Lisäksi ohjelmasta saadaan laskutusraportti kuukausittain jäsenkunnille. o Sosiaalipalvelujen kuntalaskutuksen seurantaohjelma tuottaa kuukausittain kuntalaskun liitteen, jossa on eriteltynä ostopalveluiden kustannukset sekä yhteiset ja vyörytettävät kustannukset kunnittain. Lisäksi ohjelmasta saadaan yhteenvetotilasto (liite 5), jossa on kustannusten lisäksi suoritemäärät. o Tämän projektissa tehtiin tarvittavia muutoksia edellisenä vuonna kehitettyihin ohjelmiin (esim. kuntarakenteen muutosten huomioiminen). Suoritetietojen seurannan kehittämisen lisäksi projektissa jatkettiin tuotteistamista viime vuoden projektin mukaan. Projektin aikana tarkasteltiin ravintohuollon ja hammashuollon palveluita sekä laskettiin fysioterapiapalvelujen kustannukset edellisen vuoden tuotteistamisen avulla. Laskennan perusteella hinnoittelumuutoksia tulisi tehdä sekä fysioterapia- että ravintohuollon palveluihin. Tulevaisuuden yhtenä kehittämiskohteena kustannuslaskennan osalta on muiden yksiköiden palvelujen tuotteistaminen, minkä avulla voidaan kehittää palveluprosessia sekä samalla valmistautua Satasoten toimintamalleihin. Tuotteistamisen avulla voidaan kohdentaa tarkemmin kustannuksia palveluille sekä samalla käyttää sitä palvelujen hinnoittelun perustana. 28

37 TALOUSARVIO 218 Toimintasuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 1. työversio

38 1 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän arvoperusta Vuoden 218 talousarvion painopisteet Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät Väestörakenne Terveysarojen vaikutus palvelujen kysyntään Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 216, talousarvio 217 ja 218 sekä arviot Virkojen ja toimien muutokset Yhteenvedot tehtäväalueittain Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Investoinnit... 2 Liitteet: Talousarvio 218/kuntien maksuosuudet vuoden 216 suoritetoteutumien perusteella Talousarvion tuloslaskelma

39 2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä oli yhteensä asukasta. Vuoden 217 alusta Eurajoki ja Luvia yhdistyivät uudeksi Eurajoen kunnaksi. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa myös terveydenhuoltolaissa mainittua erikoislääkärijohtoista toimintaa. Lisäksi kuntayhtymä järjestää osan jäsenkuntien sosiaalipalveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta) ja psykososiaalisia palveluja. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ylläpitää palvelutuotantonsa ydinosaamisalueilla nykyisessä laajuudessa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Poikkeuksena Eurajoen terveysasemien toiminta, jotka aiemman sopimuksen mukaisesti toteutetaan ulkoistettuna. 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta Oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä sekä ihmisläheisellä ja ammattimaisella johtamisella. Ammattitaito ja työnhallinta. Hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen 1.3 Vuoden 218 talousarvion painopisteet a. Asiakaspalvelun parantaminen ja hoitoketjujen tehostaminen Kuntayhtymä keskittyy nykyisen palveluvalikoimansa tuottamiseen asiakaslähtöisesti huomioimalla olemassa olevat taloudelliset voimavarat, väestön todelliset tarpeet sekä toimintaympäristön tulevat muutokset. Tehtäväalueiden toimintojen kehittämisen kärjet ovat: Avopalvelujen kehittäminen rajatun palvelun sote-keskustoimintaan. Tavoitteena on, että muutokset toteutetaan pääsääntöisesti ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, uusilla palvelutuotannon järjestämistavoilla sekä suunnitelmallisella, perustoiminnan tunnistetuista tarpeista lähtevällä sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämisellä asiakastyössä. Kotiin annettavien palvelujen onnistuminen edellyttää erittäin hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön yhteistyötä. Onnistuminen henkilöstöresurssien optimoinnissa on yksi tärkeä tekijä kokonaiskustannusten hallinnassa sekä työn sisällön kehittämisessä.

40 3 Koti- ja sairaalapalvelujen sisäistä painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin eli kuntouttavaa kotisairaalatoimintaa vahvistetaan. Osaston paikkalukua lasketaan siten, että tavoitteena on vuoden 218 aikana päästä 3 potilaspaikkaan. Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyönä otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä organisaatioriippumattomia lähipalveluja osana tulevaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää. Mittarit: valinnanvapaus tulijat/lähtijät; asiakaspalaute b. Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja henkilöstön muutostuki Sote-uudistuksessa on kysymys merkittävästä julkisen palvelutuotannon ja järjestämisvastuun muutoksesta. Sote-uudistuksen mukaisesti toiminta ja työntekijät tulevat siirtymään maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden palvelukseen. Muutoksessa olennaisinta on informoida henkilöstöä siten, että muutos toteutuu mahdollisimman suunnitellusti ja vaiheistetusti. Sote-uudistus koskee kaikkia; sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelutyöntekijöitä. Tuetaan henkilöstöä muutoksessa Tiedotetaan asioista riittävästi Pidetään yllä hyvää työnantaja imagoa Tuetaan henkilöstön hyvinvointia Tuetaan kuntayhtymän tehtävän mukaista henkilöstön osaamisen kehittämistä Mittarit: henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot, palaute c. Sote-valmistelu ja toteutus mahdollisten pilottien kautta Hallituksen linjausten mukaan nykyisten maakuntien pohjalta perustetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Satakunnassa organisoitumista jatketaan maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteisellä valmistelulla. Soten osalta substanssivalmisteluryhmät jatkavat valmistelua vuonna 218. Väliaikainen valmisteluelin valmistelee maakunnan sote-järjestämistä maakuntahallitukselle. Vuoden 218 merkittävin mahdollinen muutostekijä ja toiminnan painopiste on erityisesti valinnanvapauspilotit niiden toteutuessa. Satakunnan maakunta on hakemassa valinnanvapauspilottiin sekä henkilökohtaisen budjetoinnin että rajatun palvelun sote-keskusten osalta. Haku on käynnissä talousarviota valmistellessa eivätkä kunnat ja kuntayhtymät ole vielä antaneet päätöksiään valinnanvapauspilottiin osallistumisesta. Pilottien hallinnoinnista vastaa Satakuntaliitto. Erityisesti pilottien ja sote-uudistuksen osalta varaudutaan yhteistoimintalain 4 :n tarkoittamiin toimenpiteisiin. Satasote -organisoitumisen kautta kuntayhtymä on mukana useissa työtä tukevissa ja kehittävissä hankkeissa. Näitä ovat mm. Satalipake, Satakunto, Sataosaa, Satula -hankkeet. Lisäksi henkilöstön muutostuessa ollaan mukana mm. Kevan hankkeessa. Mittari: Satasoten piloteissa mukana oleminen ja valmistelutyössä mukana olevien määrä/kattavuus kuntayhtymässä

41 4 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät 2.1 Väestörakenne (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 675) 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Mm. Nakkilan lisääntyneen palvelun tarpeen taustalla on viitteitä osittain ikärakenteen muutoksesta selkeästi raskashoitoisemman väestönosan lisääntyessä. Terveyseroja talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sairastavuusindeksillä erityisesti kansantautien osalta. Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan kuntayhtymän alueella eniten esiintyneitä ja kustannuksia aiheuttavia sairauksia. Eurajoen sairastavuus eroaa selkeimmin kuntayhtymän muihin jäsenkuntiin verrattuna.

42 5 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 184) Mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta joudutaan resurssoimaan edelleen sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia voimavaroja maan ja Satakunnan keskiarvoa enemmän. Viimeisten vuosien panostus perusterveydenhuollossa erikoislääkärijohtoiseen toimintaan onkin vähentänyt huomattavasti jäsenkuntien kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Kuntayhtymän luoma toimintamalli tulee olemaan erityisen kustannusvaikutteinen tulevassa maakunnallisessa toimintajärjestelmässä. (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 1278)

43 6 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Keskeisenä tavoitteena on, että muutokset eri toimintayksiköissä voidaan pääsääntöisesti toteuttaa henkilöstöresursseja uudelleen kohdentamalla, toimintatapojen ja toiminnan sisällöllisten muutosten kautta sekä kehittämällä yksiköiden välistä yhteistyötä. Vastaanottotoiminnassa on henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa uudistamalla vähennetty turhia lääkärissäkäyntejä, hyödynnetty entistä tehokkaammin hoitajien osaamista, lisätty potilaiden omatoimista kotihoitoa ja kehitetty koko työyhteisöä. Työnjakoa on kehitetty niin, että monien pitkäaikaissairaiden kokonaishoito tai ainakin kontrollit on lääkärien suostumuksella siirretty lääkäreiltä asiantuntijahoitajille. Lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö ja tiimien erilaisen osaamisen hyödyntäminen ja tavoitteena entistä suunnitelmallisemman, kokonaisvaltaisemman ja yksilöllisemmän hoidon järjestäminen. Jatkossa voimavaroja tulee kohdistaa eniten hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten aktiiviseen tunnistamiseen sekä monisairaisiin ja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin kohdistuvaan asiakasvastaavatoimintaan. Omahoitoa tukevaa palvelua kohdennetaan tehokkaammin ja tarjotaan monimuotoisia omahoitoa tukevia palveluja (mm. ryhmävastaanotot, puhelinkontaktit, seurantakäynnit ja etäpalvelut). Tiimit toimivat yhteistyössä paitsi sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden myös muiden kunnan hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Avohuollon tehtäväalueella tulee panostaa erityisesti asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen, potilasohjauksen uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin. Monisairaat ja paljon palveluja käyttävät potilaat on tärkeä tunnistaa ja segmentoida omahoitaja/omalääkäripalvelun piiriin. Hoitoketjuja analysoimalla voidaan kehittää käyttäjäryhmittäin prosessien hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavia toimintamalleja. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on välttämätöntä varsinkin ikääntyvän väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistäminen sekä raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen. Sairaalaosaston toimintaa uudelleen kohdennetaan ja paikkalukua lasketaan. Tk-sairaalan paikkamäärä olisi tarkoitus alentaa 3 -paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirtää kotiin annettaviin palveluihin kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. Helmikuuhun 218 mennessä on tarkoitus saada tk-sairaalan potilaspaikat 35:een. Kesään 218 mennessä potilaspaikkoja pyritään vähentämään 3:een. Potilaspaikkojen vähentämisen mahdollistamiseksi on tärkeää lisätä kotisairaalan resursseja ja kehittää kotihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös tk-sairaalan kuntoutukseen ja tehotiimin kehittämiseen tulee panostaa. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden toimivuus vaatii sisäistä tehtäväjakoa, resurssien tarvepohjaista kohdentamista ja yhteistyötä vastaanottotoiminnan ja jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa. Jäsenkuntien vanhainkotien ja vanhusten palveluasumisen kliininen toimintavastuu on tehtäväalueella. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu työskentelevät yhteisissä toimistotiloissa sekä Pegasos mukana-järjestelmän ja mobiilissa saman toiminnan ohjauksen piirissä kaikissa jäsenkunnissa. Erityispalveluiden tehtäväalueella sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset erityispalvelut kehittävät keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Perhekeskusmalli otetaan osaksi kuntayhtymän organisoitumista lasten ja perheiden palveluissa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden työssä jaksamisen tukeminen tulee edelleen olemaan tärkeää. Varhaisen tuen -mallin ja korvaavan työn -mallin mukaisilla toimilla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja ja tukemaan työhön palaamista. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuoltoa toteutetaan kuntayhtymän omana toimintana.

44 Investointeihin (sisältää poistonalaiset, yli 25. :n kalustohankinnat) kuntayhtymä varaa vuonna Suurin investointi on pääterveysaseman piha-alueiden kunnostuksen viimeinen vaihe 13 (henkilökunnan parkkialue, asfaltointi pohjaustöineen sekä tarvittavat sadevesiputkistojen uusimiset). Paloilmoitinjärjestelmän päivitykseen varataan 6.. Kiinteistön kehittämiseen liittyviin vuosikorjauksiin varataan vuositasolla 3.. Terveydenhuollon kalustohankintoihin on varattu vuositasolla yhteensä 6.. Tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3stepvuokraussopimuksella Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 216, talousarvio 217 ja 218 sekä arvio 219 (vuoden 219 arvio tässä vaiheessa siltä pohjalta, että kuntayhtymän toiminta jatkuisi) Kuntayhtymä yhteensä TP 216 TA 217 TA 218 Mu % MU % TA 219 Muutos % 1 ta17/ta18 tp16/ta18 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My tuotot jäs.kunnilta ,3, , Muut my tuotot ,6 17,1 2 13,6 My tuotot yht ,7 1,8 28 6,4 Maksutuotot ,9 3,3 2 92,9 Tuet ja avustukset ,4 62, ,6 Muut toim. Tuotot yht , 28, ,6 Toimintatuotot yht ,4 1, ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 1, ,4 Palvelujen ostot ,7 1, ,3 Aineet tarv. Ja tavarat ,7, ,7 Avustukset ,3 3, ,9 Muut toimintakulut ,5 2, ,3 Toimintakulut yht ,8 3, ,8 TOIMINTAKATE ,2 64, ,8 Rahoitustuotot ja kulut ,6 7, ,8 VUOSIKATE ,3 65, ,1 Poistot ,1 3, ,3 TILIKAUDEN TULOS *)

45 8 3. Virkojen ja toimien muutokset Käytössä olevat virat ja toimet Muutokset yht. Huom. Yleishallinto ja talous Kuntayhtymän johtaja 1 1 Johtava ylilääkäri 1 1 Johtava hoitaja 1 1 Sos.ohj./pot.asiamies 1 1 Toimisto Atk 2 2 Inf./puhelinpalvelu 3 3 Tekninen huolto 2 2 Varasto 1 1 Yksi ravitsemustyöntekijän Ravintohuolto toimi lakkautetaan Siivouspalvelut 2 2 Avohoito Lvo Suun terveydenhuolto Neuvola Työterveyshuolto 1 1 Fysioterapia 1 1 Laboratorio 7 7 Röntgen 2 2 HL avoin virka Kokemäki muutetaan shg toimeksi Koti ja sairaalapalvelu 4 4 Kotisairaanhoito/ sairaala Sosiaalipalvelut 5 5 Erityispalvelut Perheneuvola 4 4 Puheterapeutit 3 3 Kunt.suunnittelija 1 1 Kuntoutusohjaaja 1 1 ktt psykologit 2 2 erikoispsykologi Erikoislääkärijohtoinen toiminta (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) lääkärityöpanos 4 4 hoitajatyöpanos 1 1

46 Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan. Sairaalapalveluissa potilaspaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien ja sisäisten siirtojen kautta. Mitoitus terveyskeskussairaalassa on suositusten mukainen eli,7. Kotisairaalan vahvistaminen toteutetaan osaston paikkaluvun laskiessa henkilöstön siirtämisellä kotisairaalatyöhön. Henkilöstösuunnittelu on kulkenut käsi kädessä toiminnan suunnittelun kanssa. Tavoitteena on ollut ennakoida tarvittava henkilöstön osaaminen, määrä, sijoittuminen ja kohdentuminen sekä kustannusten hallinta. Sisäisen arvioinnin avulla on tuettu sisäistä henkilöstöhallintaa ja erityisesti terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle on tarjottu mahdollisuutta siirtyä uusiin tehtäviin ja toisiin yksiköihin. Vapautuneiden toimien kautta tarkastellaan henkilöstörakennetta ja tehdään tarvittavat muutokset. Kokeneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on siirretty asiantuntijahoitajien tehtäviin pitämään itsenäisiä vastaanottoja ja antamaan puhelinneuvontaa. Kuntayhtymässä työskentelee yhteensä 16 asiantuntijahoitajaa toteuttamassa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa ja seurantaa: audionomi, kolme diabeteshoitajaa, geriatrinen hoitaja, haavahoitaja, kaksi INR-poliklinikkahoitajaa, jalkahoitaja, kaksi muistihoitajaa, kolme psykiatrista sairaanhoitajaa ja kaksi verenpainehoitajaa. Lisäksi hygieniahoitaja palvelee asiantuntijahoitajan tehtävissä koko organisaatiota. Kotisairaanhoito on eriytetty kotisairaalatoiminnasta ja kuntien kotihoidon tiimeihin on nimetty vastuusairaanhoitajat kotisairaanhoidosta. Jatkossa koti- ja terveyskeskussairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen perustuu yksiköiden henkilöstön yhdistämiseen ja tarvepohjaiseen kohdentamiseen joko kotisairaalaan tai osastolle. Laboratorio- tai röntgentoiminnan tulevaa sijoittumista Sote-uudistuksen ja Satasoten valmistelun osalta seurataan. Perusteluna nykyiselle toimintamallille on kustannustehokas, oma muita toimintoja tukeva toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne. Henkilöstökulut muodostavat noin 45 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista ( %). 9

47 1 4. YHTEENVETO TEHTÄVÄALUEITTAIN 4.1 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut ja välinehuolto, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja - muut hallinnon palvelut (potilasasiamiehen palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) Tehtäväalue sisältää myös luottamuselinhallinnon - luottamuselinhallinto Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Perussopimuksessa määritellään mm. eri luottamuselinten määrä, kokoonpano, paikkajako kuntien kesken sekä kuntaosuuksien maksuperusteet. Hallintosääntö määrittelee tarkemmin kuntayhtymän organisoinnin ja toimivaltuudet. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu vuoden 217 aikana. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee talousja toimintasuunnitelman toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN - jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys Kustannuslaskennan jatkaminen ja kehittäminen suoran valinnan palveluissa - digitalisaatio, kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteisten ohjelmien hyödyntäminen -potilaan oikeuksien huomioimisen varmistaminen -asiakasnäkökulma TOIMIVAT JA TEHOKKAAT TUKIPALVELUT -arkistotoimen systematisointi Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen Pegasos-ohjelmissa, mittari: päällekkäisten ohjelmien vähentäminen, käytettävyyskyselyt Tiedottaminen potilaan oikeuksista potilaalle itselleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille toimijoille Asiakasta helpottavien asiointitapojen kehittäminen; mittari: asiakaspalaute Muistutukset/kantelut; mittari: muistutusten lkm Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon; mittari: käsittelyaika Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon, mittari: käsittelyaika

48 11 -ostolaskujen kiertonopeuden parantaminen VETOVOIMAISEN TYÖNANTAJAKUVAN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN MUUTOSTUKI -kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla -työhyvinvoinnin kehittäminen -osaamisen kehittäminen -työturvallisuuden kehittäminen/riskienhallinta - tietohallinnon keskittäminen selvittäminen Ostolaskujen seurannan kehittäminen, mittarit: viivästyskorkojen määrä, eräpäivä-seuranta Edistetään työnantajamyönteistä imagoa ja informaatiota Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, mittari: käydyt kehityskeskustelut Koulutussuunnitelmassa huomioidaan ammatillinen osaaminen ja täydennyskoulutustarpeet. Kehityskeskustelujen kautta määritellään yksilöllisten koulutustarpeet. Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle, poistumisharjoitukset, mittari: koulutuksiin osallistuneiden lkm Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa: ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen, mittari: työpaikkaselvitysten lkm, haiproturvallisuusilmoitusten määrä Tehtävät selvitykset keskittämisestä ja sähköisen asioinnin vaiheittainen käyttöönotto Satasote- tiedottaminen ja muutosjohtaminen -Säännölliset johdon henkilöstöinfot osana oman organisaation viestintää ja Satasote -muutosten osalta ajantasainen tiedottaminen. Henkilöstö Määrä 64 Muutos -1 Muutosjohtamisen tuki, viestintä, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen

49 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, erikoislääkärijohtoinen toiminta) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen 218 toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen toimintamalleja koko tehtävä-alueella Arvioidut vaikutukset: - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa. 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. 4. Motivoidaan ja sitoutetaan potilas omaan hoitoonsa ja varmistetaan hoidon jatkuvuus - ydinprosessit on kuvattu ajan tasalla olevilla yksilöllisillä - toiminta on Käypä hoito -suositusten hoitosuunnitelmilla mukaista ja näyttöön perustuvaa 5. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman toimintamallien ja -menetelmien terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista Arvioidut vaikutukset: - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta 3. Kustannusvaikuttavat ja riittävät suun terveydenhuollon palvelut Arvioidut vaikutukset: -hoitotakuussa pysyminen -terveyden paraneminen -asiakastyytyväisyyden paraneminen menetelmät) 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkärijohtoisissa palveluissa 2. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilastoja tietovarantojen avulla ja toimintaa muokataan ja kehitetään ottaen huomioon uudet palvelutarpeet. 3.Valmistellaan käyttöön uutta työnjakomallia lääkärin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteistyössä toimivalla akuutti vastaanotolle. 4. Kartoitetaan paljon palveluita käyttävät asiakkaat, ja otetaan heille käyttöön omahoitaja/omalääkärimalli. Omahoitaja/ omalääkäri paneutuu laaja-alaisesti asiakkaiden yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseen. 1. Työnjaon kehittäminen 2. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen ja omahoidon merkityksen korostuminen 3. Käypä hoito-suosituksien noudattaminen 4. Henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen sekä kannustava palkkapolitiikka 5. Kustannustiedon lisääminen 6. Ostopalveluista luopuminen Mittarit: hammashoitaja- ja suuhygienistikäynti-määrät (mittaavat työnjaon kehittymistä); henkilöstön määrä (henkilöstönäkökulma)

50 13 4. Hyvinvoinnin edistäminen avopalveluissa Arvioidut vaikutukset: - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessien tehostuminen - liikkumattomien ja ylipainoisten määrä vähenee 6. Työterveyshuollon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat 1. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa ja ollaan aktiivisesti mukana luomassa uutta toimintamallia uuteen sote organisaatioon. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. 3. Mahdollistetaan osaltaan jokaiselle lapselle yksi turvallinen aikuinen 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta. 5. Kerätään asiakaspalautteita systemaattisesti, reagoidaan palautteisiin ja kehitetään omaa toimintaa palautteiden perusteella (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen). 6. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa ja ollaan aktiivisesti luomassa uutta toimintamallia uuteen sote -organisaatioon. 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Toimintamallien ylläpitäminen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Kehitetään uudenlainen toimintamalli kuntoutusprosessin jatkolle asiakkaan kotiin annettuna. tehotiimi 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa niin, että asiakkaan hoitoketju saadaan joustavasti siirrettyä kuntien peruspalveluihin. 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 1. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen. 2.Työterveyshuollon palvelut turvataan nykyisessä laajuudessa kuntayhtymän omana toimintana vuoden 218 loppuun saakka. 3. Korvaavan työn mahdollistaminen

51 14 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen Arvioidut vaikutukset: - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - laboratoriotutkimukset ovat laadullisesti korkeatasoisia - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan taloudellisesti ja kustannustehokkaasti 8. Erikoislääkärijohtoinen toiminta Arvioidut vaikutukset: - tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta polikliinistä vastaanottoa ja konsultaatiota lähellä asiakasta - tuottaa yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien hoito muodostuu kokonaisvaltaiseksi - konsultaatiot vähentää potilaiden turhia vastaanottokäyntejä - potilaiden käynnit vähenevät erikoislääkärijohtoisen toiminnan korkealaatuisen konsultaation ja vastaanoton avulla. 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä Arvioidut vaikutukset: - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - Kanta-arkiston käyttö juurrutetaan päivittäiseen toimintaan. Sen avulla tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat 1. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Järjestämisvastuu pidetään kuntayhtymän omissa käsissä. 2. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto. 3. Kuvataan tukipalveluiden ydinprosessit yhteistyössä tulevan sote organisaation toimijoiden kanssa. 4. Röntgenin toiminnasta valmistetaan laatukäsikirjaa. 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatko- kuntoutuspaikkaan. 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä. 6. Mahdollistetaan kiireelliset radiologilausunnot 1. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on tasalaatuista ja oikea aikaista. 2. Kehitetään kotisairaalan ja päivystyksen yhteistyötä

52 15 1. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen Arvioidut vaikutukset: - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan hoidon vaativuuden mukaan. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa 218 Toiminnan muutokset: Mittarit: Avohuollon toimintamallin kehittäminen valinnanvapauspilotin rajatun mallin sote-keskus -palveluiden mukaiseksi. Laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset Hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne Paljon palveluita käyttäjien käyntimäärien seuranta Laadunseuranta laboratoriossa NPS asiakaspalaute Valinnanvapaus tulijat/lähtijät Henkilöstö Määrä 132 Muutos -

53 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: ylilääkäri Terhi Holmström Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaalakotisairaalatoiminnan. Terveyskeskussairaalassa on 3 akuuttisairaansijaa. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat tiiviisti yhteistyössä - kuntouttava kotisairaala - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Toimitaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä 218 terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä ilman rajapintoja. 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden käyttö 4. Sairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen 5. Yhtenäistetään Harjavallan ja Eurajoen vuodeosastojen toimintatapoja. 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen Arvioidut vaikutukset: - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Yhteistyön vahvistaminen oman organisaation sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (mm. palvelu- ja hoitokodit 4. Sas-palaverien toiminnan tehostaminen (yhtenäiset kriteerit ksthky:n alueelle). 5. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 6. Kuntouttavan kotisairaalan toiminnan toteutus 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen. 3. Potilaan ja omaisten osallistaminen hoidon suunnittelussa. 4. Vastuuhoitajamallin kehittäminen terveyskeskussairaala/kotisairaala

54 17 4. Hoidon laadun parantaminen Arvioidut vaikutukset: - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoiminnan ja kotiin annettavan kuntoutuksen tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotona asuvien yli 7-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tarvepohjainen ja oikeanlainen ammattitaitoinen resurssointi ja toiminnanohjauksen kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto/neuvonta-palvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa Kotihoidon laajentaminen Arvioidut vaikutukset: - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito Arvioidut vaikutukset: - perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista - hoitovirheet minimoidaan - työnjako- ja hoitovastuurakenne on selkeä - työntekijät ovat motivoituneita - työntekijöiden terveydentilan ylläpitäminen turvataan - sairaala- ja kotihoidon sisäinen viestintä parantuu Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhusten-huollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa

55 18 8.Saattohoidon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kehitetään kuolemaansa lähestyvien potilaiden hoitoa kuntayhtymän alueellisen saattohoitomallin pohjalta - luodaan matalan kynnyksen toimintamalli saattohoidossa oleville potilaille ja heidän omaisilleen - kehitetään edelleen verkostoyhteistyötä ja vahvistetaan saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden erityisosaamista 1. Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta vakiinnutetaan ja toiminnan kehittämistä jatketaan 2. Kuntayhtymän alueen päivitetyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen. 3. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus turvataan 4. Kehitetään kotisairaalan ja palliatiivisen poliklinikan yhteistyötä 218 Toiminnan muutokset: Mittarit: Osaston paikkaluvun laskeminen vuoden 218 aikana 3 potilaspaikkaan. Kuntouttavan kotisairaalatoiminnan kehittäminen Osaston hoitopäivät ja jaksot Kotisairaalan käyntimäärät Hoitoisuusluokka Potilaspaikkaluku osastolla Keskimääräinen hoitoaika (vrk) Hoitajamitoitus ja kuormitusprosentti Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot NPS asiakaspalaute Henkilöstö Määrä 55 Muutos -

56 4.4 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki (sosiaalipalvelut) ja johtava ylilääkäri Mika Kallio (psykososiaaliset erityispalvelut.) Tehtäväalue jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat: Psykososiaaliset erityispalvelut käsittäen psykologi-, perheneuvola ja puheterapiapalvelut sekä kuntoutusohjauksen; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Sosiaalipalvelut käsittäen psykososiaaliset asumispalvelut, vammaispalvelut sekä lastenvalvonnan palvelut; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Koskela TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoite Keinot Aikataulu Yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa Arvioidut vaikutukset: - palvelujen joustavuus paranee - hoito- ja palveluketjut selkiintyvät - palvelujen ja resurssien tehokkaampi käyttö 2. Tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin ja yhteistyön kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - asiantuntijuus hyödynnetään paremmin ja tuotetaan laadukasta ja tarpeenmukaista erityispalvelua 3. Asiakastyön laadun ylläpito Arvioidut vaikutukset: - hoito, kuntoutus ja palvelut ovat vaikuttavia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavia - asiakastyytyväisyyden lisääntyminen - Tehostetaan eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa. - Verkostotyön jatkaminen ja kehittäminen - Lasten ja perheiden, vammaispalvelun ja kuntoutuksen työryhmät ja hankkeet - Tehostetaan sisäistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa - Ammattiryhmittäisten tiimien työskentely - Tehtäväalueen yksiköiden yhteinen työskentely ja tavoitteiden seuranta - Annettavien palveluiden suunnittelu ja suunnitelmien kirjaaminen hyvien käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti - Tarpeenmukainen ja oikea-aikainen palvelutarjonta - Koulu- ja opintopsykologityön kehittäminen edelleen - Asiakastyytyväisyyden säännöllinen mittaaminen Toiminnan muutokset: Jäsenkuntien kanssa valmisteltavan Perhekeskusmallin mukaisen toimintatavan toteuttaminen Henkilökohtaisen budjetin pilotti Satakunnassa? Mittarit: Oikaisuvaatimus määrien muutokset (+/-) Käsittelyajat Päätösten pitävyys oikeusasteissa muutos (%) NPS asiakaspalaute Henkilöstö Määrä 17 Muutos -

57 2 4.5 Investoinnit INVESTOINTISUUNNITELMA INVESTOINNIT KY JOHTAJA JA HUOLTOMESTARI Investoinnit jakaantuvat kahteen osioon; 1. pääterveysaseman kiinteistön kehittäminen siten, että se palvelee sote-uudistuksen jälkeenkin alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta mahdollisen kiinteistöosakeyhtiön kautta sekä 2. koti- ja laitoshoidon kokonaisuuden kehittäminen nykyhoitolinjausten ja satasoten valmistelun mukaisesti. Kiinteistön kehittäminen: Piha-alueiden kunnostamisen 5/5 vaihe, jossa pääterveysaseman viimeinen parkkipaikan osa laitetaan kuntoon. Kaasukeskus on tullut käyttöikänsä päähän ja se tulee päivittää. Kiinteistön korjaus- ja huoltorekisteri järjestelmä pitää ajan tasalla kiinteistön päivittämiseen liittyvät korjaustarpeet. Paloilmoitinjärjestelmän päivityksen II vaihe, hankinnoista 5 % ajoittuu vuodelle 218. Koti- ja laitoshoidon kehittäminen: Tk-sairaalan paikkamäärää alennetaan 3 paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirretään kotiin annettaviin palveluihin; kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. HANKEKOKONAISUUS 218 TA217 TA218 TS219 KIINTEISTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT VUOSIKORJAUKSET Kaasukeskuksen päivittäminen Kiinteistön huoltojärjestelmä SAIRAANHOIDON LAITTEISTO Tk-sairaalan ja kotisairaalan laitteistonpäivitys nykyisen muotoiseen hoitotyöhön 2 vaihe: atk laitteisto ja muut hankinnat HAMMASHUOLLON LAITTEISTO PIHA-ALUEIDEN KUNNOSTUS 1 13 PALOILMOITIN JÄRJESTELMÄN PÄIVITYS Paloilmoittimien hankinta 5 % kokonaismäärästä 4 6 YHTEENSÄ

58 TALOUSARVIO KSTHKY TALOUSARVIO 218 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä AVOHOITO (PL. HAMMASHUOLTO) Lääkärit Käynnit yhteensä * Peruskäynti 111, * Laaja käynti 168, Konsultaatiot 61, Erikoislääkärit Käynnit 21, Konsultaatiot 73, Audionomipalvelut Audionomin peruskäynti 86, Vaativa kuulotutkijan vastaanotto (1,5h) 119, Kuulokojeen sovitus (4,5h) 356, Konsultaatio 48, Asiantuntijahoitajat Käynnit 67, Konsultaatiot 44, Hoitajat Käynnit 38, Konsultaatiot 21, Fysioterapia Käynnit 65, Konsultaatiot 35, Tutkimuspalvelut Laboratorio 38, Röntgen 38, HAMMASHUOLTO Peruskäynnit 98, Suukirurgian käynnit 148, AVOHOITO YHTEENSÄ

59 TALOUSARVIO KSTHKY TALOUSARVIO 218 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA Kotihoito Kotisairaanhoidon käynti 73, Kotisairaanhoidon konsultaatio 38,5 Kotisairaalakäynti 86, Kotisairaalakonsultaatio 42, Terveyskeskussairaala Hoitoisuusluokka 1 214, Hoitoisuusluokka 2 251, Hoitoisuusluokka 3 292, Palliatiivisen poliklinikan ja vuodeos. avohoitokäynnit Lääkärikäynnit / perus 111, Lääkärikäynnit / laaja 168, Lääkärikonsultaatiot 61, Asiantuntijahoitajakäynnit 67,2 Asiantuntijahoitajakonsultaatiot 44, Hoitajakäynnit 38, Hoitajakonsultaatiot 21, KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA YHTEENSÄ ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Käynnit 79, Konsultaatiot 48, Kuntoutussuunnittelun työryhmät 38,

60 TALOUSARVIO KSTHKY SUORITTEET KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila TALOUSARVIO 218 /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä SOSIAALIPALVELUT % 31 % 29 % 14 % 1 % Lastenvalvonta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Päihdekuntoutujien asumispalvelut A-klinikka ja muut palvelut Vammaispalvelut Asumispalvelut Palveluasuminen kotona Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelut Asunnon muutostyöt Päivätoiminta Muut vammaispalvelut ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ KUNTIEN MAKSUOSUUDET Avohoito (pl. hammashuolto) Hammashuolto Koti- ja sairaalatoiminta Erityis- ja sosiaalipalvelut KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ Maksuosuudet TP Maksuosuudet TA Muutos Tp 216 / Ta 218 2,29 % 2,5 % 2,7 % 2,11 % 2,12 % Muutos Ta 217 / Ta 218-2,83 % 11,14 % 5,79 % 14,71 % 6,27 %